Alla hallituksen laatima sääntömuutosesitys, jota hallitus esittää hyväksyttäväksi kevätkokouksessa. Muutokset nykyisiin sääntöihin on merkitty lihavoidulla kursiivileikkauksella. --------------------------- Säännöt on hyväksytty XX.XX.201X. SUOMEN COLLIEYHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Collieyhdistys - Finlands collieförening r.y. ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus Yhdistyksen toiminta käsittää koko maan. Yhdistys on Suomen Kennelliitto - Finlands Kennelklubben ry:n ja Suomen Palveluskoiraliitto ry:n kuuluva rotujärjestö. Yhdistyksen tarkoitus on herättää harrastusta pitkä- ja sileäkarvaisiin collierotuihin, edistää rotujen jalostamista ja kasvatusta sekä toimia näiden koirarotujen harrastajien yhdyssiteenä. Yhdistys voi olla jäsenenä myös muissa tarkoitusperiään edistävissä yhdistyksissä, liitoissa ja keskusjärjestöissä. Yhdistys voi perustaa yleiskokouksen päätöksellä rekisteröimättömiä alaisuudessaan toimivia alaosastoja edellyttäen vähintään 20 paikallista jäsentä. Alaosastot toimivat näiden sääntöjen puitteissa, ja ovat vastuussa toiminnastaan yhdistykselle. Alaosasto voi niin halutessaan toimia yhtä vuosikokouskäytäntöä noudattaen, jolloin tämä kokous on pidettävä tammikuussa. 3. Kieli Yhdistyksen kieli on suomi. 4. Toiminta Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa: tekemällä yhdistyksen toimialaan kuuluvaa valistustyötä, julkaisemalla jäsenlehteä ja/tai sähköisiä julkaisuja, järjestämällä keskustelu-, neuvonta- ja koulutustilaisuuksia, jalostustarkastuksia, kursseja, leirejä, näyttelyitä sekä kokeita ja kilpailuja suorittamalla jalostusneuvontaa ja toimimalla Kennelliiton jalostusstrategian mukaisesti, edistämällä collierotujen rodunomaista ulkomuotoa ja käyttötarkoitusta jakamalla tietoa kenneltoiminnan merkityksestä asian harrastajien, nuorison, yleisön ja julkisen vallan kesken seuraamalla kenneltoimintaan liittyvää kehitystä niin kotimaassa kuin ulkomailla ja tekemällä alan kehittämiseen liittyviä aloitteita ylläpitämällä yhteyksiä jäsenistöön, alan keskusjärjestöön, kennelpiireihin ja muihin kennelyhdistyksiin sekä antamalla tarvittaessa lausuntoja ja muuta apua järjestön toimialan
puitteissa, ulkomuototuomarikoulutuksessa, koetuomarikoulutuksessa, roturekisterin pidossa ym. vastaavilla tavoilla Yhdistys voi omistaa kiinteistöjä ja rahastoja sekä ottaa vastaan testamentteja tai lahjoituksia toimintansa tukemiseksi. 5. Jäsenet Yhdistyksen jäseniä voivat olla yksityiset henkilöt, joilla on velvollisuus suorittaa jäsenmaksua yhdistykselle. Jäsenet ovat vuosi-, perhe-, ainais-, ja kunniajäseniä. Vuosijäseneksi voi hallitus hyväksyä jokaisen hyvämaineisen henkilön, joka on yhdistyksen tarkoituksesta ja toiminnasta kiinnostunut. Perhejäseneksi voidaan hyväksyä samaan ruokakuntaan kuuluva jäsen sellaisesta perheestä, jonka joku muu jäsen on jo yhdistyksen vuosi-, ainais-, tai kunniajäsen. Perhejäsen ei saa yhdistyksen julkaisua. Kunniajäseneksi voidaan kutsua hallituksen ehdotuksesta yhdistyksen kokouksen päätöksen perusteella henkilö, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperien toteutumista. Päätöksentekoon vaaditaan tällöin, että vähintään ¾ annetuista äänistä on ehdotusta kannattanut. Kunniajäsenellä on samat oikeudet kuin vuosi-, perhe-, ja ainaisjäsenellä, mutta hän on vapaa kaikista maksuista. Ainaisjäsenmaksun suuruus on 10 * vuosijäsenmaksu. Jäseneksi liittyessään jäseneltä peritään jäsenmaksun lisäksi liittymismaksu. Näistä maksuista määrää vuosikokous. Yhdistyksen jäsenistä pidetään jäsenrekisteriä, johon merkitään jäsenen nimi, osoite, jäsenlaji, sähköpostiosoite ja jäseneksi liittymispäivä. 6. Jäsenen eroaminen Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Tällöin jäsenyyden katsotaan katkeavan vuoden lopussa. Hallitus katsoo jäsenen eronneeksi, jos hän ei ole helmikuun 15.päivään mennessä maksanut jäsenmaksuaan. Hän voi jälleen päästä hallituksen hyväksynnällä jäseneksi suoritettuaan laiminlyödyn jäsenmaksun ja liittymismaksun. Jos jäsen toimii yhdistyksen sääntöjä tai tarkoitusperiä vastaan tai muuten hyvien tapojen vastaisesti, tai jos jäsen menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella on huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa, on yhdistyksen vuosikokouksella oikeus erottaa jäsen yhdistyksestä. Erottamiseen vaaditaan että vähintään ¾ annetuista äänistä on kannattanut erottamista. Äänestys suoritetaan aina suljettuna lippuäänestyksenä. Yhdistyksestä eronneella tai erotetulla ei ole oikeutta yhdistyksen varoihin. 7. Hallintoelimet Yhdistyksen hallinnosta huolehtii vuosikokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kuusi (6) hallituksen jäsentä. Lisäksi hallitukseen voi kuulua kaksi (2) vuosikokouksen valitsemaa varajäsentä. Hallitus valitsee sihteerin, rahastonhoitajan sekä tarvittavan määrän toimihenkilöitä, jotka voivat olla myös hallituksen ulkopuolelta. Valittujen henkilöiden tulee olla yhdistyksen jäseniä. Vuosikokous valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että vuosittain toinen puheenjohtaja on erovuorossa. Lisäksi vuosikokous valitsee kuusi (6) hallituksen jäsentä, joiden toimikausi on kolme (3) vuotta ja varajäsenet, joiden toimikausi on kaksi (2) vuotta. Hallituksen jäsenistä on vuosittain aina kaksi kerrallaan erovuorossa ja varajäsenistä yksi.
Varajäsenen osallistumis- ja äänioikeus sekä milloin varajäsenestä tulee varsinainen jäsen. Varajäsenellä on osallistumisoikeus hallituksen kokouksiin, mutta ei äänioikeutta hallituksen ollessa täysimääräisesti paikalla. Varajäsenellä on äänioikeus vain silloin, kun hallitus ei ole täysimääräinen. Varajäsenestä jolla on lyhyempi toimikausi jäljellä, tulee varsinainen hallituksen jäsen, kun joku hallituksen jäsenistä ilmoittaa erostaan kirjallisesti. Varajäsenen hallitusvastuu alkaa siitä päivämäärästä, mikä ero ilmoituksessa mainitaan ilman erillistä vuosikokouksen päätöstä. Vastaavasti eroavan varsinaisen jäsenen hallitusvastuu päättyy samalla päivämäärällä. Ensimmäisellä kerralla sääntöjen tultua voimaan valitaan erovuoroiset jäsenet arvalla. Tämän jälkeen toimitaan vuoron mukaan. Hallituksen jäsenten peräkkäisten toimikausien määrää ei ole rajoitettu. Hallitus on päätösvaltainen kun paikalla on puheenjohtaja ja / tai varapuheenjohtaja sekä hallituksen jäseniä niin, että läsnä on kaikkiaan viisi (5) jäsentä. Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtajan tai sihteerin kutsusta. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen tehtävät ovat: edustaa yhdistystä, tehdä sitoumuksia sen nimissä sekä kantaa ja vastata sen puolesta huolehtia yhdistyksen hyvästä hallinnosta ja toiminnasta vuosikokousten välissä kutsua yhdistys kaksi (2) kertaa vuodessa vuosikokouksiin, sekä mahdollisiin ylimääräisiin kokouksiin tarvittaessa valmistella yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat panna toimeen yhdistyksen vuosikokousten päätökset huolehtia varojen hankinnasta ja tilinhoidosta hyväksyä uudet jäsenet 8. Toimikunnat ja työryhmät Hallitus asettaa tarpeellisen määrän alaisuudessaan toimivia toimikuntia ja työryhmiä valmistelemaan ja hoitamaan niille annettuja tehtäviä. Toimikuntien jäsenten toimikausi määritellään toimikuntien omissa toimiohjeissa, jotka perustuvat yhdistyksen sääntöihin. 9. Yhdistyksen kokous Yhdistys kokoontuu vuosittain kahteen (2) vuosikokoukseen. kevätvuosikokoukseen huhtikuussa syysvuosikokoukseen loka - joulukuussa Kokouskutsu on vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta joko julkaistava yhdistyksen jäsenlehdessä tai toimitettava kirjallisesti jokaiselle jäsenelle jäsenrekisteriin merkittyyn osoitteeseen. Jäsenen, joka haluaa asiansa käsiteltäväksi kevät- tai syysvuosikokouksessa, on tehtävä kirjallinen esitys hallitukselle viimeistään joulukuussa kevätvuosikokousta varten ja viimeistään elokuussa syysvuosikokousta varten. Kevätvuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja yhteysvastaava todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus todetaan osallistujat etävuosikokouspisteissä valitaan kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa valitaan kaksi (2) ääntenlaskijaa hyväksytään kokouksen esityslista ja työjärjestys
esitetään yhdistyksen toimintakertomus, tilinpäätös, tilin- ja/tai toiminnantarkastajan lausunto ja vahvistetaan tilinpäätös päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle käsitellään hallituksen kokoukselle tekemät esitykset ja aloitteet käsitellään jäsenten tekemät esitykset valitaan syysvuosikokouksen paikka ja etäkokouspisteet enintään kaksi (2) kappaletta käsitellään muut esille tulevat asiat ottaen huomioon yhdistyslain 23:n ja 24:n pykälän määräykset Syysvuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja yhteysvastaava todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus todetaan osallistujat etävuosikokouspisteissä valitaan kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa valitaan kaksi (2) ääntenlaskijaa hyväksytään kokouksen esityslista ja työjärjestys määrätään jäsenmaksut seuraavaksi vuodeksi (vuosi-, perhejäsenet, sekä liittymismaksu) esitetään toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus tulevalle vuodelle valitaan hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vuorovuosin valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsen erovuoroisten tilalle valitaan kaksi tilin- tai toiminnantarkastajaa ja heidän varahenkilönsä valitaan edustajat kennelyhdistysten ja lajiliittojen kokouksiin päätetään hallituksen ja toimikuntien jäsenille suoritettavista kulukorvauksista käsitellään hallituksen kokoukselle tekemät esitykset ja aloitteet käsitellään jäsenten tekemät esitykset valitaan kevätvuosikokouksen paikka ja etäkokouspisteet enintään kaksi (2) kappaletta käsitellään muut esille tulevat asiat ottaen huomioon yhdistyslain 23:n ja 24:n pykälän määräykset 10. Etäosallistuminen vuosikokoukseen Yhdistys voi järjestää jäsenistölleen yhdistyksen varsinaisen vuosikokouksen kanssa samanaikaisesti pidettävän etäkokouksen, josta on tietoliikenneyhteys varsinaiseen kokoukseen. Etäkokouksessa tulee olla paikalla vähintään viisi (5) yhdistyksen jäsentä, jotta etäpiste on laillinen ja äänivaltainen. Alaosaston hallituksen tulee ilmoittaa hallitukselle etäkokouspiste mahdollisuudesta ja sen paikasta kirjallisesti viimeistään joulukuussa kevätvuosikokoukseen syysvuosikokous etäpisteen valintaa varten ja viimeistään elokuussa syysvuosikokoukseen kevätvuosikokouksen etäpisteen valintaa varten. Valittujen etäpisteiden alaosastot vastaavat tällöin etäpisteen kokousjärjestelyistä ja vastaavat siitä että kokouksella on seuraavat toimihenkilöt: puheenjohtajana toimii alaosaston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, joka vastaa kokouksen laillisesta kulusta sihteerinä toimii alaosaston sihteeri tai varapuheenjohtaja, joka varmistaa osallistujien jäsenyydet ja kirjaa etäkokouksen pöytäkirjan pöytäkirjantarkastajat 2 kpl ääntenlaskijat 2 kpl yhteysvastaava, joka huolehtii teknisestä toteutuksesta ja pitää yhteyttä varsinaiseen vuosikokoukseen. Yhteysvastaavan tulee olla alaosaston hallituksen jäsen. Ääntenlaskijat ja pöytäkirjantarkastajat voivat tarvittaessa olla samat henkilöt. Mikäli kyseisiä toimihenkilöitä ei ole käytettävissä, etäkokous ei ole äänivaltainen. Osallistujat voivat kuitenkin tällöinkin seurata kokousta etäyhteyden välityksellä ja käyttää
puheoikeutta. Varsinaisen vuosikokouksen puheenjohtaja jakaa puheenvuoroja myös etäpisteille varsinaisen kokouksen yhteysvastaavan välityksellä. Etäpisteen kokouksen tarkastettu pöytäkirja osallistujalistoineen ja äänestystuloksineen liitetään varsinaisen vuosikokouksen pöytäkirjan liitteeksi. 11. Ylimääräiset kokoukset Varsinaisten vuosikokousten lisäksi yhdistys voi pitää ylimääräisiä kokouksia. Ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti on hallitukselta erikseen ilmoittamansa asian käsittelyä varten pyytänyt. Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle kuten varsinainenkin vuosikokous. Yhdistyksen ylimääräisiin kokouksiin ei ole etäyhteys mahdollisuutta. 12. Nimenkirjoitus Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja. 13. Äänestykset Mikäli lippuäänestystä ei vaadita, eikä näissä säännöissä ole toisin määrätty, ratkaistaan kaikki asiat yhdistyksen kokouksissa ja hallituksen kokouksissa avoimella äänestyksellä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, poikkeuksena kuitenkin yhdistyslain 6 tarkoittamat asiat. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa ja lippuäänestyksissä arpa ja muissa asioissa puheenjohtajan kannattama mielipide. Äänioikeutettuja ovat kaikki 15 vuotta täyttäneet yhdistyksen jäsenet ja jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni. Äänioikeutta ei voi käyttää edustajan välityksellä. Etäpisteiden äänet lasketaan kussakin pisteessä samanaikaisesti varsinaisen vuosikokouksen kanssa. Etäkokouksen puheenjohtaja ilmoittaa äänet varsinaisen kokouksen yhteysvastaavalle, kun äänimäärät on etäpisteessä vahvistettu. 14. Talouden tarkistaminen Yhdistyksellä on yhteensä kaksi tilintarkastajaa ja/tai toiminnantarkastajaa sekä kaksi varatoiminnantarkastajaa, jotka valitaan syysvuosikokouksessa tehtäviinsä vuodeksi kerrallaan. Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Alaosastojen on toimitettava päättyneen kalenterivuoden tilit, pöytäkirjat, toimintakertomukset sekä muut tarvittavat asiakirjat, kulloisenkin voimassaolevan ohjeistuksen mukaisesti, hallitukselle tai tilitoimistoon viimeistään tammikuun 31. päivänä. Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on hallituksen toimintakertomuksen kanssa esitettävä tilin- ja/ tai toiminnantarkastajille viimeistään helmikuun viimeisenä päivänä. Tilin- ja/tai toiminnantarkastajien tulee antaa tarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. 15. Jäsenmaksut Jäsenmaksut, joiden suuruuden vuosikokous määrää, on maksettava tammikuun loppuun mennessä. Oikeus jäsenyyteen ja jäsenetuihin lakkaa, jos jäsenmaksua ei ole suoritettu helmikuun 15. päivään mennessä. Kunniajäsenet ja ainaisjäsenet ovat vapaat jäsenmaksun suorittamisesta.
16. Sääntöjen muutokset Muutosehdotukset on julkaistava yhdistyksen jäsenlehdessä ja hallituksen on ne lausunnollaan varustettuina esitettävä yhdistyksen kokoukselle. Sääntöjen muutokseen vaaditaan yhdistyksen kokouksen päätös, jota vähintään 3/4 annetuista äänistä on kannattanut ja päätös on asianmukaisesti rekisteröity. 17. Yhdistyksen purkaminen Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä päätös vähintään kahden kuukauden väliajalla pidettävissä yhdistyksen kokouksissa, joista toinen on varsinainen kokous, ja päätökset on kummassakin kokouksessa kannatettava vähintään ¾:lla annetuista äänistä. Päätös on asianmukaisesti rekisteröitävä. Yhdistyksen varat luovutetaan sen purkautuessa samoja tarkoitusperiä edistävälle rekisteröidylle kennelyhdistykselle yhdistyksen viimeisen kokouksen tekemän päätöksen mukaisesti. 18. Muut Muuten noudatettakoon mitä yhdistyslaissa säädetään.