Leppävirtalaiset vaikuttajat Suomen itsenäistymisen hetkellä Leppävirta-päivät 2017 FT, toimituspäällikkö Jouko Kokkonen Itsenäisyys100.fi
Leppävirta 1917 Yksi Suomen suurimpia maalaiskuntia Muuttoliike savolaisten Amerikkaan, Venäjälle ja Amerikkaan Kauppayhteydet Pietariin; voin ja luonnontuotteiden vienti, viljantuonti Vienti ja tuonti lisääntyvät maailmansodan aikana Suomi pienoiskoossa: maatalous pääelinkeino, teollisuudelle huomattava merkitys
Taustaa Väestörakenne: tilattoman väestön suuri osuus. Suurtiloja Savon mittakaavassa paljon, samoin teollisuutta (Sorsakoski ja Varkaus) Maatalouslakot touko elokuu 1917, ulottuivat myös Leppävirralle. Tavoitteena 8 tunnin työpäivä. Elintarvikepula maanlaajuinen säännöstely Venäjän sotatarviketilausten loppuminen (Sorsakoski ja Varkaus) Punakaartien ja suojeluskuntien perustaminen; Leppävirralla aluksi porvarien ja sosialistien yhteinen Turvallisuuskunta (mukana mm. kaupanhoitaja Oskari Tammisto Kuusi miestä jääkärikoulutuksessa Saksassa Levoton syksy 1917 Punaisen vallan aika tammi-helmikuussa 1918
Kansanedustaja Otto Piisinen Kaipolan sotilasvirkatalon vuokraaja Agitaattori, teatterijohtaja ja toimittaja, oli vankilassa majesteettirikoksesta; Nikolai II:sta pilkkaava kirjoitus Olen täydellisesti yhtä mieltä kanssasi Kansan Tahdossa 1906 Kansanedustaja 1913 1917 Perustuslakivaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsen 1917 Luopui politiikasta syksyllä 1917, vastusti työväenliikkeen radikalisoitumista Vastusti kapinaa, kirjoitti Viktor Blomqvistin kanssa kirjasen Miten käy Suomen työväenliikkeen (1918) Isänmaallisen Kansanliikkeen tukija 1930-luvulla
Tilda Löthman-Koponen Kansanedustaja 1910, 1913 1916, 1917 1918, 1929 ja 1933 1944 Nuorsuomalainen ja sittemmin maalaisliittolainen, Maalaisliiton naisten 1. puheenjohtaja Kannatti 20.12.1917 Tekla Hultinin esitystä ravinnon hankkimista niille pikkulapsille, jotka käyvät kansanlastentarhoissa 200 000 markasta 300 000 markkaan. Sivistysvaliokunnan jäsen. Teki aloitteen määrärahan myöntämiseksi kansanopistojen kannattamista varten
Kaupanhoitaja Oskari Tammisto (1879 1918) Osuuskauppa Alun kaupanhoitaja 1914 1918 Sai liikkeen toiminnan jaloilleen; yhdeksän sivuliikettä ja säästökassa. Mies, joka Osuuskauppaliikkeen jaossa OTK:n leiriin Tammisto toimi Leppävirran punakaartin esikunnan jäsenenä Ei yrittänyt paeta, teloitettiin 26. helmikuuta 1918 Tunteiden tasaannuttua teloitustuomiota pidettiin vääränä Samanlainen oli kaupanhoitaja Kaarlo Lähteenmäen kohtalo Varkaudessa
Liikemies Pekka E. Kansanen Puolueeton sisällissodassa oli paljon suomalaisia, jotka eivät halunneet vastakkainasettelua Antoi tavaraa varastoistaan punakaartille, maksoi työmiehilleen palkan kapinaajalta Otti punaisia töihin 1918
Eduskunnan puhemies Johannes Lundson Nuorsuomalainen Lundson toimi itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917 hyväksyneen eduskunnan puhemiehenä Näädänmaassa asuneen kruununvouti Otto Lundsonin ja Augusta Langin poika Syntyi 12.10.1867 Leppävirralla Ylioppilas Kuopion klassillisesta lukiosta 1888, ylempi oikeustutkinto 1893, varatuomari 1896 Erotettiin Lappeenrannan pormestarin virasta 1903 perustuslaillisten mielipiteidensä takia Pankkimies, Viipurin kaupunginvaltuuston jäsen 1912 1913, puheenjohtaja 1914 1920
Eduskunnan puhemies Johannes Lundson Kansanedustajana 1.11.1917 31.3.1919 Puhemies 1.11.1917 25.9.1918 P. E. Svinhufvudin hyvä ystävä; järjesti keräyksen, jolla Kotkaniemen velat maksettiin 1917 Vahvisti nuijankopauksellaan Suomen itsenäisyysjulistuksen Ei ollut kovin vahva poliittinen toimija; varapuhemiehet Lauri Ingman ja Santeri Alkio Vertailukohtana myös Santeri Alkio
Eduskunnan puhemies Johannes Lundson Keskusteli vielä 26.1.1918 Oskari Tokoin kanssa kansallisen sovinnon mahdollisuudesta Tynkäeduskunnan puhemies 1.11.1917 25.9.1918 Valtiovarainvaliokunnan (25.9.1918 4.11.1918) ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja (5.11.1918 31.3.1919) Tasavaltalaisen hallitusmuodon kannattaja Valtiovarainministeri 15.8.1919 20.3.1920
Valkoisen armeijan voitonparaatin 16.5.1918. Kenraali Gustaf Mannerheim puhuu eduskunnan puhemiehille. Johannes Lundson keskellä. (Gunnar Lönnqvist, Museovirasto)
Kiitos!