1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 en. en. 22 en. 23 en. 24 19.1.217 KUNTALÄHTÖISEN SEUDULLISEN YRITYSNEUVONNAN PÄÄLINJAUKSET SEUTUKUNNAN HANKETIIMI VALMISTELLUT TILASTOLLISET KESKEISET LUVUT 2 1 28 29 211 212 213 214 215 216 Työttömyys %. 2 15 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Työssä käyvien määrä. 48 46 44 42 4 Väestökehitys 1995 216 syyskuu/ennakko (Himanka huomioitu Kalajoen kuntafuusiona 1995 alkaen) ja ennusteet. 4 3 2 1 Teollisuus SOTE Maa- ja metsätalous Kauppa Koulutus 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 4. Suurimpien toimialojen työpaikat (yksityinen ja julkinen sektori).
8 6 4 2 Teollisuus Kauppa Maatalouden rahavirrat Kuljetus- ja varastointi Majoitus- ja ravitsemus SOTE yksityinen 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Suurimpien toimialojen liikevaihdot (maa- ja metsätalouden rahavirrat eivät sisällä turkistarhausta, jonka rahavirta on noin 3 M ). Seutukunnan elinkeinorakenne on monipuolinen kokonaisuudessa (kuva alla), pienempien kuntien osalta elinkeinorakenne on kuitenkin kohtuullisen kapea. Myös uusien yritysten nettolisäys on ollut vuonna 215 25 % Ylivieskan seutukunnassa, kun Pohjois-Pohjanmaalla se on ollut 9 %, kuten koko maassa. Toimialan osuus yksityisen sektorin hlöstöstä 213 (< 4% ei noteerattu) Kuljetus ja varastointi 1,7 8,6 8 9 4 8,4 11,8 12 7 15,3 14,2 9,5 Kauppa, majoitus ja 7,7 16,2 8 19,5 5,1 29,7 SOTE 13,2 4,6 ICT/"elektroniikan mekaniikka 15,8 Metallituotteet 12,7 4,8 19,9 12,9 Nahkatuotteet 8,9 21,4 Puunjalostus/metsätalous 5,4 12,5 5 4,5 Maatalous 22,1 17,6 46 7,4 8,9 2 4 6 8 1 12 Alavieska Kalajoki Merijärvi Oulainen Sievi Ylivieska Toimialan osuus yksityisen sektorin hlöstöstä kunnittain 213 (< 4% ei noteerattu).
1. VISIO Ylivieskan seutukunnan kunnissa toimii tehokkaasti julkishallinnon katkeamaton yritysneuvonnan palveluketju kunnallisesta ennakoivasta yritysneuvonnasta maakuntahallinnon tuottamiin yritysten kasvupalveluihin. Yritysneuvonnan katkeamattoman palveluketjun saatavuutta, asiantuntemusta ja vaikuttavuutta kehitetään jatkuvasti yhteistyössä maakuntahallinnon kasvupalveluiden ja muitten seudun ja alueen sidosryhmien kanssa. 2. YRITYSNEUVONNAN PAINOPISTEET JA PALVELUSISÄLLÖT PERUSNEUVONNAN VAHVISTAMINEN Liikeidean kehittämisen neuvonta, arviointi ja sparraus nopeilla kokeiluilla Sijoittuminen seudulle ja toimitilojen järjestäminen Työvoiman rekrytoinnin auttaminen Rahoitusneuvonta yrityksen käynnistämiseen ja kehittämiseen KANNATTAVA KASVUN VAUHDITTAMINEN Strategisen johtamisen ja henkilöstön osaamisen ja jaksamisen kehittäminen Toimintaympäristön muutoksiin reagoiminen Strategisten yritys- ja osaamisverkostojen kehittäminen Nykyisten ja uusien tuote/palvelukonseptien kehittäminen kasvaville markkinoille Markkinoinnin, myynnin, tuotteiden ja palveluiden kokonaisprosessin kehittäminen Jatkuva kehittämisen ja Lean ajattelun lisääminen Yritysten kasvun rahoittamisen neuvonta KANSAINVÄLISTYMISEN KASVATTAMINEN Vientimarkkinoiden kartoittaminen, messu- ja vientimatkojen ja asiakastapaamisten järjestäminen Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen Vientitoiminnan rahoituksen neuvonta OMISTAJANVAIHDOSTEN EDISTÄMINEN Yrityksen myyntikuntoon saattaminen Omistajanvaihdostuki jatkajalle ja luopujalle Rahoitusmahdollisuuksien neuvonta omistajanvaihdokseen 3. YRITYSNEUVONNAN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET
Päätavoitteena on monipuolistaa seutukunnan ja kuntien elinkeinorakennetta, uudistaa ja parantaa seutukunnan teollisen toiminnan kilpailukykyä ja lisätä seutukunnan palveluliiketoiminnan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tarttua elinkeinotoiminnan kehittämisessä uusiin teknologioiden hyödyntämiseen (esim. digitalisaatio, teollinen internet, uudet tuotantoteknologiat muut tulevat mahdollisuudet). Edistää työvoiman saatavuutta ja osaamisen kehittämistä. Edunvalvonnalla parantaa ja kehittää yritysrahoituksen mahdollisuuksia yritysten kasvun vauhdittamisessa. Kiinnittää erityistä huomiota pienten yritysten kasvunmahdollisuuksiin (mini- ja mikroyritykset). 3.1 LAADULLISET 1. Edistää ja kehittää uusien yritysideoiden tuottamisessa ja arvioinnissa nopeitten kokeilujen käyttöä. 2. Vahvistaa jatkuvaa kehittämistä ja Lean -ajattelua yrityksissä 3. Parantaa yrityskohtaisen kehittämisen tukemista yrityskehittämisen työkalujen ja elinkaariajattelun, erikoisosaamisen nykyistä paremmalla käytöllä 4. Parantaa yrityksissä sopimusoikeudellisten asioiden ja yhtiöjärjestelyjen osaamista. 5. Kehittää yritystoimintaa vahvistavina toimenpiteinä henkilöstön osaamista, työssä jaksamista, työhyvinvointia, kannattavuutta, laatujärjestelmiä, sähköisten alustojen, menetelmien ja palveluiden käyttöönottoa. 6. Parantaa yhteistyötä ja työnjakoa eri yritysneuvontaa tuottavien julkisten ja yksityisten palvelutarjoajien kanssa yritysneuvonnan palvelulupauksen ja laadun kehittämisessä. 7. Elinkeinorakenteen monipuolistuminen. 8. Yritysneuvonnan palvelusisältöjen kehittyminen ja vaikuttavuus yritysten kasvun aikaansaamisessa 9. Selvitetään yritysneuvonnan palveluiden ansaintalogiikkaa sellaisista palveluista, joista voidaan laskuttaa suoraan yrityksiä. Näistä sovitaan tapauskohtaisesti ja työnjaosta. 3.2 MÄÄRÄLLISET Tilastoanalyysistä: koko seutukunnan suurimpien toimialojen työpaikat, liikevaihto, työvoima, elinkeinorakenteen muutokset jne. perustietoja, joita kerätään muutenkin toimintakertomukseen Yritysneuvonnasta raportoidaan yrityskontaktien määrät, yrityskohtaiset toimenpiteet/saadut tulokset, myötävaikutetut työpaikat ja liikevaihdon kasvu, viennin kasvu, start up:en määrä (perustettujen yritysten nettolisäys)
4. TOIMINTAPA, TYÖNJAKO JA VASTUUT 4.1 Toimintapa Ylivieskan seutukunnassa yritysneuvonnan Toimintapa on peruskuntalähtöinen ja verkostomaisesti toimiva. Yritysneuvonnan palvelutuotteet ovat saatavilla kaikissa kunnissa peruskunnan elinkeinotoimintaan liittyvien palveluiden kanssa (tilat, perusneuvonta jne.) ja ne tavoittavat hyvin ja kattavasti seutukunnan yritykset. Yritysneuvonnan toteuttamisessa on erilaisia rooleja, joita toteutetaan peruskuntien tarpeiden mukaisesti. Eri kunnissa ja seudullisesti voivat korostua eri tehtävät. 4.2. Vastuu, työnjako palveluiden jakelu ja saatavuus ja maakuntahallinnon uudistus Peruskunnat vastaavat kunnan elinkeinopolitiikasta ja sen tavoitteista. Seutukuntayhdistys vastaa seudullisista peruskuntien kanssa sovituista yhteisistä yritysneuvonnan palvelusisältöjen vahvistamisesta ja kehittämisestä: kannattavan kasvunvauhdittamisessa, kansainvälistymisen kasvattamisesta ja omistajanvaihdosten edistämisestä. Näitten palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa voidaan sopia tarpeen mukaan eri rooleja ja vastuita peruskunnan, seutukuntayhdistyksen ja muitten yrityspalveluiden tuottajien kanssa. Maakuntahallinnon kasvupalvelulain uudistuksella (laki aluekehittämisestä ja kasvupalveluista tulee lausunnolle helmi/maaliskuun 217 vaihteessa). Kuntalähtöisessä seudullisessa yritysneuvonnassa pitää ehdottomasti pitää huoli, että maakuntahallinnon uudistus/uusi laki aluekehittämisestä ja kasvupalveluista) ei vaaranna ennakoivaa kuntien/alueen yritystoiminnan kehittämistä ja ehdottomasi tavoite onsaadaan aikaiseksi toimiva palveluketju markkinaehtoisen kasvupalvelun ja kuntien/alueen ennakoivan yritystoiminnan kehittämisen välille. Tämän prosessin kehittymistä seurataan tarkoin seutukunnan hanketiimissä ja seutuhallituksessa. Yritysneuvonnan palveluiden ja palveluprosessit ovat saatavilla ja jaetaan seutukunnan perus- ja jäsenkunnissa. Seutukuntayhdistys joko seutukuntakohtaisesti tai yhdessä muitten seutukuntien ja tarvittavien erityisosaajien kanssa toteuttavat EU- tai muu lähtöisiä rahoitus projekteja yritysneuvonnan kehittämiseen. Peruskunnat kunnista lähtevien tarpeitten mukaan toteuttavat kehitysprojekteja, joitten valmisteluun seutukuntayhdistys antaa tarvittavaa apua.