POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 960 N:o 21 N:o 21. Kiertokirje tiliohjesäännön liitteen 1 muuttamisesta. Posti- ja lennätinhallitus on tänään istunnossa tapahtuneessa esittelyssä päättänyt, että toukokuun 29 päivänä 1952 annetun tiliohjesäännön liite 1 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen muutetaan näin kuuluvaksi: Liite 1. Posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettava ennakonpidätys sekä postija lennätinlaitoksen työnantajana suoritettava lapsilisä- ja kansaneläkemaksu. Yleisiä määräyksiä. 1. Ennakkoperinnän toimittamisesta on iädetty marraskuun 28 päivänä 1959 anneis s a ennakkoperintälaissa (Ask. 418/59) joulukuun 23 päivänä 1959 annetussa makkoperintäasetuksessa (Ask. 482/59). Verojen ennakkoperintä käsittää valtiolle lilon ja omaisuuden perusteella vuosittain ioritettavan veron (valtionvero), kunnalle ilon perusteella suoritettavan veron (kunillisvero), evankelisluterilaisen kirkon ja rtodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle lienevän kirkollisveron sekä kansaneläkeva- uutusmaksusta sen osan, joka palkansaaja itsensä on suoritettava. 2. Työnantajan maksettavasta lapsilisäkansaneläkemaksusta on määrätty joululuun 30 päivänä 1959' annetussa laissa työnptajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta isk. 528/59) ja samana päivänä annetussa hetuksessa työnantajan lapsilisä- ja kansan- [äkemaksusta (Ask. 531/59). Työnantajan suoritettavasta lapsilisä- ja lansaneläkemaksusta yksi kolmasosa käytehän työnantajan kansaneläkemaksuna kan- )meläkelaissa säädetyllä tavalla ja kaksi ilmasosaa lapsilisälain aiheuttamien menoin peittämiseen. 3. Ennakonpidätys on toimitettava sel- dsesta palkasta, josta valtionveroa, kunillisveroa, kirkollisveroa sekä kansaneläke- vakuutusmaksuja lain mukaan on suoritettava. 4. Posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikat eivät käytä veromerkkejä toimittaessaan ennakonpidätyksiä ja suorittaessaan lapsilisäja kansaneläkemaksuja. Palkka. 5. Palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, osapalkkiota sekä muuta etuutta ja korvausta, joka suoritetaan virasta tai toimesta tahi sellaisesta työstä, tehtävästä tai palveluksesta, joka työn tai tehtävän antajalle tehdään korvausta vastaan. Jos työn tai tehtävän suorittaja on tässä toiminnassaan itsenäinen yrittäjä, ei siitä suoritettavaa korvausta kuitenkaan pidetä palkkana. Palkkaan luetaan myös asunto-, ruokaynnä muut luontoisedut, jotka arvioidaan rahaksi valtiovarainministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. 6. Palkasta saadaan ennen veroennakon pidättämistä vähentää työntekijälle työvälineen käyttämisestä tai työssä käytetyistä valmistus- ja tarveaineista aiheutuneet menot työvälineen kulumisesta johtunut kohtuullinen arvon alentuminen mukaan luettuna sekä muut palkansaajalle työstä johtuneet, sen suorittamiseksi tarpeellisina pidettävät verotuksessa vähennyskelpoiset kustannukset. 69_60/5 Postiasemilla jakelu N :o 7.
2 Nämä kustannukset on arvioitava vastaavan laatuisissa olosuhteissa ja tehtävissä yleensä aiheutuvien kustannusten mukaisesti, kuitenkin niin, että kustannusten osuudeksi kokonaisansiosta lasketaan hevosta metsätöissä käytettäessä 60 prosenttia ja muissa töissä 50 prosenttia, moottorisahaa käytettäessä 40 prosenttia, kuitenkin niin, että milloin kaksi henkilöä työskentelee työryhmänä yhtä moottorisahaa käyttäen, kustannusten osuudeksi saadaan laskea 30 prosenttia ja, milloin työryhmään kuuluu kolme henkilöä, 25 prosenttia työryhmän kokonaisansiosta sekä, milloin työryhmään kuuluu useampia, määrä, joka saadaan, kun työryhmän kokonaisansio jaetaan siihen kuuluvien luvulla yhdellä lisättynä, moottorivenettä käytettäessä 50 prosenttia, sekä traktoria tai muita siihen verrattavia työkoneita käytettäessä 75 prosenttia. Milloin maalaiskirjeenkantajan, postinkuljettajan, postinvaihtajan tai muiden niihin verrattavien posti- ja lennätinlaitoksen pal veluksessa olevien palkkiota vahvistettaessa on edellytetty, että tehtävien suorittamisessa käytetään moottoriajoneuvoa, saadaan moottoriajoneuvon käyttämisestä aiheutuneiden kustannusten osuudeksi laskea moottoripolkupyörää käytettäessä 15 prosenttia, moottoripyörää käytettäessä 25 prosenttia, henkilö- tai pakettiautoa käytettäessä 50 prosenttia, sekä kuorma-autoa käytettäessä 75 prosenttia. Toimitettaessa ennakonpidätystä tässä kohdassa tarkoitetusta palkasta on verokirjaan merkittävä pidätyksen alaisen palkkamäärän yläpuolelle sulkeisiin myös palkansaajan kokonaisansion määrä. x) 7. Valtiovarainministeriö vahvistaa ennen kunkin verovuoden alkua ne arvot, joiden mukaan tavallisimmin esiintyvät luontoisedut on seuraavana kalenterivuonna ennakonpidätystä toimitettaessa laskettava. Milloin palkkaan sisältyy sellaisia luontoisetuja, joiden laskentaperusteita ei ole vahvistettu edellämainitulla tavalla, sen veropiirin verojohtaja, johon työnantajan kotil) Valtiovarainministeriön päätökset 15. 1. 1960 (Ask. 20/60) ja 12. 2. 60 (Ask. 100/60) sekä sanotun ministeriön päätös N : o 1860/1. 3. 60 posti- ja lennätinhallituksen esitykseen. kunta kuuluu, määrää niiden raha-arvo työnantajan tai palkansaajan pyynnöstä. 8. Valtiovarainministeriöllä on oi ket määrätä, onko ja mitä osaa viran tai to men tai muun työsuhteen perusteella suolletusta edustus- ja matkakustannuksesta ti muusta sellaisesta hyvityksestä pidettävä se laisena palkkana, josta ennakonpidätys o toimitettava. 2j Verokirja. 9. Ennakonpidätyksiä varten toimitetaa asianomaisen veropiirin verojohtajan to mesta, ellei valtiovarainministeriö erityisist syistä toisin määrää, vuosittain ennen jouli kuun 15 päivää postitse tai muulla sopivall tavalla niille verovelvollisille, joiden osall ennakonpidätys seuraavana vuonna saatta tulla kysymykseen, valtiovarainministeriö vahvistaman kaavan mukainen verokirj johon on merkitty verovelvollisen täydell nen nimi, ammatti tai toimi, syntymäaika ; osoite sekä taulukko, jonka mukaan enn; konpidätys on toimitettava, ja sen veropi rin verotoimiston nimi, jonka verojohtaja toimesta verokirja annetaan verovelvollisen Lisäksi on verokirja varustettu verotoimi ton leimalla ja siihen on liitetty edelläma nittu pidätystaulukko. Palkansaajan tuli hyvissä ajoin ennen verovuoden ensimmäis palkanmaksua antaa verokirjansa palka maksajalle. *3) Milloin virka- tai työsuhde c alkanut vasta verovuoden aikana, on ver kirja jätettävä palkanmaksajalle ennen e simmäistä palkanmaksua. Palkanmaksaja c velvollinen, mikäli hän ja palkansaaja eiv toisin sovi, säilyttämään verokirjan. 10. Jos verovelvollinen saa palkkaa ka delta tai useammalta työnantajalta, on v rokirja jätettävä sen palkanmaksu jän In tuun, jonka maksama palkka on katsottaverovelvollisen pääasialliseksi palkkatulot 11. Palkansaajalla on oikeus saada työ antajalta verokirjansa tarkastettavakseen t esittääkseen sen veroviranomaiselle tai tt selle työnantajalle tahi muuhun sellaiset tarkoitukseen. 12. Jos on ilmeistä, ettei palkansaajan tu verovuotena nouse määrään, josta hänt 2) Kts. valtiovarainministeriön päätöstä 17 pi vältä joulukuuta 1954 (Ask. 476/54), joka < julkaistu posti- ja lennätinhallituksen kiertok jeessä N :o 29/1955. 3) Alitoimipaikkaan jätetty verokirja on viip mättä lähetettävä ylitoimipaikkaan.
3 olisi suoritettava valtion- tai kunnallisveroa, voi sen veropiirin verojohtaja, johon palkansaajan kotikunta kuuluu, palkansaajan pyynnöstä määrätä, ettei ennakonpidätystä ole toimitettava. Verojohtaja voi rajoittaa tämän määräyksen koskemaan vain tiettyä palkkaa taikka määrättynä aikana tai tiettyyn enimmäismäärään asti suoritettavaa palkkaa. Jos palkansaajalla on verovuonna sellaisia menoja tai hänelle voidaan myöntää sellaisia vähennyksiä, jotka hän valtion- ja kunnallisveroa koskevien säännösten mukaan on oikeutettu vähentämään verotettavasta tulostaan, mutta joita ei ole otettu huomioon hänen verokirjassaan olevassa ennakonpidätystaulukossa, voi asianomaisen veropiirin verojohtaja palkansaajan pyynnöstä määrätä, että ennakonpidätys on toimitettava pienempänä kuin se muutoin olisi tehtävä. Jos on ilmeistä, että verokirjassa olevan taulukon mukainen pidätys olisi liian suuri verrattuna lopullisesti suoritettavaan määrään, voi verojohtaja niinikään määrätä pidätyksen toimitettavaksi pienempänä. Jos ennakonpidätys verovelvollisen perhesuhteissa tapahtuneen muutoksen johdosta olisi toimitettava muun taulukon mukaan kuin verokirjan merkintä edellyttää, tai jos muutoin havaitaan, että verokirjassa oleva merkintä käytettävästä taulukosta on virheellinen, on verojohtajan verovelvollisen pyynnöstä määrättävä, minkä taulukon mukaan ennakonpidätys vastaisuudessa on toimitettava, ja liitettävä verokirjaan sen mukainen uusi taulukko. Milloin edellisessä kappaleessa tarkoitetussa tapauksessa havaitaan, että verovelvollisen palkasta toimitetut ennakonpidätykset huomattavasti ylittävät sen määrän, mikä häneltä oikean taulukon mukaan olisi ollut pidätettävä, voi verojohtaja harkintansa mukaan määrätä, ettei verovelvolliselta ole määräaikana, kuitenkin enintään kulumassa olevan verovuoden loppuun asti, toimitettava taulukon mukaista ennakonpidätystä tai että sanottu pidätys on toimitettava pienempänä kuin se muutoin olisi tehtävä. Verotoimistossa on tässä kohdassa tarkoitetuista ennakonpidätystä koskevista muutoksista tehtävä merkintä asianomaisen verovelvollisen verokirjaan. Verotoimiston verojohtajan on verokirjaan tehty merkintä varmennettava allekirjoituksellaan ja verotoimiston leimalla. 13. Palkanmaksaja on velvollinen viimeistään tammikuun 15 päivänä palauttamaan edellisen vuoden verokirjan palkansaajalle. Kun palkansaaja eroaa virka- tai työpaikastaan, on verokirja hänelle heti palautettava. Ennakonpidätyksen toimittaminen. 14. Palkanmaksajan on toimitettava ennakonpidätys!) kunkin palkanmaksun yhteydessä tai, milloin palkka merkitään asianomaisen hyväksi, tilille merkittäessä ja siinäkin tapauksessa, että palkka maksetaan ennakolta. Ennakonpidätys verokirjan perusteella. 15. Palkasta, joka palkansaajalle maksetaan hänen päätoimestaan pääasiallisesti säännöllisin väliajoin, on ennakonpidätys toimitettava asianomaisen palkansaajan verokirjassa olevan pidätystaulukon mukaan. Jos veropiirin verojohtaja on verokirjaan tehnyt merkinnän, ettei veronpidätystä palkasta toimiteta, noudatetaan tätä määräystä (kts. 12. kohtaa). Jos palkansaaja hyvissä ajoin ennen palkan maksamista ilmoittaa, että hän haluaa ennakonpidätyksen palkastaan tehtäväksi suurempana kuin verokirjaan liitetty pidätystaulukko edellyttää, on pidätys toimitettava sen suuruisena, kuin palkansaaja on pyytänyt. Ennakonpidätys prosenttiluvun mukaan. 16. Maksettaessa sellaiselle palkansaajalle, joka posti- ja lennätinlaitoksesta ei saa pääasiallista palkkatuloaan, palkkaa, jota ei makseta pääasiallisesti säännöllisin väliajoin tai joka suoritetaan sivutoimesta tai tilapäi- *9!) Jos palkansaajalle jokaisen palkanmaksun yhteydessä maksetaan vuosiloman sijasta vuosilomakorvausta, lasketaan se palkansaajan palkan kanssa yhteen ja ennakkopidätys toimitetaan sekä lapsilisä- ja kansaneläkemaksu maksetaan yhteenlasketun palkan perusteella. Valtiovarainministeriö on kirjeessä N :o 5600/25. 9. 1950 antanut seuraavat lisäohjeet: 1) asemapaikan ulkopuolella suoritetusta palveluksesta maksettavista yörahoista, 2) matkarahasta posti- ja postiljoonivaunuissa sekä postiautoissa matkustavalle henkilökunnalle ei suoriteta ennakkoperintälain mukaista pidätystä.
4 sestä työstä tai tehtävästä, toimitetaan palkasta ennakonpidätys prosenttiluvun mukaan. Jos nostettava tai hyvitettävä määrä on vähintään kaksituhatta markkaa, mutta ei ylitä viittätuhatta markkaa, on ennakonpidätys 10 prosenttia, jos sanottu määrä ylittää viisituhatta markkaa, mutta ei kymmentätuhatta markkaa, 20 prosenttia sekä, jos nostettava tai hyvitettävä määrä ylittää kymmenentuhatta markkaa tai maksetaan osapalkkiona taikka muuna sellaisena palkkaetuna, jonka suuruus riippuu liikeyrityksen vuosituloksesta, 30 prosenttia. Tämän kohdan m likaista pidätystä ei kuitenkaan ole toimitettava kahtatuhatta markkaa pienemmästä palkkiosta. 17. Maksettaessa sellaiselle palkansaajalle, joka posti- ja lennätinlaitoksesta saa pääasiallisen palkkatulonsa, palkkiota 1), jotka vain osittain maksetaan säännöllisin väliajoin, toimitetaan tällaisista palkkioista ennakonpidätys prosenttiluvun mukaan seuraavasti : jos nostettava palkkio on vähintään sata markkaa, mutta ei ylitä viittätuhatta markkaa, on ennakonpidätys 10 prosenttia, jos sanottu määrä ylittää viisituhatta markkaa, mutta ei kymmentätuhatta markkaa, 20 prosenttia sekä, jos nostettava määrä ylittää kymmenentuhatta markkaa, 30 prosenttia. 2) 18. Pidätyksessä jätetään pidätettävästä määrästä täysien kymmenien markkojen ylimenevä osa lukuunottamatta. 19. Jos palkansaaja, joka työnantajalta nostaa palkkaa pääasiallisesti säännöllisin väliajoin, ei ole työnantajalleen jättänyt verokirjaansa, toimitetaan hänelle maksettavasta palkasta ennakonpidätys ankarimman pidätystaulukon mukaan. Jos palkansaaja saa samaan aikaan kahdelta tai useammalta työnantajalta sellaista palkkaa, joka maksetaan pääasiallisesti säännöllisin väliajoin ja palkansaaja on 10. kohdan määräysten mukaisesti jättänyt verokirjansa sille työnantajalleen, jolta hän saa pääasiallisen toimeentulonsa, toimittavat muut työnantajat ennakonpidätyksen prosen 1) Tällaisia palkkioita ovat esimerkiksi ylityöja sunnuntaityökorvaukset, yöraha asemapaikalla suoritetusta palveluksesta, ruuhkatyökorvaukset ja postisäästöpankin maksettavat palkkiot. 2) Valtiovarainministeriön päätös N :o VM KD ver. 157/32 1960/18. 1. 60 posti- ja lennätinhallituksen esitykseen ja sanotun ministeriön päätös 22. 2. 60 (Ask. 107/60). tuaalisesti 16. kohdan määräysten mukaisesti. Milloin ennakonpidätys on toimitettava kahdelle tai useammalle palkansaajalle yhteisesti suoritettavasta palkasta eikä esitetä selvitystä siitä, miten palkka jakaantuu heidän keskensä, pidätys on tehtävä yhteisen palkan määrästä prosentuaalisesti. Posti- ja lennät inlaitoksen työnantajana maksettava lapsilisä- ja kansaneläkemaksu. 20. Työnantajana maksettavan lapsilisä- ja kansaneläkemaksun suuruus on neljä ja puoli prosenttia suoritetun palkan määrästä. 3) Jos suoritetun palkan määrä on niin pieni, ettei siitä toimiteta ennakonpidätystä, ei työnantaja myöskään maksa lapsilisä- ja kansaneläkemaksua. Lapsilisä- ja kansaneläkemaksu suoritetaan täysin kymmenin markoin siten, että täysien kymmenien markkojen yli menevä osa jätetään lukuun ottamatta. Palkalla tarkoitetaan 5 8 kohdissa mainittua palkkaa. Palkkaan kuuluvat luontoisedut arvioidaan siten kuin edellä 7. kohdasta ilmenee. 21. Jos veropiirin verotoimiston johtaja on verokirjaan tehnyt merkinnän, että palkansaajan palkasta on ennen ennakonpidätyksen toimittamista vähennettävä määräsumma ja että ennakonpidätys on toimitettava palkan jäljelläolevasta osasta taulukon mukaan, määräytyy työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksu todellisen eikä vähennetyn palkan mukaan. Niinikään jos verotoimiston verojohtaja on verokirjaan tehnyt merkinnän siitä, ettei palkansaajan palkasta jonain määrättynä ajanjaksona toimiteta ennakonpidätystä, työnantajan on, vaikkakaan ennakonpidätystä ei ole toimitettu, maksettava lapsilisä- ja kansaneläkemaksu. Työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksu on suoritettava myös palkasta, joka maksetaan sen jälkeen kun palkansaaja on kuollut. Muita määräyksiä. 22. Palkkaukset tilitetään tili-ilmoituksessa menona kokonaisuudessaan, vähentämättä niistä ennakonpidätystä. 23. Posti- ja lennätinlaitoksen palkanmaksajan tulee verovuoden viimeisen ennakon- 3) Verokirjojen liitteenä on taulukko työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksun laskemista varten.
5 pidätyksen yhteydessä tai, jos palkansaaja eroaa virka- tai työpaikastaan verovuoden aikana, ennen verokirjan hänelle luovuttamista yhdellä kertaa verokirjaan merkitä siinä olevan ohjetekstin mukaisesti a) se maksettujen palkkojen yhteenlaskettu määrä, josta ennakonpidätys on toimitettu, sekä jos palkansaajan kokonaisansiosta on ennen ennakonpidätystä osa vähennetty (kts. 6. kohta), myös kokonaisansion määrä vähentämättömänä, b) pidätettyjen erien yhteenlaskettu määrä, c) päivämäärät ilmoittaen aika, jolta palkka on maksettu, sekä d) muut verokirjan ohjetekstin edellyttämät merkinnät. Sanotut merkinnät palkanmaksaja voi tehdä myös erikseen jokaisen palkanpidätyksen yhteydessä. Merkinnät on yleensä vahvistettava toimipaikan leimalla, jolloin asianomaisen palkanmaksajan allekirjoitus on tarpeeton. Jos työnantajana olevan toimipaikan nimi kirjoitetaan käsin tai koneella, on toimipaikan nimi lisäksi vahvistettava asianomaisen palkanmaksajan allekirjoituksella. Palkansaajalle, joka ei ole jättänyt toimipaikkaan verokirjaansa, on ennakonpidätyksestä sekä lapsilisä- ja kansaneläkemaksun maksamisesta annettava todistus erityisellä palkanpidätystodistuksella (Valtion verolom. 131), johon edellä tämän kohdan 1. kappaleessa mainittujen tietojen lisäksi on merkittävä palkansaajan täydellinen nimi, ammatti tai toimi, syntymäaika ja osoite. Palkanmaksajan on asianomaisen verokirjaan tai palkanpidätystodistukseen merkittävä kaikki muut palkansaajalle varsinaisen palkkauksen lisäksi palvelussuhteen perusteella maksetut korvaukset ja hyvitykset, lukuunottamatta virkamiehille matkustussäännön (Virantoimitusohjesäännön liite B) mukaan matkalaskulla perittyjä matkakustannuksia ja päivärahoja, siten eriteltyinä kuin tiliohjesäännön 90 :ssä sekä tämän liitteen 8. kohdan alaviitassa 1) mainituissa määräyksissä ja ohjeissa tarkkailuilmoituksesta on sanottu. Kyseelliset korvaukset ja hyvi- Helsingissä, helmikuun 4 päivänä 1960. Pääjohtaja S. J. A h ola. tykset on merkittävä verokirjaan tai palkanpidätystodistukseen, vaikka niistä annettujen ohjeiden mukaan ei toimiteta lainkaan ennakonpidätystä tai se toimitetaaan vain osasta korvausta tai hyvitystä. 24. Palkanmaksajan tulee pitää jokaista palkansaajaa varten palkkakorttia (lom. 817 tai 955), josta käy selville palkansaajalle eri aikoina suoritetut palkat, niistä tehdyt ennakonpidätykset sekä niiden perusteella maksetut lapsilisä- ja kansaneläkemaksut. Palkanmaksaja on velvollinen veropiirin verojohtajan, verotarkastajan tai muun valtiovarainministeriön virkamiehen taikka sellaisen valtion tai kunnan viranomaisen, jolle palkanpidätysten toimittamisen valvominen on annettu tehtäväksi, kehoituksesta esittämään tarkastettavaksi palkkakortit sekä muut palkanpidätystä koskevat asiakirjat samoinkuin palkansaajien hänelle jättämät verokirjat. Tällainen tarkastus on toimitettava mikäli mahdollista palkanmaksajan virkahuoneessa. 25. Jos palkansaaja on itsenäinen yrittäjä kuten esim. elinkeinon-, liikkeen- tai ammatinharjoittaja, ei hänen nauttimastaan palkkauksesta suoriteta ennakonpidätystä eikä työnantaja myöskään maksa lapsilisä- ja kansaneläkemaksua. Jos syntyy epäselvyyttä siitä, onko palkansaaja itsenäinen yrittäjä, on palkanmaksajan käännyttävä sen veropiirin verojohtajan puoleen, johon toimipaikan sijaintipaikkakunta kuuluu, selvityksen saamiseksi asiassa. 26. Postisäästöpankkitchtävistä maksettavien palkkioiden perusteella toimitettavista ennakonpidätyksistä ja postisäästöpankin maksettavista lapsilisä- ja kansaneläkemaksuista antaa lisäohjeet i) postisäästöpankki. 27. Milloin työnantaja on suorittanut lapsilisä- ja kansaneläkemaksuja liikaa, on hänellä oikeus korjata virhe myöhemmin tapahtuvan lapsilisä- ja kansaneläkemaksun suorittamisen yhteydessä, kuitenkin niin, että virhe saadaan oikaista vain saman kalenterivuoden palkkaan kohdistuvan lapsilisä- ja kansaneläkemaksun maksamisen yhteydessä. i) i) Kts. postisäästöpankin johtosäännön vuoden 1958 liitekokoelman A 25 :ä. Y.t. johtaja II. E. Kolinen.
Eripainos posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeestä N :o 21/1960. Liite 1. Posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettava ennakkopidätys sekä posti- ja lennätinlaitoksen työnantajana suoritettava lapsilisä- ja kansaneläkemaksu. Yleisiä määräyksiä. 3486 e o /5 1. Ennakkoperinnän toimittamisesta on säädetty marraskuun 28 päivänä 1959 annetussa ennakkoperintälaissa (Ask. 418/59) ja joulukuun 23 päivänä 1959 annetussa ennakkoperintäasetuksessa (Ask. 482/59). Verojen ennakkoperintä käsittää valtiolle tulon ja omaisuuden perusteella vuosittain suoritettavan veron (valtionvero), kunnalle tulon perusteella suoritettavan veron (kunnallisvero), evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle menevän kirkollisveron sekä kansaneläkevakuutusmaksusta sen osan, joka palkansaajan itsensä on suoritettava. 2. Työnantajan maksettavasta lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta on määrätty joulukuun 30 päivänä 1959 annetussa laissa työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta (Ask. 528/59) ja samana päivänä annetussa asetuksessa työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta (Ask. 531/59). Työnantajan suoritettavasta lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta yksi kolmasosa käytetään työnantajan kansaneläkemaksuna kansaneläkelaissa säädetyllä tavalla ja kaksi kolmasosaa lapsilisälain aiheuttamien menojen peittämiseen. 3. Ennakonpidätys on toimitettava sellaisesta palkasta, josta valtionveroa, kunnallisveroa, kirkollisveroa sekä kansaneläkevakuutusmaksuja lain mukaan on suoritettava. 4. Posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikat eivät käytä veromerkkejä toimittaessaan ennakonpidätyksiä ja suorittaessaan lapsilisäja kansaneläkemaksuja. Palkka. 5. Palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, osapalkkiota sekä muuta etuutta ja korvausta, joka suoritetaan virasta tai toimesta tahi sellaisesta työstä, tehtävästä tai palveluksesta, joka työn tai tehtävän antajalle tehdään korvausta vastaan. Jos työn tai tehtävän suorittaja on tässä toiminnassaan itsenäinen yrittäjä, ei siitä suoritettavaa korvausta kuitenkaan pidetä palkkana. Palkkaan luetaan myös asunto-, ruokaynnä muut luontoisedut, jotka arvioidaan rahaksi valtiovarainministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. 6. Palkasta saadaan ennen veroennakon pidättämistä vähentää työntekijälle työvälineen käyttämisestä tai työssä käytetyistä valmistus- ja tarveaineista aiheutuneet menot työvälineen kulumisesta johtunut kohtuullinen arvon alentuminen mukaan luettuna sekä muut palkansaajalle työstä johtuneet, sen suorittamiseksi tarpeellisina pidettävät verotuksessa vähennyskelpoiset kustannukset.
2 Nämä kustannukset on arvioitava vastaavan laatuisissa olosuhteissa ja tehtävissä yleensä aiheutuvien kustannusten mukaisesti, kuitenkin niin, että kustannusten osuudeksi kokonaisansiosta lasketaan hevosta metsätöissä käytettäessä 60 prosenttia ja muissa töissä 50 prosenttia, moottorisahaa käytettäessä 40 prosenttia, kuitenkin niin, että milloin kaksi henkilöä työskentelee työryhmänä yhtä moottorisahaa käyttäen, kustannusten osuudeksi saadaan laskea 30 prosenttia ja, milloin työryhmään kuuluu kolme henkilöä, 25 prosenttia työryhmän kokonaisansiosta sekä, milloin työryhmään kuuluu useampia, määrä, joka saadaan, kun työryhmän kokonaisansio jaetaan siihen kuuluvien luvulla yhdellä lisättynä, moottorivenettä käytettäessä 50 prosenttia, sekä traktoria tai muita siihen verrattavia työkoneita käytettäessä 75 prosenttia. Milloin maalaiskirjeenkantajan, postinkuljettajan, postinvaihtajän tai muiden niihin verrattavien posti- ja lennätinlaitoksen palveluksessa olevien palkkiota vahvistettaessa on edellytetty, että tehtävien suorittamisessa käytetään moottoriajoneuvoa, saadaan moottoriajoneuvon käyttämisestä aiheutuneiden kustannusten osuudeksi laskea moottoripolkupyörää käytettäessä 15 prosenttia, moottoripyörää käytettäessä 25 prosenttia, henkilö- tai pakettiautoa käytettäessä 50 prosenttia, sekä kuorma-autoa käytettäessä 75 prosenttia. Toimitettaessa ennakonpidätystä tässä kohdassa tarkoitetusta palkasta on verokirjaan merkittävä pidätyksen alaisen palkkamäärän yläpuolelle sulkeisiin myös palkansaajan kokonaisansion määrä. :l) 7. Valtiovarainministeriö vahvistaa ennen kunkin verovuoden alkua ne arvot, joiden mukaan tavallisimmin esiintyvät luontoisedut on seuraavana kalenterivuonna ennakonpidätystä toimitettaessa laskettava. Milloin palkkaan sisältyy sellaisia luontoisetuja, joiden laskentaperusteita ei ole vahvistettu edellämainitulla tavalla, sen veropiirin verojohtaja, johon työnantajan koti- * ) Valtiovarainministeriön päätökset 15. 1. 1960 (Ask. 20/60) ja 12. 2. 60 (Ask. 100/60) sekä sanotun ministeriön päätös N : o 1860/1. 3. 60 posti- ja lennätinhallituksen esitykseen. kunta kuuluu, määrää niiden raha-arvon työnantajan tai palkansaajan pyynnöstä. 8. Valtiovarainministeriöllä on oikeus määrätä, onko ja mitä osaa viran tai toimen tai muun työsuhteen perusteella suoritetusta edustus- ja matkakustannuksesta tai muusta sellaisesta hyvityksestä pidettävä sellaisena palkkana, josta ennakonpidätys on toimitettava. 2) Verokirja. 9. Ennakonpidätyksiä varten toimitetaan asianomaisen veropiirin verojohtajan toimesta, ellei valtiovarainministeriö erityisistä syistä toisin määrää, vuosittain ennen joulukuun 15 päivää postitse tai muulla sopivalla tavalla niille verovelvollisille, joiden osalta ennakonpidätys seuraavana vuonna saattaa tulla kysymykseen, valtiovarainministeriön vahvistaman kaavan mukainen verokirja, johon on merkitty verovelvollisen täydellinen nimi, ammatti tai toimi, syntymäaika ja osoite sekä taulukko, jonka mukaan ennakonpidätys on toimitettava, ja sen veropiirin verotoimiston nimi, jonka verojohtajan toimesta verokirja annetaan verovelvolliselle. Lisäksi on verokirja varustettu verotoimiston leimalla ja siihen on liitetty edellämainittu pidätystaulukko. Palkansaajan tulee hyvissä ajoin ennen verovuoden ensimmäistä palkanmaksua antaa verokirjansa palkanmaksu jalle. 3) Milloin virka- tai työsuhde on alkanut vasta verovuoden aikana, on verokirja jätettävä palkanmaksajalle ennen ensimmäistä palkanmaksua. Palkanmaksuja on velvollinen, mikäli hän ja palkansaaja eivät toisin sovi, säilyttämään verokirjan. 10. Jos verovelvollinen saa palkkaa kahdelta tai useammalta työnantajalta, on verokirja jätettävä sen palkanmaksajan haltuun, jonka maksama palkka on katsottava verovelvollisen pääasialliseksi palkkatuloksi. 11. Palkansaajalla on oikeus saada työnantajalta verokirjansa tarkastettavakseen tai esittääkseen sen veroviranomaiselle tai toiselle työnantajalle tahi muuhun sellaiseen tarkoitukseen. 12. Jos on ilmeistä, ettei palkansaajan tulo verovuotena nouse määrään, josta hänen 2) Kts. valtiovarainministeriön päätöstä 17 päivältä joulukuuta 1954 (Ask. 476/54), joka on julkaistu posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeessä N : o 29/1955. 3) Alitoimipaikkaan jätetty verokirja on viipymättä lähetettävä ylitoimipaikkaan.
3 olisi suoritettava valtion- tai kunnallisveroa, voi sen veropiirin verojohtaja, johon palkansaajan kotikunta kuuluu, palkansaajan pyynnöstä määrätä, ettei ennakonpidätystä ole toimitettava. Verojohtaja voi rajoittaa tämän määräyksen koskemaan vain tiettyä palkkaa taikka määrättynä aikana tai tiettyyn enimmäismäärään asti suoritettavaa palkkaa. Jos palkansaajalla on verovuonna sellaisia menoja tai hänelle voidaan myöntää sellaisia vähennyksiä, jotka hän valtion- ja kunnallisveroa koskevien säännösten mukaan on oikeutettu vähentämään verotettavasta tulostaan, mutta joita ei ole otettu huomioon hänen verokirjassaan olevassa ennakonpidätystaulukossa, voi asianomaisen veropiirin verojohtaja palkansaajan pyynnöstä määrätä, että enakonpidätys on toimitettava pienempänä kuin se muutoin olisi tehtävä. Jos on ilmeistä, että verokirjassa olevan taulukon mukainen pidätys olisi liian suuri verrattuna lopullisesti suoritettavaan määrään, voi verojohtaja niinikään määrätä pidätyksen toimitettavaksi pienempänä. Jos ennakonpidätys verovelvollisen perhesuhteissa tapahtuneen muutoksen johdosta olisi toimitettava muun taulukon mukaan kuin verokirjan merkintä edellyttää, tai jos muutoin havaitaan, että verokirjassa oleva merkintä käytettävästä taulukosta on virheellinen, on verojohtajan verovelvollisen pyynnöstä määrättävä, minkä taulukon mukaan ennakonpidätys vastaisuudessa on toimitettava, ja liitettävä verokirjaan sen mukainen uusi taulukko. Milloin edellisessä kappaleessa tarkoitetussa tapauksessa havaitaan, että verovelvollisen palkasta toimitetut ennakonpidätykset huomattavasti ylittävät sen määrän, mikä häneltä oikean taulukon mukaan olisi ollut pidätettävä, voi verojohtaja harkintansa mukaan määrätä, ettei verovelvolliselta ole määräaikana, kuitenkin enintään kulumassa olevan verovuoden loppuun asti, toimitettava taulukon mukaista ennakonpidätystä tai että sanottu pidätys on toimitettava pienempänä kuin se muutoin olisi tehtävä. Verotoimistossa on tässä kohdassa tarkoitetuista ennakonpidätystä koskevista muutoksista tehtävä merkintä asianomaisen verovelvollisen verokirjaan. Verotoimiston verojohtajan on verokirjaan tehty merkintä varmennettava allekirjoituksellaan ja verotoimiston leimalla. 13. Palkan maksaja on velvollinen viimeistään tammikuun 15 päivänä palauttamaan edellisen vuoden verokirjan palkansaajalle. Kun palkansaaja eroaa virka- tai työpaikastaan, on verokirja hänelle heti palautettava. Ennakonpidätyksen toimittaminen. 14. Palkanmaksajan on toimitettava ennakonpidätys1) kunkin palkanmaksun yhteydessä tai, milloin palkka merkitään asianomaisen hyväksi, tilille merkittäessä ja siinäkin tapauksessa, että palkka maksetaan ennakolta. Ennakonpidätys verokirjan perusteella. 15. Palkasta, joka palkansaajalle maksetaan hänen päätoimestaan pääasiallisesti säännöllisin väliajoin, on ennakonpidätys toimitettava asianomaisen palkansaajan verokirjassa olevan pidätystaulukon mukaan. Jos veropiirin verojohtaja on verokirjaan tehnyt merkinnän, ettei veronpidätystä palkasta toimiteta, noudatetaan tätä määräystä (kts. 12. kohtaa). Jos palkansaaja hyvissä ajoin ennen palkan maksamista ilmoittaa, että hän haluaa ennakonpidätyksen palkastaan tehtäväksi suurempana kuin verokirjaan liitetty pidätystulukko edellyttää, on pidätys toimitettava sen suuruisena, kuin palkansaaja on pyytänyt. Ennakonpidätys prosenttiluvun mukaan. 16. Maksettaessa sellaiselle palkansaajalle, joka posti- ja lennätinlaitoksesta ei saa pääasiallista palkkatuloaan, palkkaa, jota ei makseta pääasiallisesti säännöllisin väliajoin tai joka suoritetaan sivutoimesta tai tilapäi- *9 x) Jos palkansaajalle jokaisen palkanmaksun yhteydessä maksetaan vuosiloman sijasta vuosilomakorvausta, lasketaan se palkansaajan palkan kanssa yhteen ja ennakkopidätys toimitetaan sekä lapsilisäja kansaneläkemaksu maksetaan yhteenlasketun palkan perusteella. Valtiovarainministeriö on kirjeessä N :o 5600/25. 9. 1950 antanut seuraavat lisäohjeet: 1) asemapaikan ulkopuolella suoritetusta palveluksesta maksettavista yörahoista, 2) matkarahasta posti- ja postiljoonivaunuissa sekä postiautoissa matkustavalle henkilökunnalle ei suoriteta ennakkoperintälain mukaista pidätystä.
4 sestä työstä tai tehtävästä, toimitetaan palkasta ennakonpidätys prosenttiluvun mukaan. Jos nostettva tai hyvitettävä määrä on vähintään kaksituhatta markkaa, mutta ei ylitä viittätuhatta markkaa, on ennakonpidätys 10 prosenttia, jos sanottu määrä ylittää viisituhatta markkaa, mutta ei kymmentätuhatta markkaa, 20 prosenttia sekä, jos nostettava tai hyvitettävä määrä ylittää kymmenentuhatta markkaa tai maksetaan osapalkkiona taikka muuna sellaisena palkkaetuna, jonka suuruus riippuu liikeyrityksen vuosituloksesta, 30 prosenttia. Tämän kohdan mukaista pidätystä ei kuitenkaan ole toimitettava kahtatuhatta markkaa pienemmästä palkkiosta. 17. Maksettaessa sellaiselle palkansaajalle, joka posti- ja lennätinlaitoksesta saa pääasiallisen palkkatulonsa, palkkiota1), jotka vain osittain maksetaan säännöllisin väliajoin, toimitetaan tällaisista palkkioista ennakonpidätys prosenttiluvun mukaan seuraavasti : jos nostettava palkkio on vähintään sata markkaa, mutta ei ylitä viittätuhatta markkaa, on ennakonpidätys 10 prosenttia, jos sanottu määrä ylittää viisituhatta markkaa, mutta ei kymmentätuhatta markkaa, 20 prosenttia sekä, jos nostettava määrä ylittää kymmenentuhatta markkaa, 30 prosenttia. 2) 18. Pidätyksessä jätetään pidätettävästä määrästä täysien kymmenien markkojen ylimenevä osa lukuunottamatta. 19. Jos palkansaaja, joka työnantajalta nostaa palkkaa pääasiallisesti säännöllisin väliajoin, ei ole työnantajalleen jättänyt verokirjaansa, toimitetaan hänelle maksettavasta palkasta ennakonpidätys ankarimman pidätystaulukon mukaan. Jos palkansaaja saa samaan aikaan kahdelta tai useammalta työnantajalta sellaista palkkaa, joka maksetaan pääasiallisesti säännöllisin väliajoin ja palkansaaja on 10. kohdan määräysten mukaisesti jättänyt verokirjansa sille työnantajalleen, jolta hän saa pääasiallisen toimeentulonsa, toimittavat muut työnantajat ennakonpidätyksen prosentuaali 1) Tällaisia palkkioita ovat esimerkiksi ylityöja sunnuntaityökorvaukset, yöraha asemapaikalla suoritetusta palveluksesta, ruulikatyökorvaukset ja postisäästöpankin maksettavat palkkiot. 2) Valtiovarainministeriön päätös N : o VM KD ver. 157/32 1960/18. 1. 60 posti- ja lennätinhallituksen esitykseen ja sanotun ministeriön päätös 22. 2. 60 (Ask. 107/60). sesti 16. kohdan määräysten mukaisesti. Milloin ennakonpidätys on toimitettava kahdelle tai useammalle palkansaajalle yhteisesti suoritettavasta palkasta eikä esitetä selvitystä siitä, miten palkka jakaantuu heidän keskensä, pidätys on tehtävä yhteisen palkan määrästä prosentuaalisesti. Posti- ja lennätinlaitoksen työnantajana maksettava lapsilisä- ja kansaneläkemaksu. 20. Työnantajana maksettavan lapsilisä- ja kansaneläkemaksun suuruus on neljä ja puoli prosenttia suoritetun palkan määrästä.3) Jos suoritetun palkan määrä on niin pieni, ettei siitä toimiteta ennakonpidätystä, ei työnantaja myöskään maksa lapsilisä- ja kansaneläkemaksua. Lapsilisä- ja kansaneläkemaksu suoritetaan täysin kymmenin markoin siten, että täysien kymmenien markkojen yli menevä osa jätetään lukuun ottamatta. Palkalla tarkoitetaan 5 8 kohdissa mainittua palkkaa. Palkkaan kuuluvat luontoisedut arvioidaan siten kuin edellä 7. kohdasta ilmenee. 21. Jos veropiirin verotoimiston johtaja on verokirjaan tehnyt merkinnän, että palkansaajan palkasta on ennen ennakkopidätyksen toimittamista vähennettävä määräsumma ja että ennakkopidätys on toimitettava palkan jäljelläolevasta osasta taulukon mukaan, määräytyy työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksu todellisen eikä vähennetyn palkan mukaan. Niinikään jos verotoimiston verojohtaja on verokirjaan tehnyt merkinnän siitä, ettei palkansaajan palkasta jonain määrättynä ajanjaksona toimiteta ennakonpidätystä, työnantajan on, vaikkakaan ennakonpidätystä ei ole toimitettu, maksettava lapsilisä- ja kansaneläkemaksu. Työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksu on suoritettava myös palkasta, joka maksetaan sen jälkeen kun palkansaaja on kuollut. Muita määräyksiä. 22. Palkkaukset tilitetään tili-ilmoituksessa menona kokonaisuudessaan, vähentämättä niistä ennakonpidätystä. 23. Posti- ja lennätinlaitoksen palkanmaksajan tulee verovuoden viimeisen ennakon- 3) Verokirjojen liitteenä on taulukko työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksun laskemista varten.
5 pidätyksen yhteydessä tai, jos palkansaaja eroaa virka- tai työpaikastaan verovuoden aikana, ennen verokirjan hänelle luovuttamista yhdellä kertaa verokirjaan merkitä siinä olevan ohjetekstin mukaisesti a) se maksettujen palkkojen yhteenlaskettu määrä, josta ennakonpidätys on toimitettu, sekä jos palkansaajan kokonaisansiosta on ennen ennakonpidätystä osa vähennetty (kts. 6. kohta), myös kokonaisansion määrä vähentämättömänä, b) pidätettyjen erien yhteenlaskettu määrä, c) päivämäärät ilmoittaen aika, jolta palkka on maksettu, sekä d) muut verokirjan ohjetekstin edellyttämät merkinnät. Sanotut merkinnät palkanmaksaja voi tehdä myös erikseen jokaisen palkanpidätyksen yhteydessä. Merkinnät on yleensä vahvistettava toimipaikan leimalla, jolloin asianomaisen palkanmaksajan allekirjoitus on tarpeeton. Jos työnantajana olevan toimipaikan nimi kirjoitetaan käsin tai koneella, on toimipaikan nimi lisäksi vahvistettava asianomaisen palkanmaksajan allekirjoituksella. Palkansaajalle, joka ei ole jättänyt toimipaikkaan verokirjaansa, on ennakonpidätyksestä sekä lapsilisä- ja kansaneläkemaksun maksamisesta annettava todistus erityisellä palkanpidätystodistuksella (Valtion verolom. 131), johon edellä tämän kohdan 1. kappaleessa mainittujen tietojen lisäksi on merkittävä palkansaajan täydellinen nimi, ammatti tai toimi, syntymäaika ja osoite. Palkanmaksajan on asianomaisen verokirjaan tai palkanpidätystodistukseen merkittävä kaikki muut palkansaajalle varsinaisen palkkauksen lisäksi palvelussuhteen perusteella maksetut korvaukset ja hyvitykset, lukuunottamatta virkamiehille matkustussäännön (Virantoimitusohjesäännön liite B) mukaan matkalaskulla perittyjä matkakustannuksia ja päivärahoja, siten eriteltyinä kuin tiliohjesäännön 90 :ssä sekä tämän liitteen 8. kohdan ala viitassa 1) mainituissa määräyksissä ja ohjeissa tarkkailuilmoituksesta on sanottu. Kyseelliset korvaukset ja hyvitykset on merkittävä verokirjaan tai palkanpidätystodistukseen, vaikka niistä annettujen ohjeiden mukaan ei toimiteta lainkaan ennakonpidätystä tai se toimitetaan vain osasta korvausta tai hyvitystä. 24. Palkanmaksajan tulee pitää jokaista palkansaajaa varten palkkakorttia (lom. 817 tai 955), josta käy selville palkansaajlle eri aikoina suoritetut palkat, niistä tehdyt ennakonpidätykset sekä niiden perusteella maksetut lapsilisä- ja kansaneläkemaksut. Palkanmaksaja on velvollinen veropiirin verojohtajan, verotarkastajan tai muun valtiovarainministeriön virkamiehen taikka sellaisen valtion tai kunnan viranomaisen, jolle palkanpidätysten toimittamisen valvominen on annettu tehtäväksi, kehoituksesta esittämään tarkastettavaksi palkkakortit sekä muut palkanpidätystä koskevat asiakirjat samoinkuin palkansaajien hänelle jättämät verokirjat. Tällainen tarkastus on toimitettava mikäli mahdollista palkanmaksajan virkahuoneessa. 25. Jos palkansaaja on itsenäinen yrittäjä kuten esim. elinkeinon-, liikkeen- tai ammatinharjoittaja, ei hänen nauttimastaan palkkauksesta suoriteta ennakonpidätystä eikä työnantaja myöskään maksa lapsilisä- ja kansaneläkemaksua. Jos syntyy epäselvyyttä siitä, onko palkansaaja itsenäinen yrittäjä, on palkanmaksajan käännyttävä sen veropiirin verojohtajan puoleen, johon toimipaikan sijaintipaikkakunta kuuluu, selvityksen saamiseksi asiassa. 26. Postisäästöpankkitehtävistä maksettavien palkkioiden perusteella toimitettavista ennakonpidätyksistä ja postisäästöpankin maksettavista lapsilisä- ja kansaneläkemaksuista antaa lisäohjeet1) postisäästöpankki. 27. Milloin työnantaja on suorittanut lapsilisä- ja kansaneläkemaksuja liikaa, on hänellä oikeus korjata virhe myöhemmin tapahtuvan lapsilisä- ja kansaneläkemaksun suorittamisen yhteydessä, kuitenkin niin, että virhe saadaan oikaista vain saman kalenterivuoden palkkaan kohdistuvan lapsilisä- ja kansaneläkemaksun maksamisen yhteydessä. (Kirtokirje Nro 21/1960..!) Kts. postisäästöpankin johtosäännön vuoden 1958 liitekokoelman A 25 : ä. H elsinki 1960. Valtioneuvoston kirjapaino