Lausuntopyyntökysely

1(8) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Suurimpaan osaan kysymyksistä on mahdollista valita vain yksi vastausvaihtoehto. Jokaista vastausta on mahdollista perustella ja perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Kyselyä ei ole kuitenkaan mahdollista muokata kahden eri toimipisteen välillä. Mikäli samaa muokattavaa kyselylinkkiä muokataan kahdesta eri toimipisteestä samanaikaisesti, kyselyyn tallentuu viimeisin versio. Tästä syystä kyselylinkkiä ei pidä jakaa eteenpäin. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Valmis-painikkeen painamisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Kyselylomakkeeseen voi vastata vain kerran. Vastaajille on toimitettu myös kyselyn tekstitiedostoversio lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi sellaista menettelyä, että kyselyvastausta työstetään tekstitiedostona ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Lisätietoja kyselystä antavat: neuvotteleva virkamies Jaana Huhta, p. 02951 63407 (4.5. jälkeen) hallitussihteeri Annika Parsons, p. 02951 63596 sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@stm.fi Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: osastosihteeri Timo Airamaa, p. 02951 63587 osastosihteeri Hang Pham, puh. 02951 63569 ja osastosihteeri Jaana Aho, puh. 02951 63395, sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@stm.fi

2(8) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Ulla Saastamoinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Ulla Saastamoinen, ulla.saastamoinen@soste.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 12.6.2015 5. Toimielimen nimi SOSTEn johtoryhmä 6. Onko vastaaja* o kunta o kuntayhtymä o valtion viranomainen X järjestö o ei mikään edellä mainituista

3(8) KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 1 :ssä säädetään lain soveltamisalasta. Onko säännöksen perusteella selvää, missä tilanteissa sovelletaan erityislakia ja missä sosiaalihuoltolakia? Kyllä X Ei kantaa 8. 1 :n 2 momentissa säädetään lain soveltamisalan rajauksesta, jonka mukaan lakia ei sovellettaisi henkilöön, jonka toimintakyky on heikentynyt pääasiassa ikääntymiseen liittyvien sairauksien ja toimintarajoitteiden johdosta. Onko säännös tarkoituksenmukainen? Kyllä X Ei kantaa 9. 2 :ssä säädetään lain tarkoituksesta. Kattaako säännös vammaispalveluille asetetut tavoitteet? kantaa 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. Lain 1 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että vammaisuuden kuvaamisen lähtökohtana on henkilön suhde ympäröivään yhteiskuntaan, ei diagnoosipohjainen määrittely. Tämä on hyvä lähtökohta, jolloin oleellista on vammasta tai sairaudesta ja toimintaympäristön esteistä johtuva toimintarajoite ja siitä aiheutuva välttämätön ja toistuva avun tarve tavanomaisessa elämässä suoriutumisessa. Tämä lisää yhdenvertaisuutta eri vammaryhmien välillä. 1 :n soveltamisala on pykälän muotoilun osalta periaatteessa selkeä. Käytännössä soveltamisessa on kuitenkin suuria haasteita ja edellyttää useiden sosiaalialan eri lakien hallintaa. Palvelutarpeen arvioinnissa tulisi arvioida niin sosiaalihuoltolain kuin vammaispalvelulain mukaiset palvelut. 1 :ssä korostuu asiakkaan yksilöllinen tarve ja etu, mikä on ehdottoman oikea lähtökohta, mutta sosiaalialan ammattilaiselle jää suuri harkintavalta arvioida vastaavatko SHL:n vai vammaispalvelulain mukaiset palvelut asiakkaan yksilöllistä tarvetta ja etua. Toisen lain mukaiset palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia ja toiset maksullisia. Joka tapauksessa vammaisen asiakkaan kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi edellyttää töiden uudelleen organisointia ja integrointia myös sosiaalitoimen sisällä.

4(8) 2 luku Erityispalvelujen toteuttaminen 11. 4 :ssä säädetään vammaisen henkilön osallistumisesta palveluntarpeen arviointiin ja palvelujen suunnitteluun sekä toteuttamiseen ja toteuttamisen seurantaan. Turvaako säännös asianmukaisesti vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? kantaa 12. 5 :ssä säädetään palvelutarpeen arvioinnista. Turvaako säännös asianmukaisesti vammaisen henkilön vaikuttamismahdollisuudet palveluntarpeen arvioinnissa ja suunnittelussa? kantaa 13. 5 :n 2 momentissa säädetään palveluntarpeen arvioinnin toteuttamisesta tarvittaessa monialaisena yhteistyönä. Onko säännös tarkoituksenmukainen? kantaa 14. 5 :n 3 momentissa säädetään palvelutarpeen arvioinnin aloittamisesta. Tarvitaanko erityissäännöstä, jolla poiketaan sosiaalihuoltolaissa säädetystä palveluntarpeen arvioinnin aloittamisen määräajoista? kantaa 15. Korvaavatko 2 luvun säännökset kattavasti voimassa olevat vammaispalvelulain ja kehitysvammalain säännökset palveluiden suunnittelusta ja päätöksenteosta? kantaa 16. Tarvitaanko 7 :n mukainen erityissäännös päätöksenteosta? kantaa 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä. 5 :n 2 momentissa säädetään palvelutarpeen arvioinnista tarvittaessa monialaisena yhteistyönä ja siinä viitataan SHL:n 41 :ään. Em. pykälässä korostetaan, että palvelutarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaavan sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Eri hallinnonalojen palvelujen tulee muodostaa asiakkaan edun mukainen

kokonaisuus. Huolena kuitenkin on, miten varmistetaan hyvin erilaisten vammojen aiheuttamat toimintarajoitteet ja niitä kompensoivien palveluvaihtoehtojen valinnassa ja toteuttamisessa tarvittava asiantuntemus ja osaaminen. Tämän varmistamiseksi tulee erityisesti panostaa sosiaalialan ammattilaisten lisäkoulutukseen. Yhteistyötä asiantuntemuksen lisäämiseksi on tärkeää tehdä myös alan järjestöjen kanssa. Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma tulee laatia strukturoidusti ja dokumentoidusti siten, että kaikki näkökulmat sekä asiakkaan oma mielipide on selkeästi kirjattu. 5(8)

6(8) 3 luku Erityispalvelut 18. Esityksen tavoitteena on yhdistää nykyiset vammaispalveluja koskevat erityislait. Sisältääkö 9 kattavasti vammaisuuden perusteella järjestettävät sosiaalihuollon erityispalvelut? kantaa 19. 10 :ssä säädetty valmennus ja tuki on lakien yhteen sovittamisen perusteella esitetty uusi palvelu. Onko tarkoituksenmukaista, että vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus tähän palveluun? kantaa 20. 11 :ssä säädetään henkilökohtaisesta avusta ja sen saamisen edellytyksistä. Onko nykyisen vammaispalvelulain voimavaraedellytyksen poistaminen tarkoituksenmukaista? kantaa 21. Selkeyttääkö 12 :n ja 13 :n sääntely henkilökohtaisen avun toteuttamista? kantaa 22. 14 :n asumista tukevien palveluiden taustalla on nykyisen vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen sekä kehitysvammalain perusteella järjestettävät asumispalvelut. Asumista tukevien palvelujen tavoitteena on turvata asumiseen liittyvien palvelujen kehittäminen jatkossakin. Mahdollistaako säännös asumista tukevien palvelujen kehittämisen? o Kyllä X Ei kantaa 23. Turvaako 14 :n 3 momentti riittävästi vammaisten lasten oikeudet? kantaa 24. 16 :ssä säädetään lyhytaikaisesta huolenpidosta. Säännös korvaisi kehitysvammalain perusteella muuna hoitona ja huolenpitona annettavat palvelut sekä vammaispalvelulain perusteella muuna palveluna annettavan lyhytaikaisen hoidon (tilapäishoito). Onko säännös tarkoituksenmukainen? kantaa 25. Onko tarkoituksenmukaista, että vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus lyhytaikaiseen huolenpitoon?

kantaa 7(8) 26. 17 :ssä säädetään päiväaikaisesta toiminnasta. Palvelu vastaisi osin nykyistä vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa ja kehitysvammalain mukaista työ- ja päivätoimintaa sekä muuta hoitoa ja huolenpitoa. Päiväaikainen toiminta koskisi niitä henkilöitä, jotka eivät kuuluisi valmisteilla olevan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalisesta kuntoutuksesta annettavan lain mukaisten palvelujen piiriin ja jotka tarvitsevat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja osallisuuden turvaavaa sekä toimintakykyä ylläpitävää palvelua. Onko säännös tarkoituksenmukainen? kantaa 27. Tulisiko 17 :n päiväaikaiseen toimintaan sisältyä toimintaan osallistumisen mahdollistavat matkat? o Kyllä X Ei kantaa 28. 18 :ssä säädetään liikkumista tukevista palveluista. Turvaako säännös vammaisen henkilön liikkumisen? o Kyllä X Ei kantaa 29. Onko 18 :n 4 momentissa säädettyjen matkojen määrästä säädetty tarkoituksenmukaisesti? kantaa 30. 19 :ssä säädetään liikkumista tukevien palvelujen toteuttamisesta. Onko säännös tarkoituksenmukainen? kantaa 31. 20 :ssä säädetään taloudellisesta tuesta. Onko pykälässä tarpeen säätää nimenomaisesti taloudellisen tuen myöntämisestä auton tai muun kulkuvälineen hankintaan (20 4 mom.)? kantaa 32. Muita huomioita luvusta 3. Palvelujen jatkuvassa kehittämisessä on tärkeää hyödyntää vammaisten henkilöiden/järjestöjen asiantuntemusta. Kokemusasiantuntijuus ja vertaistuki on hyvä sisällyttää mm. valmennuksen ja tuen palvelujen toteuttamiseen.

8(8) 4 luku Muutoksenhaku 33. Huomioita luvusta 4. 5 luku Erinäiset säännökset 34. 25 :ssä säädetään palveluista perittävistä maksuista ja esityksen liitteenä on luonnos laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 :n muuttamisesta. Pidättekö säännöstä palveluista perittävistä maksuista tarkoituksenmukaisena? o Kyllä X Ei Ei kantaa 35. 29 :ssä säädetään siirtymäsäännöksistä. Onko säännös tarkoituksenmukainen? kantaa 36. Muita huomioita luvusta 5 Lopuksi 37. Voitte tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. 38. Vastaako esitys vammaisten lasten ja nuorten tarvitsemaan tuen tarpeeseen? Kyllä 39. Voitte tuoda esiin näkökulmia jatkovalmisteluun liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne korkeintaan kolme tärkeintä jatkovalmistelussa selvitettävää tai huomioitavaa seikkaa. SOSTE pitää erinomaisena asiana, että vammaisia edustavien järjestöjen osallisuus on toteutunut lain valmistelussa. SOSTE pitää tärkeänä, että vammaisjärjestöjen asiantuntemusta hyödynnetään edelleen lain jatkovalmistelussa ja myös toimeenpanossa. 40. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? Lakiuudistuksen toimeenpanoon tulee varata riittävä valtion rahoitus. Lain toimeenpano edellyttää laajaa tiedottamista, koulutusta ja perehdyttämistä sosiaalialan ammattilaisille, kuntien hankintayksiköille, sosiaalipalveluita tuottaville yrityksille ja järjestöille. Tärkeää lain soveltamisohjeen samanaikaisuus lain voimaan tulon kanssa.