1 Metropolia Ammattikorkeakoulu marja-liisa.ollonen@metropolia.fi tuomas.heini@metropolia.fi daniel.usurel@metropolia.fi juha.vattuaho@metropolia.fi valtteri.walta@metropolia.fi Ryhmä 3 Marja-Liisa Ollonen BP07S Tuomas Heini BP07S Daniel Usurel BP07S Juha Vattuaho BP07S Valtteri Walta BP07S Näytteenottosuunnitelma 8.9.2010 Ympäristöanalytiikan projekti Työ tehty (pvm) Palautettu opettajalle (pvm) Palautettu korjattavaksi opiskelijalle (pvm) Hyväksytty (pvm)
2 1. Näytteenottosuunnitelma Näytteenottosuunnitelma perustuu seuraaviin Mittatekniikan keskuksen vuonna 2000 julkaiseman oppaan asettamiin näytteenottosuunnitelman sisältöihin: - näytteestä tehtävien määritysten tavoite ja tarkoitus - näytteenoton edustavuus ja sopivuus tarkoitukseensa - tekninen ratkaisu ja menettelytapa edustavan ja käyttötarkoitukseensa kelvollisen näytteen ottamiseksi - näytteenottopaikkojen valinnat - näytteenottotiheys - näytteenoton ajankohdat - näytteenottoresurssien käyttäminen (välineet, henkilöt) [1] 2. Vesinäytteenotto 2.1 Näytteestä tehtävien määritysten tavoite ja tarkoitus Näytteistä tehtävien määritysten tavoite ja työn tarkoitus on selostettu projektisuunnitelmassa. 2.2 Näytteenoton edustavuus ja sopivuus tarkoitukseensa Näytteet otetaan vedestä rinnakkaisina kolmesta eri kohdasta Mätäjokea (yläjuoksulta, palstaviljelmän kohdalta sekä alajuoksulta). Lisäksi yhdet vesinäytteet otetaan rengaskaivosta ja porakaivosta. Näytteiden edustavuus varmistetaan joesta ottamalla rinnakkaiset näytteet käyttäen siihen sopivinta menetelmää. Sopivin menetelmä on selitetty yksityiskohtaisemmin kohdassa tekninen ratkaisu. 2.3 Tekninen ratkaisu ja menettelytapa edustavan ja käyttötarkoitukseensa kelvollisen näytteen ottamiseksi Ennen näytteenottoa ovat kädet huolellisesti pestävä ja kuivattava, tai käytettävä kertakäyttökäsineitä. Näytepullon suun, kaulan ja näytteen kanssa kosketuksiin joutuvan korkin saastuminen on estettävä kaikin mahdollisin tavoin. Näytteenotto joesta tapahtuu siten, että lasipullo (tummennettu tai foliolla peitetty) upotetaan veteen pullon suu alaspäin noin 20 30 cm vedenpinnan alapuolelle. Pullo käännetään vastavirtaan ja täytetään tilavuudesta 4/5. Pullo suljetaan huolellisesti näytteenoton jälkeen. Näytteenotto kaivovedestä tapahtuu käyttämällä pullonoudinta tai ottamalla näyte suoraan pulloon veden nostoon käytettävästä astiasta. Jos kaivo on yhteydessä vesijohtoverkostoon, otetaan näyte suoraan hanasta. Tällöin on muistettava, että veden on täytynyt virrata hanasta kohtuullisella vakionopeudella vähintään 3 minuutin ajan, kunnes veden lämpötila on vakio. Pullo täytetään 4/5 kokonaistilavuudesta ja suljetaan tiiviisti.
3 Pullot kuljetetaan valolta suojassa kylmälaukussa laboratorioon ja siellä säilytys tapahtuu jääkaapissa. Pulloon on näytteenottohetkellä merkittävä näytteenottaja, paikka, päivämäärä, aika, lämpötila ja muita huomioita jos niitä on. Näytteiden analysointi pyritään suorittamaan vuorokauden sisällä näytteiden otosta. [2] 2.4 Näytteenottopaikkojen valinnat Kuvasta 1 nähdään näytteidenottopaikat Mätäjoesta. Näyte 1: Yläjuoksunäyte, Haltiantie Vantaa Näyte 2: Palstan kohta, Ruosilankuja Helsinki Näyte 3: Alajuoksunäyte, Korsutie Helsinki Päädyimme siihen että yläjuoksunäyte on nollanäyte, jota verrataan sekä palstan kohdan-, alajuoksun- ja kaivovesinäytteisiin. Kuva 1. Mätäjoen näytteenottopaikat 1-3. Kaivovesinäytteet ovat Luhtikylästä Rytömäentieltä (näyte 4: porakaivonäyte) ja Espoon Tapiolasta (näyte 5: rengaskaivonäyte). 2.5 Näytteenottotiheys Näytteen pyritään ottamaan kertaluonteisina tämän hetkisen ajankohdan ympäristötilan tarkistusnäytteinä.
4 2.6 Näytteenottoajankohdat Porakaivonäyte otetaan 12.9.2010, Mätäjoen vesinäytteet otetaan 13.9.2010 ja rengaskaivon vesinäyte otettu jo aikaisemmin. Näytteitä säilytetään jääkaapissa 14.9.2010 analyysipäivään asti. 2.7 Näytteenottoresurssien käyttäminen (välineet, henkilöt) Näytepullot, ph- ja sähkönjohtokykykenttämittari, ph-standardit, käsineitä, kylmälaukku ja muistiinpanovälineet otetaan mukaan sekä foliota, jos näytteenottopullot ovat kirkkaita. Sähkönjohtokyky, ph ja veden lämpötila mitataan paikan päällä. Kaikki osallistuvat näytteenottamiseen jokaisella näytteenottopaikalla. 3. Maanäytteidenotto 3.1 Näytteestä tehtävien määritysten tavoite ja tarkoitus Maanäytteet otetaan palstaviljelmältä, palstaviljelmän ja joen väliseltä alueelta sekä joen toiselta puolelta vastapäätä palstaviljelmää rinnakkaisnäytteineen, yhteensä kuusi näytettä. Tarkoituksena on seurata nitraatin, nitriitin ja fosfaatin valumista palstalta mätäjokeen. 3.2 Näytteenoton edustavuus ja sopivuus tarkoitukseensa Näytteet otetaan näytteenottolapiolla/maakairalla ja sekoitetaan ämpärissä. Näytettä otetaan 100-500 grammaa tiivistisuljettavaan puhtaaseen muovipussiin (minigrip)/ maanäyterasiaan ja kuljetaan kylmälaukussa laboratorion jääkaappiin odottamaan seuraavan päivän analyysia. Tutkimusta varten maanäyterasian/-pussin tulisi olla lähes täynnä eli mahdollisimman ilmaton. 3.3 Tekninen ratkaisu ja menettelytapa edustavan ja käyttötarkoitukseensa kelvollisen näytteen ottamiseksi Lapiolla kaivetaan noin 20 cm:n kuoppa, josta lapion reunalla viistetään maata ohut siivu. Osanäytteistä tulee poistaa roskat, kivet ja mahdollisesti mukaan tullut jankko. Näytteet otetaan hajapistemenetelmällä, jolloin näyte kootaan 7 8 osanäytteestä. Osanäytteet otetaan palstalta siten, että ne edustavat tasaisesti koko palstaa. Hajapistemenetelmä sopii parhaiten pienille maa-alueille ja ensimmäistä kertaa tutkittaville palstoille.[3] 3.4 Näytteenottopaikkojen valinnat Näytteenottopaikat ovat kuvattu luvussa 2.4.
5 3.5 Näytteenottotiheys Näytteen pyritään ottamaan kertaluonteisina tämän hetkisen ajankohdan ympäristötilan tarkistusnäytteinä. 3.6 Näytteenottoajankohdat Maanäytteet otetaan 13.9.2010 vesinäytteiden yhteydessä. 3.7 Näytteenottoresurssien käyttäminen (välineet, henkilöt) Vesinäytteidenottovälineiden lisäksi tarvitaan maanäytekaira, ämpäri ja näytepussit/maanäyterasiat. Maanäytteenottoon osallistuu samat henkilöt kuin vesinäytteiden ottamiseen.
6 Lähdeluettelo 1. Mittatekniikan keskus / FINAS. Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia varten, 2000. 2. Suomen standardisoimisliitto. Vesinäytteenotto mikrobiologista tutkimusta varten, 1984. 3. www-dokumentti. www.agroanalyysit.fi/maanaytteet.html. luettu 9.9.2010.