nette VAASAN SÄHKöN ASIAKASLEHTI 2/2011 Maalia pintaan - pensselillä vai ruiskulla? Vaasan rata sähköistyy Nette vieraili kuminatehtaalla Riihimäellä
SISÄLLYS ASIAKASPALVELU TIEDOTTAA Asiakaspalvelu 06 324 5750 asiakaspalvelu@vaasansahko.fi Kodin laiteiden keskimääräisiä vuosikulutuksia 3 4 6 8 11 12 14 17 18 19 20 14 Nette Pääkirjoitus Melkein täyttä häkää Vaasan rata sähköistyy Suomalainen kumina on haluttu tuote maailmalla Nette vastaa lukijoiden kysymyksiin Kylmä talvi lykkäsi lattiavalua Maalia pintaan pensselillä vai ruiskulla? Sallitut sähkötyöt Lyhyesti Ristikko Lukijakyselyn tulokset testasi maalarin apuvälineitä Laskennassa käytetty Vaasan Sähkön yleissähkön listahintaa. Ei sisällä perusmaksua. Tässä ohje, jolla voit itse laskea laitteesi kulutuksen. Lähes jokaisessa laitteessa on arvotaulu, jossa ilmoitetaan laitteen teho (W). Otetaan esimerkiksi pölyimuri: 1) Katso imurisi teho (W) arvotaulusta, joka löytyy yleensä imurin pohjasta. 2) Oletetaan, että siellä lukee 1 500 W. Muuta se kilowateiksi jakamalla tuhannella = 1,5 kilowattia. 3) Käytetään laskennassa aikana 1 tuntia eli paljonko imuri kuluttaa yhdessä tunnissa. 4) Valitaan Vaasan Sähkön yleissähkön hinta 11,03 senttiä / kilowattitunti 5) Ja sitten lasketaan: 1 tunti X 11,03 senttiä x 1,5 kilowattia = 16,5 senttiä. Eli tunnin imuroiminen täydellä teholla maksaa 16,5 senttiä. nette VINKIT Jääkaappi-pakastin 68 euroa vuodessa Uusi laite 32 50 euroa vuodessa Sähköliesi 40 80 euroa vuodessa käyttötavasta riippuen Kahvinkeitin 4 euroa vuodessa 10 minuuttia vuorokaudessa Pyykinpesukone 30 euroa vuodessa 3 käyttökertaa viikossa, hienopesu 40 astetta Kuivausrumpu 50 euroa vuodessa 3 käyttökertaa viikossa Televisio LCD 32 21 euroa vuodessa 4 tuntia vuorokaudessa Kotitietokone 12 euroa vuodessa 2 tuntia vuorokaudessa Lattialämmitys 20 73 euroa vuodessa /neliömetri Kesän helpot energiansäästövinkit nette VAASAN SÄHKö -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy syyskuussa 2011. Numero: 2/2011 Julkaisija: Vaasan Sähkö Oy Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa Puhelinvaihde: 06 324 5111 Asiakaspalvelu: avoinna klo 8.00-16.00 Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h) Faksi: 06 324 5350 Internet: www.vaasansahko.fi ISSN: 1458-7297 Päätoimittaja: Hannu Rintala hannu.rintala@vaasansahko.fi Toimituskunta: Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Ossi Suortti Toimitus: Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Ulkoasu: Mainostoimisto Bock s Office Oy Painopaikka: Oy Litoset Ab Kansikuva: Katja Lösönen Asutko kesän huvilalla tai lähdetkö pitemmälle lomamatkalle? Mieti kannattaako pakastinta pitää päällä koko kesän. Varsinkin, jos viime kesän marjat on syöty, ei parin pullapussin takia kannata sähköä kuluttaa. Lähikauppiaasi hoitaa homman mielellään kesän ajan. Pienennä lattialämmitystä, jos olet pitkään poissa kotoa. Muistathan ottaa kodin viihdelaitteet pois valmiustilasta, kun et ole kotona. Töpselin kun vedät irti, ei ukkonenkaan pääse niitä rikkomaan. Oletko varma, ettei esimerkiksi kellarin tai autotallin sähköpatteri ole päällä? Kun napsautat kytkimen 0-asentoon, varmistat että patteri ei kuluta sähköä, vaikka termostaatti olisi rikki. Ei kai sinun kodissasi aurinko paista suoraan jääkaappiin tai pakastimeen. Jos näin on, se kuluttaa turhaan energiaa. Unohda kuivausrumpu kesäaikana. Aurinko ja tuuli kuivattavat pyykit tehokkaasti. Eikä maksa mitään.
PÄÄKIRJOITUS Näyttääkö Saksa suuntaa? Hannu Linna toimitusjohtaja Saksa teki toukokuussa päätöksen sulkea kaikki ydinvoimalaitoksensa vuoden 2023 alkuun mennessä. Päätös sulkemisesta syntyi Fukushiman onnettomuuden seurauksena saksalaisten enemmistön tahdon mukaisesti. Angela Merkel reagoi onnettomuuteen heti maaliskuussa keskeyttäen välittömästi Saksan vanhimpien ydinvoimaloiden tuotannon. Laitosten pysäyttäminen maaliskuussa synnytti välittömän ketjureaktion, jonka seurauksena sähkön markkinahinta kohosi. Hiilen kysyntä kasvoi ja hinta nousi hiilivoimalaitosten täyttäessä pysäytettyjen ydinvoimalaitosten aiheuttaman sähkövajeen. Hiilen kysynnän kasvaessa pomppasi myös päästöoikeuksien kysyntä, jolloin puolestaan päästöoikeuksien hinta nousi. Sähkön markkinahinta nousi taas hiilen ja päästöoikeuksien hintojen nousun seurauksena. Toukokuinen päätös ei sen sijaan aiheuttanut sähkön markkinahintaan välittömiä muutoksia. Saksan ydinvoiman alasajo vaikuttaa kuitenkin merkittävästi jo lähivuosina sekä sähkön markkinahintaan että kasvihuonepäästöihin. Saksan poliittiset päätökset voivat vaikuttaa myös jo tehtyihin Euroopan energialinjauksiin. Uusiutuva tuotanto on Saksalle kova haaste Saksa on muiden Euroopan maiden tavoin sitoutunut täyttämään oman osuutensa EU:n 2020 tavoitteista kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja uusiutuvan energiatuotannon osuuden kasvattamiseksi. Toisin kuin usein kuvitellaan, Saksa on Suomeen verrattuna uusiutuvan energian tuotannossa vielä lähtöruudussa. Saksassa uusiutuvan energian osuus vuonna 2008 oli noin 8 % ja Suomessa vastaavasti 32 % (IEA energiatilasto). Tilanne ei ole oleellisesti tämän jälkeen muuttunut. Vaikka Saksan tavoite uusiutuvan lisäämiseksi vuoteen 2020 mennessä on suhteellisesti vaatimattomampi kuin Suomen nykytaso, on vaatimus siitä huolimatta heille kova haaste. Voi olla, että Suomen on helpompaa saavuttaa vielä hurjempi oma tavoitteensa. Näyttääkö Saksa suuntaa? Saksa on siis päättänyt sekä sitoutua EU:n 2020 tavoitteeseen että sulkea kaikki ydinvoimalansa vuoteen 2022 mennessä. Saksa siis näyttää suuntaa vai näyttääkö? Molempien Saksan tekemien päätösten yhtäaikainen pitäminen ei ole todennäköistä. Taloudellinen haaste on liian suuri. Saksan uusiutuvan tuotannon näkymät ovat rajalliset ja ydinvoiman alasajo antaa tilaa olemassa oleville kivi- ja ruskohiilivoimalaitoksille. On mielenkiintoista seurata, kumpaa päätöstä painottaen Saksa lähtee etenemään. Ruotsi teki ydinvoiman alasajopäätöksen jo 1980-luvulla. Päätöksensä jälkeen Ruotsi on korottanut ydinvoimalaitostensa tehoa ja tuotantoa merkittävästi. Viime vuonna Ruotsi teki uuden päätöksen, jonka mukaan ydinvoimaa ei suljetakaan. Jos Saksa pitää uusiutuvan tavoitteestaan kiinni, sen tulee seurata Ruotsin esimerkkiä: tehdä ensin sulkemispäätös ja sitten myöhemmin ydinvoiman tuotannon jatkamispäätös. Jos Saksa kaikesta huolimatta sulkee ydinvoimalansa, se tarvitsee huomattavan jatkoajan uusiutuvan tuotannon tavoitteensa saavuttamiseksi. Hyvä ajatus voisi olla muuttaa 2020 tavoite sellaisenaan 2040 tavoitteeksi koko EU:n alueella. Suomi luonnollisesti pitäisi kiinni nykyisestä tavoitteestaan saavuttaen sen ainoana Euroopassa kaikkensa antaneena jo vuonna 2019. Aurinkoista kesää. nette 2/2011 3
Nykyaikainen puukaasutin on GASEK Oy:n myyntijohtajan Tomi Väänäsen mukaan turvallinen, sillä kaasua ei varastoida missään prosessin vaiheessa. Kaikki menee heti käyttöön. 4 nette 2/2011
Teksti Anne Kytölä Kuvat Katja Lösönen Melkein täyttä häkää Reisjärvellä on tehdas, joka valmistaa puukaasulla toimivia voimaloita ja kaasuttimia. Keksintö ei ole uusi; Suomenkin teillä huristeli 1940-luvulla tuhansia häkäpönttöautoja. Nykyaikainen puukaasuvoimala tuottaa sähköä ja lämpöä päästöttömästi. Keksintö on vanha, mutta yritys uusi. GASEK Oy on perustettu vuonna 2008, ja kun luet tätä lehteä, yrityksen ensimmäinen kaupallisen sarjan puukaasuvoimala on juuri matkannut uudelle omistajalleen. Se tuottaa sähköä ja lämpöä eteläsuomalaiseen kartanoon. Eero Kangasojan keksintö Häkäpönttö, yli sata vuotta vanha keksintö, tunnetaan Keski-Pohjanmaalla hyvin. Seudulla on ollut useita häkäpöntön rakentajia ja käyttäjiä. Yksi heistä on alikonemestari Eero Kangasoja, joka asensi puukaasuttimen pakettiautoonsa 30 vuotta sitten. GASEK-puukaasutin on tulosta Kangasojan kokeiluista ja pitkästä kehitystyöstä. Hän on pyrkinyt kokeilemalla eroon perinteisiä puukaasuttimia vaivaavista ongelmista. Yksi niistä on terva, joka pilaa moottorin, Gasekin myyntijohtaja Tomi Väänänen sanoo. Hänen mukaansa Gasek on nyt ratkaissut tervaongelman. Väänänen ei tietenkään kerro miten, sillä juuri se on yhtiön liikesalaisuus. Eero Kangasoja on jo eläkkeellä, mutta hänen poikansa Marko työskentelee GASEKissa tuotekehitystehtävissä. Polttoaine läheltä GASEKIn voimalat ovat vielä tällä hetkellä pieniä. Niiden sähköteho on enimmillään 50 ja lämpöteho 100 kw. Voimalaitokset sopivat sähkön- ja lämmöntuotantoon esimerkiksi maatiloille ja pienyrityksiin. GASEK saa esimerkiksi itse kaiken tarvitsemansa energian omasta puukaasuvoimalasta. Puukaasuvoimalalla lämmittää ja sähköistää Väänäsen mukaan kevyesti 10 15 omakotitaloa eli voimala sopii hyvin pienen kylän energianlähteeksi. Mutta kasvihuoneyrittäjille voimalassa on vielä liian vähän tehoa. Voimalan yksi etu on siinä, että se on liikuteltava. Polttoainetta ei tarvitse kuljettaa voimalaitokseen pitkiä matkoja, Väänänen sanoo. Kosteus antaa lisäpotkua Polttoaineena käytetään ilmakuivaa sekapuuhaketta. Parasta polttoainetta on rankahake. Puun voi käyttää heti kaatamisen jälkeen. Kosteudesta ei ole haittaa, päinvastoin. Kosteus antaa lisäpotkua palamiselle. Kokenut häkäpönttöauton kuljettajakin heitti aina mäen alla lunta puukaasuttimeen, Väänänen kertoo. Voimalan hyötysuhde on hyvä. Puolestatoista kilosta haketta saadaan noin 1 kw sähköä ja 2 kw lämpöä. Kehitämme hyötysuhdetta koko ajan paremmaksi, joten uskon, että luvut paranevat vielä. Ensi vuonna maailmalle Gasek on kasvuyhtiö. Väänäsen mukaan puukaasuttimia on tähän asti tehty vasta pieniä määriä. Ensi vuonna on tarkoitus lisätä tuotantoa. Reisjärven keskustassa sijaitsevalle tontilla on tilaa useammalle hallille, ja 27 työntekijän yhtiö haluaa palkata lisää suunnittelijoita ja asentajia. Yritys tähtää myös suurempiin voimalaitoskokoihin. Kehitteillä on 300 kw:n laitos ja myöhemmin pyritään kohti 1 MW:n voimalaa. Sami Javarus ja Tomi Kämäräinen tekevät sähköasennuksia puukaasuvoimalaan, joka tulee tuottamaan energiaa eteläsuomalaiselle kartanolle. Päästötöntä energiantuotantoa Puuta poltetaan puukaasuttimessa korkeassa, noin tuhannen asteen lämpötilassa. Palaminen on epätäydellistä eli prosessissa syntyy vetyä, hiilimonoksidia ja hiilidioksidia. Liekillä palamista ei ole kuin aluksi, kun hiilipatjaa kuumennetaan. Savua ja hiukkaspäästöjä syntyy vain prosessin tässä vaiheessa. Palamisen sivutuotteena syntyy hiiltä, jota voidaan käyttää mm. vedenpuhdistuksessa ja lannoitteena. Työt asiakkaalle lähtevässä voimalassa ovat loppusuoralla. Hitsauspuuhissa Timo Purola. nette 2/2011 5
Vaasan rata sähköistyy Teksti Anne Kytölä Kuva Katja Lösönen 6 nette 2/2011
Vaasan ja Seinäjoen välisen rautatien sähköistäminen sujuu aikataulussa. Matkustajat pääsevät sähköjunaan joulukuussa. Junarataa sähköistetään öisin. Kun kello tulee puoli kymmenen illalla, asentajat lähtevät töihin ja työt jatkuvat kuuteen asti aamulla. Urakka alkoi vuosi sitten Seinäjoelta, josta edetään Vaasaa kohti. 75 kilometriä, 1 300 pylvästä Sähköistettävän radan pituus on noin 75 kilometriä. Radan varteen pystytetään 60 metrin välein sähköratapylväitä. Seinäjoen ja Vaasan välille tulee kaikkiaan noin 1 300 pylvästä, joista suurin osa on jo pystyssä. 20 miljoonan euron hanke Radan sähköistäminen maksaa 20 miljoonaa euroa. Eli kilometri sähkörataa maksaa noin 267 000 euroa. Vaasa ja Mustasaari maksavat sähköistystyöt, ja valtio maksaa niille rahat takaisin vuoden 2013 alussa. Varsinaisiin ratajohtotöihin kuluu budjetista suunnilleen puolet. Toinen puoli rahoista menee töihin, joilla rata kunnostetaan sellaiseksi, että sähköistys voidaan rakentaa. Esimerkiksi Vähässäkyrössä rataa on jouduttu laskemaan liian matalan ylikulkusillan vuoksi lähes metri, jotta ajojohtimille on saatu tarpeeksi tilaa. Sähkönsyöttöä varten on rakennettu syöttöasemat Ylistaroon ja Mustasaaren Tuovilaan. Syöttöasemille vedetään noin 5 kilometriä 110 kv:n voimajohtoa. Kummankin aseman syöttöteho on 7,5 MW, joten tehoja on käytettävissä yhteensä 15 megawattia. Sähköjunan tehontarve on maksimissaan kiihdytyksissä; silloin se tarvitsee hetkellisesti sähköä 6 MW. Jarrutuksissa sähkövirta kulkee toisinpäin eli juna syöttää sähköä johtimiin. Kuuden metrin korkeudessa kulkevissa ajojohtimissa on 25 kilovoltin jännite. Vaarallisen sähköiskun vaara on todellinen. Suojaetäisyys kaikista sähköradan rakenteista on vähintään kaksi metriä, radan sähköistämistöitä valvova Risto Nyman Proxion Infrasta Oy:stä kertoo. Ennen kuin ajojohtimiin kytketään virta, seudun kouluissa käydään kertomassa sähköradan vaaroista. Junien vauhti ei kasva Sähköjunat kulkevat maksimissaan 220 kilometriä tunnissa. Tasoristeysten ja mutkaisen radan takia junat kulkevat Vaasan ja Seinäjoen välillä silti tulevaisuudessakin enintään 120 kilometrin tuntivauhtia. Mutta ajansäästöä syntyy siinä, ettei junaan tarvitse vaihtaa veturia enää Seinäjoella. Sähköjunat myös kiihtyvät täyteen vauhtiin nopeammin kuin dieselkäyttöiset junat. Säästöä tulee myös energian hinnassa ja siinä, että sähköveturit tarvitsevat vähemmän huoltoa kuin dieselveturit, ylitarkastaja Pekka Rautoja Liikennevirastosta sanoo. Loppusyksyllä valmista Radan sähköistystyöt saadaan valmiiksi syksyllä. Marraskuu on varattu järjestelmän testaamista varten, ja varsinainen liikennöinti aloitetaan joulukuussa. nette 2/2011 7
Vaasan Sähkön asiakas Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikael Ahlfors Suomalainen kumina on haluttu tuote maailmalla Suomessa kasvanut kuminansiemen on puhdasta ja öljypitoista ja siksi hyvin haluttua maailmalla. Lähes koko riihimäkeläisen kuminatehtaan tuotanto myydään ulkomaille. 8 nette 2/2011
<< Kauhavalaislähtöinen Juha Hemminki perusti Trans Farmin opiskelukaverinsa Jyrki Leppälän kanssa 1990. Yritys on kasvanut tasaisesti ja vie kuminaa ympäri maailmaa. Yritys työllistää yhteensä 8 henkilöä. Kumina ei ole kovin tuttu mauste suomalaisessa keittiössä. Siksi aluksi tuntuu oudolta kuulla, että Riihimäellä on oikein tehdas, jonka päätuote on kumina. Juha Hemmingin ja Jyrki Leppälän 1990 perustama yritys vie kuminaa eri puolille maailmaa. Suurin osa myydään Eurooppaan, mutta Trans Farm vie kuminaa myös Yhdysvaltoihin, Venäjälle, Aasian maihin ja satunnaisesti Afrikkaankin. Mausteisiin ja leipiin Saksassa ja Itä-Euroopan maissa kuminalla maustetaan perinteisesti leipiä ja liharuokia. Kuminaa on esimerkiksi grillimausteissa, koska se korostaa lihan makua. Kuminalla maustetaan myös muun muassa juustoja. Kuminan kulutus yhtä ihmistä kohden ei tietysti ole kovin suurta, mutta käyttäjiä on paljon, kun ajatellaan koko maailmaa. Mauste- ja leipomoteollisuuden lisäksi myös lääkeja hajuvesiteollisuus käyttävät kuminaa, Juha Hemminki kertoo. Se on helppo uskoa. Jo kuminatehtaan pihassa tuoksuu voimakas, mutta miellyttävän raikas ja puhdas tuoksu. Juha Hemminki kertoo, että kuminaa käytetään etenkin miesten tuoksuissa. Öljypitoisuus kertoo laadusta Kuminasta maksetaan sitä paremmin mitä enemmän siemen sisältää öljyä, sillä juuri eteerisessä öljyssä on kuminan maku. Suomessa kasvaneen kuminan öljypitoisuus on keskimäärin kolme prosenttia tai enemmän, Jyrki Leppälä kertoo. Muissa maissa kuminan öljypitoisuus jää kuulemma pienemmäksi. Kuminaa ei myöskään pidä sekoittaa jeeraan, juustokuminaan. Jeera on kyllä sukua kuminalle, mutta sen öljypitoisuus on pienempi ja maku pistävämpi. Trans Farmin suurimmat kilpailijat ovat ulkomailla. Kuminaa kasvattajamaita ovat erityisesti Puola, Tsekki, Kanada, Liettua, Ukraina, Venäjä ja Valko-Venäjä. Tehtaan vuosi alkaa elokuussa Trans Farmilla on muutama sata sopimusviljelijää eri puolilla Suomea. Kuminatehtaan vuodenkierto alkaa elokuussa, kun viljelijöiden satoa aletaan ottaa vastaan. Kumina saapuu tehtaalle miehenkorkuisissa säkeissä. Lähiviljelijät tuovat satonsa tehtaalle irtotavarana, traktorin tai kuorma-auton lavalla. Juha Hemminki kertoo, että korkean laadun takaamiseksi eri viljelijöiden kuminat pidetään tehtaalla tarkasti erillään. Kun siemenet saapuvat tehtaalle, ne punnitaan ja niiden kosteuspitoisuus mitataan. Kosteusprosentti saa olla enintään 11. Lisäksi tutkitaan erien mikrobiologinen puhtaus: hiivojen, homeiden ja haitallisten bakteerien, kuten kolibakteerien, määrä. Ensimmäiset ulkomaan kontaktit solmittiin faksilla, tietokoneita ei vielä ollut, muistaa Trans Farmin markkinoinnista ja tuotteiden myynnistä vastaava Juha Hemminki. nette 2/2011 9
Värilajittelulaite valokuvaa kaikki siemenet ja puhaltaa vääränväriset siemenet pois prosessista. Kone valokuvaa siemenet Sitten siemenet erotellaan mekaanisesti. Pyörivä rumpu hylkää kaikki liian pitkät, liian lyhyet ja jopa liian käyrät siemenet. Värilajittelukone edustaa tehtaalla hienointa tekniikkaa: japanilaisessa laitteessa on kuusi kameraa, jotka kuvaavat koko ajan niiden edessä valuvaa kuminavirtaa. Viimeiset kolme vuotta kuminanviljely on ollut kannattavampaa kuin viljanviljely, mutta monina vuosina on ollut toisinkin päin, Jyrki Leppälä sanoo. Vauhti on käsittämätön, sillä vain pari senttiä alempana paineilma jo puhaltaa vääränväriset siemenet pois prosessista. Koneen muistiin on etukäteen määritelty, minkä väriset kuminansiemenet hyväksytään. Laatuanalyysin jälkeen maailmalle Lajittelun jälkeen siemenet steriloidaan 150-asteisessa höyryssä ja jäähdytetään 20 Kumina on porkkanan sukulainen Kumina on kaksivuotinen maustekasvi. Se on sukua porkkanalle ja tillille. Vaikka kumina kasvaa Suomessa luonnonvaraisenakin, se on vaativa viljelykasvi. Kumina vaatii paljon enemmän huolellisuutta ja vaivannäköä kuin muut peltoviljelykasvit, itsekin kuminaa viljelevä Jyrki Leppälä tietää. Ensimmäinen vuosi on tärkein. Silloin pellosta on saatava tarkkaan kaikki rikkaruohot pois, sillä muuten ne tukahduttavat kuminan. Trans Farmilla on sopimus muutaman luomuviljelijänkin kanssa, mutta kuminasta on hyvin vaikeaa saada kunnon satoa ilman torjunta-aineita. Kumina kasvattaa kylvövuonna porkkanan näköisen pääjuuren, jonka avulla se talvehtii. Seuraavan vuoden kesäkuussa kumina kukkii valkein kukin. Ruskeat, litteät ja käyrät siemenet valmistuvat elokuussa. Satonsa antanut kumina kuolee. Yhdestä kylvöstä saadaan kuitenkin asteeseen. Laatuanalyysin jälkeen tiedetään, mihin tarkoitukseen kutakin kuminaerää voidaan käyttää, ja automaattinen pakkauslinja pakkaa siemenet 25 kilon säkkeihin. Suurin osa kuminasta lähtee maailmalle kokonaisina siemeninä, mutta tehtaalla on myös mylly kuminajauhon jauhamista varten. Matkan varrella hylätyt siemenet päätyvät lämmönlähteeksi muutamalle lähiseudun maatilalle. kaksi, jopa kolme satoa, sillä uusi kasvusto kehittyy kukkivan kuminan suojissa. Kolmen, neljän vuoden jälkeen kuminapellolle kylvetään viljaa. Hehtaari kuminapeltoa tuottaa tavallisesti 500 1000 kiloa kuminansiemeniä. 10 nette 2/2011
Nette vastaa lukijoiden kysymyksiin Neten toimitus sai viime numerossa julkaistun lukijapalautteen mukana lehden lukijoilta runsaasti energiaan, Netteen ja Vaasan Sähköön liittyviä kysymyksiä. Vastaamme tässä etenkin sellaisiin kysymyksiin, joita tuli useammalta kysyjältä. Miksi sähkö on niin kallista? Vaasan Sähkön yleissähkö maksaa 11,03 senttiä/kilowattitunti. Tällä rahalla pitää jääkaappipakastinta päällä 25 tuntia, katselee LCD-televisiota 7 tuntia tai valaisee energiansäästölampulla 66 tuntia. Näitä kun vertaa esimerkiksi tunnin autoiluun tai kännykällä puhumiseen voi tulla mieleen, onkos se sähkö sittenkään kallista. Onko siirtoyhtiöllä aikataulu avolinjojen maakaapeloinnille? Vaasan Sähköverkolla ei aikataulua ole. Pyrkimyksenä on vähentää avolinjojen määrää, ja uudisrakentamisessa käytetään kaapelointia yhä enemmän. Taloudellisesti ei ole järkevää kaivaa kaikkia Vaasan seudun kivikkoisen saariston sähkölinjoja maahan. Miksi joillekin suomenkielisille tulee lehti ruotsinkielisenä ja päinvastoin? Lehti lähetetään sillä kielellä, joka on merkitty Vaasan Sähkön asiakasrekisteriin asiakkaan äidinkieleksi. Asiakas voi itse valita kielen. Muutoksen voi tehdä soittamalla asiakaspalveluun (06) 324 5750 tai sähköpostitse, asiakaspalvelu@vaasansahko.fi. Kuinka usein raivataan johtokadut metsissä? Johtokadut raivataan 6 vuoden välein. Mikäli tarkastuksissa huomataan tarvetta, raivataan yksittäisiä johtokatuja useamminkin. Vaasan Sähköverkko käyttää työssä ulkopuolisia ammattilaisia, jotka tekevät raivauksia ympäri vuoden. Raivattavia johtokatuja on lähes 3 000 kilometriä. Raivaukseen Vaasan Sähköverkko käyttää noin 200 000 euroa vuosittain. Onko yösähkön käyttäminen edullisempaa vielä tänä päivänä? Vaasan Sähkön alueella yösähkö tulee edullisemmaksi, jos vuosikulutus on yli 10 000 kwh. Esimerkiksi sähkölämmitteisessä omakotitalossa, jonka vuosikulutus on 18 000 kwh, yösähkö tulee vuodessa noin 110 euroa edullisemmaksi kuin yleissähkö. Varaavassa sähkölämmitystalossa ero on noin 300 euroa. Voisiko meille saada etäluettavan mittarin? Tiedustele asiaa omalta verkkoyhtiöltäsi. Kaikilla Vaasan Sähköverkon asiakkailla on jo etäluettava sähkömittari. Valtioneuvoston asetuksen tavoitteena on, että vähintään 80 % Suomen 3,2 miljoonasta pienkäyttäjästä on etäluennan piirissä vuoden 2013 lopulla. Miksi en koskaan voita ristikkoarvonnasta? Ilmeisesti et ole ollut onnettaren suosiossa. Vastauksia ristikkoon tulee noin 300 500 ja vain kaksi voittaa, joten luultavasti moni muukin vastaaja ajattelee samoin. Tämän kysymyksen lähetti Pirkko Laihialta, jolle Nette tekee ensimmäisen ja viimeisen poikkeuksen, Pirkolle lähetetään sisä/ulkolämpömittari sitkeästä yrittämisestä. Eikö lehden voisi tehdä pelkästään verkkolehtenä? Kaikilla Vaasan Sähkön asiakkailla ei ole verkkoyhteyttä, joten paperinen on vielä paras vaihtoehto tavoittaa kaikki asiakkaat. Mistähän Nette-nimi tulee? Luulin, että on naistenvaatteiden mainoslehti. Lehdelle etsittiin nimeä Vaasan Sähkön henkilökunnalle järjestetyllä nimikilpailulla vuonna 2002. Netteä ehdotti reskontranhoitaja Gunborg Österblad. Valintaraadin mielestä nimi oli nuorekas, feminiinen, ilmensi hyvin verkkoosaamista ja oli hyvä myös graafisesti. Haluaisin nähdä aluejaon, missä kaikkialla on Vaasan Sähkön asiakkaita. Nette julkaisi taulukon asiakkaista kunnittain syyskuussa 2010. Lehti, jossa taulukko on, löytyy osoitteesta www.vaasansahko.fi. Etusivulla on lehtiarkisto, josta valitset Nette 3/2010 sivu 11. Tuolloin (31.7.2010) oli Vaasan Sähkön verkkoalueen ulkopuolelta yhteensä 39 072 asiakasta. Tämän jälkeen (31.5.2011 mennessä) Vaasan Sähkölle on tullut 8 445 uutta asiakasta ympäri Suomen. nette 2/2011 11
Nette seuraa nuorenparin rakennusurakkaa energianäkökulmasta Kylmä talvi lykkäsi lattiavalua Teksti Anne Kytölä Kuvat Katja Lösönen Jessica ja Anders valmistelevat terassin antureiden valua 12 nette 2/2011
Sisätöissä on pakko pitää paussia, kun nuoret joutuvat odottamaan puuttuvia tarvikkeita. Nyt on aikaa haaveilla, miltä talossa näyttää sitten, kun kaikki on valmista. Nette seuraa Jessica Paron ja Anders Burmanin talonrakennusurakkaa Mustasaaressa. Kylmä talvi pakotti hiljentämään vauhtia. Emme päässeet valamaan lattioita maaliskuussa, kuten suunnittelimme, Anders kertoo. Vaikka nuoret lämmittivät taloa diesel-käyttöisellä puhaltimella kuusi viikkoa, routakerros oli paksu pitkälle kevääseen. Toukokuussa suurin osa lattiasta on peitetty styrokseilla, mutta lattiaa ei päästä valamaan vieläkään. Nyt rakentajat odottavat rakennukselle teräslevyä, josta tulee kellarin katto. Lattiavalua päästään tekemään vasta sitten, kun se on saatu paikoilleen. Anders ja Jessica ovat asentaneet viemäriputket paikoilleen, mutta tällä erää sisällä ei ole juuri muuta tehtävää ennen lattiavalua. Olemme kaataneet pihalta puita ja teemme nyt perustuksia terassille, Jessica kertoo. Maalämpöpumppu on melkein ostettu Rakennukselle on hankittu lisää tavaraa. Maalämpöpumppukin on nyt valittu, vaikkakaan ei vielä ostettu. Luultavasti ostamme 12 kw:n pumpun, Anders sanoo. Tarvitaan myös puhallin, sillä kalliolämpöä on tarkoitus käyttää kesällä jäähdytykseen. Anders laskeskelee, että hankintoihin menee noin 8 000 euroa ja asennuksiin tonnin verran. Kalliolämmön kokonaiskustannukset ovat siis yhteensä runsaat 15 000 euroa, sillä lämpökaivojen poraamiseen meni 6 300 euroa. Ostimme myös ilmanvaihtojärjestelmän. Kolme tonnia meni, että hupsahti. Keittiön kalusteista on saatu tarjoukset kolmelta yritykseltä. Andersin toivomuksesta keittiön kaappien ovista tulee kiiltävän mustat. Anders näyttää piirroskuvan unelmakeittiöstään. Se on talletettu hänen matkapuhelimensa kuvagalleriaan. Mitäs me sovittiin, että sinä saat, jos minä saan mustan keittiön, Anders kysyy Jessicalta. Sovimme, että minä saan päättää sitten kaiken muun, Jessica nauraa. Mutta hänestäkin on reilua, että keittiöstä tehdään Andersin toiveiden mukainen, sillä Anders laittaa useammin ruokaa kuin Jessica. Miten maasta saadaan lämpöä? Maalämpöpumppu käyttää rakennuksen ja käyttöveden lämmittämiseen auringon energiaa, jota on varastoitunut maaperään, kallioon tai vesistöön. Lämpö kerätään talteen lämmönkeruuputkistolla, joka upotetaan useimmiten kallioon porattuun reikään. Niin on Jessican ja Andersin tontillakin: kalliolämpö kerätään kahdesta 120 metrin syvyisestä lämpökaivosta. Putkisto voidaan kaivaa (vaakatasoon) myös pintamaahan tai upottaa vesistöön, jos sopiva ranta on käytössä. Lämmön keruu vesistöstä on tehokkainta, sillä lämpötila meren pohjasedimentissä on talvellakin 7-8 astetta. Kalliossa lämpötila on 3-5 astetta ja maaperässä 0-1 astetta. Maaperän lämpötila ei vielä riitä rakennuksen ja käyttöveden lämmittämiseen, vaan lämpötilaa on nostettava maalämpöpumpun avulla. Lämpö kerätään putkistossa kiertävään jäätymättömään nesteliuokseen ja otetaan talteen maalämpöpumpun lämmönvaihtimessa (höyrystimessä) siirtämällä se kylmäaineeseen. Kompressori nostaa kylmäaineen lämpötilan ja lämpö siirretään talon lämmitysjärjestelmässä kiertävään veteen lauhduttimen kautta. Olennaista maalämpöpumpussa on se, että se tuottaa lämpöenergiaa enemmän kuin se tarvitsee sähköenergiaa toimiakseen. nette 2/2011 13
TESTI Teksti Anne Kytölä Kuvat Katja Lösönen Tuotekuvat valmistajien ja maahantuojien Maalia pintaan Pensselillä vai ruiskulla? 14 nette 2/2011
Nette-lehden testissä kokeiltiin kolmea erilaista maalarin apuvälinettä: Wagner Project 115 -korkeapaineruiskua, Boschin maaliruiskua PFS 55 sekä Tikkurilan Quick Brush -painesivellintä. Testijoukkueen muodostavat Mustasaaren Jungsundissa asuvat Kaj Söderman ja Heta- Liisa Kapiala. He muuttivat jouluna uuteen omakotitaloon, jota he ryhtyivät rakentamaan viime kesänä. Maalaaminen on heille siis tuttua puuhaa. Testaajilla on molemmilla side Vaasan Sähköön: Kaj Södermanin työnantaja on Vaasan Sähkön tytäryhtiö Ravera ja Heta-Liisa Kapialakin on ollut talossa aikaisemmin lähettinä ja puhelinvaihteessa. Perheeseen kuuluu lisäksi 3-vuotias Emilia. Toinen lapsi syntyy kesäkuussa. Työkalut ostetaan RTV Vaasasta, josta maalareita saapuu neuvomaan ja opastamaan Christian Sundström. Hän sattuu asumaan melkein nuorten naapurina. Heta-Liisa viimeistelee maalausjälkeä pensselillä. Boschin maaliruiskulla saa kätevästi öljyttyä ja suojattua puutarhakalusteet. Ruiskulla vauhtia työhön Maalipensselin kanssa pärjää aina. Sillä voi tehdä kaikenlaiset työt, Sundström sanoo. Mutta jos työstä haluaa selvitä nopeammin, kannattaa ottaa avuksi koneet. Wagnerilla voi maalata isoja pintoja kuten talon julkisivua. Säiliöön mahtuu 9,5 litraa maalia. Laite ruiskuttaa maalia maksimiteholla 0,8 litraa minuutissa. Tehoja kannattaa säädellä, eikä suinkaan käyttää koko ajan maksimiteholla. Se kuluttaa laitteita turhaan, Sundström neuvoo ja vertaa autoon: eihän kukaan aja autoakaan kaasu koko ajan pohjassa. Wagnerin pyörien kiinnittämiseen menee jonkin aikaa, varsinkin kun testaajat yrittävät selvitä hommasta lukematta käyttöohjetta. Mutta kun laite saadaan toimintakuntoon ja maali säiliöön, testaajat ovat sitä mieltä, että Wagnerin voisi vaikka ostaa. Kyllä tämä nopeuttaa maalaamista selvästi, Kapiala sanoo. Varsinkin sitten, kun oppii säätämään paineen sopivaksi, Söderman lisää. Laitteessa on portaaton paineensäätö. << Wagner Project 115:n säiliöön mahtuu lähes 10 litraa maalia. Bosch pihakalusteiden kyllästämiseen Boschin ruiskun säiliö on pieni, 0,6 litraa. Sundströmin mukaan laite on tarkoitettu esimerkiksi kalusteiden maalaamiseen. Testiryhmä suihkuttaa Boschilla puunsuoja-ainetta puutarhakalusteisiin. Tässä tämä on hyvä. Aineen saa suihkutettua pieniin rakoihinkin, joihin on hankala mahtua pensselillä. Boschilla suihkuttelisi mukavasti myös esimerkiksi puuterassit ja patiot. Käyttöohjeen mukaan ruisku sopii myös desinfiointi- ja kasvinsuojeluaineiden ruiskutuksiin. Sottaamaton painesivellin Tikkurilan Quick Brush -painesivellin toimii siten, että käyttäjä pumppaa laitteeseen painetta. 25 30 painallusta on yleensä sopiva määrä, Sundström sanoo. Sitten laite ripustetaan selkään, ja maalaaminen voi alkaa. Laitteen paras puoli on siinä, että maali tulee pensseliin tasaisesti eikä maalia roisku ympäriinsä. Maalia ei tipu kasvoille eikä käsille edes silloin, kun maalataan räystäslautoja alhaalta päin. Painesivellin on Södermanin ja Kapialan mielestä kuitenkin kovin hidas. Laite vaatii enemmän totuttelua kuin Wagner. Jos pitäisi valita tämän ja pensselin välillä, niin luultavasti saisin pensselin kanssa nopeammin valmista, Kapiala arvelee. Tikkurilan Quick Brush ei sotke, mutta maalaaminen edistyy hitaammin kuin ruiskulla. nette 2/2011 15
Christian Sundströmin vinkit talomaalareille: Millä maalataan? Talomaaleissa on kolme vaihtoehtoa: 1) alkydipohjainen tai vernissapohjainen öljymaali 2) vesiliukoinen akrylaattimaali, lateksi 3) perinteinen puna- tai keltamulta Vesiohenteisia akrylaattimaaleja ostetaan Christian Sundströmin mukaan eniten. Jos talo on maalattu akrylaattimaalilla, samaa maalia on käytettävä uudelleen maalauksessakin. öljymaali ei sovi akrylaattimaalin päälle, mutta toisin päin onnistuu eli öljymaalista voi vaihtaa akrylaattimaaliin. Tee pohjatyöt kunnolla Talon maalauksessa on kolme vaihetta, jos työ aloitetaan aivan alusta. Ensin levitetään pohjustusaine, joka suojaa puuta homeilta ja mikrobeilta. Sitten sivellään pohjamaali ja vasta kolmanneksi varsinainen pintamaali. Jos laudoissa on paljon oksankohtia, ne kannattaa käsitellä oksalakalla ennen maalausta. Talopaketin ostaja pääsee yleensä helpommalla, sillä laudat tulevat usein valmiiksi pohjamaalattuina. Kun pohjatyöt tekee hyvin, taloa ei tarvitse maalata uudelleen ainakaan kymmeneen vuoteen. Millä konstilla vanha maali irtoaa? Vanhan maalin irrottamiseen Christian Sundströmillä ei ole tarjota ihmekikkoja perinteisen raaputtamisen tilalle. Helpommalla pääsee, jos tilaa ammattilaiset poistamaan maalit esimerkiksi kuumavesipesurilla. Jos pohjatyöt on tehnyt hyvin, ei sitä raaputettavaa ole kovin paljon. Eihän kaikkea vanhaa maalia tarvitse poistaa, vain huonot kohdat. Kallein Halvin Wagner Project 115 Airless Sprayer 0418A Hinta 309 Säiliön koko 9,5 l Letkun pituus 7,5 m Laitteen mitat 38 x 38 x 65 cm Paino 12 kg Ottoteho 625 W Max ruiskutusnopeus 0,8 l/min 2 vuoden takuu Hinnat toukokuussa RTV Vaasassa. Bosch PFS 55 Hinta 88,10 Säiliön koko 0,6 l Paino 1,3 kg Ottoteho 280 W Laite maalaa 5 m 2 12 minuutissa. Maalisuihkun muotoa voi säätää. Esim. pieni pyöreä suihku on tarkoitettu kulmia, reunoja ja hankalasti tavoitettavia kohtia varten. Tikkurila Quick Brush Hinta 124,70 Säiliön koko 5 l Letkun pituus 3 m Quick Brush on oiva apuri esimerkiksi silloin, kun maalataan korkealla olevia kohteita. Tikapuilla tai telineillä seistessä ei tarvitse pitää toisessa kädessä maaliastiaa, vaan maali tulee paineen avulla suoraan pensseliin selässä kannettavasta säiliöstä. 16 nette 2/2011
SALLITUT SÄHKÖTYÖT Tee itse jatkojohto omaan käyttöön Sähkötöitä saavat pääsääntöisesti tehdä vain sähköalan ammattilaiset. On kuitenkin joitakin pienempiä sähkötöitä, jotka ovat luvallisia tavallisellekin sähkönkäyttäjälle. Tällä kertaa opit tekemään maadoitetun jatkojohdon ulkokäyttöön. Noudata tarkoin ohjeita, sillä väärin tehty jatkojohto on hengenvaarallinen. Suuri osa sähkötapaturmista on seurausta omatekoisista, virheellisistä tai rikkinäisistä jatkojohdoista. Ulos ja kosteisiin tiloihin tarvitset aina kumipäällysteisen, suojamaadoitetun jatkojohdon. Sen sisällä on kolme johdinta. Kelta-vihreäraitainen suojajohdin suojaa sähkötapaturmilta vikatilanteissa. Jatkojohdon osat esimerkiksi painepesurille tai pensasleikkurille: kumikaapeli VSKB-A 3x 1,5 S, pistotulppa Schuco-kumi ja jatkopistorasia Schuco-kumi. Tarvikkeet löydät rautakaupasta tai sähköasennusliikkeestä. Työkaluiksi tarvitset 2 ruuvimeisseliä, terävän puukon ja sivuleikkurit. 1. Avaa pistotulppa/jatkopistorasia ruuvimeisselillä. Pujota tyhjä kuori kaapelin päälle. Sisältä löydät kahdella ruuvilla kiinnitetyn litteän levyn, vedonpoistimen, joka pitää johtoa paikoillaan. Löysää vedonpoistimen ruuvit ja aseta johto kuvan osoittamalla tavalla. Piirrä johtoon kuorintamerkki nuolen osoittamaan kohtaan. (Kuva 1) Seuraavaksi kuorit johdon. Leikkaa johdon päähän viilto ja vedä kuoren puolikkaat erilleen tekemääsi merkkiin saakka. Varo, ettet vahingoita johtimien eristystä. 2. Aseta johto paikoilleen niin, että ehjä kuori ulottuu vedonpoistimen ohi ja kiristä ruuvit. Taivuta sisältä paljastuvat johtimet tuleville paikoilleen. Merkitse johtimien kuorintakohdat kuten kuvassa 2. Mittaa suojajohdin niin pitkäksi, että se irtoaa viimeisenä, mikäli johto luistaa vedonpoistimesta. Poista johtimien eristys merkkiin saakka. 3. Katkaise paljastetut kuparijohtimet 6-7 mm mittaisiksi. Kierrä kuparisäikeet tiukoiksi ja samaan suuntaan kuin ne on kierretty valmistusvaiheessakin. (Kuva 3) 4. Ruuvaa säikeet kiinni liittimiin. Maadoitetun jatkojohdon kelta-vihreäraitainen suojajohdin kiinnitetään keskimmäiseen, suojamaadoitusmerkillä (pystyviiva, jonka alla kolme vaakaviivaa) varustettuun liittimeen ja kaksi muuta johdinta reunimmaisiin liittimiin. Tarkista, ettei yksikään kuparilanka jää törröttämään liittimen ulkopuolelle. Irrallaan oleva säie saattaa aiheuttaa oikosulun. (Kuva 4) 5. Lopuksi asetat jatkopistorasian tai pistotulpan kuoren paikoilleen ja kiristät kuoren ruuvit. Itsellesi sopivan mittainen jatkojohto on valmis. nette 2/2011 17
LYHYESTI Kuva: Mikko Lehtimäki Lukijakilpailun voitto, kylpyläloma, osui tällä kertaa vaasalaiselle Tuula Meuroselle. Tuula voitti kylpyläloman Vaasalainen Tuula Meuronen voitti Nette-lehden lukijakilpailun palkinnon ja lähtee miehensä kanssa viettämään viikonloppua Turkuun. Olin Helsingissä koulutuksessa, kun päätoimittaja Hannu Rintala soitti. Voitto oli positiivinen yllätys, Meuronen iloitsee. Hän on osallistunut Nette-lehden kilpailuihin kerran aikaisemminkin, mutta silloin ei tullut palkintoa. Meuronen valitsi kylpylälomakohteeksi Turun, koska hän haluaa tutustua kaupunkiin paremmin. Olin vuosi sitten Turussa zumba-ohjaajakurssilla ja huomasin, että sehän on nätti kaupunki, jossa ei vain tule käytyä kovin usein. Yleensähän sitä menee Helsinkiin, kun Vaasasta lähtee Etelä-Suomeen. Meuronen on paluumuuttaja. Hän on ollut Vaasan Sähkön asiakas vuodesta 2001 lähtien, jolloin hän muutti takaisin Vaasaan. Meuronen asuu miehensä ja 18- ja 19-vuotiaden lastensa kanssa lapsuudenkodissaan Vetokannaksella. Omakotitalo on hiljattain liitetty Vaasan Sähkön kaukolämpöverkkoon. Nette antaa mielestäni aika hyvin tietoa lämpö- ja energia-asioista, Meuronen sanoo ja kertoo olevansa kiinnostunut erityisesti energian hintoihin vaikuttavista tekijöistä. Hänestä on mielenkiintoista lukea myös artikkeleita, joissa pohditaan energia-alan kehitystä ja tulevaisuutta. Vaasan kaukolämmityksessä siirrytään uusiutuvaan energiaan Vaasan kaukolämmityksen tuotantorakenne tulee muuttumaan oleellisesti parin lähivuoden aikana. Sekä Westenergyn jätteenpolttolaitoksen että Vaskiluodon Voiman kaasutinlaitoksen rakennustyöt ovat parhaillaan täydessä käynnissä. Kumpikin laitos valmistuu vuoden 2012 loppupuolella. Westenergyn jätteenpolttolaitos tulee käyttämään polttoaineenaan yhdyskuntajätettä, jota kerätään noin 100-150 km säteellä Vaasasta. Laitos tuottaa sekä sähköä että kaukolämpöä, ja sen tuottaman kaukolämmön määrä vastaa noin kolmannesta koko Vaasan kaukolämmön tarpeesta. Kiinnostaako sinua osallistua älykkään sähköverkon kehittämiseen? Kuluttajatutkimuskeskus tutkii älykkään sähköverkon tarjoamia tulevaisuuden kuluttajapalveluja. Kyse on uusista sähkön tuottamiseen ja joustavaan sähkönkäyttöön liittyvistä palveluista kuluttajan näkökulmasta. Energiateollisuus ry:n koordinoi tutkimuksen, jonka rahoittavat Sähköntutkimuspooli ja Tekes. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.vaasansahkoverkko.fi Nimityksiä Anders Finne Mustasaaresta on nimitetty kaukolämpöasentajaksi kaukolämpöyksikköön. Vaskiluodon Voiman kaasutinlaitos hyödyntää pääosin biopolttoainetta, mutta myös jonkin verran turvetta. Kaasuttimen tuottama kaasu poltetaan Vaskiluodon Voiman hiilikattilassa hiilen rinnalla. Se vähentää merkittävästi hiilen käyttöä. Näiden kahden investoinnin valmistuttua noin puolet Vaasan Sähkön kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla vuoden 2013 alusta lähtien. Näin Vaasan Sähkö on osaltaan auttamassa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Mikael Hautanen Vöyriltä on nimitetty maastosuunnittelijaksi Vaasan Sähköverkko Oy:öön. 18 nette 2/2011
Ristikko Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Lähetä vastaus 31.7.2011 mennessä osoitteeseen: NetteRistikko Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 kpl sisä/ulkolämpömittaria. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Marketta Manu, Laihia Eila Niskasaari, Pudasjärvi Edellisen ristikon ratkaisu. nette 2/2011 19
Lukijakyselyn tulokset Viime numerossa julkaistuun lukijapalautteeseen tuli 1 157 vastausta. Vastaajissa oli suunnilleen yhtä paljon naisia ja miehiä. 55 prosenttia vastauksista tuli Vaasan Sähkön verkkoalueen ulkopuolelta. Westenergystä kertova juttu keräsi lukijoilta eniten Hyvä- tai Erinomainen-arvioita (76 %). Toisena tuli juttu Sadastuhannes asiakas (66 %). Kolmantena olivat rintarinnan (61 %) jutut E-laskukilpailun voittajasta ja sähkökaupan seuraavasta tavoitteesta. Moni piti juttua polttokennoista ilmeisesti tylsänä tai liian vaikeatajuisena, sillä se sai eniten En lukenut -rasteja, 24 prosenttia. Risut-palstalla artikkelia moitittiin liian tekniseksi, vaikka aihetta pidettiin sinänsä hyvänä. Toisaalta jutun lukeneista 60 % piti jutusta. Miten kiinnostavina pidit seuraavia artikkeleita: Palautteen antajat ovat selvästi taloudellista väkeä, sillä risuja tuli liian hienosta ja kalliista paperista. Palautteissa toivottiin lämmitystapojen hintavertailuja, juttuja energiansäästöstä, kaukolämmön hintakehityksestä, eri puolella Suomea asuvien sähkön ostajien mielipiteitä sähkön hinnoittelusta. Ruusuja lehti sai selkeästä ulkoasusta, hienoista kuvista sekä helppotajuisista ja mukaansatempaavista jutuista. Lehteä pidetään ihmisläheisenä ja kotoisana. En lukenut % Tyydyttävä % Hyvä % Erinomainen % Pääkirjoitus 20 21 51 8 Westenergy tekee roskistamme energiaa 13 11 51 25 Polttokenno on tehokas sähköntuottaja 24 16 42 18 Talonrakentajat pääsivät sisähommiin 16 18 52 14 Juhlakukat kannettiin Espooseen 19 20 47 14 Seuraava tavoite: 150 000 asiakasta 21 23 44 12 Nette testasi kahvikoneet 18 22 44 16 Marko ostaa voittorahoilla talomaalia 16 23 48 13 Tyydyttävä % Hyvä % Erinomainen % Mitä pidit ulkonäöstä? 6 72 22 Lukijapalautteita: Sähkön logo paremmin esiin kanteen, että tietää mikä lehti on kyseessä. Lehdellä on outo nimi. Sähkölaitteista testataan melko halvat mallit. Lehdestä välittyy ihmisläheisyys ja asiakkaiden tärkeys. Hyvä kun on syvällisiäkin juttuja ja silti kansantajuisia. Suosituimmat aiheet, joista halutaan lukea: Energian säästö Kodinkoneiden testit Sähkön hintakehitys Ilmalämpöpumput Aurinkopaneelit Osa lukijatoiveista toteutuu jo tässä lehdessä, sillä palautteissa toivottiin juttua puukaasusta ja rautatien sähköistyksestä. Lukijakilpailun voittona ollut koko perheen kylpylälomaviikonloppu on toimitettu voittajalle. Lähes kaikki jutut % Selailen % En lue % Miten aktiivisesti luet Nette-lehteä? 61 39 0 Nette kiittää kyselyyn vastanneita ja toivottaa hyvää kesää kaikille lukijoille! distystä! E-lasku on tätä päivää. Se on varma, vaivaton ja edullinen tapa maksaa laskut.