Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

Samankaltaiset tiedostot
Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Tietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV. ja ikääntyminen

Hiv ja ikääntyminen 1.

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Batulo Essak HIV-tukikeskus

Elämä hiv-positiivisena

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Lukijalle. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille

Eläminen hiv-tartunnan kanssa Hiv-tartunnan kanssa voi elää täysipainoista elämää. Hiv ei tartu esimerkiksi halaamalla, suukottelemalla, yhteisistä

Lukijalle. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella

Elämä hiv-positiivisena

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri

Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus

Testataanko samalla hiv

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

SUOJAA ITSESI SEKSITAUDEILTA! Tietoa seksitaudeista selkokielellä


Suojaa itsesi! PERUSTIETOA SEKSITAUDEISTA

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Synnytyksen käynnistäminen

POSITIIVISET RY:N POVERI JÄSENTIEDOTTEEN MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN ERIKOISNUMERO POSITIIVISET.FI

Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille. PARTNER-tutkimus

PARTNER-tutkimus. Sinua on pyydetty osallistumaan tähän tutkimukseen, koska olet tässä parissa HIV-positiivinen kumppani.

HIV-positiivisen naisen raskauden aikainen antiretroviraalihoito. Inka Aho Infektiolääkäri

MIESTEN VÄLINEN SEKSI hiv ja muut seksitaudit

HIV-SEULONTA ÄITIYSNEUVOLOISSA

Tieto lisää nautintoa

Maailmassa eli vuoden 2001 lopulla noin

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan

Tietopaketti seksitaudeista

Sinulle, joka olet juuri saanut tiedon HIV-positiivisuudetasi. Suomen HIV/aids -sairaanhoitajayhdistys ry

Ymmärrämmekö toisiamme

Miten Truvadaa otetaan

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Maailmassa arvioidaan olevan yli 30 miljoonaa

Hivin ABC MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN TOIMIKUNTA 2014

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

HIV-POSITIIVINEN ÄITI NEUVOLASSA

HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville.

HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä

KUN KÄYTTÄÄ KORTSUA, EI TARVITSE PELÄTÄ SEKSITAUTEJA TAI SUUNNITTELEMATONTA RASKAUTTA!

Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Perusasiat Totta ja tarua Tarua. Totta

ARVO-päivitys Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

VAUVA TULEE PERHEESEEN

Miten lapsia tehdään?

Maailman aids-päivä Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

Tutkimus odottaville äideille.

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE

HIV ja ammatilliset kysymykset Matti Ristola

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE , BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

Miksi osallistuisin perhevalmennukseen?

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28)

Tutkimus odottaville äideille.

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

HIV-POSITIIVINEN NAINEN JA RASKAUS Infektiolääkärin näkökulma. Inka Aho Infektiolääkäri

Potilaan opas. Acitretin Orifarm 10 mg ja 25 mg. Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma 03/2018/FI/66949

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa Tuula Tervonen Kätilö LKS

Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

ÄIDINMAIDON LUOVUTUS

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala

Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma

HIV-testausta nimettömänä terveyskeskuksessa ja pankkitunnuksilla Internetissä Valtakunnallinen HIV-koulutus Infektioylilääkäri Pekka

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit

Ajankohtaista hiv-infektiosta

C-hepatiitin hoitomahdollisuudet terveysneuvonnassa

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

SISÄLLYS- LUETTELO

Katariina Salminen HUS infektiosairauksien OHJAUS. klinikka HCV-POTILAAN HOITO JA

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Synnyttänyt

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä

Street-hanke: Matalan kynnyksen C-hepatiitti- ja hiv-testaukseen. Projektikoordinaattori Mervi Holm, A-klinikkasäätiö

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN MIES

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

Lasta odottavan perheen mielenterveys

HIV ja hepatiitit HIV

Hiv ja hepatiitit Suomessa

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

Transkriptio:

HIV ja raskaus 1

Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa sekä raskauden aikana. Tämä esite on tehty HUS:n Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. 22

Yleistä hivistä Hiv eli ihmisen immuunikatovirus on elimistön puolustusjärjestelmää tuhoava virus, joka aiheuttaa ihmiselle pysyvän infektion. Hi-virus kykenee muuntautumaan perimältään isäntäsolunsa kaltaiseksi ja siksi sitä on vaikea tuhota lääkkeillä. Virus tunkeutuu T-auttajavalkosoluihin (lymfosyytteihin) ja tuhoaa niitä. Ilman lääkehoitoa hiv-tartunnan saaneella elimistön oma puolustuskyky heikkenee vähitellen ja hän altistuu monille erilaisille sairauksille. Hoitamattomana hiv-tartunta johtaa aidsiin. Hiv-tartunnan saanut voi olla vuosia oireeton. Miten hiv tarttuu? Hi-virus tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, vaan tarvitsee siirtyäkseen limakalvotai verikontaktin. Hivin tartuntatavat ovat: suojaamaton emätin- tai anaaliyhdyntä hiv-tartunnan saaneen kanssa suojaamaton suuseksi hiv-tartunnan saaneen kanssa; riski on sillä osapuolella joka saa emätineritettä, spermaa tai esiliukastetta omaan suuhunsa hi-virusta sisältävä veren- tai elinsiirto hi-virusta sisältävien pistoshuumevälineiden käyttö äidistä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana 3

Tartunnan toteaminen Hiv-tartunta todetaan hiv-vasta-aine-testillä. Hiv-tartunta näkyy testissä 1-3 kuukauden kuluttua tartunnasta. Hiv-tartunta ei näy päällepäin, eikä sitä voi todeta oireista. Testi voidaan tehdä joko pikatestinä sormenpäästä tai suoniverinäytteenä. Suomessa testejä tehdään kaikkialla terveydenhuollossa, Hiv-tukikeskuksessa ja Suomen Punaisella Ristillä (SPR). Tartunnan toteaminen mahdollisimman pian tartunnan saamisen jälkeen antaa hyvät mahdollisuudet oman terveyden hoitamiseksi ja muiden suojaamiseksi. Kaikille raskaana oleville naisille tarjotaan äitiysneuvolassa mahdollisuus tehdä hiv-testi raskauden alussa. Uusi testi voidaan tarvittaessa tehdä loppuraskauden aikana. Jos äiti ei ole käynyt neuvolassa, hiv-testi voidaan tehdä synnyttämään tullessa. 4

Hiv-positiivisena raskaaksi Hiv-tartunnan saaneilla ei ole rajoituksia lapsen saantiin, vaan hiv-positiiviset voivat perustaa perheen siinä missä muutkin. Hiv-positiivisten toiveet ja oikeudet perheen perustamiseen ovat samanlaisia kuin hiv-negatiivisillakin. Raskautta suunniteltaessa on tärkeää jutella jo hyvissä ajoin asiasta hoitavan infektiolääkärin kanssa. Hiv-positiivisen hedelmällisessä iässä olevan naisen lääkitys tulisi suunnitella aina ottaen huomioon raskauden mahdollisuus. Naisen ollessa hiv-positiivinen ja miehen hiv-negatiivinen, yksi hedelmöityskeino on koti-inseminaatio jolloin sperma viedään emättimeen esimerkiksi injektioruiskulla mukista tai kondomista ovulaation aikana. Jos raskaus ei näin toimien käynnisty vuoden kuluessa, suositellaan keskustelemaan asiasta gynekologisen seurannan tai infektiolääkärin vastaanoton yhteydessä lapsettomuusselvitysten käynnistämiseksi. Hiv-positiivisilla on oikeus hedelmöityshoitoihin Suomessa. Jos mies on hiv-positiivinen ja nainen hiv-negatiivinen, voi hedelmöityskeinona olla yhdyntä. Tartunnan riskiä saadaan tehokkaasti laskettua, kun miehellä on käytössä hiv-lääkitys. Tällöin viruksen määrää myös spermassa saadaan laskettua. Kansainvälisesti yhtenä mahdollisuutena on spermanpesu. Spermanpesua ei tehdä Suomessa, vaan siihen voi hakeutua Väestöliiton kautta ulkomaille omalla kustannuksella. Jos sekä mies että nainen ovat hiv-positiivisia, voi hedelmöityskeinona olla yhdyntä. Tällöin sekä miehellä että naisella tulee olla käytössä hiv-lääkitys. Siten voidaan varmistaa, ettei vauva saa tartuntaa. 5

66

Hiv-infektio ja raskaus Hiv-infektion ei tiedetä häiritsevän raskauden kulkua eikä raskaus vaikuta hiv-infektion kulkuun. Raskauden seuranta tehdään äitiyspoliklinikalla ja neuvolassa. Lääkehoito raskauden aikana Hiv voi siirtyä äidistä sikiöön missä raskauden vaiheessa tahansa, mutta suurin riski on loppuraskaudessa ja synnytyksessä. Hiv voi tarttua myös imetyksen välityksellä. Synnytyshetkellä äidin veren virusmäärä on merkittävin tartunnan riskiä ennustava tekijä. Äidin säännöllisesti otettu ja hyvin hoidettu viruslääkitys alentaa lapsen tartuntariskin jopa alle yhteen prosenttiin. Ilman lääkehoitoa tartunnan riski on korkea, jopa 15-40 prosenttia. Hiv-infektion ja virusmäärien seurannasta sekä äidin lääkityksestä vastaa infektiolääkäri. Lääkkeettömässä seurannassa oleville odottajille aloitetaan antiretroviraalinen yhdistelmälääkitys raskausviikoilla 12-14 heti alkuraskauteen usein liittyvän pahoinvoinnin väistyttyä. Jos nainen käyttää hiv-lääkkeitä raskauden alkaessa, niitä ei tauoteta. Jos hiv-positiivisuus todetaan puolestaan raskauden aikana, lääkitys aloitetaan viivyttelemättä. Lääkitykseen voi liittyä kohonnut raskausdiabeteksen riski, joten kaikille raskaana oleville hiv-positiivisille äideille tehdään sokerirasitustesti neuvolassa raskausviikoilla 24-28. Hiv-positiivisen äidin virusmäärää seurataan kuukausittain, kunnes se on riittävän matalalla tasolla (<20) ja tämän jälkeen seuranta tapahtuu noin kahden kuukauden välein. 7

Erityistilanteet raskauden aikana Lapsivesipunktio saattaa vähäisessä määrin lisätä sikiön tartunnan riskiä, mutta perustelluin syin se voidaan suorittaa. Istukan läpi pistämistä tulee välttää. Riski on todennäköisesti nykylääkityksin minimaalinen. Istukkanäytettä ja napasuonipunktiota ei suositella tehtäväksi hiv-positiivisille raskaana oleville naisille sikiön tartuntariskin vuoksi. Synnytys Pääsääntöisesti synnytystapa-arvio tehdään raskausviikolla 36. Synnytystapa määritetään yksilöllisesti tilanteen mukaan äidin veren virusmäärän ollessa alle 200 kopiota/ml. Virusmäärän ollessa yli 200 kopiota/ml tehdään suunniteltu sektio raskausviikolla 38+, mikä pienentää tartunnan riskiä. Hiv-positiivisen äidin lapsivedenmenon jälkeen tehdään välitön synnytyksen käynnistäminen. Tämän takia on tärkeää hakeutua synnytyssairaalaan heti, jos synnytys käynnistyy lapsivedenmenolla. Synnytyksessä ei tehdä rutiininomaista kalvojen puhkaisua, episiotomiaa, scalp-elektrodin käyttöä tai oteta mikroverinäytteitä. Jos nämä toimenpiteet ovat synnytyksen hoidon kannalta hyvin perusteltuja, voidaan niitä tehdä harkiten. Synnytyksessä voidaan käyttää tarvittaessa apuna helppoa imukuppia. 8

9

Vastasyntynyt Vastasyntyneelle tehdään PCR-määritys ja hiv-positiivisuus näkyy seuraavasti: Infektoituneista 38 prosenttia näkyy positiivisena testituloksena kahden vuorokauden iässä ja 93 prosenttia kahden viikon iässä. Lapsen PCR-määrityksen ollessa negatiivinen sekä yhden että kolmen kuukauden jälkeen syntymästä, voidaan todeta, ettei lapsi ole saanut tartuntaa. Vauvan hoito Hiv voi tarttua äidiltä lapseen imetyksen yhteydessä ja tästä johtuen hiv-positiivinen äiti ei voi imettää, vaan ruokinta tapahtuu korvikemaidon tai luovutetun äidinmaidon avulla. Synnytyksen jälkeen äiti saa estolääkkeen maidonnousuun. Vauvaperheen arkeen kuuluvat vauvan normaali hoito ja huolenpito, varhainen vuorovaikutus vanhempien ja lapsen välillä, lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vauvan puhtaudesta, läheisyydestä, unesta sekä turvallisuudesta huolehtiminen. Vahingossa vauvaa hoitaessaan eivät vanhemmat voi lastaan tartuttaa. 10

Hiv-säätiö/Hiv-tukikeskus Hiv-säätiö toteuttaa tarkoitustaan ylläpitämällä Hiv-tukikeskuksen toimintaa kolmella eri paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Hiv-tukikeskus on ammatillinen toimija, joka tekee ennaltaehkäisevää työtä ja tarjoaa palveluita hiv-tartunnan saaneille ja heidän läheisilleen sekä tartuntaa pelkääville. Hiv-tukikeskuksen matalan kynnyksen palveluita ovat hiv-testaus sekä puhelin- ja nettineuvonta. Hiv-testeissä voi käydä kaikissa tukikeskuksen toimipisteissä varaamalla ajan puhelinneuvonnasta. Puhelinneuvonta toimii ma-to klo 10.00-15.30 numerossa 0207 465 705 ja nettineuvonta osoitteessa www.hivtukikeskus.fi. Hiv-tukikeskuksen nettisivuilta löytyy tietoa hivistä, hiv-testauksesta ja Hiv-tukikeskuksen palveluista suomen, ruotsin, englannin ja venäjän kielellä. Hiv-tukikeskus tarjoaa myös mahdollisuuden kriisi- ja tukikeskusteluihin sekä sosiaaliohjausta ja sopeutumisvalmennuskursseja. 11

HIV-TUKIKESKUS Unioninkatu 45 K, 00170 Helsinki Hiv-tukikeskuksen neuvonta ja ajanvaraus hiv-testiin 0207 465 705, (ma-to klo 10 15.30) www.hivtukikeskus.fi www.aidscouncil.fi