Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1
Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla Kasvusysäys 500 1000 pysyvää työpaikkaa/vuosi Rakentamisvaihe Noin 500 työpaikkaa/ vuosi Työmahdollisuudet haja-asutusalueilla lisääntyvät parempien tietoliikenneyhteyksien ansiosta Yhteyksien kunnossapito 2 2015
Nopeiden laajakaistayhteyksien kehittämisen tavoitteet 1 Mbit/s vuoteen 2010 mennessä Jokaisessa vakinaisessa asunnossa sekä yrityksen ja julkishallinnon vakinaisessa toimipaikassa tulee voida käyttää kiinteää tai langatonta tilaajayhteyttä, jonka tulevan liikenteen välityskyky on keskimääräiseltä nopeudeltaan vähintään 1 Mbit/s. Nopeus 1 Mbit/s määritellään yleispalveluksi. Palveluntarjoaja voi valita, millä tekniikalla se yhteyttä tarjoaa, ts. yleispalveluvelvoite on tekniikkaneutraali. Ei käytetä budjettirahaa 100 Mbit/s vuoteen 2015 mennessä Lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon vakinaiset toimipaikat ovat enintään 2 km etäisyydellä 100 Mbit/s yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Kuluttajat hankkivat tilaajayhteyden omalla kustannuksellaan Noin 2 000 kotitaloutta jää taloudellisista syistä hankkeen ulkopuolelle Taajamiin teleyritykset rakentavat nopeat yhteydet markkinaehtoisesti. Näin saavutetaan noin 95 % väestöpeitto. Väestöpeiton korottaminen tästä 99 %:iin edellyttää, että nopeat yhteydet noin 120 000 haja-asutusalueiden kotitalouteen rakennetaan osaksi julkisella tuella. Kilpailutettavat hankkeet toteutetaan vuosina 2010 15 (vuonna 2009 alkaa pilottihankkeita) 3
Miksi 100 megan yhteyksiä myös haja-asutusalueille? Kyse on investoinnista, jonka tekninen ja taloudellinen käyttöikä on kymmeniä vuosia. Valokuitu on ainoa tekniikka, joka on kohtuullisin kustannuksin päivitettävissä niin että se vastaa tarpeisiin pitkälle tulevaisuuteen. Valokuitu mahdollistaa kaikki tilaajaverkkoratkaisut Haja-asutusalueilla nopeus/hinta jäänyt jälkeen kaupunkialueista. Tietoyhteiskuntapalvelujen kysyntä on niillä kuitenkin vähintään yhtä suuri kuin kaupungeissa (etätyö, etäterveydenhuolto ym.). Nykyistenkin palvelujen sujuva ja yhtäaikainen käyttö vaatii suuria nopeuksia. Uudet palvelut vaativat yhä suurempia nopeuksia. Tulevaisuuden viestintä edellyttää myös nopeaa lähtevää liikennettä (symmetrisyys) Useat palvelut vaativat, että tarjottu nopeus on varmasti saatavilla. Hyvä palvelutaso tulee voida tarjota myös verkon reuna-alueilla. Valokuidun nopeus ei heikenny pidemmän etäisyyden myötä. 4
Haja-asutusalueiden valokuituhankkeen rahoitus Hankkeen kustannukset ovat noin 200 miljoonaa euroa Valtio on tehnyt seuraavia rahoituspäätöksiä: Valtio VN periaatepäätös: valtio enintään osallistuu enintään 66 milj. 1/3 eurolla v. 2010 15. Valtion rahoituksen ehtona on, että maakuntien liitot ja kunnat toimivat periaatepäätöksen mukaisesti. Vuoden 2009 lisäbudjetti: hanketta aikaistettiin niin, että ensimmäiset projektit alkavat jo vuonna 2009 Mahdollisella EU-rahoituksella pienennetään kuntien maksuosuutta Tukea maksetaan ainoastaan hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa. Maksuosuudet Teleyritykset vähintään 1/3 EU ja kunnat yhteensä enintään 1/3 5
EU-rahoitus laajakaistahankkeille EU:n huippukokous päätti 19.3.2009 osana EU:n elvytyspakettia noin 1 mrd. euron lisärahoituksesta haja-asutusalueiden laajakaistahankkeille Suomen laajakaistahankkeelle saadaan noin 24 milj. euron lisärahoitus, jolla kuntien maksuosuus voidaan pudottaa kolmanneksesta viidennekseen. Laajakaistatuki kanavoidaan EU:n maaseutuohjelmien kautta. TE-keskukset myöntävät tuen. Rahoituspäätöksiä tehdään vuoteen 2013 asti (maksatukset jatkuvat vuoteen 2015 asti). Laajakaistahankkeisiin voidaan lisäksi käyttää EU:n rakennerahaston (EAKR) rahoitusta. Ohjelmakauden 2007 13 rahoitus on kuitenkin jo pitkälti sidottu. EAKR:sta olisi kohdennettavissa lisärahoitusta laajakaistarakentamiseen, jos vuonna 2007 päätetyt ohjelma-asiakirjat avataan (puolen vuoden prosessi; komissio hyväksyy) 6
Maaseutuohjelman laajakaistarahoituksen hallinnointi 250 200 Ilman EU-rahaa, yhteensä 200 milj. Yhdestä tuutista, yhteensä 200 milj. Viestintävirasto päättää valtiontuesta ja TE-keskukset päättävät maaseutuohjelman rahoituksesta - Samat kriteerit, viimeisen 5 % väestöpeitto - Joko EU-rahaa tai valtiontukea (ei molempia) - Kunnan rahoitus on EU-rahoituksen kansallisena vastinrahana 150 66 milj. 33 % 66 milj. 33 % Viestintävirasto, yhteensä 145 milj. hankkeita Milj. 100 50 0 66 milj. 33 % 66 milj. 33 % 25 milj. 13 % 41 milj. 21 % 66 milj. 33 % TE-keskukset, yhteensä 55 milj. hankkeita 25 (46 %) 12 (21 %) 18 (33 %) 66 (46 %) 30 (21 %) 48 (33 %) Valtiontuki Maaseutuohjelma Kunta Teleyritys 7
Valtiontukea voi saada viimeisen 5% väestöpeiton hankkeisiin HAJA-ASUTUSALUE (viimeisen 5 % väestöpeitto) TAAJAMA KAUPALLINEN LAAJENTUMISALUE Julkisen tuen piirissä olevia valokuituhankkeita 8
Julkisesti tuettava osuus hankkeesta TAAJAMA Lähin liityntäpiste HAJA-ASUTUSALUE Kotitalous Olemassa oleva verkko Kaupallinen laajentumisalue Osa julkisesti tuettavaa valokuituhanketta (valtion, kuntien ja EU:n rahoitusosuus yhteensä enintään 2/3) Enintään 2 km 9
Kiinteän verkon laajakaistaoperaattorit Suomessa 10
Usein kysyttyä laajakaistahankkeesta Kuka omistaa julkisesti tuetun verkon? Kuinka varmistetaan, että julkisesti tuetussa verkossa tarjotaan palveluja? Onko open access pakollinen julkisesti tuetulla verkolla? Entä jos hankkeen kustannukset ylittävät arvioidun 200 miljoonaa euroa? Entä jos markkinaehtoinen alue on pienempi kuin liikenne- ja viestintäministeriön arvioima 95% väestöstä? Kuka voi tehdä tarjouksen laajakaistahankkeesta (teleyritys, osuuskunta, verkkoyhtiö )? 11
Vuoden 2009 pilottihankkeet Vuoden 2009 elvytyslisäbudjetissa hanketta aikaistettiin -> ensimmäiset pilottihankkeet käyntiin jo syksyllä 2009 Haetaan kokemuksia laajakaistahankkeen päävaiheen toteutukseen Hankkeissa noudatetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen kriteerejä (esim. tukikelpoiset alueet, kustannusosuudet ) Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt kultakin maakuntaliitolta 29.5. mennessä ehdotuksen alueensa pilottihankkeeksi Maakuntaliitot kilpailuttavat pilottihankkeille toteuttajan Hankkeiden toteuttaminen aloitettava vuoden 2009 aikana. 12
Näin edetään Viestintävirasto rajaa tukikelpoisen alueen ja laatii ohjeistuksen kilpailutukselle Maakunnat laativat alueiltaan hankeohjelmat 31.10.2009 Viestintävirasto laatii yhteenvedon Valtioneuvosto päättää valtiontuen maakuntakohtaisesta jakaumasta 2009 2010 Maakunnat kilpailuttavat hankkeet Kevät 2010 Hankkeiden toteuttajat laativat tukihakemuksia ja Viestintävirasto alkaa tehdä tukipäätöksiä Ensimmäiset valokuituhankkeet toteutetaan Touko-kesäkuu 2010 Viestintävirasto alkaa maksaa valtiontukia hankkeiden valmistuttua 13
Lisätietoa ja aineistoa netistä: http://www.lvm.fi/web/fi/243 14