Kansallinen laajakaista kaikille -hanke

Transkriptio

1 Kansallinen laajakaista kaikille -hanke Ristijärven kylien ja järjestöjen ilta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta, suunnittelu ja kehittäminen, aluekehitysyksikkö

2 Lait, asetukset ja päätökset hankkeen takana Tavoite nostaa Suomi takaisin kehityksen kärkeen ja taata kansalaisille yhdenvertainen mahdollisuus päästä käyttämään tietoyhteiskunnan tarjoamia palveluja Selvitysmies Pursiaisen raportti loppusyksystä 2008 Valtioneuvoston periaatepäätös LVM johtaa, Viestintävirasto ohjeistaa hanketta Hankkeen maakunnallinen suunnittelu ja toteutus maakuntien liitoille, Kainuussa Kainuun maakunta kuntayhtymän suunnittelu ja kehittämisen aluekehitysyksikölle Maakunnalliset laajakaistastrategiat > maakunnalliset laajakaistarakentamisen ohjelmat (tarvekartoitus ja alustavat hankesuunnitelmat kuntien kanssa yhdessä)

3 Nopeiden laajakaistayhteyksien kehittämisen tavoitteet ja miten niihin päästään 1) Laajakaista kaikille eli 1 Mbit/s vuoteen 2010 mennessä Jokaisessa vakinaisessa asunnossa sekä yrityksen ja julkishallinnon vakinaisessa toimipaikassa tulee voida käyttää kiinteää tai langatonta tilaajayhteyttä, jonka tulevan liikenteen välityskyky on keskimääräiseltä nopeudeltaan vähintään 1 Mbit/s. Nopeus 1 Mbit/s määritellään yleispalveluksi. Palveluntarjoaja voi valita, millä tekniikalla se yhteyttä tarjoaa, ts. yleispalveluvelvoite on tekniikkaneutraali Ei käytetä budjettirahaa Viestintämarkkinalain yleispalvelua koskeva muutos Asetus tarkoituksenmukaisen Internet yhteyden vähimmäisnopeuden säätämiseksi voimaan Kainuussa vastaavat Kainuun Puhelinosuuskunta ja Vaalassa DNA 750 kbit/s 24 t mittausjaksolla 500 kbit/s minkä tahansa 4 t mittausjakson aikana

4 Nopeiden laajakaistayhteyksien kehittämisen tavoitteet ja miten niihin päästään 2) 100 Mbit/s vuoteen 2015 mennessä lähes kaikille Lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon vakinaiset toimipaikat ovat enintään 2 km etäisyydellä 100 Mbit/s yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Kuluttajat hankkivat tilaajayhteyden omalla kustannuksellaan Noin kotitaloutta jää taloudellisista syistä hankkeen ulkopuolelle Taajamiin teleyritykset rakentavat nopeat yhteydet markkinaehtoisesti. Näin saavutetaan noin 95 % väestöpeitto. Väestöpeiton korottaminen tästä 99 %:iin edellyttää, että nopeat yhteydet noin haja-asutusalueiden kotitalouteen rakennetaan osaksi julkisella tuella. Kilpailutettavat hankkeet toteutetaan vuosina (vuonna 2009 mahdollisesti muutama pilottihanke)

5 Haja-asutusalueiden valokuituhankkeen rahoitus Hankkeen kustannukset ovat noin 200 miljoonaa euroa Valtio on tehnyt seuraavia rahoituspäätöksiä: VN periaatepäätös: valtio osallistuu enintään 66 milj. eurolla v Valtion rahoituksen ehtona on, että maakuntien liitot ja kunnat toimivat periaatepäätöksen mukaisesti. Vuoden 2009 lisäbudjetti: hanketta aikaistettiin niin, että ensimmäiset projektit alkavat jo vuonna 2009 EU:n elvytyspaketin 25 M pienennetään kuntien maksuosuutta, Manner-Suomen maaseutuohjelman kautta Tukea maksetaan ainoastaan hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa. Valtio enintään 1/3 Teleyritykset vähintään 1/3 EU ja kunnat yhteensä enintään 1/3

6 Valtion tuki viimeisen 5% väestöpeiton hankkeisiin HAJA-ASUTUSALUE (viimeisen 5 % väestöpeitto) TAAJAMA KAUPALLINEN LAAJENTUMISALUE Julkisen tuen piirissä olevia valokuituhankkeita

7 Laajakaistaverkon osat TAAJAMA Lähin liityntäpiste HAJA-ASUTUSALUE Kotitalous Olemassa oleva verkko Kaupallinen laajentumisalue Osa julkisesti tuettavaa valokuituhanketta (valtion, kuntien ja EU:n rahoitusosuus yhteensä enintään 2/3) Enintään 2 km Runkoverkko Tilaajayhteydet

8 Laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla Kasvusysäys pysyvää työpaikkaa/vuosi Rakentamisvaihe Noin 500 työpaikkaa/ vuosi Työmahdollisuudet haja-asutusalueilla lisääntyvät parempien tietoliikenneyhteyksien ansiosta Yhteyksien kunnossapito 2015

9 Verkkojen käytön kehitys

10 Miksi tehokkaat laajakaistayhteydet ja valokuitu myös haja-asutusalueelle? Laajakaistapalvelujen käyttö ei maaseutualueilla merkittävästi eroa yhteyksien käytöstä muualla; yritykset ja maatilat verrattavissa muihin pieniin yrityksiin > tasa-arvokysymys Kauimpana taajamista asuville kompensoi pitkiä matkoja Yritystoiminnan tehostaminen; matkailuyritykset, maa- ja metsätaloustilat, porotalous Sähköinen liiketoiminta, sähköinen markkinointi Maatilalta tai yrityksestä lähtevä yhteys usein yhteinen muun talouden kanssa Sähköiset palvelut yleistyvät ja niiden käyttö lisääntyy (julkiset palvelut verkkoon tavoite) Etäterveydenhuolto ja vertaistuki (seuranta, kuva ja ääni) Etäopiskelun, etäopetus ja etätyömahdollisuudet Käyttäjien luomille sisällöille ja vuorovaikutukselle kanavat Video palvelut, IPTV; televisio; SDTV (5 Mbit/s), HDTV kanava (20 Mbit/s) Vapaa-ajan asumisen muuttuminen yhä enemmän ympärivuotiseksi

11 Tarve suuriin nopeuksiin kasvaa Mbit/s 3D teräväpiirto-tv Useiden palvelujen samanaikainen käyttö 5 Gt DVD:n lataaminen, 30 minuuttia 10 megan liitetiedoston lataaminen, 5 sekuntia Teräväpiirto-TV, iso näyttö, MPEG2 (nykyinen pakkaus) Neuvottelu telepresence-tekniikalla (etäläsnäolo) Videoluento isolla näytöllä (avoin yliopisto tms.) 30 digikuvan lähettäminen valmistettavaksi, 2 minuuttia Teräväpiirto-TV, iso näyttö, MPEG4 (tulevaisuudessa) TV nykyisellä kuvatarkkuudella 5 Gt DVD:n lataaminen, 8 tuntia (esim. yön aikana) 30 digikuvan lähettäminen valmistettavaksi, 15 minuuttia 10 megan liitetiedoston lataaminen, 2 minuuttia Videon katselu tietokoneen näytöllä (huono resoluutio) Internetin ja sähköpostin peruskäyttö TULEVAISUUDESSSA yli ADSL-yhteys, keskimäärin enintään Uuden sukupolven verkot (valokuitu)

12 3G, UMTS, GPRS, Langattomat tekniikat kehittyvät edelleen ja niille tulee olemaan entistä enemmän tarvetta. Suuressa osassa kännyköitä nettiselain jo nykyisinkin Kuitenkaan langattomat tekniikat eivät tule vastaamaan huippunopeiden kuituratkaisujen eli kiinteän yhteyksien tarpeeseen. Vuonna 2015 mobiili laajakaistojen arvioitu käyttäjänopeus verkossa käytännössä jää kuitenkin alle 20 Mbit/s LTE 10MHz, teoreettinen max bittinopeus 73,7 Mbit/s, käyttäjänopeus verkossa 18,5 MBit/s LTE 20MHz, teoreettinen max bittinopeus 149,8 Mbit/s, käyttäjänopeus verkossa 12,1 MBit/s Tällä hetkellä mobiili laajakaistojen käyttäjänopeudet verkossa jopa useita Mbit/s (taajamissa), usein kuitenkin huomattavasti alle Mobiili laajakaistojen nopeuksista puhuttaessa on hyvä muistaa, että usein maksiminopeudet ovat aivan eri asia kuin todellinen käyttäjän saama nopeus verkossa! Nopeus riippuu mm käyttäjien määrästä tekniikalla toteutettu laajakaista riittää vain ihan perusnetin käyttöön (pankkiasiointi yms). Se on täydentävä palvelu kun mitään muuta ei ole saatavana Langattomaan laajakaistan toimivuuteen vaikuttaa moni tekijä: käyttäjämäärä alueella, oma sijainti, vuodenajat jne Langattomien tekniikoiden elinkaari lyhyt (muutamia vuosia), jonka jälkeen ne on korvattava uudella ratkaisulla

13 Kuitu kotiin Tuomalla kuitu kotiin saakka rakennetaan perusinfraa seuraavan 50 vuoden tietoliikennetarpeita varten On luotettava, toimintavarma ratkaisu Helposti (edullisesti) päivitettävissä tulevaisuuden tarpeisiin Alkuinvestointi suurempi eli rakentaminen maksaa, mutta vain kerran! Laajakaista kaikille hankkeessa puhutaan edistyksellisestä viestintäpalvelusta, jollaiseksi katsotaan nyt 100 Mbit/s yhteys Vuonna 2015 edistyksellinen viestintäpalvelu on todennäköisesti 1000 Mbit/s (1 GBit/s) yhteys. Kuitu mahdollistaa tämän ja paljon suuremmankin nopeuden. Jollain aikajaksolla kuitu on tuotava kotiin saakka, tuodaanko se nyt vai käytetäänkö jotain väliaikaista (langatonta) ratkaisua. Lisäkustannuksia väliaikaisista ratkaisuista syntyy, järkevintä olisi tehdä nyt lopullinen ratkaisu!

14 Kuitu kotiin Mitä kuidun tuominen kotiin saakka maksaa? Ratkaisevaa on matka, minkä verran pitää kiinteistölle kuitua runkokaapelin reitistä rakentaa ja montako taloutta on jakamassa ko yhteyden rakentamiskustannuksia Liittymismaksu riippuu operaattorista, suurusluokka euroa Esimerkiksi Lieksa-Nurmes pilotissa kuituliittymä maksaa 499 euroa (kertamaksu) ja se sisältää 100 metriä talokaapelia toimintakuntoon rakennettuna. Yli menevät metrit 3,5 euroa/metri. Itse rakentamalla (kaivamalla) voi säästää Toki 2 kilometrin yhteys maksaa paljon, mutta kuinka moni talous sijaitsee 2 km päässä runkoverkosta ja on vielä ainut talous kyseisellä suunnalla? Suurin osa talouksista kuitenkin huomattavasti lähempänä ( metriä) Käytettävissä kotitalousvähennys Hallitukselta tulossa selvitys mahdollisuudesta tukea viimeisen 2 kilometrin kustannuksissa niitä, joille kustannus kohtuuton

15 Putki + aurattava kaapeli Yleisnäkymä kuitua kotiin -projektista Jakamo Ens. sij. kaapeli, (putkea esim. lähiöt) Putki + aurattava kaapeli Jakokaappi tai -kaivo kaapelien ja puhalluskuitujen hitsauksia varten Kaapeli, josta 2 kuitua kaikille tilaajille kytketään keskukselle asti + varaukset muutamille tuleville liittymille (alikeskus) Maajatkos kuitujen hitsaamiseen Tuija Riukulehto 2009

16 Laajakaista kaikille 2015 pilottihankkeet Haetaan kokemuksia laajakaistahankkeen päätoteutusta varten Hankkeet tuli aloittaa jo vuoden 2009 aikana

17 Lieksa-Nurmes pilotti, Pohjois-Karjala Hankesuunnitelma kesällä 2009, kilpailutus nopeutettuna loppukesästä, vertailun ja valinnan teki Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuun hankintatoimen kanssa TeleKarelia Oy toteuttaa, sopimus allekirjoitettu Hankealueella 300 vakituista asuntokuntaa ja 800 lomaasuntoa Runkoverkkoa 125 km Kokonaiskustannus 1,25 Milj. (alv 0%) Liittymismaksu tilaajalta on 499 euroa (sis. 100 m tilaajayhteyttä) ja yli menevät metrit 3,5 /m (sis. alv22%) Kuitu varataan kaikille potentiaalisille liittyjille ja mikäli talous ei liity nyt, jätetään kuitu kaivoon kiepille Käyttömaksut: 10 Mbit/s yhteys 32,70 /kk, 100 Mbit/s yhteys 72,13 /kk

18 Maakunnallinen ohjausryhmä, Kainuu Edistää hankkeen etenemistä ja avustaa kuntayhtymää hankkeen koordinoinnissa, kuulla asiantuntijoita, olla viestinviejänä kuntiin päin Kokoonpano: Juhana Juntunen, Kuhmo Veli-Matti Karppinen, Kainuun Nuotta ry Erkki Kemppainen, Kajaani Pentti Kemppainen (Raija Potila), Ristijärvi Kaarlo Komulainen, Hyrynsalmi Arto Laurikainen, Paltamo, pj. Keijo Mulari, Suomussalmi Juha Määttä, Kainuun ELY-keskus Juhani Pieniniemi, Sotkamo, vpj Seppo Rajala, Puolanka Veijo Rautiainen, Vaala Maakunnan edustajat Paula Karppinen, Arja Korhonen Ohjausryhmän kuultavaksi asiantuntijoina kutsutaan mm.: Paikkatieto- ja kartta-asiat: Kainuun maakunta, alueidenkäyttö Rahoitus: Kainuun maakunta Vesihuoltohankkeet: Kainuun ympäristökeskus Sähköverkkohankkeet: Kainuun Energia Alueella toimivat operaattorit

19 Kainuun maakunnan laajakaistarakentamisen hankeohjelma 2009 Kainuun asuntokunnat % Yhteensä Markkinaehtoisesti rakentuvilla alueilla (Viestintäviraston rajaamat alueet) Runkoverkon alueella Runkoverkon ulkopuolella

20 Kainuun maakunnan laajakaistarakentamisen hankeohjelma 2009 Kainuun laajakaistarakentamisen hankeohjelma maakunnan verkkosivustolla Kainuun alustavat hankesuunnitelmat kartalla (pdf, 17 Mt) Ristijärven kunnan alustava runkoverkkosuunnitelma

21 Aikataulua Viestintävirasto koostanut yhteenvedon maakunnallisista suunnitelmista (toimitettu ) Yht. 800 hanketta Kokonaiskustannusarvio 495 milj. tekee esityksensä valtioneuvostolle valtion tuen jaosta maakunnittain hankesuunnitelmat laadittu perin kattaviksi -> rakentaminen vain sinne, missä kysyntää! Laajakaistarakentamisen tuen käsittely Liikenne- ja viestintävaliokunnassa (HE 176/2009 vp), mietintö 20/2009 vp Erityisesti huoli tilaajayhteyksien toteutuksen kustannuksista Lisärahoituksen mahdollisuudet selvitettävä (elokuun 2010 loppuun mennessä), kotitalousvähennyksen käyttö mahdollista kuluja pienentämään, myös laajennettu kotitalousvähennys suunnitteilla? Laajakaistarakentamisen tuki haja-asutusalueilla voimaan Asetukset tukikelpoisesta alueesta ja kuntien maksuosuudesta, malli kunnan maksukyvyn mukaan (lausunnot ) operaattori vähintään 34 %, valtio % Kunnat joko 8, 22 tai 33 % (kantakyvyn mukaan) Esityksen mukaan Kainuussa Paltamo 22 %, Kajaani 33 %, muut 8 %

22 Tulossa Valtioneuvoston päätös tuen jakamisesta maakunnille, kuntien maksuosuuksista ja tukikelpoisista alueista, EU osuudesta maalis-huhtikuussa Kunkin kunnan kanssa suunnitellaan kilpailutettavat alueet Hankkeiden 1. kilpailutus kevät-kesä 2010= Maakuntien liitot julistavat valtion tuen haettavaksi Yleispiirteinen kysyntäkartoitus jokaisesta hankkeesta olisi hyvä Hankkeet tulee rajata nopeiden yhteyksien kysynnän mukaisesti, kunkin kunnan kanssa suunnitellaan Osatarjousten hyväksyminen ja vaiheittainen rakentaminen: verkon tuottoisimmat osat tehdään ensin ja hännätkin ennalta määrätyssä ajassa Hankkeiden toteutus Välitarkistus hankkeessa 2012 (eli miten valtion tuki riittää ja toimiiko rahoitusmalli) Yleispalvelun velvoite astuu voimaan ja siitä lähtien yrityksen on pystyttävä tarjoamaan kohtuuhintainen ja laadukas yhden megan laajakaistayhteys tilaajalle

23 Huomioitavaa Runkoverkkosuunnitelmia tarkasteltava kylien ja eri toimijoiden näkökulmasta -> toteutusjärjestys sen mukaan, missä suurimmat valmiudet rakentaa myös liityntäverkko (kylä-, seutu- tai kuitu kotiin verkko) eli molemmat verkot kannattaa toteuttaa samaan aikaan Kyläyhteisön kiinnostus ja valmius lähteä rakentamaan tilaajaverkkoa kannattaa ilmoittaa kuntaan (nimetty henkilö kunnassa) ja maakuntaan Kylän yhteyshenkilö laajakaista asiassa > tieto siitä myös Kainuun maakuntaan > lisätietoa luvassa! Laajakaista- ja kuituverkko asia puheeksi aina kylätapaamisissa ja muiden hankkeiden suunnittelun yhteydessä; vesi- ja viemärihankkeet, tieparannushankkeet, sähkökaapelin uusimishankkeet > yhteisrakentaminen tai suojaputki aina maahan muun ison urakan yhteydessä Kuituverkon rakentaminen kyläsuunnitelmiin Alustava kysyntäkartoitus kiinnostuneista, mukaan lähtijöistä Loma-asukkaiden mukaan otto suunnitteluun ja tarvekartoitukseen

24 Lisätietoa Verkonkutojan käsikirja 2 (2007), Suomen Seutuverkot ry, Tuija Riukulehto Kuusiokuntien seutuverkon rakentuminen nykypäivään (2009), Petri Naukkarinen Verkossa Kainuu.fi > Kainuu-info > hakusanalla laajakaista (yhteisrakentaminen)

25 Ristijärven kunnan hankealue

26 Kiitos! Paula Karppinen Puh