Numero 3 syyskuu 2008. Huhtasuonalueen sitoutumaton asukaslehti

Numero 3 syyskuu 2008 Huhtasuonalueen sitoutumaton asukaslehti

Sivu 2 Huhtasuolainen Numero 3.syyskuu 2008 Pääkirjoitus Me kaikki aina odotamme kun tulee kesä. Talvella kun ulkona oli pakkanen ja lumisadetta me aloimme suunnitella kesälomaa, mihin me lähdemme lomalla, ulkomaille, vai jäämmekö kotimaahan. Tänä kesänä ilma Suomessa oli viileä ja sateinen. Ulkona usein oli pilvistä ja vettä tihkusi. Tietysti, lomalla on ihana matkustaa etelän maihin rentoutua meren rannalla, ottaa aurinkoa ja nähdä erilaisia nähtävyyksiä. Monet suomalaiset lähtivät kesälomalla ulkomaille Espanjaan, Turkkiin tai Bulgariaan tai muihin mielenkiintoisiin maihin. Jotkut antavat etusijan matkustamisesta Lappiin. Mutta kuitenkin kotimaassa on tosi kiva olla vaikkapa mökillä kesällä. Siellä, kun aurinko paistaa voi uida tai kalastaa järvellä, voi kasvattaa omaa satoa, tai rentoutua ystävien kanssa, grillata makkaraa ja saunoa mukana koivuinen vasta. Lapsille kesä on parasta aikaa; he leikkivät aamusta iltaan. Heille ei ole huonoa ilmaa, he ovat aina ulkona kavereiden kanssa. Matkustavat mummolle ja papalle mökille, jossa heitä odottavat mummojen mustikka piirakat. Ralli. Minkälainen kesä on Jyväskylässä ilman rallia? Rallien aikana tuli paljon suomalaisia ja ulkomaalaisia meidän kaupunkiimme katsomaan rallia ja jännittämään oman suosikkinsa puolesta. Minä pidän suomalaisessa kulttuurissa kesäteatterista. Joka kesä olen mieheni kanssa käynyt teatterissa monta kertaa. Suomessa on jokaisella kaupungilla ja jokaisella pinellä kylällä oma kesäteatterinsa. Jyväskylässä esim. Laajavuoressa on hyvä kesäteatteri. Joka kesä siellä taiteilijaseurue Europa 4 esittää musikaali näytelmää. Minä katson sitä mielelläni ja nautin siitä suuresti. Usein Suomessa kesäteatterissa näyttelijät ovat tavallisia ihmisiä. He eivät ole ammattilaisia, vaan teatteri on heidän harrastus. Mutta he ovat hyviä näyttelijöitä ja tekevät hyviä lavasteita. Heidän näytelmänsä ovat aina hyviä ja kiinnostavia, he saavat paljon iloa aikaan. Minusta on hyvä jos tällainen harrastus yhdistää ihmiset. Kesällä olin harjoittelijana Huhtasuolainen-lehdessä. Oli mielenkiintoista aikaa, työskentelin suomalaisessa työryhmässä; ja sain paljon erilaisia tietoja. Viikonloppuisin kun oli hyvä ilma kalastimme mieheni kanssa. Minusta kalastamisesta kala ei ole tärkeintä, minulle on tärkeämpää, että istuin veneessä ja katsoa järveä, tai järven rantaa. Siitä minulle tulee hyvä olo ja oma rauha. Tänä kesällä minä olen alkanut opiskella auton ajamista. Vaikea asia, mutta, tämä on toinen tarina. Marina Nyholm Päätoimittaja: Toimittajat: Taitto: Ilmoitusmyynti: VALLANVAIHTO Kunnallisvaalit ovat jälleen ajankohtaiset, ja moni mielii uudeksi valtuutetuksi. Mielenkiintoisen asiasta tekee se, että vuodenvaihteessa Korpilahti ja maalaiskunta liittyvät osaksi Jyväskylää. Paljon on potentiaalisia ehdokkaita, mutta paljon myös täytteeksi otettuja, joiden pääasiallinen tarkoitus on kerätä puolueelle ääniä. Kuitenkin valituksi tulleilla on mielenkiintoinen tehtävä uudessa isossa Jyväskylässä. Tuntuu joskus hauskalta kuunnella juttuja ja myöskin lukea, jopa päättäjien puheita suur Jyväskylästä kolmine johtajineen. Pitäisi ihan aikuisten oikeesti ajatella tarvitaanko meillä niin raskasta melkeimpä tsaarinaikaista valtakoneistoa. Olen vuosittain hyvin paljon myös Pietarin kaupungissa ja siellä suur Jyväskylä ei enää niin suurelta tunnukkaan. Syksy aikana on yhtäaikaa kuolemaa ja valmistautumista uuteen kesään. Vanhat kukat ja muut kasvit ovat kuolleet ja siirtyneet luonnon kiertokulkuun odottamaan jälleen uutta kevättä. Tätä samaa kiertoa on tavallaan myös vaalit vaikka pidemmällä aikavälillä. Uusia ideoita kaivataan poliittisessa kentässä kaikissa puolueissa. Kehoitankin kaikkia ihmisiä äänestämään, sillä vain siten voit vaikuttaa ja ennekaikkea äänestys on melkeimpä kansalaisvelvollisuus, jota pitää käyttää ja ollaan iloisia siitä, että elämme maassa, jossa voi oikeasti valita ketä äänestää. Päätoimittaja Tauno Nyholm huhtasuolainen@gmail.com Kaakonpyrstö 6, talonpääty. p. 050 9172810 Tauno Nyholm Milla Sinijärvi Marina Nyholm Ville Suhonen Anssi Montonen Erkki Hakkarainen Ilmoitusten hinnat: 55x55mm 22,50 tai 17,50 50x100mm tekstissä 35, etusivulla 45, takasivulla 40 100x100mm 70, etusivulla 90, takasivulla 80 10x15mm 105 etusivu 135, takasivu 120 koko etusivu 800, koko takasivu 1000

Numero 3.syyskuu 2008 Huhtasuolainen Sivu 3 On kaunista tuulen siivillä lentää Ensimmäinen lentoni: katsoin taivaalle ja näin kuumailmapallon. Se oli varmaan hyvin kaukana, sillä se näytti aika pieneltä. Kuvittelin olevani sen pallon kyydissä. Eräänä kevätpäivänä «ilmapurjehduspallon lentäjä», pilotti ja T:mi AERONAUTIN johtaja Markku Sipinen soitti minulle ja kutsui ilmapallonkyyttiin. Tajusin heti, että tässä minulla on tilaisuus toteuttaa vuosikymmenien takainen unelma. Markku Sipisellä on tapana sanoa, että maailmassa on ainoastaan kaksi ammattia, jotka kykenevät muovaamaan ihmiset kilteiksi ja nöyriksi toinen on erikoisopettaja (olen tutustunut Markku Sipiseen nimenomaan koulussa, Laukaan ylä-asteella), toinen ilmapurjehtijan ammatti. Markku Sipinen on itse luonteeltaan tavattoman ystävällinen ja sävyisä ihminen, ja hän jaksaa olla aina yhtä ystävällinen ja hyvätuulinen sekä oppilaita että meitä matkustajia kohtaan. Suuri päivä saapui. Vaikka edellisenä yönä en saanut pelkältä jännitykseltä nukutuksi rahtuakaan, olin kunnossa ja valmiina lähtemään lentoretkille mihin vaan. Kaikki oli selvää. Monia ihmisiä oli kasaantunut Hirvaskankaan kentän tienoille, minne pallo oli tuottu autolla. Valmistelut oli suoritettu - Markku Sipinen komensi: «Kaikki selvänä, käymme sisään!» Pallonohjaaja nousi ensimmäisenä koriin, sitten muut kaverit ja minä lopuksi seurueen Markun apulaiset. Kun sitten lopulta seisoin yhdeksän muun henkilön kanssa pallon korissa lähtömerkkiä ankkuriköyden irrotusta odotellen, en millään tahtonut uskoa todeksi sitä, että haave, jota olin kantanut monta vuotta, lopulta käy toteen! Niin jännittynyt olin, että hetki, jolloin kori irtosi maan kamaralta, jäi huomaamatta. Vasta kun olimme jo melko korkealla, havahduin, että minne ne kenttää reunustaneet puut katosivat? Nousu on niin huomaamaton, että sen menettää helposti, ellei tietoisesti tarkkaile ympäristöään. Koska pallo menee ilmavirtausten mukana ja samalla nopeudella, ei liikettä tunne lainkaan. Ainoastaan virtausten kääntyessä ja lentosuunnan näin muuttuessa sen voi havaita. Noustessa ja laskeuduttaessa saattaa tuntua korvissa painetta samalla tavalla kuin lentokoneessa. Siinä hiljakseen lentelemme Hirvaskankaalta Vesankaan kohti. Laukaan kunnan metsät ja järvet näyttävät komealta ylhäältä katsottuna. Lento oli ikimuistoinen kokemus. Matkan aikana minulla oli paljon ajatuksia. Olin mietinnyt ilmapallon historiallista tapahtumia, sankareita ja kaikenlaista todella jännittäviä asioita. Tehdään mekin pieni ilmailukiertos kuvin ja sanoin. Kuumailmapallo on ensimmäinen laite, jolla ihminen on pystynyt lentämään. Kuumailmapallon historia Ranskalaiset Montgolfierin veljekset Ètienne ja Joseph Montgolfier rakensivat ensimmäisen kuumailmapallon vuonna 1783. Pallo oli kangaspäällysteinen ja kori oli tehty rottingista. Ensimmäinen Englannin kanaalin ylitys tapahtui vuonna 1785. Pallo tuli alas parinkymmenenen minuutin lennon jälkeen Versaillesin linnan puistikon läheisyyteen. Maanomistaja tajusi heti olevansa todistamassa historiallista tapahtumaa ja niinpä hän tarjosi maankamaralle laskeutuneille shamppanjaa. Montgolfierin veljekset Joseph ja Étienne lennättivät ensi kertaa ihmisen. Kuumailmapallon rakenne Tehdasvalmisteisten kuumailmapallojen kupu on nailonia, joka vahvistetaan polyuretaanilla. Näin se kestää paremmin kulutusta ja on ilmanpitävä. Kuvun kangaskaistaleet liitetään toisiinsa vahvoilla nauhoilla, jollaisia kulkee myös vaakatasossa pallon ympäri. Näin pallo saa sille tyypillisen muotonsa. Nauhat rajoittavat kuvun mahdolliset repeämät mahdollisimman pienelle alalle. On huomattava, että kuvun kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti ja vauriot korjataan ennen seuraavaa lentoa. Jokaisen pystysuoran nauhan alapäästä lähtee teräsvaijeri, jotka yhdistetään polttimen kehykseen samanlaisella karabiini-haalla, joita vuorikiipeilijät käyttävät varusteissaan. Poltin lasketaan korin kulmissa oleviin terästappeihin sijoitettavien tankojen päälle. Korin alta ristiin kulkevat teräsvaijerit kiinnitetään polttimen kehykseen, ja tangot sekä vaijerit peitetään mokkanahkaisilla suojuksilla. Teräsvaijerit ovat erittäin kestäviä, ja on laskettu, että yksi vaijeri riittää kantamaan kaiken kuorman, joka muodostuu matkustajista, korista sekä polttoainesäiliöistä. Pallon huipussa on pyöreä venttiili, joka suljetaan ennen lentoa ja jonka ilmanpaine pitää suljettuna lennon aikana. Ulkopuolelta sitä tukevat runkonauhat, jotka keräytyvät yhteen pallon huipussa kuten pituuspiirit maapallon navoilla. Laskeuduttaessa venttiiliä voidaan raottaa tarpeen mukaan, ja laskeuduttua se avataan kokonaan vetämällä ns. rip-narusta, jolloin venttiili avautuu. Sitä kutsutaan rakenteensa johdosta usein laskuvarjoventtiiliksi. Näin poistetaan ilma pallosta. Lentäminen kuumailmapallolla Kuumailmapallolennon alkuvalmisteluihin kuuluu ns. pilottipallon, eli tavallisen heliumilla täytetyn «vappupallon», päästäminen taivaalle. Sen kulusta lentäjä näkee, millaiset ilmavirtaukset milläkin korkeudella käyvät. Nyrkkisääntö pohjoisella pallonpuoliskolla kertoo, että alatuuli vie vasemmalle ja ylätuuli oikealle. Kesällä voidaan lentää vain aamuisin tai iltaisin johtuen nousevista ilmavirtauksista eli termiikeistä, joita purjelentäjät käyttävät hyödykseen mutta jotka ovat vaarallisia kuumailmapallolle, joka ilmaa kevyempänä lentäisi holtittomasti minne sattuu. Illalla asettaa lisärajoituksen seikka, että kuumailmapallolla on laskeuduttava ennen auringonlaskua, sillä lentäminen tapahtuu ilmailumääräysten mukaan näkölentosääntöjen vallitessa. Lopuksi sain tärkeä paperi, jotta olen todella ylpeä. Sen nimi on «Todistus Ilmapurjehduksesta». Olen todella onnellinen, että minä, Milla Sinijärvi, «moitteettomasti ja ilmapurjehduspallon wahingoittamatta, ilman merikipua sekä ohjaajaa wakawammin hermostuttamatta suorittanut kaikki ensikerran ilmapurjehtialle asetetut waatimukset olemalla lennossa mukana, etenkin mitä tulee ylilennetyn maa-alueen asukasten turvallisuuteen, jonka todisteeksi hänelle wielä hengissä olevana tämä paperi omaksi annetaan». Todistuksessa on päivämäräys ja pilotin nimi: «Ilmapurjehdus- Markku Sipinen tarjosi maankamaralle laskeutuneille shamppanjaa tavan mukaisesti pallona käytettiin kuumailmapalloa 19 huhtikuuta 2008 ilmapurjehduspallon lentäjä Markku Sipinen». Kuvien lähteet: Milla Sinijärven kuvat, Markku Sipisen todistuskuva, Montgolfierin kuva kirjasta «Istoria vozduhoplavania», tekija Frank, kustantaja «Vozduhoplavanie», Sant Petersburg, 1911. Teksti ja kuvat : Milla Sinijärvi

Sivu 4 Huhtasuolainen Numero 3. syyskuu 2008 Sairaala keskellä kylää Kangasvuoren sairaala on psykiatrinen sairaala keskellä kylää. Kangasvuoren sairaalaa eivät ympäröi aidat ja sairaala-aluetta on kauniisti rakennettu viisikymmentäluvun lopusta asti. Kangasvuoren sairaalassa hoidetaan psyykkisistä kriiseistä ja psykiatrisista sairauksista kärsiviä ihmisiä. Hoitojaksot ovat useimmiten lyhyitä ja potilaina on ihmisiä kaikista yhteiskunta- ja ihmisryhmästä. Tänä vuonna Kangasvuoren sairaala täyttää viisikymmentä vuotta. Lähiympäristön kanssa sairaalalla on ollut hyvää yhteiseloa, jossa ei ole ilmennyt juuri pulmia puolin eikä toisin. Sairaala-alue on avoin, eikä sinne tultaessa ole portteja tai aitoja, toteaa Kangasvuoren sairaalan ylilääkäri Päivi Heikkilä-Kari. Suurin osa osastoista sijaitsee matalissa viihtyisissä rakennuksissa lähellä Huhtasuon vihreää urheilukenttää ja osastojen pihoilla on kauniisti istutettuja pensaita ja pihapuita. Sairaalassa on neljä osastoa, joista kolme on suljettuja. Kangasvuoren sairaalassa hoidetaan lääkärin lähetteellä tulleita potilaita koko Keski-Suomen maakunnan alueelta. Psykiatrinen hoito on muuttunut paljon viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana, jona Kangasvuoren sairaala on ollut paikallaan. Alkuaikoina sairaala sijaitsi hieman syrjässä, mutta nykyisin, samalla kun hoidon luonne ja sairaalankin luonne on muuttunut, se sijaitseekin siellä missä suuri osa suomalaisista asuu yleensäkin eli lähiössä. Aluksi Kangasvuoren sairaala oli B- mielisairaala Sairaalassa vietettiin pitkiäkin jaksoja, jopa asuttiin. Psykiatrisen hoidon luonne on kuitenkin muuttunut noilta ajoilta ja niin on Kangasvuoren sairaalakin ja nykyisin Kangasvuoren sairaala toimii päivystävänä sairaalana. Hoitojaksot ovat lyhentyneet Hoitomenetelmät ovat parantuneet sairauksista ja kriiseistä selviytymisen ennuste on parantunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Nykyisin hoitojaksot ovat pituudeltaan keskimäärin päiviä, viikkoja tai korkeintaan kuukausia. Tärkeimpiä hoitomuotoja sairaalassa ovat keskustelut, lääkehoito, toiminnalliset terapiat, perhetapaamiset ja verkostotapaamiset, joihin potilaan tarpeen mukaan kutsutaan avohoidon työntekijä, työnantaja, tai muu hoidon kannalta tärkeä henkilö tai henkilöitä. Keskeisenä tavoitteena on löytää selviytymiskeinoja potilaan omaan arkeen ja omaan ympäristöönsä. Avohoitoa kehitetään jatkuvasti Pääosa psykiatrisesta hoidosta toteutetaan avohoitona, tähän saakka pääosin mielenterveystoimistoissa. Psykiatrisen sairaalahoidon viime vuosina vähennyttyä on tilalle kehitetty sairaalahoitoa korvaavia avohoidon työmuotoja: depressiohoitajatoiminta, tehostettu akuutin psykoosin kotihoito, kotikuntoutus, asumiskuntoutus sekä psykiatrinen kriisipäivystys. Myös tuetun ja kuntouttavan asumisen mahdollisuudet ovat alueella lisääntyneet. Kangasvuoren sairaala toimii akuutin sairaus- tai kriisivaiheen hoitopaikkana ja antaa potilaalle turvaa silloin, kun sitä on vaikea saada muualta ja toimii silloin tehokkaana hoitopaikkana. Tavallisia sairaalahoidon aiheita ovat psykoosisairaudet, joissa ihmisellä voi olla monenlaisia pelkotiloja, harhaisia ajatusmalleja, esimerkiksi epäluuloja tai aistiharhoja, joihin tarvitaan välitöntä apua. Myös vakava masennus voi olla sairaalahoidon syynä. Kangasvuoren sairaala on kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita varten. Kangasvuoren sairaala on päivystävä psykiatrinen sairaala, johon otetaan akuuttitilanteissa potilaita kaikkina vuorokauden aikoina. Kangasvuoren sairaalan vastuualueena on koko Keski- Suomen maakunta Sairaalan vastuualueeseen kuuluu n.270 000 hengen väestö. Sairaalassa on nykyisin 80 potilaspaikkaa, eli neljä kaksikymmentä paikkaista vuodeosastoa, joista kolme on suljettuja. Kaksi osastoa on selkeämmin psykoosin hoitoon suuntautuneita ja toisella niistä hoidetaan vastikään sairastuneita eli sellaisia potilaita, jotka sairastavat ensimmäistä psykoosiaan. Toinen psykoosiosasto on sellaisia potilaita varten, joilla on psykoosisairaus, kuten esimerkiksi skitsofrenia uusiutuu. Kolmas suljettu osasto hoitaa etupäässä mielialahäiriöisiä potilaita, joilla on esimerkiksi vaikea masennus. Avo-osastolla hoidetaan monenlaisia vakavia psykiatrisia sairauksia, silloin, kun suljettu osasto ei ole hoidon toteuttamiseksi tarpeen. Varsinaista tahdosta riippumatontakin hoitoa on Kaikista sairaalan potilaista noin neljäsosa tulee hoitoon tahdosta riippumattoman hoidon lähetteellä. Esimerkkinä ovat potilaat, jotka ovat niin harhaisia, että he eivät mielestään tarvitse hoitoa, vaan ovat omasta mielestään ehkä ainoita terveitä ihmisiä ja heitä ympäröivä maailma on se mikä pitäisi heidän mielestään muuttaa. Tällaisissa tapauksissa saatetaan päätyä suosittelemaan tahdosta riippumatonta hoitoa tai ainakin tutkimusta joksikin aikaa. Tahdosta riippumattomaan hoitoon ei voida määrätä ketään tervettä, vaan hoidon taustalla täytyy olla todettu mieli-sairaus. Hoidon tarve täytyy olla useamman lääkärin arvioima ja sen lisäksi on oltava selvitetty, että avohoidon keinot eivät riitä potilaalle ja että potilas on vaarallinen itselleen tai muille tai potilas on välittömän sairaalahoidon tarpeessa muusta syystä. Kangasvuoren sairaalaan tullaan kuten muuhunkin erikoissairaanhoitoon aina lääkärin lähetteellä. Lähetteen Kangasvuoren sairaalaan voi saada hoitavalta lääkäriltä tai päivystävältä lääkäriltä. Sairaalahoitojakson alussa potilaille tehdään hoitosuunnitelma Hoitosuunni telmassa kartoitetaan potilaan hoidon tarve ja sovitaan hoitomuodoista. Hoidon alussa selvitetään potilaan avohoito ja sovitaan potilaan kanssa siitä, miten hoito järjestetään sairaalajakson jälkeen. Potilas voidaan ohjata esimerkiksi mielenterveystoimistoon tai muihin avohoitopalveluihin. Myös jatkohoitoa järjestävä taho voidaan kutsua potilaan ja sairaalan väen kanssa keskustelemaan. Jotkut potilaista palaavat psykiatriseen sairaalaan joskus elämänsä vaiheessa, mutta yleisempää on, että sairaalahoitojakso jää ainoaksi. Suurin osa sairaalan osastoista sijaitsee uusissa matalissa rakennuksissa Painopiste siirtynyt avohoidon piiriin Avohoitoa ja apua tarjoavat mielenterveystoimistojen ja uusien avohoitomuotojen lisäksi myös monet muut tahot, kuten yhdistykset, joista mainittakoon vaikkapa Jyväskylässä toimiva Mobile. Myös seurakunnista voi saada apua mielenterveysongelmien hoitoon. Suurin osa mielenterveyteen liittyvästä hoidosta tehdään nykyään avohoidossa ja hoito perustuu paljolti siihen, että potilas itse havaitsee tarvitsevansa hoitoa. Ovatko mielenterveysongelmat ihmistä leimaavia? Mielenterveydelliset ongelmat ovat menneinä vuosina leimanneet ihmisiä, mutta nykyisin niiden stigmat koetaan jo paljon vähäisempinä. Kehittyneemmät hoitomenetelmät ovat mahdollistaneet sen, että ihmiset osaavat jo hakea apua. On paljon esimerkiksi sellaisia julkkiksia, jotka ovat avoimesti kertoneet omasta psykiatrisesta sairastamisestaan. Vielä on kuitenkin pieni vähemmistö sellaisia ihmisiä, jotka eivät hyväksy sitä, että heillä voisi olla mielenterveydellisiä ongelmia. Heidän hoitamiseensa tämä tuo lisähaastetta, koska he eivät koe olevansa sairaita eivät siten tunnista omaa hoidon tarvettaan. Teksti perustuu ylilääkäri Päivi Heikkilä-Karin ja ylihoitaja Tarja Niemen haastatteluun. Teksti ja kuvat: Ville Suhonen

Numero 3. syyskuu 2008 Huhtasuolainen Sivu 4 Uudella palstallamme hiusmuotoilija Helena Piispanen vastaa hiustenlaittoon liittyviin kysymyksiin. Kysymyksiä voitte lähettää sähköpostitse osoitteeseen helena.piispanen@suomi24.fi. Hiukset kuntoon syksyksi Suomalainen hiuslaatu on usein hentoa ja pehmeää. Se on herkkä vaurioitumaan auringonpaisteessa, joten sitä tulisi suojata tarkoituksenmukaisilla UV-suojan sisältävillä aurinkotuotteilla. Pitkäkestoista ja suoranaista auringonvaloa hiuksille kannattaa välttää. Hiukset voi suojata auringonoton ajaksi esimerkiksi huivilla tai hatulla. Ensihoitona kesän jäljiltä auringon kuivattamille hiuksille suosittelen laadukasta hiustenhoitonaamiota sekä hiuksiin jätettävää hoitoainetta. Hiusnaamion voi levittää hiuksiin saunomisen ajaksi, mutta hiukset kannattaa suojata kuumuudelta pyyhkeen avulla. Mieluisan tuoksuinen ja tuntuinen hiusnaamio löytyy kokeilemalla. Yleensä kaikille hiuslaaduille löytyy jokaisesta hiustenhoitosarjasta oma hoitonaamio. Niin värjätyille kuin kiharretuille ja kaikille siltä väliltä. Yleisiä hiustenlaittovinkkejä Pitkät hiukset kannattaa suojata yön ajaksi esimerkiksi palmikoimalla ne kiinni, koska ollessaan auki ne hiertyvät ja kuluvat. Pitkille hiuksille sopiva pesuväli on joka kolmas päivä, jotta ne eivät kuivu liikaa. Lyhyitä hiuksia voi pestä useamminkin. Shampoopesun jälkeen hiukset tulisi kuivata pyyhkeellä ennen hoitoaineen levittämistä. Tällöin hoitoaine hoitaa hiusta tehokkaammin kuin tilanteessa, jossa hiukset ovat liian märät eikä hoitoaine pääse tarttumaan hiukseen. Hiustenhoidon loppuvaiheessa kannattaa hiustenlatvat valella haalella tai jopa kylmällä vedellä. Silloin hiuksen pinta- eli suomukerros sulkeutuu tehokkaimmin. Hiuksia on silloin helpompi käsitellä ja ne saavat myös kiiltoa. Syksyn 2008 hiustrendit Syksyn väreissä hehkuvat kuparin ja punaisen erilaiset sävyt. Väreissä suositaan luonnollisia ratkaisuja. Leikkauslinjoissa sen sijaan kokeillaan rohkeasti rajoja. Tämän syksyn leikkauksissa nähdään epäsymmetristä linjaa ja rikottua pintaa. Selkeät, portaittain leikatut osiot hiusten pinnassa ovat nyt kuuminta muotia. Retrohenkisyys tekee näyttävän paluun kuohkeilla kampauksilla ja selkeillä väreillä sekä linjoilla. Kampauksissa käytetään kiharaa, kreppiä ja erilaisia letitystekniikoita. Miesten hiusmuodissa on sekä pitkää että lyhyttä mallia. Rohkeimmat miehet antavat myös kihartaa hiuksiaan! Selkeitä, maanläheisiä sävyjä korostetaan luonnollisilla raidoituksilla. Rohkeasti kokeilemaan uusia, piristäviä hiusten syystrendejä! Kampaamo Kaneli Huhtasuolla on uusi kampaamo Siwan vieressä, samassa rakennuksessa ja kampaamoyrittäjä Johanna Pulkkinen on sitä mieltä, että eväitten hakeminen on helppoa, koska Siwa on yllättävän lähellä. Olen hiusmuotoilija, olen opiskellut Aki Korpisen oppilaana. Olen toiminut alalla vuoden, asiakaskuntaani kuuluu monenlaisia ihmisiä. On myös ihan sellaisia tuttavuuksia, joiden kanssa tulee päivittäin vaihdettua kuulumisa, vaikka he eivät olisikaan hiusasioissa liikkeellä. Kertoo Johanna Pulkkinen. Pidän Huhtasuon alueesta ja ihmiset ovat mukavasti löytäneet uuden kampaamoni. Olin kuullut monenlaista puhetta Huhtasuosta ennen kuin tulin tänne, mutta todellisuus on osoittautunut taruja paremmaksi. Täällä on mukavia ihmisiä ja täällä on rauhallista. Erikoisosaamistani ovat hiusten pidennykset, mutta teen kaikkea mahdollista, mita asiakkaat haluavat hiuksilleen tehtävän. Opastan myös mielelläni asiakkaita oikeiden hiustenhoitotuotteiden käyttöön ja liikkeessäni on myytävänä laadukkaista hiustenhoitotuotteita. toteaa johanna pulkkinen. Uskon, että kampaamoalalla hyvät tulevaisuuden näkymät, koska kyse on yksilöllisestä palvelusta jota tarvitaan aina. Huhtasuolaisen taittaja istui Johanna Pulkkisen parturin tuoliin siistittäväksi ja samalla kun Johanna teki huolellista työtä, hän keskusteli mielyttävästi alastaan, tuotteistaan ja asiakkaistaan. Hymy oli Johannalla herkässä ja myös huumori kukki.

Sivu 6 Huhtasuolainen Numero 3. syyskuu 2008 S uomi Kuka sinä olet? Minun Tverdohleb. nimeni on Andrei Mistä maasta olet? Kuinka kauan olet asunut Suomessa? Olen Eestistä, Pärnusta. Olen asunut Suomessa 14 vuotta. Miten viihdyt Suomessa, mitä mieltä olet suomalaisista ja Suomesta? Viihdyn Suomessa oikein hyvin, kun työtä on. Minulla on oma yritys, meitä on kolme henkilöä ATK-Varikon tiloissa. Aina on tekemistä, ei ole aikaa kaivata jotakin. Huollamme tietokoneet asiakkaan luona, siksi on paljon tekemistä erilaisten ihmisten kanssa. Kyllä on enemmän toukoja suomalaisten asiakkaiden kanssa, vaikka on meillä erimaalaisia ihmisiä, jotka ostavat meidän tuotteitamme. Melkein kaikki minun suomalaiset kaverit ovat avoimia, ystävällisiä, auttavaisia. Uussuomalaisia tarvitsee uusia asukkaita. Huhtasuolainen halusi tutustua uusiin ihmisiin ja heitä haastattelivat itsekin uussuomalaisina Suomeen tulleet Milla Sinijärvi ja Marina Nyholm. Asutko Huhtasuolla, jos niin, onko mukava asumispaikka, ovatko palvelut hyviä? Kyllä, asun täällä aika pitkää aikaa. Huhtakeskuksen kauppa on hyvä, mutta pääasiassa asioin kaupungissa, koska meillä toimistomme on siellä, ydinkeskustassa, Kilpisenkadulla. Mielestäni Huhtasuo on hyvin kasvavaa kaupungin osa, tähän varmaan tulee paljon uusia projekteja. Miten kesä on mennyt? Olen yrittäjä, minulla ei ole ollut kesälomaa ollenkaan. Yritän kävellä enemmän, kuin tietokoneet vievät paljon aikaa. Oletko lukenut Huhtasuolainenlehden? Oletko kuullut tästä paikallislehdestä? Kyllä, olen lukenut sen lehden, mielenkiintoinen ja tarpeellinen lehti. Mikä sinun nimesi on? Minun nimeni on Julia Drozdova. Mistä maasta olet? Kuinka kauan olet asunut Suomessa? Olen Venäjältä, Pietarista. Olen asunut Suomessa jo 9,5 vuotta. Miten viihdyt Suomessa, mitä mieltä olet suomalaisista ja Suomesta? Viihdyn Suomessa oikein hyvin. Minulla on suomalaisia kavereita, mutta kuitenkin joskus kaipaan lisää seurustelua. Olen seurallinen ja tykkään iloisista ihmisistä. Viime tiistaina Misha-pojan, lapsen lapseni kanssa, kävimme erittäin hauskassa tilaisuudessa. Sen nimi on yhteiset synttärit, siis sellainen tapahtuma, jossa oli mukana 30 henkilöä, 7 venäläistä ja muut suomalaisia. Sekaporukka juhli eri ihmisten syntymäpäiviä samana päivänä. Olemme laulaneet yhdessä, kävimme saunassa, sen jälkeen nautimme hyvää teetä. Meillä oli eväät mukana. Leppäveden järven rannalla oli vuokrattu huoneisto. Tämä tapahtuma järjestetään joka vuosi. Minun mielestäni suomalaiset ovat oikein ystävällisiä ja sydämellisiä. Suomi on kaunis ja rauhallinen maa, missä todella viihdyn. Asutko Huhtasuolla, jos niin, onko mukava asumispaikka, ovatko palvelut hyviä? Kyllä, olen huhtasuolainen. Täällä on hyvät palvelut, mielestäni Huhtasuo on siistiä ja hyvin hoidettu kaupungin osa. Tässä on mukava asua. Torstaisin käyn Huhtasuon kirkossa. Miten kesä on mennyt? Olen eläkeläinen. 7 vuotta sitten olen käynyt suomen kielen perus- ja jatkokurssilla, silloin olen opiskellut paljon. Nyt kävelen paljon ja hoidan Mishaa, joka on kesäisin aina täällä, Suomessa. Valitettavasti tänä kesänä on kylmää ja märkää, erittäin sateinen kesä. Kuitenkin joka päivä olen ulkona, yritän liikkua mahdollisesti enemmän, olen aktiivinen mummo! Kävin uimassa Kaakkolammella. Siellä on tehty uusi puulaituri, kaksi koppia. Haluan tämän lehden kautta kiittää viranomaisia, jotka tosi hyvin tekevät oman työnsä. Nyt minulla on mukava harrastus: sauvakävely, on kivaa kävellä ja saada nautintoa hyvästä ilmasta. Venäjällä en ole edes tiennyt mikä savukävely tarkoittaa. Talven aikana harrastan käsityötä, teen erilaisia nahkatuotteita. Oletko lukenut Huhtasuolainenlehden? Oletko kuullut tästä paikallislehdestä? Kyllä, olen lukenut tämän lehden, oikein hyvä lehti, odotan uutta! Mikä sinun nimesi on? Nimeni on Waleed Salih. Mistä maasta olet? Kuinka kauan olet asunut Suomessa? Olen Omdurmanista Sudanista, olen asunut Suomessa 12 vuotta. Miten viihdyt Suomessa, mitä mieltä olet suomalaisista ja Suomesta? Minulla on perhe täällä: suomalainen vaimo Satu ja pojat Ibrahim ( 4 vuotta) ja Ismail ( 2,5 vuotta). Nyt me kaikki asumme Kuokkalassa, mutta aikaisemmin olen asunut Huhtasuolla, Kangaslammella. Siellä oli aika edullinen vuokra ja hyvät bussiyhteydet. Waleed Salihin terveiset päättäjille: kiitän heitä hyvistä palveluista. Kyllä viihdyn Suomessa oikein hyvin, minulla on oma yritys, minulla usein on paljon tekemistä. Minulla on hyvä asenne: olen optimisti, uskon tulevaisuuteen ja odotan rauhaa Sudaniin. Joskus ihmettelen maailmanpolitiikkaa, mutta kuitenkin niinkuin olen jo sanonut - uskon, että kaikki tulee menemään hyvin. Miten kesä on mennyt? Kun on melkein aina työtä ja korjaamme polkupyöriä meillä ei ole kesälomaa. Harrastan jalkapalloa ja juoksemista, vaikka aina ei ole helppoa löytää aikaa niille. Oletko lukenut Huhtasuolainen-lehden? Oletko kuullut tästä paikallislehdestä? En vielä lukenut, mutta toivon, että katson joskus!

Numero 3. syyskuu2008 Huhtasuolainen Sivu 7 Sana sinulle Varjele tapaa tapa varjelee Sinua Afrikkalaiset ja aasialaiset kristityt ovat nykyään huolissaan meistä länsimaalaisista kristityistä, joille kristityn vapaus on vapauttaa kaikista kristillisistä tavoista. Näin on varsinkin Euroopan luterilaisissa kansankirkoissa, myöskin pohjoismaissa. Saatamme helposti halveksia roomalaiskatolisia maita, mutta niissä ovat säilyneet vanhat kristilliset tavat aivan toisella tavalla kuin meillä (Italia, Espania). Tulevan pyhän teksteissä meitä kyllä varoitetaan ulkonaisista uskonnollisista tavoista, mutta sehän ei merkitse, etteikö olisi uskosta nousevia aitoja kristillisiä tapoja. Oikeastaan apostoli Paavali sanoaa tämän asian hiukan toisin päin todetessaan: Jos kerran olette yhdessä Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkuvoimien ulottuvilta, miksi yhä käyttäydytte tämän maailman mukaisesti... Paavali oli syntyperäinen juutalainen, jolle uskonnolliset säännöt ja tavat olivat perin tuttuja. Kun hän kohtasi Kristuksen, hän löysi vapauden kaikista uskonnollisista tavoista, joilla hänen piti täyttää Jumalan tahto. Paavali puhuu voittopalkinnosta, jota ei saa riistää kukaan. Tällä hän tarkoittaa evankeliumia, sanomaa Jumalan armosta Jeesuksessa. Kristillisen tavan ja käyttäytymisen motiivi ei koskaan Paavalin mukaan ole se, että sen avulla ihminen jotenkin miellyttää Jumalaa, hankkii ansiota. Tämä ansioajattelu on syvään iskostunut meihin syntiinlangenneisiin ihmsiin. Uskonnon harjoitus ilman evankeliumia, sanomaa Jumalan armosta Jeesuksessa Kristuksessa, on ihmisen omaa uskonnollista yritystä, joka ei voi vapauttaa ihmisen sisintä. ikeus virratkoon kuin Ovesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro Näin profeettaa Aamos toteaa. Hän oli saanut tehtäväksi tuoda esille aikansa uskonnollisten tapojen mädännäisyyden. Olennaista siinä oli se, että Jerusalemin temppelin tulevat ihmiset ulkonaisesti käyttäytyivät uskonnollisten tapojen mukaisesti, mutta se sydämen asenne, joka heillä oli Jumalaa kohtaan ei ollutkaan vilpitön. Usko ei liittynytkään heidän elämässään totuuteen ja rakkauteen. Kristillisen uskon koetinkivi se, mitä siitä seuraa. On totta, että olemme Raamatun mukaan syntisiä ja toisaalta Kristus on lunastanut meidät synnistä, kuolemasta ja paholaisen vallasta. Olemme armosta pelastettuja ilman omia tekojamme. Mutta usko, rakkaus ja totuus ovat ikään kuin veljeksiä keskenään. Uskoon liittyvät tavat, jotka arjen keskellä soivat totuuden Seurakunnallisia ilmoituksia ja rakkauden säveltä - vajavaisesti, mutta kuitenkin. Olennaista arjen käyttäytymisessä eivät suinkaan ole jotkut ulkomaiset tavat. Olennaista on se, mistä totuus ja rakkaus on lähtöisin. Emme mene kirkkoon osoittamaan käyttäytymisellämme jotakin uskonnollista tapaa, vaan menemme siksi, että tarvitsemme yhteyttä. Tarvitsemme yhteyttä- ja Paavalin mukaan- yhteyttä häneen, Kristukseen, päähän, joka huolehtii koko ruumiista ja pitää sitä nivelten ja jänteiden avulla koossa, niin että se kasvaa Jumalan tarkoittamalla tavalla. Eikö kristityn rukous ole joka päivä, suo minun kasvaa armossasi, rakkaudesasi ja totuudessasi Sinun tarkoittamallasi tavalla Vapahtaja. Mauri Tervonen Kaikki pohjoisen alueen kirkot ovat suljettuina to 2.10 pe 3.10. henkilökunnan retken vuoksi. Huhtasuon seurakuntakeskus Virsi-ilta ke 24.9. klo 18.30, Matti Mertanen. Aamurukous pe klo 8. Messu su 28.9. klo 10, Mauri Tervonen, Jukka Hassinen. Leipäsunnuntai su 28.9 klo 16. Kristuksen ylösnousemus; tarua vai totta? 1. Kor.15:1 11. Keijo Rainerma. Ehtoollinen; Tervonen Seurakunta-ilta ke 1.10 klo 18.30. Aiheena Hengen hedelmät, Tervonen Messu su 5.10. klo 10, Katriina Ilvesmäki, Hannu Tenkanen. Raamattu-opetuksen ja musiikin ilta ke 8.10 klo 18.30. Rakkaus ilman totuutta totuus ilman rakkautta; Henrik Perret. Musiikki Aino Viitanen ja Pisara Ensemble. Messu su 12.10 klo 10, Mauri Tervonen, Matti Mertanen. Sansan lähetyspyhä ja kirkkokahvit. Leipäsunnuntai su 12.10 klo 16. Kuolleiden ylösnousemus 1. Kor. 15: 12-58, Keijo Rainerma. Messu su 19.10 klo 10, Katriina Ilvesmäki, Jukka Hassinen. Konsertti su 19.10 klo 18. LAPSILLE JA PERHEILLE: Laulaa ja tanssii enkelien kanssa su 5.10 klo 15. Pyhäkoulujen enkelijuhla koko perheelle Taidetta ja tarinoita tenaville ti 30.9. klo 18, Halssilan kirkolla. Päiväkerhot 3-6 vuotiaille, tied.p. 050 408 8815. Perhekerho ke klo 9.-11. Koululaisten Iltapäiväpysäkki 1-2 lk:lle ke klo 12-16, p. 050 4088815. Kysy vapaita paikkoja! Muskarit: Terhi Hassinen p. 050 340 9893. Laikuttajantie 2, kerhopiste: Kaakaopyhäkoulu su klo 17-18. Päiväkerhot ti ja to klo 12.30-15.30. Tied. kerhoaikoina p. 014 636 424 / 050 323 5355. Perheiden aamu ma 9.30-11.30, yhdessäoloa omin eväin. Aikuisten käsityökerho ti klo 18. 20. Ei ilmoittautumista, tied. Seija Inkinen p. 050 323 5355 Käsityöpaja 1 krt/ kk. to klo 17.30-19.30. (23.10,13.11, 4.12) aikuisille ja 5-7 vuotiaille lapsille. VARHAISNUORET: Sählyä pojat: Ma klo 17-18, 3-4 luokat. klo 18-19, 5-6 luokat. klo 19-20, 7-8 luokat. Ti klo 17-18, 1-2 luokat toimintakerho ke klo 18 19.00, 2-5 luokkal. Tytöt, kokkailua, askartelua, mukavaa puuhailua. NUORET: Perusisoskoulutusleiri 10. -12.10 Papinniemessä. Ma klo 20-21 sählyä yli 15-vuotiaat pojat. Ti klo 19-21, nuorten peli-ilta. Ke klo 18-20 nuorten ilta. Perusisoskoulutus tiistaisin klo 17. 18.30, kokoontumiset joka viikko. Jatkoisoskoulutus keskiviikkoisin klo 17. 18. kokoontumiset joka toinen viikko, alk.1.10 (22.10, 5.11, 19.11 ja 10.12.) RYHMÄTOIMINTAA: MMV-kuoro to klo 17.30, tied. Matti Mertanen p. 050 521 5410. Lähetyksen käsityökerho ti klo 9.-12. Pietarin killan miesten ilta ti 30.9, klo 18, Keijo Hämäläinen. Yleinen lentopallovuoro ke klo 17 19. Isien illat ke klo 19. 21. Tied. Anssi Savonen p. 050 549 7001. Miesten lentopallo to klo 15. Naisten jumppa to klo 18, alkaen 25.9. VARTTUNEELLE VÄELLE: Ke (huom. päivä) 24.9 klo 14, mukana Katriina Ilvesmäki. Eläkeläisten kerho ke 8.10, retki Lammille. Tied. diakoniatyöntekijöiltä. Ke 22.10 klo 14, mukana Katriina Ilvesmäki. DIAKONISSA Elisa Lampinen päivystää kirkolla ma -ke klo 9-10.30, muuna aikana p. 050 549 7005. Ei päivystystä ke 8.10. TULE MUKAAN HUHTASUON KIR- KOLLE (Nevakatu 6) SÄHLYÄ, varhaisnuoret: MAANANTAISIN: KLO:17-18.00 3-4 LUOKAN KLO:18-19.00 5-6 LUOKAN KLO:19-20.00 7-8 LUOKAN TIISTAISIN: KLO:17-18.00 1-2 LUOKAN KESKIVIIKKOISIN: TOIMINTAKERHO KLO:18-19.00 2-5 LUOKAN TYTÖT NUORILLE: MAANANTAISIN: KLO:19-20.00 7-8 LUOKAN KLO:20-21.00 YLI 18V. TIISTAISIN: KLO:19-21.00 YLI 15V. PELI- ILTA (SÄHLYÄ, LAUTAPELEJÄ, PINGISTÄ YM.) JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEU- RAKUNTA/POHJOINEN ALUE/ NUORISOTYÖ Birgit Malinen p. 050 549 7017 / birgit.malinen@evl.fi Tervetuloa liikuntavammaisten toimintapäivään Huhtasuon kirkolle! Istuudutaan hetkeksi, kuvitellaan tuokio vaikkapa retkeksi.. Liikuntavammaisten toimintapäivät alkavat jälleen syksyllä 2008 kerran kuukaudessa Huhtasuon kirkolla klo 10-15. Päivän aikana on ohjelmatuokioita, lounas ja kahvi. Ruoka- ja kahvimaksu 7 euroa. Syksyllä 2008 toimintapäiviä on seuraavasti: Oletko aina halunnut tietää Martta toiminnasta? Olet tervetullut mukaan marttoihin! Jos sinua kiinnostaa, soita ja kysy lisää 040 5737895 Marja-Leena 23.10 Papin tunti, Mauri Tervonen. 20.11 Päivä runojen parissa. 18.12 Ehtoolliskirkko ja jouluista ohjelmaa. Toimintapäivien vetämisestä vastaavat diakoniatyöntekijät Elisa Lampinen ja Kaija Luoma sekä joukko avustajia. Ilmoita tulostasi saman viikon ma - ti klo 9-10.30 Elisalle p. 050 549 7005. Voit myös soittaa, jos on muuta kysyttävää toimintapäivästä. Tervetuloa! Eläkeläisten retki Lammille Keskiviikkona 8.10.2008 lähdemme bussilla Jyväskylästä Lammille, jossa Lammin seurakunnan diakonissa Aila Isomöttönen tutustuttaa meitä paikkakuntaan. Syömme lounaan Kaunisniemen leirikeskuksessa ja kahvit saamme seurakuntatalolla. Matka alkaa klo 8 ja Jyväskylässä on tarkoitus olla takaisin viimeistään klo 18. Retkimaksu 25 euroa kerätään menomatkalla bussissa. Ilmoittautumiset diakoniatyöntekijöille: Anssi 050 549 7001 Elisa 050549 7007 Juha 050549 7024 Tervetuloa retkelle!

Sivu 8 Huhtasuolainen Numero 3.2008 HUHTASUON NUORI- SOTYÖN SYKSYISET TERVEISET Huhtasuon nuorisotilat, eli Perttula, keskus, toimii nyt 30. toimintavuottaan ja yhä hyvin vilkkaana kohtauspaikkana Huhtasuolla. Perttulan nuorisotoiminnan päivittäinen kävijämäärä oli kevätkaudella 2008, n. 70 100 nuorta. Tilat olivat myös kesällä auki lukuunottamatta yhtä viikkoa ja keskimääräinen, päivittäinen nuorten kävijämäärä oli 37 nuorta, eli nuorisotilojen aukiolo myös kesäaikaan on todella tarpeellista. Nyt olemme palanneet jo normaaliin aukioloaikarytmiimme ja ilta-ajan toimintamme ulottuu klo 20.00 saakka. Aukioloaikamme on tällä hetkellä ma-to klo 14.00 20.00 sekä perjantaina klo 13.00 15.00. Keskimäärin yhtenä perjantaina kuukaudessa järjestämme iltakahvilan klo 18.00 22.00. Ensimmäinen pidettiin jo perjantaina 19.9.2008. Vuoden 2009 alusta Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti laittavat hynttyyt yhteen ja myös nuorisotyöstä tulee laajempi kokonaisuus. Jyväskylä ja Jyväskylän maalaiskunta ovat harjoitelleet yhteiseloa jo vuodesta 2006 lähtien, kun meillä on ollut yhteinen nuorisotoimenjohtaja ja henkilöstöt ovat kokoontuneet säännöllisesti hiomaan työtään. Tämä on helpottanut tulevan uuden Jyväskylän nuorisotyön organisoitumista jo ennakkoon, joskin kokoontumiset aiheuttavat myös jonkin verran työntekijöiden olemista muualla ja tilojen kiinnioloa. Tätä asiaa pahoittelemme. Toivotamme uuden kumppanin, Korpilahden nuorisotyön, sydämellisesti tervetulleeksi yhteiseen työporukkaan! Teemme yhteistyötä Huhtasuolla eri tahojen kanssa. Yhtenä yhteistyömuotona on ollut jo 7 vuoden ajan 7.-luokkalaisten yhteistoimintapäivät eli ryhmäyttäminen, Huhtaharjun koulun kanssa. Tänäkin vuonna vietimme elokuisia päiviä Tuomiojärven Lehtisaaressa Kaupunkiseurakunnan vieraana harjoitellen ja leikkien yhdessä 7.-luokkalaisten oppilaiden kanssa yhteiseloa ja hauskaa oli. Kaupunkiseurakunnan Huhtasuon nuorisotyöntekijöitä, oli myös mukana päivien aikana. Lopuksi pieni vinkki: jos sinulla on halua toimia vapaaehtoisena esim. iltakahvilan ohjaajana, otamme mielellämme aikuisia huhtasuolaisia porukkaamme. Rohkeasti vain messiin! Sienet valmiina Syksyn sienisato valmiina poimittavaksi! Nyt on korkea aika lähteä metsään sieniretkelle. Parhaillaan on kypsymässä suppilovahverot! Löytyy myös tatteja, rouskuja, haperoita, kantarelleja sekä mustia torvisieniä. Toki metsässä on paljon muitakin sieniä, esim. pulkkosientä ja lakritsirouskuja, joita ei tule koriin ottaa niiden myrkyllisyyden vuoksi. Siksi on paikallaan aina sanoa: jos et tunne sientä, niin jätä se metsään! Ota koriin vain todella tuntemasi sienet! Sieni-metsään mukaan on syytä ottaa sieni kori, sieniveitsi ja kunnollinen sieni varustus kumisaappaita myöten! Sieni rikasta syksyä sienten ystäville: Kenen jalka kesällä kapsaa, sen suu talvella napsaa! OP-bonusasiakkaana saat OP-bonusta ihan tavallisesta pankkiasioinnista, kuten lainoista, säästöistä ja OP-Visalla maksamisesta. Jos asioit kanssamme paljon, saat paljon bonusta. OP-bonuksilla ei ole mitään ylärajaa. OP-bonuksia voi käyttää vaikkapa Pohjolan vakuutusmaksujen maksamiseen. Keskittämällä voit säästää huomattavia summia. Bonuslaskurin löydät osoitteesta op.fi/bonus OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP Pankin asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa. SIENIPOIMIJA KOULUTUS LA 27.9.08 KLO 9-12. ILMOITTAUTUMISET SIENINEUVOJA VEIKKO SALONEN p. 0505411723 TERVETULOA MUKAAN! Konsertti Sinikka Holma-Peets konsertoi Huhtasuon kirkossa 19.10.08 klo 18. ianisti on valinnut ohjel- espanjalaisia, ja venä- Pmaansa läsiä romantikkoja, mm. espanjalaista romantiikkaa edustavat Enrico Granados, Manuel de Falla, Isac Albiniz sekä venäläistä romantiikkaa edustavaa Sergei Rahmaninov. Ohjelma sisältää myös italialaista barokkia edustavan, Arcangelo Corellin kansainvälisestikin tunnetuimman teoksen Follies d`espagne. Pianisti juontaa itse ohjelmansa. Konsertin tuotto menee lyhentämättömänä Pietarin katulapsityölle. Holma-Peetsin monipuoliseen muusikon uraansa mahtuu, paitsi, opetustyötä, myös soolokonsertteja, orkesterin solistina esiintymisiä sekä kamarimusisointia useiden tunnettujen taiteilijoiden kanssa.