Yhtymähallitus 31.3.2014 33 4 h POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOIT O- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Tbhiflnta vuodelta 2013 Kaija Lipponen ympäristörakennusmestari Otto Heikkinen automaatioinsinööri
Sisällysluettelo J O H D A N T O................................................................................................................... 3 JÄTEHUOLTO................................................................................................................ 3 J ÄT EH U O LT O KUS T ANN U KSE T...................................................................... 5 SEKAJÄTE.................................................................................................................... 6 S EKAJ ÄT EMÄÄRÄT / H O IT O J AK SO.................................... 7 BIOJÄTE...................................................................................................................... 7 HYÖTYJÄTE.................................................................................................................. 8 METALLI..................................................................................................................... 8 TIETOSUOJATTAVA MATERIAALI........................................................................................... 8 TERVEYDENHUOLLON JÄTE................................................................................................. 9 VAARALLISET JÄTTEET...................................................................................................... 9 LÄÄKEJÄTE JA SYTOSTATEILLA KONTAMINOITUNUT J ÄTE... 1 0 SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET... 1 0 T U LO S T E N A R VI O I N T I.................................................................................................... 1 1 ENERGIAT.................................................................................................................. 1 2 O u Y........................................................................................................................ 1 7 VE S I / J ÄT E V E S I............................................................................................................ 1 7 SÄHKÖ..................................................................................................................... 1 8 ENERGIANSÄÄS T Ö T O IMENPIT EET........................ 1 9 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014... 20
POHJOIS - KARJALAN SAIRAANHOITO - JA 3(20).JOHDANTO Ympäristökertomuksessa tarkastellaan kuntayhtymän jäte- ja energiakustannuksia ja määriä aikaisempiin vuosiin sekä tavoitearvoihin..jätehuolto käsittää keskussairaalan, ja Honkalampi-keskuksen v. 2013 jätehuollon kustannukset sekä jätemäärät. Jätemäärät on koottu keskussairaalan, osasto 15, Honkalampi-keskuksen sekä Paiholan sairaalatoimintojen osalta. Myös vapaa-ajan tilojen tiedot ovat sekajätteen osalta mukana. Vuokratiloissa hajallaan toimineet osasto 15 ja lasten- ja nuortenpsykiatrian polikiinikat muuttivat loppuvuodesta Tikkamäelle L1-rakennukseen, samoin sairaalakoulu. L1:n sekajäte kuljetetaan E-laiturin puristimeen. Sairaalan jätehuolto perustuu jätelakiin 646/2011 ja jätelain nojalla annettuihin päätöksiin ja määräyksiin ja Joensuun kaupungin jätelautakunnan vahvistamiin kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin. Vaarallisten jätteiden, terveydenhuollon jätteiden, SE-romun, metallin kuljetukset ja käsittely hoidettiin 1.4.2011 tehtyjen sopimusten mukaisesti. Muiden kierrätysmateriaalien osalta 1.4.2013 tehtyjen sopimusten mukaisesti. Sopimukset on hajautettu kolmelle yritykselle tarjouskilpailun perusteella. Terveydenhuollon jätteet ja erityisjätteet lajitellaan ja käsitellään jäteohjeen mukaisesti. PKSSK:n jäteohjeet on päivitelty v.2013. Ohjeet koskevat jätteiden pakkaamista, keräilyä ja varastointia. Seka- ja biojätteen kuljettaminen ja käsittelyn hoitaa Puhas Oy vuoden 2012 alusta 1.5.2012 voimaan astuneen uuden jätelain 32 :n perusteella. Jätteiden käsittelytilat Erityisjätteet ja terveydenhuollon jätteet varastoidaan jäähdytyksellä ja ionisoinnilla varustetussa lukittava kontissa. Jätteet loppusijoitettaan Kontiosuolle erityisjätealueelle ja peitetään välittömästi. Kontin tyhjennys ja pesu tapahtuu v iikon välein. Muut vaaralliset jätteet varastoideaan E-siiven lukitussa jätekylmiössä. Lääkejätteet varastoidaan sairaala-apteekin jätetiloissa. Pohjois -Karjalan keskussairaala Honkalampi -keskus Fax. (013 ) 171 7100
POHJOIS - KARJALAN SAIRAANHOITO - JA Y mpä r is tö ke r to mus 4(20) Kopio -, ja tulostinpaperit sekä kertakäyttömukit ja pikarit Tulostinpaperit arkkia/v 8000000 7000000 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 1000000 0 2011 2012 2013 Taulukko 1. Tulostin- ja kopiopaperien käyttö Tulostinpaperin käyttö on vähentynyt vuosittain. v. 2013 tulostimiin asetettiin oletuksena kaksipuoleinen tulostus. V. 2013 kulutus oli n. 1953 arkkia/henkilö. 600000 500000 400000 Kertakäyttömukit ja pikarit kpl/v 414960 485920 505760 300000 200000 100000 2011 2012 Taulukko 2. Muovipikarit, pahvisetja muoviset kahvimukit Kertakäyttöastiat päätyvät sekajätteenä kaatopaikalle. Honkalampi-keskus Fax. (013 ) 171 7100
POHJOIS - KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Y mp är i s tö ke r to m us 5(20) ]ÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET 200 000 150 000 100 000 ti s 50,000 0 2011 2012 2013 124 908 126 476 134 235 15374 13393 13542 25 563 30 879 29 679 167 742 172 974 180 656 Taulukko 3. Jätehuoltokustannukset. Taulukossa 1 ov at Tikkamäen ja Paiholan sairaaloiden sekä Honkalampi -keskuksen jätekustannukset. Jätehuollon kustannukset nousivat n. 4,5 % edellisestä vuodesta. Kustannukset nousivat keskussairaalassa. Jätevero nousi v. 2013 alusta 50 euroon jätetonnilta. Vaarallisen jätteen ja terveydenhuollon jätteiden kokonaiskustannukset olivat v. 2013 66 065 euroa, josta käsittelymaksut 28 645 euroa, astiav uokrat 5 448 euroa, pesut 5200 euroa ja kuljetuskustannukset 19 356 euroa, Kuljetuskustannukset ovat 29 % näiden jätejakeiden kokonaiskustannuksista. Toteutuneet kustannukset v. 2013 ja arvio vuodelle 2014 (euroa) Arvio 2013 Tot. 2013 + / - Arvio 2014 Tikkamäki 150 000 134 235 15 765 132 000 Paihola 20 000 13 542 6 458 15 800 Honkalampi 30 000 29 679 321 31 700 Vapaa-ajan tilat 4 000 3 200 800 3 900 204 000 180 656 23 344 183 400 Taulukko 4. Toteutuneet 2013 ja arvioidut jätekustannukset 2014 Honkalampi -keskus Fax. (013 ) 171 7100
POHJOIS - KARJALAN SAIRAANHOITO - JA 6(20) SEKAJÄTE Sekajäte kg/v Keskussairaala, Paihola, Honkalampikeskus 500 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2011 1 2012 1 2013 389 980 86 325 122 593 437 038 100 110 179 056 417 938 96 758 172 389 Taulukko 5. Sekajätteet. Keskussairaalassa kertyi sekajätettä 418 tonnia. (1,1 tn/p). Keskussairaalan kokonaisjätemäärä v 2013 oli 721 tn. Sekajätteen määrä on vähentynyt keskussairaalassa n. 4 % edellisvuodesta. Vähennys johtuu siitä, että keräysmuovia ja kalvomuovia lajitellaan ja toimitetaan kierrätykseen. Lisäksi ulko-ovien yksittäisiä jäteastioita on korvattu Cityroskiksilla, joiden tyhjennyksestä vastaa kiinteistönhuolto. Puhas Oy tyhjentää yksittäisen astian olipa siinä roskaa tai ei. Tyhjennyshinta veloitetaan Puhas Oy:n hinnaston mukaisesti ja käsitellään astian keskimääräisen painon perusteella. Honkalampikeskuksessa laajennettiin kaksi jätekatosta, mikä vaikutti edellisvuoden suureen irtosäkkien määrään, jotka Puhas Oy käsittelee ja veloittaa alle 200 kg/kpl mukaisesti. Yhteensä sekajätettä kaikissa laitoksissa syntyi 692 827 kg. Huvilat mukaan lukien sekajätteen määrä oli 703 975 kg. Fax. (013 ) 171 3808 Fax. (013 ) 171 4763 Honkalampi -keskus Fax. (013 ) 171 7100
POHJOIS- KARJALAN SAIRAANHOITO - JA 7(20) SEKAJÄTEMÄÄRÄT/HOITOJAKSO 16,0 15,5 15,0 14,5 14,0 13,5 13,0 12,5 12,0 11,5 Keskussairaala Seka jäte/kg/hoitojakso 15.8 2010 2011 2012 2013 Taulukko 6. Sekajätemäärät: kg/hoitojakso/vuosi. BIOJÄTE 2010 2011 2012 2013 99 742 101478 106200 111720 Taulukko 7. Biojätteet. Taulukossa on mukana keskussairaalan, Paiholan sairaalan, Siihtalanpussi 1:n ja Honkalampi-keskuksen biojätteet. Biojätteen lajittelu kattaa kaikki keskussairaalan rakennukset. Vuosien 2012-2013 biojätemäärät eivät ole vertailukelpoisia edellisiin vuosiin verrattuna, koska Paiholan sairaalan biojätteet punnittiin aikaisempina vuosina Kontiosuon jäteasemalla. V. 2012-2013 biojätepainot ovat Puhas Oy:n määrittelemiä sovellettuja keskiarvopainoja. Honkalampi-keskus Fax. (013) 171 7100
POHJOIS- KARJALAN SAIRAANHOITO - JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 20 13 8(20) HYÖTYJÄTE Hyötyjätteitä ovat toimistopaperit, keräyspaperit, pahvit, metalli, lasi sekä käsitelty ja käsittelemätön puu. Hyötyjätteitä lajiteltiin 208 370 kg. Luvussa on mukana keskussairaalan päätalon, Honkalampikeskuksen ja Paiholan keräyspaperi, tietosuojapaperi, pahvit ja nestepakkauskartongit sekä apuvälineyksikön pahvit sekä käsitelty ja käsittelemätön puujäte. METALLI Metalliromua kerättiin 42139 kg vuoden aikana. Keräyspisteitä on kaikissa laitoksissa ja apuvälinekorjaamolla. Luvussa on mukana laskutyöurakoiden metalliromu. Romumetallista hyvitettiin 865 euroa. TIETOSUOJATTAVA MAT ERIAALI 30000 15 Tietosuojattavat materiaalit kg / vuosi 0 2010 1 2011 1 2012 1 2013 23063 18223 22974 23791 Taulukko 8. Tietosuojapaperit ja kalvot kg/vuosi. Kustannuksia tietosuojapaperin hävittämisestä on aiheutunut 18 462 euroa astiavuokrineen. Honkalampi-keskus Fax. (013 ) 171 7100
POHJOIS - KARJALAN SAIRAANHOITO - JA 9(20) TERVEYDENHUOLLON JÄTE Terveydenhuollon jäte kg/v erityisjäte ja eettinen biologinen jäte 40000 30 000 20000 10000 0 2010 1 2011 1 2012 1 2013 27 788 31276 33 601 32 650 Taulukko 9. Terveydenhuollon jäte Terveydenhuollolle ominaista jätettä ovat tapaturmavaarallinen jäte, tunnistamaton biologinen jäte ja eettinen biologinen jäte. Erityisjäte loppusijoitetaan Kontiosuon jäteaseman erityisjätealueelle ja tunnistettava eettinen jäte haudataan Kuopioon Heinälamminrinteen jäteaseman erityisjätealueelle. Vuoden 2016 alusta astuu voimaan biologisen, orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, jonka jälkeen nämä jätteet on toimitettava polttolaitokseen. Lähimmät polttolaitokset ovat Oulussa ja Riihimäellä. VAARALLISET JÄTTEET Vaarallisia jätteitä ovat lääkejätteet, sytostaateilla kontaminoituneet jätteet, laboratoriokemikaalit, maalit, liuottimet, loisteputket, ksyleeni ja formaliini, öljyt sekä paristot ja akut. Loisteputket kg 810 Formaliini ja ksyleeni 7530 Lääkejätteet ja sytostaateilla kontaminoitunut jäte 9930 Paristot ja akut kg 1393 Laboratoriokemikaalit kg 740 Muut vaaralliset jätteet 1238 Yhteensä k g 21873 38 817 Taulukko 10. Vaaralliset jätteet Honkalampi -keskus Fax. (013 ) 171 7100
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO - JA 10(20) LÄÄKEJÄTE JA SYTOSTATEILLA KONT AMINOIT UNUT JÄT E Lääke- ja sytostaattijätteet kg/vuosi 12 90000 L a - I 1 - L 6000 3000 2011 2012 2013 5934 7223 9930 Taulukko 11. Lääkejätteet. Vuonna 2013 sairaala-apteekin asiakkaina on 15 kuntaa, kaksi varuskuntaa ja Vetrea, sekä PKSSK:n yksiköt. Lääkejätteet palautetaan sairaala-apteekkiin ja edelleen poltettavaksi ongelmajätelaitokselle. SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET SE-romu 20 15 000 10 000 5 000 0 2011 1 2012 15 861 10181 2013 9744 Taulukko 12. SE-romu SE-romun määrän väheneminen johtuu siitä, että PTTK hävittää käytöstä poistetut atklaitteet. SE-romusta voidaan kierrättää materiaalina lähes 100 %. Honkalampi -keskus 80400 YLAMYLLY Fax. (013) 171 7100
POHJOIS- KARJALAN SAIRAANHOITO - JA 11 (20) PKSSK:n lajittelutilanne vuonna 2013 Prosenttia kokonais jätemäärästä Jätejae Kaikki yksi- Keskussairaala ja Sekajäte 65,4 % 57#9 % Kierrätysmateriaalit lasi ja SE-romu, käsitelty puu 21,1 % 25p7 % Vaarallinen jäte ja terveydenhuollon jäte 5,1 % 7,5 Biojäte 10,4 % 1 1,8 % Sairaala-alueella tapahtuvan korjausrakentamisen yhteydessä syntyvästä jätteestä lajitellaan tiili- ja betonijäte, metalli, käsitelty puu sekä pahvit sekä SE-romuun kuuluvat kaapelit. Viime vuoden aikana aloitettiin keräysmuovin ja kalvomuovin lajittelu ja erilliskeräys. Muoveja lajitellaan mm. leikkausosastolla, PÄIKI:ssä, ravintokeskuksessa ja A-siiven yksiköissä. Kalvomuoveja tulee suuria määriä keskusvarastossa ja laitehuollossa. Muovijäte toimitetaan kierrätykseen Itä-Suomen Murskauskeskukselle. Paino- ja euromääräisesti muovien osuus on marginaalinen. TULOSTEN ARVIOINTI Sekajätteen osuus kokonaisjätteestä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Kierrätysmateriaalit lajitellaan kaikissa laitoksissa. Energiakelpoinen puu- ja levyjäte lajitellaan keskussairaalassa ja Honkalampi-keskuksessa. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen lajittelutavoite vuoteen 2016 mennessä: n. 50 % jätteistä kierrätetään, n. 30 % hyödynnetään energiana ja kaatopaikoille loppusijoitetaan n. 20 % yhdyskuntajätteestä. Varkauden Riikinnevaan rakennettavan jätteenpolttolaitoksen käyttöönotto viivästyy vähintään puolella vuodella. Alun perin laitoksen oli arvioitu valmistuvan vuoden 2015 loppuun mennessä. Voimalaitoksessa hyödynnetään syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä. Honkalampi-keskus Fax. (013) 171 7100
POHJOIS - KARJALAN SAIRAANHOITO - JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 2 0 1 3 12(20) ENERGIAT Ympäristökertomuksessa on esitetty Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin vuosien 2010-2013 energiakustannuksia, sekä kulutus- ja hintamuutoksia. Kertomuksessa esitetty tilastohistoria näyttää neljän vuoden kustannus- ja hintakehityksen (taulukko 14, s. 13). Kustannuskehitykseen ovat vaikuttaneet tänäkin vuonna sairaala-alueen lisärakentaminen, energian hintojen muutokset ja sääolosuhteet. Energianhankinnan vuosi kustannukset ovat samaa luokkaa, kuin aiempina vuosina. Energian vuosikustannusten kasvun olemme pystyneet hallitsemaan jatkuvasta lisärakentamisesta huolimatta. Uudet kiinteistöt ovat energiatehokkaampia verrattuna vanhempaan rakennuskantaan, mutta sähköä kuluttavan tekniikan ja etenkin jäähdytyksen määrä kasvaa uusissa tiloissa. Energian hinnat ovat nousseet lukuun ottamatta sähköenergian hintaa. Etenkin kaukolämmön hinta nousee vuosittain, mikä on sähköenergian lisäksi suurin energiakustannus. Energian kulutukset ovat kuitenkin laskeneet verrattuna vuoteen 2012. Lähes kaikkien energioiden kulutus on laskenut, mihin ovat vaikuttaneet energian käytön tehostamistoimenpiteet, sekä lauhat sääolosuhteet (taulukko 15, s. 14). Vuosikustannusten kasvua voidaan hidastaa sähkönostosopimuksilla ja energiatehokkaalla rakentamisella, sekä kiinteistöjen energiatehokkuuden ylläpidolla niiden elinkaaren ajan. Kiinteistön käyttäjillä on myös iso vaikutus energiankulutukseen. Ympäristö- ja energiakertomuksessa esitetyt tiedot on koottu oman seurannan ja energiatoimittajien raporttien pohjalta. Honkalampi -keskus Fax. (013 ) 171 7100
POHJOIS- KARJALAN SAIRAANHOITO - JA 13(20) Energiahankinnan ENERGIAKUSTANNUKSET KOKO PKSSK (euroa) TIKKAMÄKI 2010 2011 2012 2013 Lämpö 769 473 725 071 855 969 821 325 Sähkö 1045 675 1183 485 1112 213 1033 034 öljy 111 722 122 700 165 338 183 051 Vesi/jätevesi 175 613 161 180 177152 186 434 Yhteensä 2102483 2192 436 2310 672 2223844 PAIHOLA 2010 Yhteensä 476 603 HONKALAMPI 2010 2011 2012 2013 Lämpö 306 483 292 288 317 039 314100 Sähkö 123 899 151 503 136 559 132 848 Vesi/jätevesi 34 845 38 378 39190 36 918 Yhteensä 465 227 482169 492 788 483 866 PKSSK YHTEENSÄ 3044 313 2674 605 2803 460 2707 710 Taulukko 14. Vuoden 2010 - Honkalampi -keskus Fax. (013) 171 7100
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO - JA 14(20) Energianhinta- ja kulutusmuutokset v. 2013: Vuoden 2013 Joensuun astepäiväluku (lämmitystarve) oli 12,7 % pienempi kuin vuonna 2012. Kaukolämmön keskihinta oli noin 11,9 % suurempi, kuin vuonna 2012. Vuoden 2013 sähkön keskihinta oli 3,8 % pienempi, kuin 2012. Veden/Jäteveden keskihinta oli 5,6 % suurempi, kuin vuonna 2012. Vuoden 2013 öljyn keskihinta oli 2,4 % pienempi, kuin vuonna 2012 ENERGIAN KULUTUSMUUTOKSET Tikkamäki Lämpö -14,2 % Sähkö -3,5 % öljy 13,5% Vesi/jätevesi -0,3 % Honkalam pi Lämpö -10,3 % Sähkö -1,1 % Vesi/Jätevesi -9,3% Taulukko 15. Energian kulutusmuutokset 2013 verrattuna vuoteen 2012. Lämmitystarveluvut (astepäiväluvut) Paikkakunnan lämmitystarveluvut kuvaavat, onko vuosi ollut kylmä tai lämmin verrattuna pitkänajan keskiarvoon. Vertailuarvona käytetään vuosien 1981-2010 keskimääräistä lämmitystarvelukua. vuosien 1981-2010 lämmitystarveluku, Joensuu 4984 (normaalivuosi) vuonna 2010 lämmitystarveluku, Joensuu 5501 vuonna 2011 lämmitystarveluku, Joensuu 4486 vuonna 2012 lämmitystarveluku, Joensuu 5041 Vuonna 2013 lämmitystarveluku, Joensuu 4400 Vuonna 2013 lämmitystarve oli pienempi, kuin vuonna 2012. Fax. (013 ) 171 4763 Honkalampi -keskus Fax. (013) 171 7100
POHJOIS- KARJALAN SAIRAANHOITO - JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 2 0 1 3 15(20) Kaukolämpö Tikkamäen ja Honkalammen alueiden kiinteistöt on liitetty Fortum Power and Heat Oy:n kaukolämpöön. Fortumin kaukolämpölaitokset käyttävät polttoaineena pääosin bioenergia. Kaukolämmön toimittajana Honkalammella toimii Adven Oy. Kaukolämmön kulutus on laskenut Tikkamäen ja Honkalammen alueen kiinteistöissä. Tähän on eniten vaikuttanut viime vuoden pienempi lämmitystarve leudosta säästä johtuen. Kaukolämpöenergian kulutus on hiukan laskenut, myös sääkorjaus huomioon otettuna. Kaukolämmön hinta: Kulutetusta Perusmaksu, joka määräytyy liittymän sopimustehosta ja mahdollisesta sopimustehon ylityksestä. Sopimuksen mukaan lämmönmyyjällä on oikeus kustannustason tai - rakenteen muuttuessa tarkistaa hintoja tai muuttaa kaukolämpöhinnaston hinnoittelurakennetta. V. 2012 v. 2013 - Mwh 48, ( sis. energia + perusmaksu) - Honkalampi Mwh 68, (sis. energia + perusmaksu) Advenin kaukolämpöhinta on Honkalampi - Ylämylly alueella kalliimpaa kuin Joensuussa. Hinta perustuu paikalliseen tuotantotapaan, verkostorakenteeseen ja käytettyyn polttoaineeseen. Honkalampi-keskus Fax. (013) 171 7100
POHJOIS- KARJALAN SAIRAANHOITO - JA 16(20) Tarkastelujakson (v. 2010-2013) aikana tulleet hinnanmuutokset : (alv 0 %). v. 2013- hintakehitys: Ylämylly - Honkalampi alueella 1.10.2013 alkaen energiamaksu nousi perusmaksu säilyi entisellään. v. 2012- hintakehitys: Heinäkuun alusta Joensuun alueella energiamaksu nousi 1,2C/Mwh (3 %). Ylämylly - Honkalampi alueella 1.11.2012 alkaen energiamaksu nousi perusmaksu 4 %. v. 2011- hintakehitys: Syksyllä 1.10.2010 alkaen Joensuun alueella nousi energia perusmaksu säilyi entisellään. Ylämylly - Honkalampi alueella 1.12.2011 alkaen energiamaksu nousi 4,5% ja perusmaksu 3,5%. V.2010 - hintakehitys: V. 2010 alusta perusmaksu (tehomaksu) nousi 14,5 %, mutta energiamaksu säilyi entisenä. Kokonaisvaikutus keskimäärin 2,9 %. Ominaiskulutus Tikkamäen lämmön ominaiskulutus on alle Kuntaliiton tilastojen muiden sairaanhoitopiirien tason. Honkalammen ominaiskulutus on Kuntaliiton keskiarvon yläpuolella. Ominaiskulutusten vertailusta ei voi suoraan tehdä johtopäätöksiä kohteen energiatehokkuudesta. Kiinteistöt ovat toiminnoiltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan yksilöllisiä. Kuntaliiton tilastopalvelu ei enää ole toiminut v. 2010 jälkeen. Kuntaliiton v. 2010 sairaanhoitopiirien keskiarvo Tikkamäki Honkalampi 68,15 Kwh/rm3 61,60 Kwh/rm3 76,46 Kwh/rm3 Honkalampi-keskus Fax. (013 ) 171 7100
POHJOIS - KARJALAN SAIRAANHOITO - JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 2 0 1 3 17(20) ÖLJY Kevytöljyä käytetään kattilalaitoksen polttoaineena höyryn kehittämiseen, sekä vähäisiä määriä varavoimakoneiden polttoaineena. Varavoimakoneita käytetään sähkökatkotilanteissa sähkön tuottamiseen. Joensuun kaupungin hankintatoimisto kilpailuttaa ympäristökuntien ja kuntayhtymien öljynhankinnat. Sopimustoimittajana on Oy Teboil Ab. Sopimusaikana tapahtuu hintamuutoksia markkinahintojen muuttuessa. Mikäli markkinahinta muuttuu riittävästi sopimuksessa mainitussa ajanjaksossa, muuttaa se tarjottua sopimushintaa. Kattilalaitoksen tuottaman höyryn kulutus on nykyään keskussairaalalla pientä verrattuna tilanteeseen, kun kattilalaitos rakennettiin. Lisäksi sen energian käytön hyötysuhde on huono. Tavoitteena on tulevina vuosina korvata nykyiset höyryn käyttökohteen muilla ratkaisuilla, mikä mahdollistaa kattilaitoksen ajamisen alas. Tämä säästäisi vuosittain noin 200 m3 öljyä. VESI/ 3ÄTEVESI Veden toimitus: Joensuun Vesi Oy ovat Joensuun Veden yleisiä hintoja. Hintamuutokset ovat yleisen kustannustason noususta johtuvia. - Tikkamäki 3 (sis. vesi + jätevesi ) Vuoden 2013 alussa hinnannousut : v esi + 5,4 %, jätevesi +5,3 % Vuoden 2012 alusta hinnannousut Vuosina 2010 ja 2011 hinnoissa ei tapahtunut muutoksia. Honkalampi -keskus Fax. (013 ) 171 7100
POHJOIS -KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 18(20) 20 1 3 SÄHKÖ Sähkön hinta muodostuu: - siirtohinnasta - sähkötuotehinnasta (energia) ja - myyjän marginaalista ( salkunhoitopalvelu). Siirtohintaan sisältyvät perusmaksu, pätötehomaksu ja sähkövero. Lisäksi siirron energiamaksu on hinnoiteltu talvipäivälle ja muulle ajalle erikseen. Sähkön hinnat: v. 2010 keskihinta 7,90 snt / kwh v. 2011 keskihinta 8,74 snt / kwh v. 2012 keskihinta 7,93 snt / kwh v. 2013 keskihinta 7,63 snt / kwh Tikkamäen sähkön ominaiskulutukset v. 2010 sähköenergian ominaiskulutus 45 kw h/rm3 v. 2011 sähköenergian ominaiskulutus 43 kw h/rm3 v. 2012 sähköenergian ominaiskulutus 45 kw h/rm3 v. 2013 sähköenergian ominaiskulutus 45 kw h/rm3 Sähköenergian kokonaiskulutus on laskenut vuodesta 2012. Sähköenergiaa käyttävän tekniikan määrä kuitenkin kasvaa uusissa ja saneeratussa kiinteistöissä. Tämän lisäksi jäähdytyksen tarve kasvaa jatkuvasti sisäilman korkeampien laatuvaatimusten myötä ja jäähdytystä tarvitsevien laitteiden lisääntyessä. On oletettavaa, että sähkönkulutus tulee kasvamaan enemmän suhteessa muihin energioihin. Sähkölaitteiden määrän lisääntyessä niiden tuottama lämpöteho korvaa lämmitysaikaan hiukan kaukolämmön tarvetta. Mutta kesäaikaan sähkölaitteiden lämpökuormaa on jäähdytettävä sähköllä. ATK-laitteita on nykyään todella paljon, mikä osaltaan nostaa sähköenergian kulutusta. Sähköenergian hankinta Sähköhankinta sopimuskaudelle 2013-2015 kilpailutettiin Joensuun kaupungin ja PKSSK:n yhteishankintana. Sopimus tehtiin tarjouskilpailun voittaneen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n kanssa. Sähköenergiaa hankitaan pohjoismaisen pörssin Nord Poolin sähkömarkkinoilta kuluvalle ja tuleville vuosille ns. johdannaissopimuksilla. Hankintojen tavoitteena on hintariskien hallinta ja edullinen hinta. Sähköenergian tuotehinnat ovat laskeneet, mikä antaa hyviä hinnan kiinnitysmahdollisuuksia. Honkalampi -keskus Fax. (013 ) 171 7100
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO - JA 19 (20) Syinä pörssihintojen laskuun ovat olleet Pohjoismaiden v. 2013 hyvä vesivarantotilanne ja leuto sää, minkä vuoksi kysyntä on maltillista. Lisäksi heikonpuoleinen talouden tilanne pitää hinnat alhaisena. Edulliset markkinahinnat hyödynnetään tulevien vuosien johdannaiskiinnityksissä. ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEET Uudisrakentamisen energiatehokkuutta ohjaavat energiamääräykset ja energiatehokkuusratkaisuissa tarkastellaan aina myös kokonaistaloudellisuutta. Uudet kiinteistöt ovat energiataloudellisempia lämpöenergian osalta, mutta kasvanut tekniikan määrä kuluttaa sähköenergian. Uudisrakennuksen käyttöönotossa varmistetaan, että kiinteistö toimii mahdollisimman energiatehokkaasti suunnitelmien mukaan. Tämän jälkeen pyritään pitämään kiinteistön energiatehokkuus sen elinkaaren ajan. Vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuus paranee saneerausten yhteydessä. Pelkästään energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä tehdään talotekniikan järjestelmille tarpeen mukaan kokonaistaloudellisuus huomioon otettuna. Vuonna 2013 aloitimme energiansäästötoimenpiteet tarkastelemalla ilmanvaihdon ohjauksia, sisälämpötiloja, jäähdytystä ja järkeistämällä valaistuksen ohjauksia. Nämä toimenpiteet jatkuvat myös tänä vuonna. Rakennusohjelmaan on myös varattu investointirahaa energiansäästötoimenpiteiden suorittamiseen. Tilojen käyttäjien toimintatavoilla on suuri vaikutus rakennusten energiankulutukseen. Pienillä muutoksilla toimintatapoihin voidaan saada aikaan suuria säästöjä isossa organisaatiossa. Tänä vuonna on tavoitteena kehittää käyttäjäorganisaation kulutustottumuksia siten, että järkevästä energiankäytöstä tulisi osa arkipäivää. Tarpeenmukaisella laitteiden käytöllä ja energiatehokkailla käyttötottumuksilla saadaan energiasäästöjä ilman kalliita laiteinvestointeja. Energiankäytön ja energiatehokkuuden tarkempaa seurantaa v arten tarkoituksena on kehittää energioiden mittausta ja raportointia. Mittaustiedon kerääminen on edellytys oikeille ratkaisuille ja näiden seurantaan. Tavoitteena on saada kokonaisvaltainen järjestelmä kiinteistöjen tehokkaaseen energiankäytön hallintaan. Honkalampi-keskus Fax. (013) 171 7100
POHJOIS -KARJALAN SAIRAANHOITO - JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 20 13 20 (20) TOIMINTASUUNNIT ELMA VUODELLE 2014 - Keräysmuovin ja kalvomuovin lajittelua ja erilliskeräystä jatketaan kunnes Riikinnevan ekovoimala otetaan käyttöön jolloin muovin erilliskeräys arvioidaan uudelleen. - Uusien rakennusten ja peruskorjattavien yksiköiden asianmukaisten jätetilojen tarve on huomioitava tilojen suunnittelussa. Jätejakeiden lajittelutarve ja pitkät siirtomatkat edellyttävät riittävän kokoiset jätehuoneet jokaiseen yksikköön ja sisäisen kuljetuksen resurssien huomioiminen on tärkeää. Imukuljetusjärjestelmän rakentamista laajennusosiin on tutkittava vakavasti, koska jätteiden pitkä siirtomatka vaatii kuljetuskalustoa ja henkilöresursseja sekä aiheuttaa kellarikäytäviin kuormitusta ja ruuhkia henkilöliikenteen edelleen lisääntyessä. - SSTY:n ympäristöjaoston jäsenten sähköisen foorumin välityksellä keskustellaan kaikkia koskettavista asioista ja ongelmista ja kehitellään yhteisiä ideoita. Ympäristökatsauksen runkoa rakennetaan yhteiseksi malliksi kaikille sairaanhoitopiireille. Sairaaloiden jäteohjeistusta kehitetään ja pyritään yhdenmukaistamaan keskeisiltä osin. - Jätekoulutusta jatketaan laitoshuoltajille ja terveydenhoito -oppilaitoksen opiskelijoille sekä mahdollisuuksien mukaan myös muille henkilöstöryhmille, asiakkaille ja potilaille. - Rakennusjätteen lajittelun koulutusta järjestetään laskutyöurakoitsijoille. - Kiinteistöjen energiatehokas ylläpito ja energiansäästötoimenpiteisiin investoiminen. - Tilojen käyttäjien ohjaaminen järkevään energiankäyttöön. - Kiinteistöjen tehokkaan energiankäytön hallinnan kehittäminen. Fax. (013 ) 171 3808 Honkalampi-keskus Fax. (013) 171 7100