Materiaalikatselmustoiminta Henrik Österlund, Motiva Oy Österlund, H.

Samankaltaiset tiedostot
Mitä on materiaalitehokkuus materiaalikatselmustoiminnan esittely

Materiaalivirtojen kustannusanalyysin standardi SFS - EN ISO ISO sarjan uudet standardit tutuiksi Paula Eskola, Motiva Oy

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä

Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi. Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla

Materiaalitehokkuus apuun ilmastopäästöjen vähentämisessä Helsingin seudun ilmastoseminaari Motiva Oy, Henrik Österlund

HUKKA HALLINTAAN! Materiaalitehokkuuden avulla toimiviin symbiooseihin Teolliset Symbioosit, Resurssit hyötykäyttöön

Resurssiviisautta yrityksille

Motiva tukee materiaalitehokkuuden parantamisessa

Resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta Hukat hyötykäyttöön Keski-Suomessa

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus - näkökulmana biohajoavat jätteet ja ruokahävikin vähentäminen

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund

Lue Executive Summary Motivan sivuilta:

Materiaalitehokkuus valvojan näkökulmasta

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari , Kuopio Hille Hyytiä

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen

VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS. pk-teollisuuden energiakulut hallintaan

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Ollako iso vai pieni yritys vaihtoehdot jatkossa ja mitä työkaluja on tarjolla? Risto Larmio, Motiva

Kemikaalit ja kiertotalous Miten tutkimus voi palvella päätöksentekoa? Pirkko Kivelä, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö

Tiukentuneet määräykset

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind

Energiakatselmukset kannattavat

Maatilojen energiasuunnitelma

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus - Miten pääsen mukaan? Webinaari Motiva Oy

Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET , Arttu Peltonen

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

Taustaa materiaalitehokkuuden sitoumustoiminnalle

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

Puun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT

684tn tn CO 2. -ekv MUOVITEOLLISUUDEN MATERIAALIKATSELMUSTEN TULOKSIA

KIERTOTALOUS käytäntöön

Energiatehokkuus Energiatehokkuussopimus Energiakatselmus ESCO palvelu Materiaalitehokkuus. Juha Pakarinen, Motiva Services Oy

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Yrityksen energiakatselmus. Näin uusit yrityksen energiakatselmuksen webinaari Juha Toivanen

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa projektipäällikkö Tuula Raukola

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Materiaalitehokkuus globaalisti ja tulevaisuuden jatkotoimet I Hannu Ilvesniemi Luonnonvarakeskus

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Teollisten symbioosien hyödyt Tommi Lehtisalo, Motiva Oy Hirsitaloteollisuus ry Syysseminaari Helsinki

MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS

Tutkimuksen näkökulmia

Infrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa. Kurkistus kehityshankkeeseen

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Cleantech-insinöörit -projekti

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa Tuula Raukola

Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun

Säästöpotentiaalit selville kuljetusketjujen energiakatselmuksilla

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

Elinkaaritarkastelu osana materiaaliviisasta tuotekehitystä

Materiaalitehokkuusohjelman päivitys. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

CASE: Kaso Oy Säästöä kymmeniä tuhansia euroja

Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

HUHTIKUU Saint-Gobain. Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen. Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ

Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma - Arviointimenetelmät ja keskeiset tulokset I Riina Känkänen, Ramboll VN TEAS 4.

KIERTOTALOUDEN MITTARIT SEKÄ TOIMENPIDE EHDOTUKSET KIERTOTALOUDEN KEHITTÄMISEKSI, KILPILAHDEN TEOLLISUUSALUE

Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy

Ilmastobisnes ja kiertotalous pkyritysnäkökulma. Jari Huovinen, EK

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Lapin metsäbiotalous

Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE)

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista. Tatu Pahkala Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä

Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus

Transkriptio:

Materiaalikatselmustoiminta Henrik Österlund, Motiva Oy

Resurssitehokkuuden edistämisen taustatekijät Energia ja materiaalikustannukset, tuottavuus, kilpailukyky Luonnonvarojen riittävyys, saatavuus, riskit Materiaalien käyttöön liittyvät ympäristövaikutukset

MATERIAALITEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN TOIMINNAN ERI TASOILLA

Tarve kiertovirtojen arvottamiselle

OTSIKKO Sisältää toimialat: Elintarviketeollisuus, Metsäteollisuus, Kemianteollisuus, Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus

MATERIAALIKATSELMUS on käytännön työväline yrityksen toiminnan tehostamiseen ja materiaalivirtojen hallintaan. Myös muut kustannukset kuten energia, työ, kierrätys ja jätehuolto lasketaan mukaan ja ne kohdistetaan materiaalivirtaan. Motiva edistää ja kehittää materiaalikatselmustoimintaa kouluttaa materiaalikatselmoijia neuvoo katselmusten tilaajia ja katselmoijia edistää ja valvoo materiaalikatselmustoiminnan laatua. www.motiva.fi/materiaalikatselmukset

Materiaalikatselmusten arvo yritykselle kastelmusten aikana löydettyjen säästöjen lisäksi Euromääräiset prosessin materiaalivirrat (ISO 14051 ml. sisäinen kierto ja hävikki) Asiantuntijakonsultin vetämä työpaja sitouttaa ja tuo uusia näkökulmia Priorisoitu toimenpiteiden listaus ja luokittelu antaa selkeän jatkon yrityksen toiminnalle

Materiaalikatselmuksen teettäminen

Materiaalikatselmuksen vaiheet Yritys Konsultti Motiva Katselmoijan valinta Aloituspalaveri Lähtötietojen kerääminen ja analysointi Kenttätyö, lisäselvitykset ja mittaukset Tulosten kokoaminen ja arviointi Materiaalivirtalaskelmat ja materiaalitaseet (taulukot + Sankey) Kustannusten kohdentaminen prosesseittain ja eri materiaalivirroille Parannuskohteiden tunnistaminen Ideointityöpaja Konkreettisten parannustoimenpiteiden ideointi Toimenpide ehdotukset ja niiden arviointi Toimenpiteiden toteutettavuuden ja säästöpotentiaalin arviointi Raportointi Katselmuksen tulosten raportointi Elinkaaritarkastus ja teollisiin symbiooseihin liittyvä yhteistyö Ehdotukset mahdollisista lisäselvityksistä Loppupalaveri Katselmuksen tulosten läpikäynti Toteutettavien toimenpiteiden alustava valinta Raportin viimeistely Tärkeimpien ehdotusten investointilaskelma ja kannattavuustarkastelu Toimenpiteiden kokonaishyötyjen arviointi Yhteenvetotaulukon laatiminen Raportin luovutus ja hyväksyntä Toimenpiteiden toteutus Tulosten seuranta

Materiaalikatselmuksiin tukea 2017 Kohdeyritys voi hakea Motivan hyväksymän konsultin suorittamaan materiaalikatselmukseen avustusta jopa 40 % Hankeavustus haetaan ennen projektin käynnistämistä työ ja elinkeinoministeriöstä Avustus myönnetään ns. de minimis sääntöjen mukaisesti.

Yrityksen tietojen turvaaminen materiaalikatselmuksissa Ennen katselmuksen käynnistämistä tilaaja, katselmoija ja Motiva tekevät yhteistyö ja salassapitosopimuksen Salassapitoon liittyvät asiat sovitaan tilaajayrityksen edellyttämällä tavalla.

Materiaalitase Taulukko 1. Kokonaismateriaalitase ja materiaalikustannukset SYÖTTEET Kierrätysraaka-aineet Massa (t) Kustannus ( ) TUOTOKSET Tuotteet Massa (t) Kustannus* ( ) Raaka-aineet Sivutuotteet Kemikaalit Ostetut osat Pakkausmateriaalit Vesi Jätteet Hyötykäyttöön t Kierrätys takaisin prosessiin t Kaatopaikalle t Ongelmajätteet t RAAKA-AINEET YHT. Energia MWh Sähkö (kok.) JÄTTEET YHT. Sähkö (prosessi) Jätevedet t Kaukolämpö Työkustannukset Päästöt veteen t Muut kustannukset Päästöt ilmaan t * Kustannukset laskettu kumuloituvasti MFCA:n periaatteella

Materiaalihävikin kustannukset Näkyvät kustannukset Jätehuolto Raaka ainekustannukset Työvoimakulut Energiakustannukset Prosessiin liittyvät kustannukset Käsittely ja varastointikulut Tilakustannukset Kuljetuskustannukset Ylilaatu jne. Piilevät kustannukset Lähde: Envirowise. 2002. Waste minimisation for managers. GG367.

Materiaalivirtojen kustannusanalyysi (MFCA) laskentaesimerkki Työkustannus: 800 Energiakustannus: 400 Materiaali x: 5000 Materiaali y: 1200 Materiaali z: 400 Tuote (prosessi1) Materiaali x: 4000 Materiaali y: 1200 Työkustannus: 700 Energiakustannus: 350 Työkustannus: 1200 Energiakustannus: 300 Tuote (prosessi2) Materiaali x: 3000 Materiaali y: 1200 Työkustannus: 1267 Energiakustannus: 433 Prosessi1 Prosessi2 Kokonaisenergiakustannus prosessissa 1 on 400, joten tuotteelle kohdennetaan 87,5 % (350 ) energiakustannuksesta ja jätteelle/hävikille 12,5 % (50 ). Kokonaisenergiakustannus prosessissa 2 on 650 (350 + 300 ). Kun tämä jaetaan massaperusteisesti, tuotteelle kohdennetaan 66,67 % * 650 = 433 ja vastaavasti jätteelle/hävikille 33,33% * 650 = 217. Jäte (prosessi1) Materiaali x: 1000 Työkustannus: 100 Energiakustannus: 50 Jätekustannus: 300 Jäte (prosessi2) Materiaali x: 1000 Materiaali z: 400 Työkustannus: 633 Energiakustannus: 217 Jätekustannus: 400 Jäte (yhteensä) Materiaali x: 2000 Materiaali z: 400 Työkustannus: 733 Energiakustannus: 267 Jätekustannus: 700

Prosessikohtainen tarkastelu tuotteille ja hävikille kertyy kustannuksia, kun ne etenevät prosessivaiheesta seuraavaan mitä myöhemmin tuote päätyy hävikiksi, sitä enemmän kustannuksia on ehtinyt kertyä Kierrätysmessinki Tuoteromu Messinkilastu Valukanavat Messinkipöly Tuoteromu Messinki Harkot Valuosat tuotteissa Sinkki Alumiini Valukuona Kiertävät hylyt

Uponor Forssa lähes jätteetön tuotantolaitos Linja 1 TUOTE (minimi) YLIPAINO ROUHE Linja 2 TUOTE(minimi) YLIPAINO ROUHE Linja 3 TUOTE(minimi) YLIPAINO ROUHE Linja 4 TUOTE(minimi) YLIPAINO ROUHE Raaka ainekustannusten osuus 90 % Katselmuksessa löytyi 45 toimenpide ehdotusta Hävikin vähentämisessä säästyy 1450 / muovitonni Kokonaissäästöpotentiaali useita satoja tuhansia euroja vuodessa Tuloksena 3 vuoden kuluttua: ylipaino vähentynyt 10 15 %, hävikki 10 20 % ja veden käyttö 70 %

Materiaalihävikin juurisyy voi löytyä muista tuoteketjun toimijoista Hävikin juurisyy voi olla omassa tuotannossa tai se voi aiheutua muista ketjun toimijoista esim. Epätasaisesta raaka aineen laadusta tai aihioiden vääristä mitoituksista Asiakkaan tarpeettoman tiukoista laatuvaatimuksista Usein tekemällä yhteistyötä voidaan parantaa kokonaismateriaali ja energiatehokkuutta

Parannustoimenpiteiden tunnistaminen Ideointia tehdään koko katselmushankkeen aikana katselmuksessa tehtyjen havaintojen pohjalta yrityksen kanssa käydyissä keskusteluissa (tehdaskäynnit, työkokoukset) Työpajassa Löydetyistä parannusehdotuksista valitaan noin 10 15 kappaletta työpajassa jatkotyöstettäväksi Työpajassa keskitytään miettimään näille parannusehdotuksille konkreettisia toimenpiteitä (millä toimenpiteellä voidaan tätä asiaa/ongelmaa parantaa?) Aihepiirit voivat olla esim. hävikin vähentäminen, kierrätyksen optimointi, läpimenon lisääminen tuotannossa jne. Toimenpiteet jakautuvat yleensä työtapojen muutoksiin, investointeja vaativiin laiteasennuksiin, uudet raaka /apuaineet

Materiaalikatselmoituja yrityksiä Suomessa Oras Oy LVI hanat Uponor Muoviputket Lumon Parvekejulkisivutuotteet ja lasiterassit URV Uudenkaupungin rautavalimo Kidex Kalusteet Kiilto Rakennuskemia CH Polymers Maali ja metsäteollisuuden sideaineet Ahlstrom Mikkeli Lasikuituvahvikkeet komposiittiteollisuudelle Stora Enso Anjalankoski Paperi Boliden Harjavalta Metallijalostus Parlok Muovit ajoneuvojen roiskesuojat Huntsman Pigments and additives Joptek Oy Nor Maali Oy Suomen Kuitulevy Oy Meira Oy Leijona Catering Suominen Kuitukankaat Oy Isku Oy Bunge Oy Soya Oy Ja muutama muu ja lisää tulossa!

Lumon Oy parvekelasit ja terassit Nykytilanteen selvittäminen ja visualisointi aukaisi kaikkien silmät todellisuuteen käynnisti käytännön kehittämisprojektin Tavoite: hävikin puolittaminen ja seurantajärjestelmän luonti 68 toimenpide ehdotusta liittyen mm. lasin jumbolevyn optimointiin hävikin entistä tarkempaan analysointiin alumiiniprofiilin sahaushukan vähentämiseen hävikin tarkempaan seurantaan Säästöpotentiaali 800 000 / vuosi Toteutuneet säästöt 400 000 /vuosi Säästöjen toteuttamiseksi ei juuri tarvittu investointeja (jatkuvan seurannan parantaminen, koulutus, työohjeet, tarkistuslistat)

Ahlstrom Glassfibre Oy Yhteenveto Ideointityöpajoissa syntyi yhteensä 63 kpl ideoita, joista työstettiin 27 parannusehdotusta Säästöpotentiaali n. 500 000 eur/vuositasolla Sivuvirtojen tuotteistamisen hyötyä ei varsinaisesti mukana tässä arviossa Tällä hetkellä tuotannon sivuvirroista koostuva kuluerä ylittää 1 MEUR/a, joten pienetkin edistysaskeleet (erityisesti jalostetut & tuotteistetut sivuvirrat) vaikuttavat merkittävästi yksikön kannattavuuteen jatkossa

MATERIAALITEHOKKUUS JA PK SEKTORI

Kiitos. Henrik Österlund henrik.osterlund@motiva.fi 040 861 3236 Twitter: @Henkkavaan