VIHDIN YHTEISKOULU, UUDISRAKENNUS / KALUSTOHALLI RAKENNUSSELOSTUS

PROJEKT KUUBIS OÜ VIHDIN YHTEISKOULU, UUDISRAKENNUS / KALUSTOHALLI RAKENNUSSELOSTUS ALUSTAVA Nietoinkuja 8, 03400 Vihti Arkkitehti: Projektinjohtaja: Katrin Männik Jarmo Nikland 27.03.2017 Tatari tn 25, 10116 Tallinna, Viro +372 6 828 999 www.kuubis.ee

SISÄLLYS 1 RAKENNUSOSAT... 5 1.1 ALUEOSAT... 5 1.1.1 Maaosat... 5 1.1.2 Tuennat ja vahvistukset... 8 1.1.3 Päällysteet... 9 1.1.4 Alueen varusteet... 11 1.1.5 Alueen rakenteet... 12 1.2 TALO-OSAT... 14 1.2.1 Perustukset... 14 1.2.2 Alapohjat... 15 1.2.3 Runko... 15 1.2.4 Julkisivut... 16 1.2.5 Ulkotasot... 17 1.2.6 Vesikatot... 18 1.3 TILAOSAT... 19 1.3.1 Tilan jako-osat... 19 1.3.2 Tilapinnat... 20 1.3.3 Tilavarusteet... 22 1.3.4 Muut tilaosat... 24 1.3.5 Tilaelementit... 25 2 TEKNIIKKAOSAT... 26 2.1 Putkiosat... 26 2.2 Ilmanvaihto-osat... 26 2.3 Sähköosat... 26 2.4 Tiedonsiirto-osat... 26 2.5 Laiteosat... 26 2.5.1 Siirtolaitteet... 26 2.5.2 Tilalaitteet... 26 2 / 27

RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT Rakennushanke Vihdin yhteiskoulu, kalustohalli. Uudisrakennus. Kalustohallissa on oheistiloina kiinteistönhoidon toimisto-, pukeutumis-, märkä- sekä varastotiloja. Rakennuksen päädyssä sijaitsee avokatos. Osoite Nietoinkuja 8, 03400 Vihti Kohde Laajuustiedot: Kokonaisala: Kerrosala: kem2 Huoneistoala: htm2 Tilavuus: Kalustohalli 129,0 brm2 124,0 ktm2 109,0 htm2 421 m3 3 / 27

Rakennuttaja Vihdin kunta / Tilapalvelu Tilapäällikkö Mikko Hytönen Rakennuttajainsinööri Riitta Ilomäki-Vänttinen Asemantie 30 C, 2. kerros, PL 67, 03101 Nummela +358 505741913 mikko.hytonen@vihti.fi +358 505702783 riitta.ilomaki-vanttinen@vihti.fi Rakennuttajan konsultti Rakennuttajatoimisto Panuntie 4, 00610 Helsinki Valvontakonsultit Oy Seppo Hämäläinen +358 947801118 seppo.hamalainen@valvontakonsultit.fi Arkkitehti- ja pääsuunnittelu Projekt Kuubis OÜ Tatari tn. 25, 10116 Tallinn Katrin Männik +372 55619150 katrin.mannik@kuubis.ee Rakennesuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Bertel Jungin aukio 9, 4. kerros 02600 Espoo Sami Rämö +358 2079 11755 Sami.Ramo@ains.fi GEO suunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Bertel Jungin aukio 9, 02600 Espoo Karppanen Hanna +358 207911559 Hanna.Karppanen@ains.fi LVI-suunnittelu LVI-Insinööritoimisto Vahvacon Oy Ilkka Råman Ilmalankatu 2C, 00240 Helsinki, Finland ilkka.raman@vahvacon.fi +358 400465589 Sähkösuunnittelu Sähkösuunnittelu Macel Oy Kartanonkatu 8, 30100 Forssa Jari Vahekoski +358 5060224 jari.vahekoski@macel.fi 4 / 27

1 RAKENNUSOSAT 1.1 ALUEOSAT Tontilla oleva varasto- / pukuhuonerakennus puretaan. Rakennusurakkaan kuuluu jäävien piha-alueiden täytöt ja muotoilut tasaussuunnitelmien vaatimaan tasoon maarakenteiden mukaisesti. Tontin rakennettavat maastonkorkeudet sovitetaan urakka-alueen rajojen ulkopuolella oleviin maastonkorkeuksiin geo-suunnitelmien ja tasauspiirustuksen mukaan siten, että tontti muodostaa yhtenäisen aluekokonaisuuden niin rakenteellisesti kuin esteettisesti. Toteutettavat rakennuksen nurkkakorkeudet esitetään asemapiirustuksissa ja piha-alueen korkeudet geo-suunnittelijan laatimassa tasaussuunnitelmassa, josta oleelliset korot ja tasausviivat on siirretty myös asemapiirustukseen. Uudet istutettavat puut, pensaat ja nurmikot on esitetty asemapiirustuksessa/ pihasuunnitelmissa. Urakka-alueen rajat on esitetty asema- ja piha-aluepiirustuksissa. Asemapiirustuksessa näkyvät yleiset merkinnät (johdot, putket tms.) ovat siirretty suunnitelmiin kaupungin toimittamista pohjakartoista. HUOM! Kaapeleiden ja putkistojen sijainnit ovat viitteelliset, ja ne ilmenevät tarkemmin erikoissuunnittelijoiden piirustuksista sekä kaapeleiden ja putkistojen haltijoilta. Urakoitsijat vastaavat huolimattomuudestaan ja piittaamattomuudestaan johtuvista putkisto- ja kaapelivaurioista, ks. urakkarajaliite. 1.1.1 MAAOSAT Tontilla tehdään pintavaaitus ja pohjatutkimus, jolla selvitetään perustamisolosuhteet. Pohjatutkimukset Kohteessa on tehty pohjatutkimus jonka tulokset on esitetty lausunnossa - Taratest OY, työ nro 12142, 14.12.2016. Perustamistapojen ja rakentamisen suhteen noudatetaan kuitenkin geo-suunnitelmia ja perustamistapalausuntoa - A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 20.01.2017. Mikäli maarakennustöiden yhteydessä havaitaan pohjatutkimuksiin nähden sellaisia poikkeamia, jotka voivat vaikuttaa tehtyihin ratkaisuihin ja urakkasuorituksiin, tulee urakoitsijan ilmoittaa niistä välittömästi rakennuttajalle. 5 / 27

1.1.1.1 Raivausosat Rakennusurakkaan kuuluu rakennuspaikan saattaminen rakentamiskelpoiseksi. Rakennuspaikan raivattaviin osiin kuuluu muun muassa rakennuksen paikan, pihaalueen, tiestön tms., katosten, varasto-, jäte- ja aitarakenteiden yms. rakennuspohjien raivaus suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Raivaus- ja korjuujätteiden poistaminen rakennusalueilta ja luonnontilaan jääviltä alueilta kaatopaikkamaksuineen kuuluu myös urakkaan. Rakennusurakkaan kuuluu purkutyöt tontilla ja sen maapohjassa suunnitelmaasiakirjojen mukaisesti. Raivaus suoritetaan suunnitelman mukaisilla käsiteltäväksi merkityillä alueilla. Säilytettävät puut suojataan. Ruokamultaa ja päällysteitä poistetaan piha- ja rakennustöiden vaatimassa laajuudessa. Toteutettavan rakennuksen rakennuspohjan, katosten sekä rakennettavan ja istutettavan alueen pintakerrosten poisto tehdään asemapiirroksessa sekä rakennesuunnitelmissa esitetyssä ja rakentamisen edellyttämässä laajuudessa sekä rakennekerrosten ja rakenteiden perustamisen edellyttämään syvyyteen. LVISasennusten kaivutöistä johtuvat pintakerrosten poistot ilmenevät em. suunnitelmista. Alkutarkastuksessa määritellään käyttökelpoisin ruokamulta-aineksen varastointipaikka tontilla. Kasat eristetään aidalla, eikä niiden päällä saa liikkua tai niitä käyttää varastointialueena. Kasoihin mahdollisesti ilmaantuva kasvillisuus on poistettava välittömästi. Käyttökelvoton kaivumassa lajitellaan ja kuljetetaan viranomaisten osoittamalle kaatopaikalle. 1.1.1.2 Kaivannot Ks. em. geo-suunnittelijan lausunnot, pohjatutkimukset ja pohjatutkimukset. Maankaivu suoritetaan koko rakennusalueella niin, että kaikki työt voidaan tehdä suunnitelmien mukaan. Maankaivu toteutetaan pihasuunnitelman, pintavesisuunnitelman, rakennepiirustusten, salaojapiirustusten sekä lämpö-, vesi, viemäri- ja sähkösuunnitelmiin liittyvien asemapiirrosten mukaan. Kaivu rakennuspohjaa varten tehdään rakennepiirustusten ja salaojitussuunnitelman edellyttämässä laajuudessa. Kaivannot on tehtävä niin loiviksi, että sortumavaaraa ei ole. Yli 1,8 m syvät kaivannot tehdään tuettuina. Kaivannon pohja tasataan salaojiin päin kaltevuuteen 1:50. Putkijohtoja ja kaapeleita varten tehtävät kaivut toteutetaan putki- ja sähkösuunnitelmien edellyttämällä tavalla siten, että putkien ympärille saadaan joka kohdassa tehdyksi suunnitelmien edellyttämät täytöt sekä tarvittavat siirtymäkiilat. 6 / 27

1.1.1.3 Kanaalit Kaapeli-, kaukolämpö-, vesi-, viemäri-, ja sade- sekä perusvesiviemärit sekä liittymäkaivannot tehdään GEO-, RAK- ja LVIS asemapiirustusten mukaisesti. Pohjamoreenin isot kivet ja lohkareet poistetaan tai rikotaan aina vähintään 200mm syvyyteen, suunnitellun kaivutason alapuolelle. Maan tiiveysvaatimuksissa eri rakennetyypeissä ja täytöissä noudatetaan geo- suunnitelmissa ja rakennesuunnitelmissa annettuja ohjeita. Purkutöitä koskevat tehtävät on määritelty kaupallisissa asiakirjoissa. LVIS- ja automaatiotöihin liittyvät erityispurkutyöt ks. urakkarajaliite. Uusien ja vanhojen kaapeleiden, kanaaleiden, johtojen ja viemäreiden tms. liittymistä toisiinsa vastaa kukin urakoitsija erikoisalansa mukaisesti. Vesi- ja viemärijohtojen liitospaikka on kaupungin osoittamalla kohdalla. Viemärissä ei saa esiintyä pohjaveden vuotoa putken sisään. Kaapelikanaalit tehdään siten, että johtojen asennus ja peitesyvyys toteutuu sähköasemapiirustuksen ja sähkösuunnitelmien mukaisesti. Kaukolämpökanaalit salaojitetaan. 1.1.1.4 Täyttöosat Täyttö suoritetaan pihasuunnitelman, pintavesisuunnitelman, rakennepiirustusten, salaojapiirustusten sekä lämpö-, vesi, viemäri- ja sähkösuunnitelmiin liittyvien asemapiirrosten mukaan. Täytettäessä on otettava huomioon sellaiset varovaisuustoimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia estämään johtojen, eristeiden ja muiden rakennusosien vahingoittumisen. Täytöissä yleensä käytetään tiivistettävissä olevia kivennäismaalajeja, ei kuitenkaan silttiä eikä savea, suurin sallittu raekoko enintään 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Täytöissä ei saa olla kasveilla haitallisia aineita eikä hajoavia aineita. Pengerrettävillä tai täytettävillä alueilla säilytettävien puiden ympärillä, yli 20cm:n korkea täyttö on rakennettava kevytsorasta. Päällystettävien alueiden rakennekerrokset, ks. pohjarakennesuunnitelma ja rakennetyyppileikkaukset. Humuspitoinen pintamaa poistetaan ja pohjamoreenin isot kivet ja lohkareet poistetaan tai rikotaan vähintään 200mm syvyyteen suunnitellun kaivutason alapuolelle. Täytettävillä liikenne- ja muilla päällystetyillä piha-alueilla saa rakennekerrosten alapuoliseen täyttöön käyttää myös tiivistyskelpoisia kaivumaita, ellei suunnitelmista muuta ilmene. Rakennuksen ulkopuolisen täytön tiiveysvaatimus on Rakennekerrosten alle levitetään suodatinkangas N3. Leikkivälineiden turva-alueiden täytöissä noudatetaan ao. tarvikkeen valmistajan ohjeita. 7 / 27

1.1.1.5 Penkereet Viiteasiakirjat: MaaRYL 2010 1115 Penkereet Ulko-oleskelualueet pengerretään tarpeellisessa määrässä. Pengertävät rakenteet toteutetaan tasaussuunnitelmien sekä geo-suunnittelijan ohjeen mukaan. 1.1.1.6 Kuivatusosat Viiteasiakirjat: MaaRYL 2010 1114 Täyttöosat 1116 Kuivatusosat 223 Täyttötyö 224 Salaojatyö Salaojat ja tarkastuskaivot tehdään suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Jätevesiviemäröinti ja pintavesiviemäröinti tehdään työselostuksen, rakennepiirustusten ja LVI-suunnittelijan laatimien suunnitelmien mukaan. Salaojien ympärystäyttö tehdään suunnitelmien mukaan. Alueen viemärit perustetaan perustamissuunnitelmien mukaan. 1.1.1.7 Erityiset maaosat Rakentamisen yhteydessä toteutetaan radonputkistorakenteet geo-suunnittelijan ja rakennesuunnittelijan ohjeiden ja suunnitelmien mukaan, ks. ao. geo- ja rakennesuunnitelmat. Putkien vienti tehdään lattiapinnasta ylöspäin. Tähän osioon myös mahdolliset hule- ja jätevesien imeytysrakenteet. 1.1.2 TUENNAT JA VAHVISTUKSET Uudisrakennus perustetaan perustamistapalausunnon ja rakennesuunnitelmien mukaisesti. Rakennusten perustamistapaa tarkistetaan lisäpohjatutkimusten perusteella suunnittelun aikana. 1.1.2.1 Paalutus Paalutus tehdään maa- ja pohjarakennustyöselostuksen ja rakennesuunnitelmien mukaan. Massanvaihtojen täytöt tehdään ennen niihin liittyvää paalutusta. Paalut, jotka ovat niin kaukana massanvaihto-kohdasta, että pohjamaan siirtymät eivät voi niitä vahingoittaa, saa lyödä ennen massanvaihtoa. Paalutustyön aikana seurataan, että jatkoskappaleet liitetään valmistajan ohjeiden mukaan. 8 / 27

1.1.2.2 Tuennat Tuennat tehdään geo-suunnitelmien ja rakennesuunnitelmien mukaan. Tuennan suunnittelussa ja mitoituksessa otetaan huomioon ympäröivien rakenteiden ja niiden toimintojen vaikutus, työnaikaiset rakenteet, kuten nosturiperustukset, sekä muut toiminnot, kuten asennusjärjestys ja asennusteiden liikenne. Kaivannon tukemistarve selvitetään maan laadun, kaivannon syvyyden, ulkopuolisen kuormituksen yms. tekijöiden perusteella. Kaivanto tuetaan, jos kaivannon pohjan tai luiskan vakavuus on liian pieni. Yli 1,8 m syvät kaivannot tehdään tuettuina. 1.1.2.3 Vahvistukset Pohjarakenteet tehdään geo-suunnitelmien ja rakennepiirustusten mukaan. Vahvistukset tehdään työselostuksen ja geo-suunnitelmien mukaan. Ennen varsinaista stabilointityötä tehdään esityöt, joita ovat raivaustyöt, mahdolliset humusmaan poisto, työalueen tasaus, rakennettu työalusta ja pintakuivatus. Stabilointia mahdollisesti haittaavat rakenne- ja täyttökerrokset poistetaan tai välpätään pilaroinin edellyttämässä laajuudessa. 1.1.2.4 Erityiset tuennat ja vahvistukset 1.1.3 PÄÄLLYSTEET Rakennusalueen pintarakenteet on esitetty geo- suunnitelmissa ja päällysteiden laajuudet pihasuunnitelmassa. Kaikki päällystepinnat tehdään tasaussuunnitelman mukaan osoittamaan veden poisjohtamisen suuntaan. Alueiden kallistukset tulee tehdä siten, että ei synny sadevettä kerääviä painanteita. Pohjan tasauksen jälkeen tehdään liikenne- ja pihaalueille eristyskerros sekä jakava kerros rakenneleikkauksissa määritellyistä materiaaleista ja suunnitelmissa esitetyllä tavalla. Jakavan kerroksen tulee ulottua myös reunarakenteiden alle. Sokkeleiden sekä tukimuurien vierustat päällystetään sepelillä #6-12, alueen leveys 900. ks. myös asema-/pihapiirustuksia poikkeuksien varalta. 1.1.3.1 Liikennealueiden päällysteet Pintarakenteet tehdään rakenneleikkausten ja erikseen tehtävän suunnitelman mukaan. Liikennealueet tasataan pihasuunnitelmassa ja pintavesisuunnitelmassa annettujen korkeuksien mukaan. Tie- liikennealueiden katuluokka on 4 ja piha-alueiden 5, ks. Infraryl 2010, Liite T2. 9 / 27

Asfalttibetoni Maarakennetyyppiä käytetään pysäköinti, pelastustie sekä huoltopiha-alueilla. Lisäksi asfaltointia on kadun puoleisella sivulla pinnoitettavaksi merkityillä tiealueilla, ks. urakka-aluerajaus. Rakennetyypin rakennekerrokset geo-suunnittelijan maarakennetyypin mukaisesti. Kivimurske Kivimursketa käytetään pintarakenteessa asemapiirustuksessa merkityillä pihateillä, jotka eivät ole pelastusteitä tai raskaasti liikennöityjä huoltoväyliä. Kivituhkaa käytetään asemapiirustuksen osoittamassa laajuudessa esim. kevytliikennereiteillä, polkupyöräreiteillä, jalankulkuväylillä, poluilla luontoalueella, jne. Kivimurske-alueet on merkitty asemapiirustuksessa merkinnällä Kivm tai kivituhka. 1.1.3.2 Paikoitusalueiden päällysteet Paikoitusalue sijaitsee tontilla. Paikoitusalue on asfalttipintainen. Polkupyörien paikoitusaluetta koskevat samat pinta- ja pohjatyöohjeet. Päällysteen liittyminen kasvillisuusalueisiin niin, ettei päällyste vaurioita ympäröiviä rakenteita. Liittymiset on suunniteltava siten, että mm. ajoneuvoliikenteen vaatimat madallukset reunatuissa, vesien poisjohtaminen sekä liikkumis- ja toimimisrajoitteisten esteetön liikkuminen on otettu huomioon. Liittymiset eivät saa vaurioittaa liittymispintaa tai -rakennetta. 1.1.3.3 Oleskelu- ja leikkialueiden päällysteet Leikkialueen päällysteet ovat Suomessa voimassa olevien kansallisten tai kansalliseksi vahvistettujen standardien mukaisia. Oleskelu- ja leikkialueen päällysteeseen käytettyjen aineiden ja tuotteiden tulee täyttää käyttö- ja huoltoturvallisuuden sekä työturvallisuuden ja työterveyden vaatimukset. Pihaalueiden leikkialueiden yhteydessä paikalla valettavaa joustavaa turva-alusta (eri värejä), muutoin asfaltti- tai kivituhkapintaa (käsitelty pölyttömäksi). Betonikivet Betonituotteiden tulee täyttää Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysrakenteena vaatimukset. Laatoitus rakennusselostuksen mukaan. Laatoissa ei saa esiintyä haitallisesti poikkeavia värieroja tai pinnan laadusta johtuvia eroja. Betonikivi on asemapiirustuksen osoittamassa laajuudessa pääsisäänkäynnin ja pääosin muiden sisäänkäyntien edustalla käytettävä rakennetyyppi. Betonikiviä käytetään reunakivinä eri ainesta olevien pintojen välillä. Esim. seulanpääkivet /nurmikko tai pensaikko/ kivituhka (ks. rakennusaikana täydennettävä istutus-/asemapiirustus ), kivet asennetaan päittäin 68mm leveäksi nauhaksi. Rajapinnoissa ei käytetä lautoja. 10 / 27

1.1.3.4 Kasvillisuus Viherrakentamistyöt tehdään erikseen tehtävän istutussuunnitelman mukaan. Pohjamaa lannoitetaan. Rakentamisessa käytetään nopeasti vettä läpäisevää, liettymätöntä ja tiivistymätöntä maata. Peruslannoitus viljavuusanalyysien mukaan. Kaikki pinnat, joita ei päällystetä, viheriöidään. Nurmikko tyyppiä on "käyttönurmi". Puut ja pensaat istutetaan asemapiirustuksen ja erillisen vihertyöselostuksen sekä pihapiirustusten mukaan. Puulajikkeet ja niiden määrät on esitetty piirustuksissa. 1.1.3.5 Erityisalueiden päällysteet Betoniset reunatuet Upotetut reunakivet asennetaan yläpinnaltaan samaan tasoon istutus- tai hiekkaalueen kanssa ja 50mm ylemmäksi käytävän / kulkuväylän / piha-alueen kanssa asemapiirroksen mukaisesti. Reunatukien korkeus 300mm, leveys 170mm. Pituudet paikan mukaan. Käytetään suoria ja kaarevia kiviä, esim. Lemminkäinen. Betonisia reunatukia käytetään asfalttialueen, kivetyn alueen, istutusalueen ja nurmien reuna-alueiden rakentamiseen sekä leikkialueen turva-alustan ja asfaltin / rajapinnassa niiden kohdatessa asemapiirustuksessa esitetyssä laajuudessa. Reunakivien yläpinta asennetaan yleensä 50mm korkeudelle ympäröivästä asfalttipinnasta ellei asemapiirustuksessa ole toisin esitetty. 1.1.4 ALUEEN VARUSTEET Yleistä Viiteasiakirjat: MaaRYL 2010 36 Aluevarustaminen Ks. Asema- ja pihapiirustus sekä pihatyöselostus. Ulkovarusteet sijoitetaan pihapiirustuksessa ja pohjapiirustuksissa osoitettuihin paikkoihin. Pihavalaistus tehdään sähkösuunnitelman mukaan. Rakenteiden betoniperustukset tehdään valmistajan ohjeiden mukaan turvanormeja noudattaen. Kaikki teräsrakenteet kuumasinkittyinä. Pihateiden tehdasvalmisteiset liikennemerkit lisäkilpineen rakennuttajan ohjeiden mukaan. 11 / 27

1.1.4.1 Talovarusteet Pohjapiirustuksissa osoitetuissa paikoissa sisäänkäyntien yhteydessä on kuumasinkityt jalkasäleiköt, mitat pohjapiirustusten mukaan. Jalkaritilöiden syvennykset varustetaan vedenpoistolla. Jätesäiliöt ja lipputangot, pyörätelineet sijoitetaan pihasuunnitelman mukaan. Roska-astiat sijoitetaan sisäänkäyntien, oleskelualueiden ja paikoitusalueiden läheisyyteen, sijoitus esitetty asema-/pihapiirustuksessa. Roska-astioiden paikat varmistetaan vielä ennen paikalleen asennusta käyttäjän sekä rakennuttajan edustajan kanssa. Maahan upotettavien roskakorien perustus rakennesuunnittelijan ja valmistajan ohjeen mukaan. 1.1.4.2 Oleskeluvarusteet Kalusteiden tyypit, materiaalit ja värit sekä sijoittelu on esitetty pihapiirustuksessa. Kalusteiden perustaminen, kiinnitykset, ja turvallisuusvaraukset tehdään tavaran toimittajan kirjallisten ohjeiden mukaisesti. 1.1.4.3 Leikkivarusteet 1.1.4.4 Alueopasteet Rakennuksen pääsisäänkäynnin viereen asennetaan metallirakenteinen tilaopaste. Opasteesta ilmenee rakennuksen osien sijainti, sisäänkäyntien sijainti, opastus eri rakennusosiin sekä sisäänkäyntiopastus. Opaste toteutetaan yksinkertaisen karttakuvan ja tekstien avulla. Opaste sijoitetaan erikseen esitetylle paikalle. Opastepaikka tarkennetaan yhdessä rakennuttajan/käyttäjän edustajan ja arkkitehdin kanssa. Rakennuksen seinään asennetaan opastekylttejä: RAKENNUKSEN NIMI. Nimikyltit valaistaan. Valaistus sähkösuunnitelmien mukaan. 1.1.4.5 Erityiset aluevarusteet Liikennealueiden varusteet liikennemerkit, kpl Ulkovalaistus - Valaisinten paikat ja lukumäärä on esitetty sähkösuunnitelmissa, pihasuunnitelmissa. Valaisinpylväät kuumasinkittyjä teräspylväitä tehdasvalmisteisin raskain betonijaloin. Autolämmityspylväät - Lämmitystolppien paikat ja lukumäärä esitetään sähkösuunnitelmissa ja asema-/pihapiirustuksessa. 1.1.5 ALUEEN RAKENTEET Yleistä: Ulkopuoliset rakenteet rakennesuunnitelmien ja pihasuunnitelman mukaisesti. 12 / 27

Viiteasiakirjat: MaaRYL 2010 114 Alueen varusteet 36 Aluevarustaminen RunkoRYL 2010 115 Alueen rakenteet 1.1.5.1 Pihavarastot 1.1.5.2 Pihakatokset Rakennuksen avokatos ks. 1.2.5.2 1.1.5.3 Aidat ja tukimuurit Aidat Pihalla on suunnitelman mukaiset muovipinnoitetut teräsverkkoaidat, korkeus 1,2 m (Esim. Legi R-Fit, silmäkoko 50x200mm, pystylanka 6 mm, vaakalangat 8 mm, vakio väri 7016), käynti- sekä huoltoporteilla. Skeittipuiston aidan korkeus min. 2,0 m. Tenniskentän aidan korkeus 3,0 m (Esim. Legi RS, silmäkoko 25 x 200mm). Aidatun osan pituus sekä porttien mitat, paikat ks. asema- ja pihapiirustuksesta. Avokatoksen verkkoaita ks. 1252. 1.1.5.4 Alueen portaat, luiskat ja terassit 1.1.5.5 Alueen pysäköintirakenteet Rakennusurakkaan kuuluu ap-alueella olevien lvis-putkien ja kaapeleiden johtojen merkintä ja suojaus rakenne- ja lvis-suunnitelmien mukaan. Pysäköintipaikat sijoittuvat tontille asemapiirustuksen mukaisesti. Rakennetyypin rakennekerrokset geo-suunnittelijan maarakennetyypin mukaisesti. Liikuntaesteisten pysäköintipaikkojen leveys on 3600 mm. Liikuntaesteisten pysäköintipaikat (2 kpl) toteutetaan asemapiirustuksessa esitettyihin paikkoihin lähelle sisäänkäyntiä. Kaikki uudet pysäköintipaikat varustetaan autolämmitystolpilla. Yleisperiaate lämmitystolpallisten pysäköintipaikkojen osalta on: yksi tolppa/ neljä autopaikkaa. Lämmitystolppien paikat ja lukumäärä esitetään sähkösuunnitelmissa ja asema- /pihapiirustuksessa. 13 / 27

Alueelle ei tule sähköauton latauspaikkaa. 1.1.5.6 Erityiset aluerakenteet 1.2 TALO-OSAT Rakennuksen paloluokka on P3. Rakennusmateriaalien tulee täyttää Rakennustietosäätiön määrittelemät. Rakennusmateriaalien päästöluokitus M1. 1.2.1 PERUSTUKSET Yleistä: Ulkopuoliset rakenteet rakennesuunnitelmien ja pihasuunnitelman mukaisesti. Kalustohallin rakennus perustetaan teräsbetonisille lyöntipaaluille maarakennusselostuksen ja rakennesuunnitelmien mukaan. Perustusten teko saa alkaa vasta kun peruskaivannot on tarkastettu ja hyväksytty. Viiteasiakirjat: MaaRYL 2010 RunkoRYL 2010 1.2.1.1 Anturat Kalustohallin alapohja valetaan lyöntipaaluihin tukeutuvana reunavahvistettuna teräsbetonilaattana rakennesuunnitelmien mukaan tiivistetyn, routimattoman täytön päälle. 1.2.1.2 Perusmuurit, peruspilarit ja peruspalkit Sokkelit valetaan paikalla kantavan alapohjalaatan yhteyteen. Työ- ja liikuntasaumat, halkaisueristykset, vedeneristys ja salaojiin liittyvät aukot rakennesuunnitelmien mukaan. Alapohjan lämmöneristeet tehdään alapohjalaattaan sidotuilla XPS-levyillä. Sokkelinhalkaisu XPS-levyllä. Kaikki piiloon jäävät tai tasoitettavat pinnat saavat olla raakavalua: Näkyviin jäävät betonipinnat ovat BY40 MUO A luokan mukaisia. Muotit voivat olla vaneri- tai metallipintaisia, kuitenkin yhdenmukaisesti saman-tyyppisille pinnoille. Rakennuksen ulkopuoliset rakenteet erotetaan liikuntasaumalla rakennuksen perusmuurista. 14 / 27

1.2.1.3 Erityiset perustukset 1.2.2 ALAPOHJAT 1.2.2.1 Alapohjalaatat Kalustohallissa on maanvaraan rakennettu kantava reunavahvistettu laatta rakennepiirustusten mukaan. 1.2.2.2 Alapohjakanaalit Alapohjalaatan valuun asennetaan LVI-suunnitelmien mukainen kuivatusjärjestelmä. 1.2.2.3 Erityiset alapohjat 1.2.3 RUNKO 1.2.3.1 Väestönsuojat 1.2.3.2 Kantavat seinät Rakennuksen kantavat seinät tehdään puurakenteisina rakennesuunnitelmien mukaan. 1.2.3.3 Pilarit 1.2.3.4 Palkit Pilarit ovat liimapuuta rakennesuunnitelmien mukaan. Palkit ovat liimapuuta tai kertopuuta rakennesuunnitelmien mukaan. 1.2.3.5 Välipohjat Välipohja tehdään teräspoimulevyn varaan rakennesuunnitelmien mukaan. 1.2.3.6 Yläpohjat Yläpohjakannattajat ovat kertopuuta rakennesuunnitelmien mukaan. 1.2.3.7 Runkoportaat 1.2.3.8 Erityiset runkorakenteet 15 / 27

1.2.4 JULKISIVUT 1.2.4.1 Ulkoseinät 1.2.4.2 Ikkunat Julkisivut tehdään puurunkoisia. Julkisivupinnan verhous- jauhemaalatut vaakasuuntaiset teräs (materiaalin paksuus > 1.2 mm) julkisivulamellit (esim. Ruukki Lamella Lap 60) ja läpivärjätyt sementtikuitu julkisivulevyt (esim. Cembrit Solid). Julkisivu verhoukset kiinnitetään käyttäen valmistajan kiinnitys- ja erikoiskappaleita. Sokkeleissa luokan MUO-A betonivalupinta. Ks. ikkunakaaviot. Ikkunat ovat kiinteitä MEK-tyyppisiä puu-alumiini-ikkunoita. Tuuletusikkunat ovat tyyppiä SE. Alumiiniosat polttomaalataan arkkitehdin värisuunnitelman mukaan. Puuosat maalattua mäntyä, laatu V RT 41-10431 mukaisesti. Ikkunat ovat tehtaalla valmiiksi lasitettuja (ensimmäisen luokan float-lasia): Lasipaksuudet RT 38-10316 mukaisesti. Ikkunat ja sisäikkunat, joiden ikkunapenkki on matalampi kuin 700mm, ovat turvalasia. Sisimmässä lasissa selektiivikalvo. Ikkunoiden U-arvon tulee olla pienempi kuin 1,0 W/m2K Ikkunoiden vesipellitys RT 80-10632/4.1 "Peltikaistakiinnitys" mukaan maalatusta, sinkitystä teräspellistä, pellin vahvuus > 0.6 mm. Pellillä yhtenäinen aluspelti. Lasitus ja huomiomerkinnät ruutukoon ja RakMK F2 turvamääräysten mukaan. Teräs-lasiseinät ks. kohta 1241. 1.2.4.3 Ulko-ovet Ks. ovikaaviot, oviselostus. Teräs-lasiovet Ovet ovat teräs-lasirakenteita, teräsprofiilit kylmäkatkaistuja kokoteräsprofiileja. Ovien u-arvo tulee olla pienempi kuin 1.0 W/m2K. Ovet varustetaan kulunvalvonnalla ja sähkölukituksella. Kynnyskorkeudet max. 20 mm. Kynnys ruostumatonta terästä, kynnys luiskataan molemmin puolin siten, ettei siihen jää vaikeasti ylitettävää jyrkkää kulmaa. Kaikissa ovissa RST-potkupelti, ovensuljin, oven aukipitokoukku ja maahan kiinnitettävä oven aukipitotappi. Oviin Abloy lukkorungot ja iloq-lukkopesät tai vastaava. Kulunvalvotut ovet varustetaan tarvittavilla ylivientisuojilla ja putkituksilla sekä 16 / 27

kulunvalvontavarusteilla (mukaan lukien moottorilukot). Kulunvalvonnan tarkemmat määritykset sähkösuunnitelmien mukaan. Lasitus kaksinkertainen umpiolasi, argon-täyte, lasit turvalasia, laseissa turvamerkinnät. Lasituslistat valmistajan vakioratkaisun mukaan. Lasitus ja huomiomerkinnät ruutukoon ja RakMK F2 turvamääräysten mukaan. Ovien ulko- ja sisäpuolelle yhtenäiset pulverimaalatut alumiinipeitelistat oven väriin. Tiivisteet ulko-ovissa silikonikumia. Nosto-ovet PU-vaahdotetut lamelliovet (esim. Hörmann SPU F42, ThermoFrame karmiliitännällä, lamellien paksuus 42 mm, kaksinkertaisilla ikkunoilla varustetut, alumiiniset ikkunakehykset, tasainen kenttäjako), mootorilla. Ovien u-arvo tulee olla pienempi kuin 1.0 W/m2K. Ovien kynnyksissä sähkölämmitys (SU). 1.2.4.4 Julkisivuvarusteet Talotikkaat ovat kuumasinkittyä, RR- ja RAL- värisävyihin pulverimaalattua terästä. Ulkotikkaat tehdään rakennesuunnitelmien mukaan kuumasinkitystä teräksestä. Talotikkaiden sivujohteiden vapaa sisäpuolinen väli on vähintään 400 mm. Metallisten tikkaiden puolien väli on enintään 300 mm ja enintään kaksikerroksisen rakennuksen puisten tikkaiden puolien väli 400 mm keskeltä keskelle. Tikkaiden kiinnitysetäisyys seinästä tai seinän ulkonemasta on vähintään 200 mm. Alin puola sijoitetaan yleensä 1000...1200 mm:n korkeudelle maanpinnasta. Talotikkaat, joiden nousukorkeus on vähintään kahdeksan metriä, varustetaan jäätymistä vastaan suojatulla turvavyön kiinnityskiskolla tai selkäsuojuksella. Alimainen tikas on varustettu sarjoitetulla lukolla lukitavalla kiipeilyesteellä (värjätty samaan väriin kun tikas). 1.2.4.5 Erityiset julkisivurakenteet 1.2.5 ULKOTASOT 1.2.5.1 Parvekkeet 1.2.5.2 Katokset Avokatos 17 / 27

Kalustohallin päätyyn rakennetaan kylmä avokatos. Runko ja vesikaton rakenteet puuta / kertopuuta. Konesaumattu peltikate. Katoksen alapinta verhoiltu läpivärjätyllä kuitusementtilevyllä (Esim. Cembrit Solid). Alapohjana reunavahvistettu teräsbetonilaatta (kaltevuus 1:100.), pinta puuhierrettyä betonia. Avokatoksen seinä verhottu läpivärjätyllä kuitusementtilevyllä, korkeus 2,3m (Esim. Cembrit Solid) (ei enemmän kun 30% seinäpinnasta) ja teräsverkko aidalla jossa portit (2kpl). Korkeus 2,3 m. (tuote sama kun alueen aidat ks. 1153) Aidan pituus sekä porttien mitat, paikat ks. Pohjapiirustuksesta. 1.2.5.3 Erityiset ulkotasot Ovien edus muotoillaan niitä kohti nousevaksi luiskamaiseksi asfalttipintaiseksi tasoksi pohja- ja asemapiirustuksen mukaan. 1.2.6 VESIKATOT 1.2.6.1 Vesikattorakenteet Vesikaton kantavat alusrakenteet ovat puurunkoisia. Lämmöneristys ja vedeneristys rakennesuunnitelmien mukaan. Vesikatteen kantava runko puurakenteinen, vesikatteen alusta katevaneria. 1.2.6.2 Räystäsrakenteet Rystäät ulkonevat 800 mm seinän ulkopinnasta. Räystäät tehdään puurakenteisina. Räystäiden alapinnat on verhoiltu värjätyllä vanerilevyllä. 1.2.6.3 Vesikatteet Vesikatteet rakennesuunnitelmien mukaan, muovipinnoitettu kuumasinkitty konesaumattupelti, joka varustetaan aluskatteella. Räystäät ja ulkopuolinen vedenpoisto. 1.2.6.4 Vesikattovarusteet Yläpohjavarusteet tehdään RakMK, F2:n turvallisuusmääräysten mukaisesti. Tarvittavat talotikkaat, hoitosillat, kaiteet ja lumiesteet ovat kuumasinkittyä Epoksipolyuretaani-maalilla terästä, väri kuten vesikatteessa. Sijainti ja laajuus LVIsuunnitelman ja ARK vesikattopiirustuksen mukaan. Noudatetaan myös RT 85-10862 - Metallinen saumattu katto. Puhaltimien jalustat pellitetään 0.7 mm vahvuisella kuumasinkityllä, muovipinnoitetulla teräspellillä PVDF-HB pinnoite. Räystäskouru 2-kertaiset puolipyöreä muovipinnoitettu (PVDF HB pinnoite), kuumasinkittyä teräspeltiä 0.8 mm, RT 85-11020, kuva 3 soveltaen, ulkopuoliset kannakkeet väri julkisivupiirustuksen mukaan; räystäskourun kiinnitys RT 85-11020 18 / 27

mukaan. Päärakennuksen siipien pitkien lappeiden räystäillä kourujen halkaisija 200 mm ja syöksytorvien 150mm, muualla kourut 150mm ja syöksytorvet 120mm. Kiinnitystarvikkeet kuumasinkittyjä tai ruostumatonta terästä. Syöksytorvet pvdfpinnoitettua teräspeltiä, alaosa kuumasinkittyä ja maalattua 2,5 mm teräsputkea. Syöksytorvet 150-250 mm maapinnasta, samalla korkeudella ympäri rakennusta. Syöksytorviin asennetaan saattolämmityskaapelit. Vesikatto varustetaan tarvittavilta osiltaan lapetikkailla ja teräskulkusilloilla jotka ovat kuumasinkittyä terästä ja maalattu katon sävyyn. Kattoluukut ja läpiviennit tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle harjaa, alalappeelle sijoittuvien läpivientien yläpuolelle tulee asentaa lumieste. Vesikaton varusteiden tulee olla katteeseen soveltuvia malleja. 1.2.6.5 Lasikattorakenteet 1.2.6.6 Kattoikkunat ja-luukut 1.2.6.7 Erityiset vesikattorakenteet 1.3 TILAOSAT 1.3.1 TILAN JAKO-OSAT 1.3.1.1 Väliseinät Väliseinät ovat kevytsorabetonista, harkkorakenteita. Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään pääosin kiviaineisina. Kaikkien käytettävien tasoitus-, vedeneristys-, kiinnitys- yms. materiaalien tulee olla keskenään yhteensopivia ja saman valmistajan tuotesarjaa. Kaikkia materiaaleja käytettäessä noudatetaan materiaalitoimittajan antamia ohjeita, ellei tässä työselosteessa mainita muuta. Väliseiniin rakennetaan tarvittavat vahvistukset laitteita, varusteita ja kalusteita varten. Ulkonurkissa kulmasuojat ruostumatonta terästä alakattoon saakka, ellei suunnitelmissa erikseen muuta mainita. Kulmasuojien reunat tehdään siten, ettei niistä muodostu teräviä reunoja joihin voisi viiltää itsensä. Laatoitettaviin pintoihin kosteussulkusively. 1.3.1.2 Lasiväliseinät 19 / 27

1.3.1.3 Erityisväliseinät Hitsausverho: Hitsauspisteessä EN-1598 standardin mukainen hitsausverho, korkeus 2,6 mm (esim. Painepiste). Taipuisa, itsesammuva PVC materiaali. Asennus kiskoilla kattoon. 1.3.1.4 Kaiteet 1.3.1.5 Väliovet Ks. ovikaaviot, oviselostus. Ovet heloitetaan käyttötarkoituksen mukaan ja sarjoitetaan koulun ohjeiden mukaan. Kulunvalvotut ovet varustetaan tarvittavilla ylivientisuojilla ja putkituksilla sekä kulunvalvontavarusteilla (mukaan lukien moottorilukot). Kulunvalvonnan tarkemmat määritykset sähkösuunnitelmien mukaan. Kulkureiteillä kynnysten korkeus max. 20 mm. Sisätilojen kynnykset tammea, kosteissa tiloissa RST-kynnykset. Sisäovet yleensä ovat puurakenteisia, laminaatti tai puuviilupintaisia vakiovalmisteisia huullettuja laakaovia. Puukarmit maalattuja tai viilutettuja. Kosteissa tiloissa käytetään kostean tilan ovia. Ilmastointisuunnitelmien mukaisissa ovissa ovirako. 1.3.1.6 Erityisovet Ks. ovikaaviot, oviselostus. Märkätilojen ovet on vakiorakenteisia lujitemuoviovia. Ovissa on alumiiniset säätökarmit. Välipohjan päälle vievä luukku, seinälle kinnitetyillä tikkailla (kuumasinkitty, jauhemaalattu luukun väriin). 1.3.1.7 Tilaportaat 1.3.1.8 Erityiset tilajako-osat 1.3.2 TILAPINNAT Pintamateriaalien tulee täyttää Rakennustietosäätiön määrittelemä. Kaikkien pintarakenteiden ja käytettävien kiinnitysaineiden päästöluokka on pääosin M1. 20 / 27

1.3.2.1 Lattioiden pintarakenteet Lattioiden pintarakenteet rakennetyyppien mukaan. Ks. myös 1322. Vedeneristeet RakMK C2:n määräyksiä ja RIL 107-2000 ohjeita noudattaen. Seinien vedeneristeet ja lattiapinnoitteen seinille nostot limitetään vesitiiviisti. Märkätiloissa kaadot 1:100 ja kaivojen ympärillä 1:50. Kaikki wc-tilat ovat märkätiloja. 1.3.2.2 Lattiapinnat Lattiat yleensä SisäRYL:n korkeinta laatutasoa, tekniset aputilat ja varastotilat alinta laatutasoa. Lattianpäällysteet ulotetaan kiinteiden kalusteiden alle. Sisääntuloissa lattiasyvennys + ritilä. Märkätiloissa vesieristys + keraaminen laatta, harmaa. Kaluston pesupiste Esim. Master Top BC 308 (Basf Oy) tai vastaava hiertoepoksipinnoite (epoksilakka sekä värihiekka). - tasoitus koneellisesti hiertäen. Pinnoitus valmistajan ohjeita noudattaen. Vakioväri arkkitehdin määrityksen mukaan. - jalkalista lattian yhteydessä: Epoksihiertomassa nostettu viistäen seinälle 100mm mm, reunapyöristys. Seinälaatoituksen ja jalkalistan saumassa elastinen kittaus. Kalustovarasto: itsetasoittuva 2 mm epoksipinnoite. Esim. Master Top BC 372 (Basf Oy) tai vastaava - päästöluokka M1 - alustan olosuhteet, pohjustus ja asennus valmistajan ohjeita noudattaen - vakioväri arkkitehdin erillisen värimäärityksen mukaan. - kalustohalleissa ajoneuvojen renkaiden kaistat (600 mm) sekä linjakaivon ja oven välinen alue karhennetaan Master Top BC 308 (epoksilakka + värihiekka). Väri musta. - jallkalista: epoksimaalilla maalattu jalkalista 100 mm. Lattian ja seinän sauma tiivistetään elastisellakitillä, joka on samaa sävyä kuin epoksipinnoite. Teknisissä tiloissa muovimatto. 21 / 27

1.3.2.3 Sisäkattorakenteet Metallipaneeli alakatto toimistossa, puku- ja pesu huonessa (esim. Lautex UP-50 PANEELI 0,4 Al, valkoinen RAL 9016 polttomaalaus). Kannatusjärjestelmät, reunalistat, ilmastointipaneelit sekä huoltoluukut järjestelmän mukaisia. Teknisten tilan vapaaksi jääville kattopinnat reikäpeltipintaista teollisuusakustiikkalevyä. Kannatusjärjestelmät, reunalistat, ilmastointipaneelit sekä huoltoluukut järjestelmän mukaisia. 1.3.2.4 Sisäkattopinnat Kattopinnat yleensä SisäRYL:n normaalia laatutasoa, tekniset aputilat alinta laatutasoa. Teknisten tilojen katoista 50% reikäpeltipintaista teollisuusakustiikkalevyä. 1.3.2.5 Seinien pintarakenteet WC/pesutilan seinät laatoitettuja, ks myös 1.3.2.7 Erityiset tilapinnat. 1.3.2.6 Seinäpinnat Yleensä SisäRYL:n normaalia laatutasoa, laatoitettavat pinnat korkeinta laatutasoa, tekniset aputilat alinta laatutasoa. Levyseinät ja harkkoseinät yleensä tasoitettuja ja maalattuja. WC/pesutila: vedeneristys + keraaminen laatoitus, valkoinen. Teknisten tilojen seinärakenteista 50% reikäpeltipintaista teollisuusakustiikkalevyä. 1.3.2.7 Erityiset tilapinnat Kaluston pesupiste Seinät on katettu lasikuitulevyillä (esim. Plastmek, väri valkoinen RAL 9010). Listat samasta materiaalista, samanväriset. Hitsauspiste- Seinä katettu pohjapiirustuksessa näytetyssä osassa palamattomalla läpivärjätyllä sementtikuitulevyllä (esim. Cembrit Sauna, väri grafiitinharmaa (Etna 308), korkeus 2,6 m. (ks. myös 1313 erityisväliseinät - hitsausverho) 1.3.3 TILAVARUSTEET Pohjapiirrosten, huoneselostuksen, mallitila piirustuksien mukaiset kalusteet, varusteet ja laitteet kuuluvat asennuksineen ja pintakäsittelyineen rakennusurakkaan, ellei niitä ole erikseen eroteltu muiden urakoitsijoiden hankinnaksi. 22 / 27

Muiden urakoitsijoiden kalusteiden, varusteiden ja laitteiden rakennusurakoitsijalle aiheuttamat velvoitteet, ks. erikoissuunnitelmat ja urakkarajaliite. Kiinnitykset tehdään valmiiksi pintakäsitellyille pinnoille, näkyviin jäävät kiinnikkeet ovat muun heloituksen tasoa: Kalusteiden laatuvaatimukset SisäRYL2013 mukaan. Kalusteisiin tarvittavien reikien ja koteloiden teko (lvi- ja sähköurakoitsijan ohjeiden mukaan) rakennusurakassa. Kalusteet kiinnitetään siten, että ne voidaan myöhemmin irrottaa rakenteita, päällysteitä tai kalusteita rikkomatta. Pinnoitteiden jälkipaikkausta ei sallita. Rikkoontuneet levyt ja kalusteet vaihdetaan uusiin. Kalusteiden sovituksessa käytetään tarvittaessa tehdasvalmisteisia täytelautoja ja peltejä, sekä sovituslistoja. Metallijalat varustetaan muovitulpin, ellei toisin ole mainittu. Urakoitsija laskee varusteiden, kalusteiden ja laitteiden lukumäärät. Mitat on tarkistettava rakennuspaikalta ennen valmistuksen aloittamista. 1.3.3.1 Vakiokiintokalusteet Viiteasiakirjat: SisäRYL 2013 133 Tilavarusteet 6 Metallirakentaminen 7 Puu- ja levyrakentaminen 10 Pintarakentaminen 11 Varustaminen Pukuhuoneessa lokerokaapit 6 kpl, 300/150mm, syv. 532mm + säätojalat 200mm, esim PUNTA VKZ vaatekaapit. Minikeittiö ks. 2.5.2.1 Keittiölaitteet. 1.3.3.2 Erityiskiintokalusteet 1.3.3.3 Varusteet Jalkasäleiköt. Mitat ks. pohjapiirustukset. Pesuhuoneessa : peili,turvalasia, 550x900x28, esim Roca Dama saippuakori (Smedbo Sideline DK1001) vaatekoukut (Smedbo Quadruple HK359) WC-paperiteline (esim. Novosan Satino Black 180287) 23 / 27

Saippua- annostelija (esim. Novosan Satino Black 180289) WC- harja (esim. Novosan, Satino Black 180318) Käsipyyherullaannostelija (esim. Novosan 180841) Suihku verhotanko (Esim. Oy Silent Gliss Ab, Silent Gliss 1085, Malli A). Alkusammutuskalusto Jauhesammutimet 6 kg: 2 kpl, esim. Gloria PD 5 GA Alkusammutuskaluston sijainti katsotaan yhdessä paloviranomaisen kanssa ennakkopalotarkastuksessa. 1.3.3.4 Vakiolaitteet Viiteasiakirjat: SisäRYL 2013 25 Laiteosat 11 Varustaminen LVISA-suunnitelmien mukaiset koneet ja laitteet varusteineen ja hankintarajoineen ja asennuksineen ko. erikoissuunnitelmien mukaan. Pesupisteen pesurata (Esim. Tecalemit). 1.3.3.5 Tilaopasteet ulkoseinissä talon nimiteksti. Anodisoitu alumiini. Paikoitus- ja ajoalueet varustetaan liikennemerkein. 1.3.3.6 Erityiset tilavarusteet 1.3.4 MUUT TILAOSAT 1.3.4.1 Hoitotasot ja kulkurakenteet Kaluston pesupisteessä huoltotaso arkkitehti- ja rakennuspiirustuksien mukaan - kuumasinkittyä terästä, ritilätaso, tikkaat. Ulkotikkaat, ks. kohta 1264 Vesikattovarusteet Vesikaton kulkurakenteet, ks. kohta 1264 Vesikattovarusteet 1.3.4.2 Tulisijat ja savuhormit 1.3.4.3 Muut erityiset tilaosat Pysty- ja vaakahormit 24 / 27

Kaikki eri palo-osastojen väliset hormit osastoidaan muuraamalla tai levyttämällä vaadittuun palonsuojatasoon. 1.3.5 TILAELEMENTIT 1.3.5.1 Kylpyhuone-elementit 1.3.5.2 Kylmähuone-elementit 1.3.5.3 Saunaelementit 1.3.5.4 Talotekniikan tilaelementit 1.3.5.5 Hormielementit 1.3.5.6 Erityiset tilaelementit 25 / 27

2 TEKNIIKKAOSAT Yleistä Suunnittelijat ja urakoitsijat täyttävät omat osionsa huoltokirjaan. 2.1 PUTKIOSAT KVV- järjestelmät erillisen LVI-suunnitelman mukaan. Lämmitysjärjestelmät erillisen LVI suunnitelman mukaan 2.2 ILMANVAIHTO-OSAT Ilmanvaihtojärjestelmät erillisen LVI-suunnitelman mukaan. 2.3 SÄHKÖOSAT Sähköjärjestelmät erillisen sähkösuunnitelman mukaan. 2.4 TIEDONSIIRTO-OSAT ATK- ja sähköjärjestelmät erillisen sähkösuunnitelman mukaan. 2.5 LAITEOSAT 2.5.1 SIIRTOLAITTEET 2.5.1.1 Hissit 2.5.1.2 Kuljettimet 2.5.1.3 Erityiset siirtolaitteet 2.5.2 TILALAITTEET 2.5.2.1 Keittiölaitteet Pukuhuoneessa rakennusurakaan kuuluva minikeittiö työtasolla, jääkaapilla, altaalla, hanalla, roskakorilla (esim. Annerman OY, MK140). Erillinen aktiivihiilisuodattimella liesituuletin (esim. Bosch, DWA067A50, LVI urakka). 26 / 27

2.5.2.2 Pesulalaitteet 2.5.2.3 Väestönsuojalaitteet 2.5.2.4 Allaslaitteet 2.5.2.5 Erityiset tilalaitteet RAKENNUTTAJAN ERILLISHANKINNAT hitsauslaitteet, pesulaitteet, yms. kalustohallin laitteet joita ei ole osoitettu rakennusurakkaan kuuluviksi. toimiston, pukuhuonen työpöydät, tuolit, hyllyt, ensiapukaappi yms. joita ei ole kalustepiirustuksissa osoitettu rakennusurakkaan kuuluviksi. varaston säilytyskalusteet - säädettävät varastohyllyt, -kaapit yms. joita ei ole kalustepiirustuksissa osoitettu rakennusurakkaan kuuluviksi. trukkihyllyt avokatokseen. jätehuolto- / kierrätysastiavarusteet. Päiväys ja allekirjoitus Arkkitehtisuunnittelu Tallinna 27.03.2017 Projekt Kuubis OÜ Tatari tn. 25 Tallinn 10116 Katrin Männik, arkkitehti 27 / 27