JALKAVÄKIRYKMENTIT 56 JA 60 SEKÄ OSASTO TÖRNI ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA 1941-1944 YHTEINEN VUOSIKOKOUS 24.5.1988 SATAKUNNAN LENNOSTOSSA PIRKKALASSA
Sisällysluettelo: Sisä-Suomen sotilasläänin tervehdys Kenraalimajuri Seppo Räisänen 5 Tampereen kaupungin tervehdys Kaup.valt.puh.joht. Matti Koponen 7 Ohjelma Satakunnan Lennostossa 9 JR 56:n Kilta ry:n vuosikokous. 10 Puheenjohtajan palsta II JR 56:n Kilta r.y. vuosikertomus 1987...... 13 JR 56:n muistomerkin paljastus Raumalla.... 16 Kartta... 20 JR 60 jatkosodassa 21 Siellä jossakin. 27 JR 56:n yksiköiden historiikkeja valmistunut. 30 Otteita 3./ JR 56:n sotapäiväkirjasta 1941-1944.. 31 1 ärjestelytoimikunta...... 40 Motti - Matti. 41 Muistiinpanoja....... 42
Kunnioitetut JR 56:n, JR 60:n ja Osasto Törnin veteraanit Pyydän esittää Teille Sisä-Suomen sotilasläänin lämpimän tervehdyksen. On ilahduttavaa, että olette kokoontuneet nyt Pirkanmaalle, josta osa Teistä lähti isänmaatamme puolustamaan noin 47 vuotta sitten. Jokainen puolustusvoimissa palveleva; henkilökuntaan kuuluva, varusmies ja reserviläinen arvostaa suuresti Teidän uhrautuvaisuuttanne ja sitkeyttänne sodan ankarissa olosuhteissa samoin kuin senjälkeisessä yhteiskuntamme jälleenrakentamisessa. Toivon, että kokoontumisestanne muosostuu miellyttävä ja virkistävä yhdessäolon tilaisuus. Seppo Räisänen Sotilasläänin komentaja Kenraalimajuri 5
JR 56- JR 60 Killan Aseveljet, meille pirkanmaalaisille ja erikoisesti myös tamperelaisille on ilo tänä keväänä tervehtiä Teisä saapuessanne tänne vuosikokoukseenne. Tampere on maamme itsenäisyyden aikana kehittynyt ja muuttunut. Sekä kehitys että muutos ovat vieneet meitä eteenpäin. Kiitos Teille, jotka olette panneet itsenne alttiiksi puolustaessanne maamme vapautta. Ilman yrittämisen vapautta ei täälläkään olisi koettu sellaista myönteistä rakennemuutosta, kuin nyt on tapahtunut. Toivon, että viihdytte keväisessä kaupungissamme ja viette täältä mieluisat yhdistävät muistot. Toivon kiltanne rakentavalle työlle jatkuvaa menestystä. Matti Koponen Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sosiaalineuvos 7
OHJELMA SATAKUNNAN LENNOSTOSSA PIRKKALASSA Tiistai 24.5. 10.30 alkaen kokoontuminen Lennostossa. Ohjelmien jako ja osanottomaksujen perintä. Ruokailu ja päiväkahvi 20 mk. Osallistumismaksu illanviettoon hotelli Rosendahlissa ~ mk. 11.45 12.00 12.30 13.30 14.30 16.00 Järjestäytyminen lippukentälle. Lipunnosto. Kenttähartaus. Seppeleen lähettäminen Pirkkalan Sankarihaudalle. Katselmus. Ruokailu/ Lennoston esittely. (Ruokaillaan kahdessa osassa.) Lentokaluston esittely. Vuosijuhla. Alkusoitto. Motti-Matti marssi. Tervehdyssanat. Hiljainen hetki. Hymni. Juhlapuhe. Kuorolaulua. Vapaa sana. P alki tsemiset. Sillanpään marssilaulu. Kahvitauko. Vuosikokous. Soittokunta. Lentokonehalli 3. Lentokonehalli 3. Soittokunta. Soittokunta ja yleisö. 1. ja 5. säkeistö. Puheenjohtaja Antero Kallio. Soittokunta. Satakunnan Lennoston komentaja eversti Jouko Knuutila. Tampereen Veljeskuoro. Kuuluttajan ilmoittamassa järjestyksessä. Soittokunta ja yleisö. Käsitellään sääntöjen 9 :ssä mainitut asiat. Esityslista erikseen. Lähtö tampereelle Hotelli Rosendahlissa kello 18.00 alkavaan ohjelmalliseen illanviettoon. 9
JR 56:n Kilta ry:n vuosikokous Aika 24.05.88 klo 16.30 Paikka Satakunnan Lennosto Esityslista 1. Kokouksen avaus (Killan puheenjohtaja) 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä ääntenlaskijat 4. Esitetään Killan toimintakertomus (julkaisussa), tilit ja tilintarkastajien lausunto 5. Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä 6. Toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksut 7. Valitaan puheenjohtaja ja erovuoroisten tilalle johtokunnan jäsenet 8. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja varamiehet 9. Valitaan edustajat Maanpuolustuskillat ry:n kiltaneuvostoon 10. Määrätään Killan ilmoituslehdet 11. Muut asiat 12. Kokouksen lopettaminen 10
Puheenjohtajan palsta Kiltamme on tmmmut vireästi. Keväinen laivaristeily onnistui hyvin. Helsingin alaosasto ansaitsee kiitokset mainioista järjestelyistä. Raumalaiset panivat töpinäksi. Lahjoituksen turvin he pystyttivät JR 56 historiasta kertovan laatan edustavalle paikalle hyvässä yhteistyössä kaipuugin isien kanssa. Hienosti junailtu avajaistilaisuus sai runsaasti julkisuutta osakseen. Historiamme kirjoitus sai vauhtia ja edistyi. Ensinnä 3. komppania julkaisi kuvauksen sotaretkistään, sitten KRH/ ll JR56 yllätti komealla kirjallaan. JR60 vaiheet on painettu tähän julkaisuun erikoisesti sen johdosta, että JR60 miehet - JR56:een siirtyneet yhtä hyvin kuin JR60:n "vanhat" - olivat alkuaan Tampereelta, Pohjois-Hämeestä ja Satakunnasta. Kokouspaikkammehan on tällä kertaa kyseisen alueen keskustassa. Tarkoituksemme on saada nämä kiltaveljet aikaisempaa voimakkaammin mukaan yhteisiin rientoihin. Meillä on paljon tekemistä lähivuosina. Ensi vuonna on jälleen 5- vuotiskatsauksen vuoro - 45 vuotta kotiuttamisestamme. Laitilalaiset ovat jo valmisteluissaan pitkällä. Useiden komppanioiden puuhamiehet ovat ryhtyneet tallentamaan omien sotaretkiensä erikoisvaiheita sotapäiväkirjoihin, muistitietoihin ja valokuviin perustuen. Työ ei ole alkanut hetkeäkään liian aikaisin, mutta aikaa on riittämiin. Patsas-ja laattahankkeet edistyvät Rauman ja Tyrvään malliin monilla paikkakunnilla. 11 Killan jäsenmäärä vähenee ajan puristuksessa. Toisaalta monet miehet ja naiset, jotka kuuluivat joukkoomme, ovat olleet syrjässä. Tiedottamalla lähikavereille voimme vielä jopa suureotaakio aktiivista jäsenistöämme. Näin me parhaiten teemme kunniaa poissiirtyville aseveljille ja rykmenttimme legendaariselle komentajalle ev. Matti Aarniolle - Motti-Matille -, jonka ajatuksiin kiltatyömme perustuu. Hänen lahjoituksensa ja julkaisumme ilmoitustuottojen turvin JR56 killan taloudellinen pohja on turvattu. Alaosastojen itsenäinen taloudellisiin realiteetteihin perustuva toiminta on ensimmäinen osoitus kiltatyön tarkoituksesta aktivoida elämämme ehtoon vuosia hyödyllisillä harrastuksilla. Historia arvostaa aikaisempaa enemmän työtämme. Näyttäkäämme uusille sukupolville, että me edelleen haluamme toiminnallamme vahvistaa sitä perustaa - kansamme vapautta, jonka säilytimme taistelujen vuosina 1939-45. Toivotan kevätkokouksen osanottajille kaikkea onnea. Antero Kallio
JR 56:n KILTA r.y. VUOSIKERTOMUS 1987 Yleistä Killan toiminta on jatkunut vanhoja periaatteita ja perinteitä noudattaen. Killan alue- ja alaosastojen välinen kanssakäyminen on vilkastunut eräiden erikoistapahtumien ansiosta. Edesmenneitä veljiä on muistettu ja saatettu hautaan. Teemme Kunniaa kaikille vuoden aikana poistuneille Kiltaveljillemme. Kilta ja killan alue- ja alaosastot ovat muistaneet kiltaveljiä juhlapäivinä ja vierailleet sairaiden luona sekä kotona että sairaaloissa. Alueja alaosastot ovat vuoden aikana järjestäneet erilaisia veljestilaisuuksia ja pitäneet vuosikokouksiaan. Johtokunta on vuoden aikana kokoontunut 3 kertaa. Killan puheenjohtaja ja huomattava osa johtokunnasta on vieraillut alue- ja alaosastojen luona ja osallistunut heidän kokouksiinsa. Vuosikokous 13.-14.4.1987 Helsingin alaosasto järjesti vuoden 1987 vuosikokouksen 13.-14. 4.1987 ALBA TROSS-laivaristeilynä. Vuosikokoukseen osallistui n. 325 kiltaveljeä ja sisarta. Killan puheenjohtaja Antero Kallio avasi kokouksen muistaen edesmenneitä kiltaveljiä ja Motti-Mattimme meille jättämää henkistä perinnettä. Mauri Sormaalan puheenjohdolla sujui vuosikokous nopeasti. Valinnat, johtokunta (alueosastoittain) ja tilintarkastajat vuodelle 1987: 13 Antero Kallio, puh.joht., Hki Hilding Nybacka, 1 siht., Hki Veikko Mattila, II siht., Hki Maire Lonka, Etelä-Häme Mauri Sormaala, Helsinki Kaino Tuokko, Helsinki Juhani Valsta, Helsinki Toivo Haianen, Laitila Eero Honkinen, Laitila Toivo Raivo, Laitila Erkki Suvanto, Laitila Tarmo Suvanto, Laitila Lauri Koivunen, Pirkanmaa Risto Kokkonen, Pirkanmaa Arvo V Lehto, Pirkanmaa Kalle Majamaa, Pirkanmaa Voitto Vuokko, Pirkanmaa Martti Huhtamaa, Rauma Väinö Leppänen, Rauma Aapo Rajahalme, Rauma Vihtori Siivo, Rauma Kosti Tammenniemi, Turku Martti Jaakkola, Uusikaupunki Ragnar Kurkilahti, Uusikaupunki Erkki Luntamo, Uusikaupunki Niilo Nurmi, Uusikaupunki Viktor Poras, Tilintark. Antti Virtanen, Tilintark. Pauli Jalas virta, Varatilintark. Erkki Putkonen, Varatilintark. Hilding Nybacka, Killan edustaja Maanp.kilt.liit. liittoneuvostossa. JR 56:n Killan säännöt vahvistettiin lopullisesti niin että JR 60:n veljet voivat kuulua kiltaamme. Asia ei aiheuta nimenmuutosta. Killan ilmoituslehti on ollut Suomen Sotilas. Vuoden 1988 vuosikokouksen järjestää Pirkanmaan alueosasto. Vuosikokouksen aikana toimeenpantu "laatikkokeräys" tuotti 2.089,05 mk. Everstiluutnantti Martti Silanterä valittiin yksimielisesti JR 56:n Killan kunniajäseneksi. Hän on järjestyksessä kolmas kunniajäsen.
Juhlatilaisuus vuosikokouksen jälkeen Varsinaisen vuosikokouksen jälkeen pidetyssä juhlatilaisuudessa kuultiin kunniajäsenemme, kenr. Urpo Levon esitelmä suurvaltapolitiikasta ja meidän selviytymisestä kunnialla sodistamme, Kaino Tuokon selostus historiikistä 3/ JR 56 sekä eräitä perinteellisiä tervehdyksiä. Kunniamerkit ja viirit juhlatilaisuuden yhteydessä Ansioituneille kiltaveljille jaettiin kunniamerkkejä: Antti Emil Virtanen, Suomen Valkoisen Ruusun l lk. ritarimerkki, Aarne Johannes Tuominen, Suomen Leijonan Ritarikunnan ritarimerkki. JR 56:n Killan kiltaviirejä: Rakel Soikkeli, Unto Oras, Aarne Virolainen, Toivo Arvonen, Jorma Rantanen, Sally-Albatross, Erik Åberg/ Oy Nordblad Ab. Alue- ja alaosastojen tiimoilta Helsinki: Merimieskoululla jarjestettiin joulukuussa perinteellinen pikkujoulu-juhla. Alaosaston kiltaveljet ovat osallistuneet Maanpuolustuskiltojen Liiton toimintaan ja tilaisuuksiin. Alueosasto on liittynyt Helsingin kiltapiiriin. Laitila: Laitilan kiltaveljet ovat muistaneet edesmenneitä veljiä ja laskeneet seppeleitä sankari- ja muille haudoille. 6.11.87 oli järjestetty kirkkotilaisuus jossa kiltamme puheenjohtaja Antero Kallio puhui. Pirkanmaa: Veljet ovat tiivistäneet rivejään ja toiminta on vilkastunut. Laajalti on osallistuttu muis- tojuhliin, veteraani- ja asevelitilaisuuksiin. Vuoden -88 vuosikokouksen valmistelu on huomattavassa määrin työllistänyt veljiä eri puolella Pirkanmaata. Rauma: Merkittävä suurtapahtuma oli JR 56:n muistolaatan paljastus 6.12.87. Varat tarkoitukseen oli lahjoittanut teollisuusneuvos Erkki Paasikivi. Suuri määrä JR 56:n veteraaneja osallistui paljastustilaisuuteen. Erkki Paasikivelle luovutettiin omistuskirjoituksin ja vapaudenristillä varustettu erikoiskivilaatta siitä kalliosta johon rykmentin muistolaatta on kiinnitetty. Eurajoella järjestettiin lokakuussa veljestilaisuus. Syksyllä valmistui 3./ JR 56:n sotapöytäkirjojen pohjalta laadittu julkaisu, sisältäen mm. täydelliset nimiluettelot ja 3.12.87 järjestivät lappilaiset kiltaveljet II JR 56:n Krh-joukkueen muistelmakirjan julkaisemis- ja juhlatilaisuuden. Uusikaupunki: Perinteelliset joulupaketit jaettiin 23.12.87. Vuoden aikana on muistettu veljiä juhlapäivinä, käyty sairaiden luona sekä laskettu seppeleitä sankarihaudoille. Yhteistyö JR 56:n kilta kuuluu Maanpuolustuskiltojen liittoon. Kiltamme puheenjohtaja on toiminut liiton varapuheenjohtajana. Liiton vuosikokous pidettiin Immolassa. Rajakoulun tiloissa 25-26.4.87 (Kallio ja Nybacka) Liittoneuvoston kokous pidettiin Huoltokoulutuskeskuksessa Lahdessa lokakuun 24. p-nä (Nybacka). Maanpuolustuskillan järjestöseminaari killoille järjestettiin Kaartin Pataljoonassa 12.12.87 (Nybacka). 14
. JR 56:N MUISTOMERKIN PALJASTUS RAUMALLA Muistomerkkitoimikunnan puheenjohtaja kiltaveli Aapo Rajahalme piti muistomerkin paljastustilaisuudessa 6.12.1987 seuraavan juhlapuheen: ASEVELJET Neljä K-kirjaimella alkavaa sanaa: Kollaa - Karhumäki - Krivi- Kagrakangas ovat JR 56:n etappeja, jotka ovat kaukana tältä paikalta, sekä kilometreissä, että vuosissa. Kuitenkaan me emme koskaan pääse niistä irti. Ne pysyvät sisällämme niin kauan kuin meille elonpäiviä suodaan. Samalla etäisyys noista ajoista ja tapahtumista on mielessämme selventänyt ja kirkastanut niiden merkitystä. Me näemme nyt, että yhdessä eletyt ja koetut raskaat vuodet ja niiden uhrit eivät ole olleet turhat. Tämä isänmaamme viettää tänään 70-vuotispäiväänsä - rauhassa, itsenäisenä ja vapaana. Maailmassa on lukuisia maita, joissa ihmiset elävät rauhantilassa, mutta heiltä puuttuu vapaus. Maita, joissa ihmiset unelmoivat vapaudesta löytyy niin Aasiasta, Afrikasta, Amerikasta kuin Euroopastakin. Meillä on vapaus. Suomalaisilla on todella syytä iloita siitä. Emme me veteraanit ylpeile sillä. Mutta meillä on hiljainen oikeus sisimmässämme tuntea nöyrää tyydytystä ja kiitollisuutta.
Muistolaatan teksti: Jalkaväkirykmentti 56 Perustettiin kesäkuussa 1941 Vakka-Suomen suojeluskuntapiirin Raumalla sijainneen esikunnan toimesta. JR 56 siirtyi etulinjaan 17. 7.1941 talvisodan kunniakkailla Kailaan tamereilla. Rykmentin 3 500 miehestä menetettiin 12 vuorokautta kestäneissä taisteluissa kaatuneina ja haavoittuneina yhteensä 754 sotilasta. Tässä luvussa on komppanioiden kaikkiaan 67 upseerista 36. Kailaan jälkeen rykmentin taistelutaival kulki Petroskoin ja Karhumäen kautta Maaselän kannakselle. Siellä 2,5 vuotta kestäneen asemasotavaiheen jälkeen aloitettiin 20.6.1944 vetäytyminen kohti koti-suomea. JR 56 olijälleen Kotiaan - Loimolan puolustusasemissa kun aselepo 4. 9.1944 solmittiin. Noin vuosi sitten teollisuusneuvos Erkki Paasikivi kertoi muistelevansa usein nuoruutensa ystäviä, joiden osaksi tuli tämän maan puolustaminen rintamalla. Hän oli sotavuodet teollisuuden palveluksessa ja kertoi tuntevansa, että hän on saanut elää Suomen kohtalon vuodet paljon köykäisemmin kuin hänen ikätoverinsa ja ystävänsä. Heidän muistonsa kunnioittamiseksi Erkki Paasikivi ilmoitti haluavansa lahjoittaa JR 56:n miehistä kertovan muistotaulun. Viime aikoina on Suomessa puhuttu paljon patsaista ja muistomerkeistä. Niiden muotoa, pystyttämistä ja paikkaa on kannatettu ja vastustettu, sekä virallisesti, että epävirallisesti. Rykmenttimme puolesta on ilo todeta, että Rauman kaupunki on alusta alkaen ja kaikin tavoin erittäin myötämielisesti suhtautunut tähän hankkeeseen ja omalta osaltaan sitä auttanut. Kaupungin puolesta on meille luovutettu tämä arvokas paikka lähes vuosisataisen, vanhan merikoulun kupeessa. Me voimme vain kiittää tämän kohta paljastettavan muistomerkkimme mesenaattiaja Rauman kaupunkia meille veteraaneille annetusta suuriarvoisesta lahjasta ja kunnianosoituksesta. Se reservistä palvelukseen kutsuttu joukko, joka täältä Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhtymäkohdasta, eli Vakka-Suomen Suojeluskuntapiirin alueelta lähes puoli vuosisataa sitten koottiin, oli syntynyt keskimäärin samoihin aikoihin kuin itsenäinen Suomi. 17
Seitsemän vuosikymmentä on siten myös meidän jäljellä olevien kohdalla se vuosipaalu, jonka tuntumassa me nyt elämme. Ja Suomessa on hyvä elää. Kun me palautamme mieliimme talvi- ja jatkosodan ajat ja niiden jälkeen vielä pitkään jatkuneet raskaat rakentamisen, korvausten ja puutteen vuodet, voidaan sanoa, että niihin verrattuna tämän päivän suomalaisten olot ovat ruhtinaalliset. Ja valitusvirret ovat tänään, myös meidän veteraanien osalta, turhat. Sigfrid Sirenius on sanonut: "Jos Jumala on antanut meille nuoruudessaan suuria ajatuksia, jalojen tapahtumien odotuksia ja uhrimieltä niiden toteuttamiseksi, älkäämme antako niiden vanbernmaila iällä himmetä, vaikka vuodet satavat päähämme lunta, ja veremme kierto hidastuu." Jumala tätä maata ja kansaa varjelkoon. VARATTU TAMPEREEN ALUESÄÄSTÖPANKKI 18
\ VANHA RAJA _....-.. -- UUSI RAJA- 1-'r-'t-iHH ETENEf.UNEN ~ lv:;)~.< ~\VALAMO LAATOKKA J R 60 JATKOSODASSA 1,.,..-. f ' ---:::±-:----+-,..,. ~ -+ "' V.,
JR 60 JATKOSODASSA Kun El JR 60 kotiutettiin Maskussa, syttyi kotiuttamisrakennus palamaan. Samalla paloivat kaikki rykmenttiä koskevat asiakirjat mm. Sotapäiväkirja. Kanslianeuvos, kapteeni Eero Koroma, JR 60:n adjutantti 23.6.41-15.1.42 on tehnyt arvokkaan työn kootessaan muistiinpanoistaan ja muista lähteistä JR 60:n historian. Sen alaotsikoissa sulkeissa olevat numerot viittaavat karttalehden numeroihin. ) Eero Koroma 13.3.1940 1. Rykmentin perustaminen ja keskitysmarssi 17.6.-12. 7.41 (1) JR 60:n esikunta perustettiin Varsinais-Suomen suojeluskuntapiiristä Maskun Seurojentalolla, I P Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiiristä, josta perustettiin myös Tykkikomppania ja Kranaatinheitinkomppania, II P Pohjois-Satakunnan suojeluskuntapiiristä ja III P Vakka-Suomen suojeluskuntapiiristä. E/ JR 60 siirtyi 23.6.41 Riihimäelle ja majoittui Herajoen kansakoululle. Rykmentin muut osat saapuivat Riihimäelle 24.-27.6.41 välisenä aikana. JR 60 kuului sotien välisenä aikana laaditun liikekannallepanosuunnitelman mukaan 1.D:aan, joka käsitti Lounais-Suomen sotilasläänin. Divisioona oli Ylipäällikön välittömässä alaisuudessa. Ylipäällikön 27.6.41 hyväksymän suunnitelman mukaan 1.D määrättiin siirrettäväksi Korpiselän seudulle, missä perustettiin VI AK, johon 1.D ja siis myös JR 60 määrättiin kuuluvaksi. 29.6.41 Ylipäällikkö perusti päähyökkäyssuuntaa varten Karjalan Armeijan, johon VI AK:n lisäksi kuului VII AK. Karjalan Armeija muodosti voimaryhmän, jonka tuli hyökätä painopistesuunnassa Jänisjärven pohjois- ja itäpuolitse Laatokan koillisrannikolle sekä jatkaa sieltä hyökkäystä Petroskoita ja Latinanpeltoa kohti. Kun Karjalan kannaksella oli suunnitelman mukaan aluksi pysyttävä puolustuksessa, niin JR 60 tuli kuulumaan jatkosodan taistelujen painopistesuunnassa taisteleviin joukkoihin. JR 60:n komentajana oli evluutn H.T. Kinnunen (17.6.-22. 7.),l.D:n komentajana eversti P. Paalu, VI AK:n komentajana kenr.majuri P. Talvela, VII AK:n komentajana kenr.majuri Waldemar Hägglund ja Karjalan Armeijan komentaja kenr.luutn. E. Heinrichs. 28.6.JR 60 siirtyi Nastolaan, josta se 2. 7. lähti Joensuun kautta Tuupovaaraan Koveroon, jonne saapui 4. 7. iltapäivällä. Koveron ja Eimisjärven välillä vihollisen koneet pudottivat pommejaan päivittäin 6.7.-12.7. välisenä aikana rykmentin majoituspaikoille. 12.7. pommituksessa haavoittui sotamies Aito Aarnio, joka oli siis rykmentin ensimmäinen haavoittunut. 21
2. Moskovan rauhan rajan ylitys 13.7. ja vanhan rajan ylitys 19.7. (2,3,4,5) JR 60 ylitti Moskovan rauhan rajan 13.7. Korpiselän kohdalla ja majoittui Trokin kylän seuduille. Tsokista rykmentti marssi Paarajärven maastoon 15.7. Marssi jatkui edelleen Loimoiaan 16.7. ja Suur-Retsujärvelle 18.7. Känsäselkään rykmentti saapui 19.7. Marssi oli tapahtunut rauhallisesti muutamaa viimeistä kilometriä lukuunottamatta, jolloin vihollisen lentokoneet pudottivat pommeja. Rykmentin edellä eteni taistellen Laguksen Prikaati. 19.7. kol4.30 rykmentti ylitti valtakunnan vanhan rajan ja tuli Tulemajärven rantaan klo 5.50, Palalahden kylään. 3. Eteneminen Vieljärven itäpuolelle 20.-24.7. Tsokkilaan, jossa asemasodassa linjalla Savinova-Efimovaselkä-Tiekolmio-Syväjärvi Kotajärvi-Perjärvi 24.7.-31.8. (6, 7) Tähän asti rykmentti oli ollut Karjalan Armeijan reservinä, mutta Tulemajärven maastossa alkoivat taistelut ja näin rykmentti oli muuttunut etulinjan rykmentiksi. Eteneminen taistellen Vie! järveä kohti alkoi 20.7. Vieljärvi saavutettiin 21.7. ja eteneminen jatkui vielä noin 10 km itäänpäin Tsokkilaan, jonne se pysäytettiin Karjalan Armeijan käskystä 24.7. Rintama kiteytyi rykmentin osalta linjalle Kotajärvi-Syväjärvi-Sovinovo, mikä oli Ylipäällikön määräämä välitavoite. Tällä lohkolla Vieljärvi-Prääsän tien molemmin puolin JR 60 joutui käymään puolustustaisteluja kiivaasti hyökkääviä venäläisvoimia vastaan 24.7.-15.8. välisenä aikana. Varsinkin elokuun 10. pnä vihollinen aloitti vahvan tykistön tukeman varsinaisen hyökkäystensä sarjan päätien suunnassa. Sen tykistötuli oli erittäin ankara. Lisäksi lukuisat pommi- ja hävittäjäkoneet pommittivat ja tulittivat sekä etulinjaa että Vieljärven kylää. Päätien suunnalla 1 P:aa vastaan esiintyi vihollisen panssarivaunuja, joista kaksi raskasta. Hyökkäykset torjuttiin. Taistelu leimahti uudelleen 12.8. illalla, ja ne jatkuivat kiivaina vielä 14.-15.8. Hyökkäys raukesi tyhjiin ja alkoi suhteellisen rauhallinen aika Karjalan Armeijan uuden yleishyökkäyksen alkuun saakka. Näiden taistelujen ajoilta on mainittava sellaiset taistelupaikkojen nimet kuin Somonova, Kutsjärvi, Perjärvi, Kadarjärvi, Kotajärvi, Syväjärvi, Tiekolmio, Efimovaselkä, Savinovo ja Matselitsa. Rykmentin komentajaksi 22.7. tulleen majuri V. Laakson haavoituttua 3.8. tuli komentajaksi 5.8. evluutn K. K. Kari. 4. Nuosjärven eteläpään raskaat taistelut 1.-7.9. (8) J ' Kun 17.D oli vapautunut Hangon rintamalta ja siirretty VI AK:aan 12.8., voitiin 1.D siirtää Hägglundin komentamaan VII AK:aan. 22
27.8. Ylipäällikkö antoi käskyn Karjalan Armeijan hyökkäyksen jatkamisesta. Karjalan Armeijan komentaja laati suunnitelman jatkuvaa hyökkäystä varten. Päämääränä oli saartaa alueella Niiniselkä-Sotjärvi Nirkka olevat venäläiset voimat ja avata tiet Latinanpellon ja Petroskoin pääetenemissuuntiin. 1.9. alkoi hyökkäys JR 60:n osalta siten, että vasemmalla siivellä oli III P, keskellä 1 P ja oikealla Vieljärvi-Prääsän tien tuntumassa II P. Iltaan mennessä päästiin vain vähän eteenpäin ja ankara taistelu jatkui vielä 2.9. ja 3.9. Kotsuran ja Holman maastossa. Vihollisen puolustus murrettiin 4.9. Kotajärven-Kutsjärven-Syväjärven kannaksilla ja II P eteni tien suunnassa noin 1,5 km:n päähän Nuosjärvestä. 111 P valtasi kiihkeiden taistelujen jälkeen 5.9. Kotsuran ja Holman kylät ja 7.9. oli Nuosjärven eteläpää suomalaisilla pääasiassa JR 60:n voimin. Näillä taisteluilla sidottiin vihollisen voimia, jotta vasemmalla puolella oleva 11.D pääsisi valtaamaan Prääsän ja näin katkaisemaan vihollisen huoltoyhteydet Petroskoihin. 11.D valtasi Prääsän 8.9. Se alue vihollisen rintamaa ja sen selustaa, jota vastaan JR 60:n hyökkäys oli kohdistunut, oli koko rintama-alueen vahvin ja vaikein kohta. Senhän kautta kulki Petroskoista tuleva päätie, jota myöten vihollisen oli helppo saada apuvoimia. 5. Nuosjärveltä Pyhäjärvelle 10.-14.9. (9) 10.9. eteni 111/ JR 60 Nuosjärven eteläpäästä kaakkoon kohti Aurinkan kylää, jonka se saavutti kiivaiden taistelujen jälkeen. II JR 60 ja II/ JR 60 olivat jo 9.9. lähteneet etenemään sen lounaispuolella olevaa Nikanovaa ja Alkukylää kohti, josta ne kääntyivät Majaselän kautta Jadroon, jonka saivat haltuunsa 13.9. Hristanan kylä vallattiin 14.9. ja näin oltiin Pyhäjärven rannalla. Pyhäjärven lännenpuoleinen alue puhdistettiin seuraavina päivinä vihollisen joukoista. Ote l.d:n päiväkäskystä no 19 (17.9.41) "Saavutetuista suurista menestyksistä kiitän kaikkia komentajia, upseereita, aliupseereita ja miehiä. Erikoisen tunnustukseni annan JR 60:n komentajalle K. Karille ja hänen uljaalle rykmentilleen, joka keskeytymättä kahden kuukauden ajan on osallistunut ankariin taisteluihin pyytämättä tai saamatta lepoa tai vaihtoa." 6. Petroskoin valtaukseen liittyvät taistelut 23.9.-1.10. - Matrosa, Jandryjärvi, Lohijärvi, Petroskoi (10,11) Pyhäjärven taistelujen jälkeen VII AK:n komentaja siirsi l.d:n joukot Matrosan maastoon, josta sen oli valmistauduttava etenemään Petroskoita 23
kohti. 24.9. sai l.d käskyn hyökätä armeijakunnan oikealla siivellä erämaan halki lounaasta Petroskoihin. 25.9. JR 60 keskitettiin Jandryjärven maastoon. Kun Jandryjärvi oli joutunut vihollisen haltuun, joutui III P 1 JR 60 sitä vastaan taisteluun, joka iltaan mennessä ratkesi suomalaisten eduksi. Petroskoihin kohdistuvaa hyökkäystä varten JR 60 oli ryhmitetty siten, että III P oli Jandryjärven kaakkoispuolella, II P pohjoispuolella, 1 P itäpuolella. 26.9. joukot ryhtyivät etenemään Lohijärveä kohti. 28.9. valmistui pioneerien rakentama tie Parakkikylä 1 :een, jossa joukot jakaantuivat kahtia: toinen - pohjoisempi - jota evluutn Kari komensi, eteni Konnotielle. Tähän ryhmään kuuluivat 1 ja II P 1 JR 60. Toinen - eteläisempi- eteni majuri Patkaman komentamana Parakkikylä 3:a kohti. Tähän ryhmään kuuluivat II II JR 60, Kev.Os. 8, Kev.Os. 10 ja 42. Rajajääkärikomppania. 29.9. Parakkikylä 3 saatiin suomalaisten haltuun. Kahtena kiilana edettiin jatkuvasti taistellen kohti Petroskoita lounaasta käsin: toinen Konnatietä ja toinen 4-5 km etelämpänä. 30.9. kumpikin hyökkäyskiila oli päässyt n. 2 km etäisyydelle Petroskoista. Eteläisempi kiila hyökkäsi kaupunkiin klo 4.30 ja pohjoisempi klo 5.00. Samana aamupäivänä saapuivat myös Os. Laguksen joukot etelästä kaupunkiin noin klo 9.00. Klo 8.00 sai 1 P yhteyden Patkaman johtamiin joukkoihin. Petroskoin raskaiden metsätaistelujen päätyttyä JR 60 sai muutaman päivän levätä kaupungissa. Rykmentin esikunta oli Herzeninkadulla ja III P Kulttuuripuistossa. 7. Petroskoista Kontupohjaan, Muurmannin radalle, Uunitsaan ja Fedotovaan 4.10.-7.11. (12,13,14) 4.10. JR 60 siirtyi Solomannin salmen yli Lohmosjärven itäpuolelle, Lehnavolokin kylään. 1 P jäi kuitenkin vielä Petroskoin vartiopataljoonaksi ja marssi vasta 5.10. muun rykmentin yhteyteen. l.d:n komentajan käskyn mukaan rykmentin ensimmamen tavoite oli linja Koivusilta-Jalgora noin 4 km Lohmosjärven pohjoispäästä pohjoiseen. Rykmentin oikealla puolella eteni Jalgoraan JR 56. JR 60:n oli lähetettävä voimakas tiedustelu Muurmannin rautatielle ja samalla häirittävä vihollisia sen selustassa. Kärjessä lähti Lehnavolokin kylästä II P ja sitä seurasi III P. II P:n kärkikomppania eteni pohjoiseen melkeinpä tiettömässä maastossa. Samaan aikaan II P:n yksi komppania lyötyään vihollisen Lohmosjärven pohjoispuoleisessa maastossa pääsi Muurmannin radalle, jota se voi nyt tulellaan häiritä ja näin tukea vasemmalla hyökkäävän JR 5:n etenemistä. Eräiden eksymistenkin jälkeen II P saavutti Paloaseman kylän 7.10. Rykmentin vasen sivusta oli avoin ja vihollinen hyökkäsi 9.10. tähän avoimeen kohtaan ja suoraan tykistön tuliasemiin. Avuksi saatiin kuitenkin omia voimia ensin pienempiä ja sitten III P. 160 vihollista kaatui ja 60 antautui. Saatiin paljon karttoja ja muita tietoja, mm. sellaisia, että kenr.majuri Avakumov johti taisteluja ja että komentopaikkana oli Tulguba. 10.10. III P yritti koukata Muurmannin rautatielle, mutta epäonnistui. 24
11.1 0. yrittivät 1 ja II P motitusta, mutta sekin epäonnistui. III P pääsi etenemään kuitenkin luoteeseen Kondokubasta tulevan ja Kontupohjasta tulevan tien risteykseen. 13.-17.10. jatkuivat veriset taistelut Suunun aseman tienoilla Kontupohjanlahden ja Patojärven kannaksella. Vastassa oli 313.0. 18.10. rykmentti valtasi Suunuojoen suun. 18.10. Paalu alisti 1 P:n JR 5:lle ja Kontupohja joutui näiden suomalaisten joukkojen haltuun 2.11. Sitä ennen oli Kentjärven ja Munjärvenlahden tienoot saatu suomalaisille ja 29.10. voi III P siirtyä autokuljetuksin tietä Suunu-Suoju Munjärvi-Juustjärvi. Viimeksimainitussa paikassa se purettiin. 30.10. siirtyi muu osa rykmenttiä autokuljetuksin Munjärvelle. 1 P oli edelleen alistettuna JR 5 :lle. 2.11. JR 60 siirtyi Tiutian ja Konnun väliselle alueelle, missä sille alistettiin HRR. Tehtävänä oli katkaista tie ja rata Käppäselän eteläpuolella. 3.11. rykmentti eteni Kontiojärven kylään ja Lismajoelle, jonka yli menevä silta oli katkaistu. 1 oki onnistuttiin ylittämään ja käytiin lujia taisteluja. 4.11. illalla päästiin Muurmannin radalle. 5.11. eteneminen jatkui Käppäselkää kohti siten, että II P meni maantietä ja III P rautatietä pitkin. Aamupäivällä molemmat pataljoonat saapuivat Käppäselkään, josta III P ruokailtuaan lähti kohti Uunitsanjokea. 6.11. III P oli Uunitsan kylässä. II P saapui Fedotovan kylään 5.11. ilman taisteluja. 8. Karhumäen valtaukseen liittyvät taistelut 23.11.-7.12. (14,15,16) Karhumäen vaikeissa taisteluissa olivat JR 60:n kaikki pataljoonat mukana. Rykmentti aloitti hyökkäystoimet 23.11. pyrkien lounaasta käsin saamaan yhteyden lännestä eteneviin suomalaisiin joukkoihin. Koukkaus lyötiin kuitenkin takaisin ja näin jouduttiin jäämään Kivijärven-Syvälammen-Vaaksjärven linjalle. 29.11. aloitettiin uusi hyökkäys ja tämä johti siihen, että 1.12. saavutettiin Kumsajoki. Vasemmalla sivustalla oli 1 P, keskellä II P ja oikealla III P. Täältä 1 P jatkoi hyökkäystä pisteen 94,7 kautta kaakkoon saavuttaen Kaitalammen Tienoon 7.12. II ja III P etenivät tänä aikana suoraan itään ja saavuttivat Karhumäen länsilaidalla olevan kasarmialueen 6.12. saaden samalla yhteyden Karhumäkeen pohjoisesta edenneen Kev.Os. 14:n osiin. Itse Karkumäessä käytiin 6.12. jatkuvia katu taisteluja. Taistelu Karhumäestä päättyi 8.12., joskin harhailevia vihollisen osastoja tavattiin kaupungin pohjoispuolella vielä 13.12. Vihollisen sitkeä puolustus, kaupunkia ympäröivä hyökkäykselle epäedullinen maasto sekä suomalaisten joukkojen uupumus, joka alensi niiden taistelutehoa, aiheutti sen, että tämän kuukauden kestäneen hyökkäysvaiheen aikana suomalaisten joukkojen (4.0, 1.0, Ryhmä 0 ja 1. JPr) tappiot muodostuivat suhteellisen suuriksi, yhteensä 1.500 mieheksi, josta kaatuneitten osuus oli hiukan yli 20 OJo. Vihollisen tappiot olivat vankeina 2.800 miestä ja kaatuneita arvellaan olleen noin 8.000 miestä. 25
JR 60:n päiväkäsky no 10/41: "Karhumäen kaupungin valtaukseen ja sen eteläpuolella saarrettujen vihollisrykmenttien tuhoamiseen ovat nyt päättyneet sotatoimet, joihin rykmenttimme on osallistunut lokakuun loppupäivistä alkaen. Kentjärven, Tiutian ja Riihiselän kautta osittain tiettömässä korvessa marssien saapui rykmentin pääosa Käppäselän eteläpuolelle radalle ja maantielle, jotka etumaiset osamme katkaisivat 3.11.41. Kiivaissa taisteluissa torjuttiin siellä vihollisen vastahyökkäykset ja murrettiin sen vastus, minkä jälkeen rykmentti suoritti nopeasti marssin Käppäselän kautta Uunitsanjoelle, jossa 6.11.41 taistelun jälkeen katkaistiin lännestä tulevan viholliskolonnan pakotie. Jo seuraavana päivänä saavutti rykmentti Äänisjärven rannalla olevan Fedotovan kylän, työntäen varmistuksen kauaksi pohjoiseen, mikä teki mahdolliseksi muiden tehtävää suorittamaan määrättyjen joukkojemme nopean marssin Karhumäen suuntaan. Lyhyen levon jälkeen sai rykmentti 21.11.41 tehtäväkseen edetä maastoon Karhumäen lounaispuolelle. Tällöin yhtyi rykmenttiin myös 1 pataljoona, joka rykmentistä erotettuna oli ratkaisevalla tavalla osallistunut Kontupohjan valtaukseen. Vaikeassa maastossa ja kaiken aikaa sitkeästi puolustautuvaa vihollista vastaan taistellen eteni rykmentti, jolle myös Kev.Os. 8 oli 27.11.41 alistettu, yhä lähemmäksi Karhumäkeä vallaten tärkeän maastokohdan toisensa jälkeen ja myötävaikuttaen ratkaisevasti Karhumäen strategisesti tärkeän kaupungin valtaukseen. Tässä yhteydessä suoritti rykmenttimme Karhumäen sotilaskaupunginosan puhdistuksen. "jne. 9. Rannikkopuolustuksessa tammi-maaliskuussa 1942 ja vanhojen ikäluokkien kotiuttaminen (1 ja III P) (14,15,16) Karhumäen valtauksen jälkeen rykmentti pääsi huolehtimaan Äänisen rantavarmistuksesta ja siinä samalla kunnolla lepäämään ja saunomaan, kun taistelut Äänisen ja Seesjärven välillä muuttuivat joulukuussa 1941 asemasodan luonteiseksi. Puolustusasemat voidaan määritellä vakiintuneen linjalle Poventsa-Hiisjärvi-Vansjärvi-Seesjärvi. 15.-16.1.1942 JR 60 otti laajemminkin rannikkopuolustuksen vastaan JR 26:lta ja tällöin osia 1 ja II pataljoonasta asettui II II JR 60:n rinnalle. Rannikkopuolustuksen aikana vihollinen yritti usein vankien sieppausta. Yksi suurempi yritys tapahtui II P:n kohdalla. Vastaiskuun osallistui mm. Törnin Jääkärikomppania. Kotiuttamisjärjestelyissä koottiin III/JR 60:een ensin kaikki 1911 ja sitä ennen syntyneet. 12.3.42 lähti III P rantalohkolta ja rintamavastuun otti II JR 60. Vanhusten pataljoona siirtyi Karhumäkeen ja kuormattiin siellä junaan 16.3.42. Mynämäelle pataljoona saapui 19.3.42 ja varsinainen kotiuttamispäivä oli 21.3.42. Myös 1/JR 60 kotiutettiin. Se luovutti rannik- 26
11. Rykmentin ja pataljoonien komentajat evluutn K. T. Kinnunen maj V. Laakso evluutn K. K. Kari 17.6.-22.7.41 22.7.-3.8.41 5.8.41-.4.42 Pataljoonan komentajat: 1 P kapt S. Ropponen II P maj K. E. Ruda kapt P. Riikilä maj E. Malmivaara III P maj K. M. Karmo (maj 27.1.42) 17.6.-12.8.41 12.8.41-19.4.42 19.4.43-30.6.44 12. JR 60:n tappiot sodan alusta 6.12.41 saakka: Kaatuneita Haavoittuneita u au m yht. u au m Esik. 1 4 5 1 2 11 1 p 5 21 86 112 11 67 238 IIP 10 30 104 144 22 64 312 IIIP 12 16 94 122 25 64 287 13.K 1 1 5 7 5 20 14.K 1 7 8 8 16 Ko. 1 1 Yht. 29 69 301 399 61 210 929 yht. 14 361 398 377 25 25 1200 Tappiot yhteensä 1599, jonka lisäksi 13 paleltunutta. Er.P 14:n menetykset Karjalan Kannaksella olivat vähän toista sataa miestä, joista kaatuneita yhteensä 33. SORASEUIA OY Puutarhakatu 8 33210 Tampere 21 puh. 931-34440 telex 22591 Sorax sf K E S 0 1 L Tampere OY 28
JR 56:N YKSIKÖIDEN HISTORIIKKEJA VALMISTUNUT Lappi Tl:n seurakuntakodissa oli 3. joulukuuta 87 isänmaallishenkinen juhlatilaisuus, jossa julkistettiin kirja "MUISTELMIA Jalkaväkirykmentti 56:n ensimmäisen pataljoonan krh. joukkueen taipaleelta vuosilta 1941-1944" Muistelmat perustuvat joukkueen sotapäiväkirjoihin, yksityisiin muistiinpanoihin ja muistitietoihin, joista on koottu runsain kuvin varustettuja kertomuksia. Ne ovat erittäin mielenkiintoista luettavaa rykmenttinne muissakin yksiköissä toimineille miehille ja varmaan myös heidän jälkipolvilleen. Kirja on nidottu, sivuja on 165. Ensimmäinen 500 kappaleen painos on myyty, toisesta painoksesta voivat halukkaat tilata 50 mk maksavan kirjan osoitteella: Osmo Kari, Lappi Tl 27230. Samassa juhlatilaisuudessa luovuttivat rykmenttimme 3. komppanian edustajat Veikko Vesa, K.K. Tuokko ja Heikki Lampinen komppaniaosa vaiheista kertovan historiikin "Lappi Tl:n komppania jatkosodassa 1941-1944" Lapin kunnalle, seurakunnalle ja Lapista sotaan lähteneille 22:lle 3. komppanian läsnä olleelle miehelle. Pisimmän ajan 3. komppanian päällikkönä toiminut Veikko Vesa piti luovutuspuheen, jossa hän totesi lähinnä sotapäiväkirjoihin perustuvan historiikin olevan Suomen lähihistoriaa sen vaikeimmilta taipaleilta, joilla Lapin miehet hoitivat velvollisuutensa kunniakkaasti. Historiikki sisältää sotapäiväkirjojen lisäksi luettelot perustamisvaiheen 18.6.1941 miehistöstä, myöhemmin tulleista täydennysmiehistä sekä kaatuneista. Työtä ja vaivaa vaatineen aineiston keruutyön on tehnyt metsäneuvos K.K. Tuokko. Otteita sotapäiväkirjan merkinnöistä alkuperäisessä muodossaan esitetään jäljempänä tässä julkaisussa. TILAA HUICAVA AJOOSI 1>AU~U~ UU&I BUSSI TILAUKCSE.T JA TIEDUSTELUT ~: s31-~aa 'loo 30
OTTEITA 3./JR S6:N SOTAPÄIVÄKIRJASTA 1941-1944 Heikki Lampinen on koonnut sotapäiväkirjamerkinnät läpileikkaukseksi kolmen ja puolen vuoden tapahtumista. Teksti on niinkuin on silloin kirjoitettu. 1941 18.6. 12.00 Yksikkö 5905 perustaminen Lappi Tl:n kirkonkylän kansakoululla. Perustamisvaiheen päivänä lottien muonitus. 23.6. 22.03 Junan lähtö. 2. 7. 02.30 Perillä Kaltimon asemalla. 14.7. 00.30 Sonkujärven maastossa. Ryssän ruumiita runsaasti. Marssin pituus n. 40 km. 17.7. 07.30 Alkoi komppanian hyökkäys. 20.15 Sisäänmurto. 21.00 Läpimurto. Runsaasti vihollisen kaatuneita. Tappiot 7 kaatunutta ja 11 haavoittunutta. 22.7. Komppania sai ensimmäiset täydennysmiehet (Tuokko ym). 25.7. Alkoi suomalais-saksalaisten suurhyökkäys. 17.8. Tavoitteena nk. Makkarakukkula. Yöt vietettiin montuissa läpimärissä vaatteissa. 4.9. Komppania sai 3 täydennysmiestä, joista mainittavin oli erinomainen kokki Mäkinen. 6.9. 15.00 Komppania aloitti marssin Petroskoin tietä pitkin. 7.9. 11.00 PoHtopullolla saatiin tankki palamaan. Päivän taisteluissa kaatui 2 haavoittui 10 miestä. 10.9. 17.00 Komppania menetti erinomaisen ja taitavan päällikkönsä luutnantti Väinö Salmisen ja hänen mukanaan kaatui lisäksi kaksi upseeria yksi aliupseeri ja seitsemän miestä. Haavoittuneita makasi 17 miestä, joista yksi upseeri. 11.9. Komppania sai uuden päällikön ltn Sulo Pitkosen. 16.9. Kaikenlaista sotasaalista aina kokardeista konekivääreihin. Omia tappioita jonkin verran. 17.9. Vihollisen ruumiita kuin vanhalla hautausmaalla. 18.9. Saimme vieraiksemme kaksi sotilaskotisisarta antimineen, joita kuljettivat linja-autossa. Ainutlaatuinen vierailu. 20.9. Toisen kerran koko sodan aikana tarjosi valtio ryypyt. Ensi kerta tapahtui Kinnermän kylässä. 26.9. Suuri hetki rykmenttimme historiassa Marsalkkamme kunnioitti sitä tervehdyskäynnillään. 29.9. Komppaniasta lähti partio korpraali Rintasen johdolla. Partio palasi parin tunnin kuluttua laahaten mukanaan konekivääriä, ja ilmoitti ryssä juuri irtaantuu. Partion johtajan mainiolla kp-sarjalla tuhottiin kk:n miehistö. Alkoi ns. Jandrijärven motti olla selvä. 31
1.10. 2.10. 10.10. 11.11. 14.11. 17.11. 21.11. 27.11. 18.12. 24.12. Saimme virallisen tiedon; Petroskoi vallattu aamulla klo 4.00 mukana mm. taisteluosasto Pihala, jonka miehistö oli koottu pataljoonastamme. Kaupungissa kävi vilske kuin markkinoilla, siellä oli sotilaita kaikista mahdollisista yksiköistä. Kaupunki oli useille surkea pettymys. Kylmän ja sateisen aamun valjetessa me rämmimme läpi tiettömien soiden Orsan kylää kohti. Pakkanen nousi yli -30 varusteet vielä puutteellisia. Saman päivän aamuna nimitettiin komppanian päälliköksi luutnantti Veikko Vesa. Ankara taistelupäivä, hurjasti huutaen juostiin suoraan vihollisen asemiin. Verisen käsirysyn jälkeen yksi kaatui ja kaksi haavoittui. Useita kuoliaaksi pistettyjä ryssiä jäi takaisin vallattuihin asemiin. Komppaniaan täydennystä 2 ups. 2 au ja 44 miestä. Saapunut täydennys hupeni heti puoleen, miesten ennättäessä linjalla vajaan tunnin. Haavoittui mm. komppanian päällikkö luutnantti Veikko Vesa ja tst-lähetit. Pakkanen kiihtyi jatkuvasti, eräät kertoivat sitä olleen jopa -52. Oli jouluaatto, saatiin läskin nokare, viinaryyppy ja puppernikkeleitä. Näin loppui tämä vaiherikas vuosi. Mainittakoon tässä lopuksi, että Kollaan taisteluista asti mukana olleista upseereista oli jäljellä vänrikki Saihola ja kornetti Kaino K. Tuokko ja miehistöä kymmenkunta. 1942 3.1. 4.1. 29.1. 4.2. 22.2. 27.2. 1.4. 27.5. 14.8. 22.8. 30.8. Tähän saakka komppanianpäällikkönä toimineen vänr. E. Saibo Jan tilalle tuli luutnantti K. Nieminen 1111 JR 60:stä. Komppania levossa. Liikkeelle lähtö. Matkan suuntana Ahvenjärvi. Saapui takaisin komppaniaan entinen päällikkö ltn Vesa. Komppania siirtyi Hiisjärvelle. Komppaniaan tuli täydennystä 2 au ja 34 miestä. Uudet tulokkaat näyttivät kovin nuorilta. (22 ja 23 synt.) Ruokahalu heillä oli rajaton, vallankin leivän niukkuus oli tuntuva. Pakkanen ja kylmyys haittasi teltoissa. Etulinjassa ei erikoisempaa. Hiisjärven kylpylässä, joka oli Kämmenlahden pohjukassa, oli avajaislöylyt. Lähtivät jäät Hiisjärvestä kovan itätuulen pirstomina vartiointi tuli tämän johdosta huomattavasti helpommaksi. Siirtyi komppania Kivijärvelle. Kolme!ottaa kävi myös esittämässä laulujaan. Heidän esityksensä olivat niin henkeviä, että miehet melkein itkivät. Komppania lähti Salmijoelle. Alkoi yksitoikkoinen kyyristeleminen 32
13.9. 14.10. 8.11. 24.12. 25.12. 31.12. 1943 1.1. 4.1. 28.1. 4.2. 5.2. 8.2. 12.2. 15.2. 1.3. pimenevinä syysiltoina. Linjojen väli ei toisin paikoin ollut kuin 50 metriä. Pientä hämäystä ja häirintää jatkui päivästä toiseen. Joka yö ryssä hiippaili linjojemme edessä tuoden mm. eräänä yönä Suomen Marsalkan suurikokoisen rintakuvan. 10 K tuli vapauttamaan meidät lepoon. Valmistauduttiin muuttamaan Salmijärvelle. Joulun vastaanotto alkoi yksikössä saunomalla. Valtio muisti poikiaan juhlamuonia esim. kinkkua, maksaa, kielisäilykkeitä ym. herkkuja, kaikki tämä huuhdottiin alas viinalla, jota jaettiin 1/2lt. viiteen mieheen. Kumma kyllä, että 23 syntyneille annettiin pötkö karamellejä viinan asemesta. Vihollispartio tunkeutui estelinjojemme sisäpuolelle. Toinen vartiomiehistä korp. T. Virtanen kaatui melkein heti alkaneessa tulitaistelussa Korp. P. Tammisto oli saanut kahdeksan reikää vasempaan olkapäähänsä ja käsikranaatinsirpaleen polveensa. Virtasen kp. jolla Tammisto oli jatkanut ampumistaan oli mennyt epäkuntoon. Tammisto puolusti itseään käsikranaatteja heittämällä. Vihollispartio poistui huomattuaan lisää väkeä olevan tulossa ja viitoitti tiensä omalla verellään. Vaiherikas ja monivaiheinen vuosi päättyi. Vaikkakaan vuosi ei ollutkaan taistelutoiminnoiltaan yhtä vilkas kuin vuosi 41, se oli kuitenkin vaatinut uhrinsa miesten täyttäessä ajoittain raskastakin vartiopalvelusta. Uusivuosi otettiin vastaan etulinjassa Padolla. Suoritettiin pataljoonan vaihto. Mottihallin vihkiäiset. Kenraali Paalu kutsuvieraana. Vaihto takaisin Salmijoelle. Vihollispartio (n. 20-miehinen) tunkeutui Katinhäntään, 3 vihollista kaatui (kapteeni, yliluutnantti ja ylikersantti toiset pakenivat. Päivä muuten rauhallinen. Korjailtiin korsuja, joissa asuttiin, luteista aikamoinen vaiva. "Itärintamalta ei mitään uutta". Vihollinen muistutti olemassa olostaan kranaatteja Katinhäntään. Asetäydennystä - uusia Ukko-Pekka kivääreitä 17 kpl. "Sodanjumalan kuu" alkoi sodalla. 1.15 Keskitys Katinhäntään alkoi. Satoi rautaa jos jollakin aseella. Hälytys. Törmättiin viholliseen, joka oli kiertänyt Katinhännän taakse. Lumipyryssä ja sekaannuksessa taisteltiin tovi, kunnes tukikohdan päällikkö vänrikki Konstari sai puolustuksen kiteytettyä tukilinjalle. 4.30 Päästiin takaisin saarelle oman tykistön tukemana. Ryssän tappiot 1 vanki, 9 kaatunutta, haavoittuneet kuljettanut ilmeisesti mukanaan. Sotasaaliina puhelin, amerikkalaismallinen konepistooli lippaineen ja jokunen kivääri. Omat tappiot kaksi haavoittunutta alik Raita stm Rauvonen. 33
3.3. 11.3. 7.4. 28.4. 5.5. 27.5. 17.6. 24.6. 21.10. 29.10. 13.12. 14.12. 14.12. 24.12. 25.12. 29.12. 31.12. 1944 1.1. 6.1. Sää kirkas pakkasta yli 30. Rauhallinen päivä. Piiska suoritti lakimääräiset laukauksensa tukikohta Tuokkoon. Ulla taaskin komentopaikalla. Vaihto suoritetaan. Täydellinen kelirikko. Osa komppaniaa muutti luteiden takia telttoihin. Vaihto linjoille. Komppania sijoittuneena seuraavasti III joukkue Peukalossa, II ja osa IV joukkueesta Kämmenessä I ja ryhmä IV joukkueesta reservissä komentopaikan seudulla korsuissa. Heti kalastus alulle. Kanttiini vieraili komentopaikalla. Vaihto. Alkaa marssi uusille asuinsijoille Saravaaraan. Majoittuminen Ahvenjärven rannalle, vanhoihin ryssän parakkeihin. Kokelaita 2 kpl täydennyksenä. Upseeritilanne mukiin menevä. Komppaniassa luutn Vesa, Tuokko, kokelaat John ja Lampinen. Luutn. Kuismanen 2. komppaniassa. Luutn. Saihola lähti valistusupseerin tehtäviin pataljoonaan. Ella Eronen lausahtelee "jermujen" huviksi. Komppanian monivuotinen päällikkö luutn. Veikko Vesa palasi avioitumasta. Varusteita jaettiin ja kunnostettiin vaihtoa varten, taas etulinjaan. Matka alkoi. Hiihtokeli kohtalainen, tosin lunta vähän. 19.20 Saatiin vaihto suoritettua loppuun. I joukkue eniten oikealle 2. komppanian naapuriksi, siitä vasemmalle II joukkue (Tuokko) ja eniten vasemmalle rykmentin saumaan IV joukkue (Lampinen). Komppanialie alistettiin kk-joukkue, tulenjohtueet (krh ja tykistö) sekä pst-tykki. Satoi lunta. 35 kranaattia Varpuun (III joukkue) 36 kranaattia Pääskyyn, 15 kranaattia Teereen ja Nevaan, muuten rauhallista. 4.10 Pieni vihollispartio karkoitettiin Peipon 71 edestä. Pitkin päivää kranaatteja häirintätulta. 0.30 100 kranaattia 72 ja 74:ään, jonka turvin 30-miehinen partio ylitti molemmat esteet, päästen 72:n ja 74:n väliselle suolle, josta se sitten karkoitettiin. Tappioita ei tullut. Päivä kului rauhallisesti. Satoi jälleen lunta kranaatteja sekä häirintä ammuntaa koko komppanian lohkolle. 22.50 Ryssä otti uudenvuotensa vastaan ampumalla kaiken kokoisilla ja näköisillä aseilla valtavasti. Uusivuosi otettiin vas taan etulinjassa. Komppania sijoittuneena linjaan siten, että vasemmalla IV joukkue (Lampinen) II joukkue (Tuokko) III joukkue (Konstari) I joukkue (Syrjänen) Komppanian naapureina vasemmalla JR35 ja oikealla 2 K. Synkkä päivä, sillä 3 nuorta korpraalia joutui siirtymään kolmanteen pataljoonaan, nimet: korpr Piiparinen III joukkueesta sekä IV 34
6.7. 10.7. 16.7. 16.8. 4.9. 8.9. 25.9. 5.10. 14.11. 16.11. 23.11. 13.00 Ja taas liikkeelle, komppanian marssi Hautavaaran ohi 02.00 Suojoen yli yöllä. 04.00 Herätys ja kiireesti marssivalmiiksi: Nyt kumminkin kohti taisteluja. Koukkaus Käsnäselän tielle. Yritys näytti alussa onnistuvan hyvin, mutta sitten vihollisen saatua apuvoimia ja hyökkäysvaunuja oli meikäläisten peräännyttävä. Komppania kärsi aika kovat tappiot mm. luutn Konstari kaatui ja vänr Päivärinta samoin. Vänr Lampinen haavoittui. Tappiot 2 + 1 + 8 = 11 kaatuneita ja 11 haavoittui. Osasto Tuokko joutui eristetyksi mukanaan II joukkue ja puolet III joukkueesta ja vielä muutamia harhailevia miehiä, yhteensä 74 miestä. Tshumeikka mäen taakse koukkaus, luutn Tuokko haavoittui samoin ylik Junnila. Komppania on yhden upseerin kapt. V. Vesan hoivissa, mutta se ei saa -estää sotatoimia. Pataljoonasta muodostettiin 72 miehen iskuosasto aloitti lujan tykistön ja khr:n tulivalmistelun jälkeen Kagrakankaan motin selvittämisen. Iskuosaston johtaja luutn. Tuokko haavoittui yrityksessä samoin vänrikki Pyhäsalmi. Motissa oli vihollispataljoona, joka suurimmaksi osaksi tuhottiin. 04.00 Komppaniaan saapui puhelinsanoma, jossa tiedotettiin vihollisuuksien lopettamisesta Suomen rintamilla kello 7.00. Aivan rauhallista, mutta molemmilta sivuilta kuuluu koko päivän tavallista vilkkaampaa tykistö- ja krh. tulta. 08.00 Komppania marssilla. 15.00 Matka jatkui edelleen Loimolan-Sonkerjärven väliselle kannakselle. 06.00 Ja taas taipaleelle. Majoitumme Enon Revon kylään. 13.00 Rykmentin paraati, jossa kenraali Fagernäs tarkasti joukot. Komppania lähti marssimaan kohti Kaltimoa ja siviiliä. 17.32 Juna vihelsi ja matka alkoi. 18.00 Vihdoinkin juna pysähtyi lopullisesti ja Vuojoen asema oli saavutettu. Loppukomennuskunnan kotiuttamispäivä. 36
Parma tuotteet tel~ee IIPARMAOV nsimmäiset Parma-tuotteet lähtivät tehtaaltamme E yli 25 vuotta sitten. Tänään Panna Oy on Forssan suurin työnantaja ja yksi Suomen suurimmista rakennusteollisuusyrityksistä. Suunnittelemme ja valmistamme elementtejä, ovia, ikkunoita, keittiökalusteita, kylpyhuone-elementtejä, teollisuushalleja, pientaloja, elektronisia erityisratkaisuja. Monet Parma-tuotteet ovat ohjanneet rakentamista uusille, tehokkaammille urille. Vaikka su urin osa Parma-tuotteista tyydyttää kotin:'aista kysyntää, Parma-tuotteet tekee v1ent:jmme kasvaa vuosi vuodelta. II PARMA OY 30420 Forssa, puhelin (916) 27111. Toimwlat betoni-, metalli-, puu-ja kalusteteollisuus. Liikevaihto 750 mmk ja henkilöstö 1800 vuonna 1987. Vuoden 1988 vuosikokouksen järjestämisestä on vastannut JR 56:n Killan Pirkanmaan alaosasto pääkillan johtokunnan avustamana_ Järjestelytoimikuntaan ovat kuuluneet: Kalle Majamaa Rauno Ojala Antero Ruottinen Eino Mononen Pauli Pitkänen Vuosijulkaisun toimitussihteerinä: Mauri Sormaala 40
Omi tettu JR 56:n a eveljille kotiuttami en 30-vuoti juhla a 1974. Motti- Matti Marssin tapaan Säv. Juhani Valsta c G7 c F c f! J J. ; J ). 0 J J l J J. 1 1 p r :j 1 J l 1. Ryk-ment-ti tää tut- tu meil-le, se vei- je - yt - tä luo, G7 c Dl G7 J J. Q J n J 1 J J l J I#J. =fl J J. 1 l mie- hil- Ie har- maan-tu - neil- Ie, taas muis- tot mie-liin tuo. c G7 c F E7 J ;. ; J ). 1 J J l J.. ::j 1 p r J ltl l Yh- des- sä kes- tim-me siel - lä, me vai - vat päi- vän, yön, = A7 Dm G7 c J J. :! J J. ) 1 J ~ l J 1 - p J 1 r v l II 1 mat kai- Ia niin mon-ta tiel lä pois uu- pui kes- ken työn. A Dm D7 G C F G A7 ' C E7 1 J J - J,J 1 J # ] IJ J- IJ ct J Koi- laan päi vät mie leen jäi-vät, jat-koimme näin 1 J i1 J Ää-nis-tä päin, ' Dm G7 C F G7 C J fi 1 J nyt vel jet, lau la kaam-me:mot-ti-mat- ti,.mot-ti- Mat-ti, lau-lu i G7 C F G7 C A7 Dm G7 C 1 cj J glr J ~ n 1 J w l 01 ~ J J J. Ji 1 J. Eli r J l n 1 J J l n 1 J J J. ~ 1 v l 11 jäl-leen rai ku-koon! 1\lotti-.Mat- ti, l\lot-ti -1\lat-ti, vie-lä kau-an kai. ku- koon! 5. Joukkomme harvennut täällä nyt rauhaa puolustaa, kansalla näin ryhdikkäällä on kallis synnyinmaa. Lasten ja lastemme lasten se olkoon kasvupuu, ihmisten niin onnekasten, kun laulu vaientuu. Toivein, innoin, täysin rinnoin, jatkamme näin huomista päin, nyt veljet laulakaamme: Motti-Matti, jne. Sanat: Antti Henttonen
Tienrakentaja. Lemminkäisen Pikipojat ovat päällystäneet Suomen teitä ja katuja jo 75 vuotta. Ympäri vuoden, ympäri maan. 40 asfalttiaseman voimin syntyy korkealuokkaista tietä, katua, paikoitusalueita, pihoja. Myös urheilukenttien päällystäjänä ja urheilutilojen rakentajana on Lemminkäinen maamme suunn. /i).:o ~~~Y~~=~EN OY ~ Esterinportti 2, 00240 HELSINKI Puh. (90) 159 91 Helsmki 1988 Oy Nordblad Ab