Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 30.8.2007 Pir 2005 Y 94 113 ASIA LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Maidon ja lihantuotannon harjoittamisen laajentaminen. Karjatila Tapio Saukko Koivuniementie 69 38460 Mouhijärvi Koivuniemi RN:o 1:104 Mouhijärven kunnan Hahmajärven kylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle, lupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen 27.12.2006. TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Pirkanmaan ympäristökeskus on 13.5.2005 myöntänyt nykyiselle toiminnalle luvan laajuudessa 60 lypsylehmää, 20 hiehoa, 30 lihanautaa ja 53 nuorkarjaksi katsottavaa nautaeläintä. Kysymyksessä oleva maatila sijaitsee maatalousvaltaisella hajaasutusalueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Käsittelymaksu 1200 euroa Eläinsuoja sijaitsee Mouhijärven kunnan Hahmajärven kylässä tilalla Koivuniemi RN:o 1:104. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 400 metriä. Lähin vesistö on Kyröjoki, jonne matkaa eläinsuojasta on noin 400 metriä. Alueella ei ole yleistä pohjavesimerkitystä. Toimintaa harjoitetaan nykyisin niin, että lypsykarjanavetassa on tilaa 60 lypsylehmälle, 20 hieholle ja 43:lle nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle. Lisäksi vanhassa navetassa on tilaa 30:lle lihanaudalle
ja 10:lle nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle. Toimintaa laajennetaan sisäisin järjestelyin muuttamalla lypsykarjanavetan rehuvarasto eläintilaksi ja rakentamalla navetan viereen uusi rehuvarasto. Eläinsuojissa on tämän jälkeen yhteensä tilaa 138 lypsylehmälle, 40 hieholle, 10 lihanaudalle ja 40:lle nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle. Maitoa tuotetaan noin 1 200 000 kg vuodessa ja lihaa noin 5 400 kg vuodessa. Lypsykarjanavetassa lannan poisto perustuu lietelantajärjestelmään lukuun ottamatta vasikoita (29 kpl). Vasikat ovat kestokuivikepohjalla. Vanhassa navetassa lannan poisto perustuu kuivikelantaan/ kuivikepohjaan. Lietelanta varastoidaan vanhassa 650 m 3 :n säiliössä ja rakennettavassa 4120 m 3 :n EPDM kumisäiliössä. Lietekuilujen tilavuus on 14 m 3. Kuivalanta varastoidaan vanhassa 756 m 2 :n ja 147 m 2 :n lantalassa. Pienempi lantala on osittain katettu. Suurempi lantala on kattamaton. Virtsa varastoidaan vanhassa katetussa 295 m 3 :n virtsakaivossa. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on noin 98 hehtaaria, josta omaa on 53 hehtaaria ja vuokrapeltoa 45 hehtaaria. Lisäksi on lannan vastaanottosopimus (62,6 hehtaaria), jossa vastaanotettavan lannan määrä on avoin. Lanta on ilmoitettu levitettävän pääasiallisesti viikoilla 17 25. Kuivalanta kuormataan pyörivällä kaivinkoneella pystykelalla varustettuihin levityskärryihin. Yhteistyö kahden naapuritilan kanssa mahdollistaa nopean ja tehokkaan levityksen. Kuivalanta levitetään pääosin ennen kylvöä kevätviljoille. Virtsa levitetään hajalevityksenä urakoitsijan toimesta pääasiassa nurmille toisen sadon lannoitteeksi. Lietelanta levitetään urakoitsijan toimesta letkulevittimellä viljan oraille tai multaimella säilörehunurmille. Suunnitelmissa on lietelannan separointi varastoinnin ja levityksen helpottamiseksi. Tuorerehu (1600 t/a) valmistetaan pyöröpaaleihin. Eläinten ruokinta suoritetaan aperuokintana. Rehu seostetaan rehuvarastossa ja levitetään apevaunulla ruokintapöydille. Maitohuoneen pesuvedet samoin kuin eläinsuojan muut jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Hiehoja ja muita yli kuuden kuukauden ikäisiä nautoja on ilmoitettu laidunnettavan. Laidunkauden pituus on 3,5 kuukautta. Laidunala on 17 hehtaaria. Laitumella ei ole lisäruokintaa. Juotto tapahtuu juottoaltaasta. Laidun ei rajoitu vesistöön. Tilalla on kolme polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 7000 litraa (1200, 2900 ja 2900 litraa). Säiliöt on varustettu lukituksella ja laponestolaitteella. Konehallissa säilytetään lisäksi enintään 600 litraa muita öljytuotteita. Tilalle on tarkoitus rakentaa katettu, valuma altaalla ja seinillä varustettu polttoaineen jakelukeskus tilan omaan käyttöön. 2
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Kuolleiden eläinten määräksi on arvioitu 5 t/a. Raadot toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt, loisteputket, vanhat torjunta aineet ja akut toimitetaan ongelmajätteen keräykseen. Paalimuovit toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Pilaantunut rehu varastoidaan lantalassa ja levitetään peltoon. Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen. Liikennöinti tilalle tapahtuu liittymästä Hahmajärvi Kintus maantieltä. Maitoauto käy 3 4 kertaa viikossa. Rehukuljetuksia tilalle on noin kerran kuukaudessa. Lannan ajo kestää yhteensä enintään kaksi kuukautta. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 16.2. 19.3.2007 Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Mouhijärven kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Paikallissanomissa 14.2.2007 ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu tieto 10 asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Mouhijärven kunnanhallitukselta ja Sastamalan perusturvakuntayhtymän ympäristöjaostolta. Lausuntoja ei annettu. Ympäristökeskus pyysi lisäksi ympäristöministeriöltä 12.4.2007 lausuntoa kumikalvon soveltuvuudesta lietelannan varastointiin. Ympäristöministeriö on lausunnossaan 6.7.2007 esittänyt mm. seuraavaa: Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskukselta saadun tiedon mukaan lietelanta altaiden kestävyyttä suomen olosuhteissa ei ole tutkittu, mistä syystä ympäristöministeriö on suhtautunut niihin varauksellisesti. Ympäristönsuojelulaki edellyttää mm. haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisyä tai niiden minimointia, huolellisuutta ja varovaisuutta toiminnan laadulta sekä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristöministeriö ja maa ja metsätalousministeriö neuvottelivat asiasta 25.6.2007, ja keskustelujen perusteella päätettiin yrittää löytää rahoitus pikaiselle selvitykselle, jossa hankittaisiin tutkimustietoa altaiden teknisestä kestävyydestä, yleisestä toimivuudesta, tietoa käytännön kokemuksista Suomen olosuhteissa sekä siitä, täyttävätkö tällaiset rakenteet parhaan käyttökelpoisen tekniikan edellytykset (BAT). Kattamiseen soveltuisi käytännössä ilmeisesti ainoastaan kelluva kate. Kun allas on matala ja muovimatto mustaa, se lämpenee myös herkästi ja katteen puuttuessa ammoniakkipäästöt lisääntyvät. Tämä aiheuttaa myös hajuhaittoja. Sadevesien kerääntyminen altaisiin lisää lieteseoksen tilavuutta, ajoja pelloille ja peltojen tiivistymisvaaraa. 3
Muistutukset ja mielipiteet Olennaisia seikkoja, jotka kumisten lietealtaiden rakentamisessa on ainakin otettava huomioon, ovat läpäisemätön maaperä (savi), roudattomat täytöt, pohjaveden paineet ja nostevaara, huolellinen asennus ja työn valvonta. Altaiden alle tulee vetää salaojat ja mahdollisia vuotoja tulee riittävän usein tarkkailla rakentamalla tarkkailukaivot. Myös naapurit tulee ottaa lupa asiassa huomioon. Lupa harkitaan aina tapauskohtaisesti. Edellä esitetyt rakentamisedellytykset tulee aina selvittää ja niitä tulee tarkoin noudattaa, kuten myös annettuja altaiden rakentamis ja asennusohjeita. Jos edellä esitettyjä ehtoja noudatetaan huolellisesti, ympäristöministeriö katsoo, että Tapio Saukon hakemukselle voitaisiin antaa myönteinen kanta. Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijalta on saatu lisäselvityksiä paikalla 2.4. 2007 suoritetussa tarkastuksessa. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen ja myöntää Karjatila Tapio Saukolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja lihantuotannon harjoittamisen laajentamiseen hakemuksen mukaisesti muutetussa eläinsuojassa Mouhijärven kunnan Hahmajärven kylässä tilalla Koivuniemi RN:o 1:104. Lupamääräykset Ympäristölupa myönnetään maidon ja lihantuotannon harjoittamiselle laajuudessa 138 lypsylehmää, 40 hiehoa, 10 lihanautaa ja 40 nuorkarjaksi katsottavaa nautaeläintä. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Toiminnassa tulee lupahakemuksessa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitetyn lisäksi noudattaa seuraavaa: 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, tuorerehun puristenestettä, maitohuonevesiä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Eläinsuojan toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava vähintään 12 kuukauden varastoimisaikaa vastaavissa tiiviissä varastoimistiloissa. Luvan saajan on vähintään kuukautta ennen EPDM kumialtaan rakentamiseen ryhtymistä toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi allasta koskeva rakentamissuunnitelma, käyttösuunnitelma sekä suunnitelma toimenpiteistä säiliön mahdollisessa rikkoutumistapauksessa. 4
Rakentamissuunnitelmaan on sisällytettävä rakennuspaikan maaperää ja pohjaveden korkeutta koskevat tiedot, pohjapiirustus, pituus ja poikkileikkaukset rakennekerroksineen, salaojitussuunnitelma, johon on sisällytettävä näytteenoton mahdollistava vesipesällinen kokoojakaivo sekä selvitys purkuputken sijainnista, detaljipiirustukset tuloputken yhdistämisestä säiliöön ja tyhjennyspumppuasemasta, työsuunnitelma toteuttamisaikatauluineen, selvitys käytettävistä materiaaleista ja työn valvonnasta. Käyttösuunnitelmaan tulee sisällyttää selvitykset altaan tyhjentämisestä ja tyhjentämisen mahdollistavasta sekotuksesta. Varastoimistilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. 3. Pyöröpaalit ja muu apemateriaali on purettava ja varastoitava tiivispohjaisella mieluummin katetulla alueella, josta mahdolliset nesteet kerätään talteen. Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava kuivikelannan tapaan asianmukaisissa varastoimistiloissa. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai kuljetettava ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 4. Maitohuonejätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet on johdettava virtsasäiliöön tai käsiteltävä asianmukaisessa puhdistamossa. Käsittely asianmukaisessa puhdistamossa edellyttää käsittely ja tarkkailusuunnitelmaa, joka on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. 5. Karjaa laidunnettaessa on huolehdittava siitä, että sallitut lannoitustasot eivät ylity. Jos karjasuojan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan jaloittelutarha, on hanke toteutettava siten, että pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. Tarhan rakentamista koskeva suunnitelma tulee esittää Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. 6. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannalle tulee olla jatkuvasti käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala. Vähimmäisvaatimus luvan mukaiselle eläinmäärälle on noin 110 hehtaaria. Ympäristökeskukselle on ilmoitettava muutoksista, jotka koskevat lannan levitykseen käytettäviä peltoja. Lantaa voidaan toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 7. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä on noudatettava valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta pe 5
räisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. Kaivojen ympärille on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet, joihin lantaa ei levitetä. 8. Kuolleet eläimet on toimitettava käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä, tai hävittää muulla sallitulla tavalla. Kuolleet eläimet on säilytettävä tilalla niin, että eläimistä ei aiheudu ympäristöhaittaa. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet) tulee toimittaa ongelmajätteen vastaanottopisteeseen.. 9. Raaka aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava, kästeltävä ja käytettävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. 10. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon soveltuvilta osiltaan. 11. Kumialtaan salaojaverkoston tarkastuskaivosta on otettava vesinäyte asiantuntijan toimesta kerran vuodessa. Näytteestä on määritettävä akreditoidussa laboratoriossa kokonaistyppi ja ammoniumtyppi. Tarkkailutulokset on viipymättä niiden valmistuttua toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Altaan ja muiden lannan varastoimistilojen kuntoa ja tiiveyttä on lisäksi tarkkailtava säännöllisesti silmämääräisesti ja perusteellisempi tarkastus on suoritettava vuosittaisen tyhjennyksen yhteydessä. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. 12. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 13. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on pyydettäessä esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä, tiedot lannan vastaanottosopimuksiin perustuvista lannan sijoituskohteista todellisine toimitettuine lantamäärineen, 6
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten perustelut tiedot laidunnuksesta (laitumen pinta ala, laidunnettu eläinmäärä, laidunnusaika), tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista, tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 14. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset karjasuojan toiminnalle täyttyvät. Karjasuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Suunniteltu laajennus ei merkittävästi lisää ympäristöhaittoja. Eläinsuojan toiminnasta ei voida katsoa erityisesti alueen aiemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupa on myönnetty karjasuojassa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. 1. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa se, että suoria päästöjä vesiin ja maaperään ei tapahdu tuotantoketjun missään vaiheessa, koska suorat päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. 2. Vuoden laskennallisella varastotilavuudella turvataan lantavarastojen riittävyys myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Rakentamissuunnitelma Rakennuspaikan maaperätiedot tarvitaan rakennuspaikan maaperän läpäisemättömyyden varmistamiseksi. Tieto pohjaveden korkeudesta tarvitaan pohjavesien suojelun kannalta riittävän suojaetäisyyden varmistamiseksi sekä mahdollisen nostevaaran arvioimiseksi. Pohjapiirustus ja leikkauskuvat rakennekerroksineen ovat keskeisiä asiakirjoja arvioitaessa mm. altaan asianmukaisuutta rakenteellisesti, altaan rikkoutumis 7
herkkyyttä ja altaan tehollista tilavuutta. Salaoja on se paikka, josta mahdolliset vuodot on havaittavissa. Tämän vuoksi on tärkeätä, että salaojitus on asianmukaisesti suunniteltu ja varustettu tarkkailukaivona toimivalla vesipesällisellä kokoojakaivolla. Tieto purkuputken sijainnista tarvitaan arvioitaessa toimenpiteitä mahdollisessa altaan vuototilanteessa. Tuloputken liittymä altaaseen samoin kuin tyhjennyspumppuasema ovat erityisen herkkiä kohtia altaan rikkoutumiselle ja työvirheille. Riskien ja valvontatarpeen arvioimiseksi tarvitaan edellytetyt piirustukset. Työsuunnitelma toteuttamisaikatauluineen tarvitaan mahdollisen työnaikaisen viranomaisvalvonnan järjestämiseksi. Selvityksellä käytettävistä materiaaleista halutaan varmistaa mm. suoritettavien täyttöjen asianmukaisuus. Selvityksellä työn valvonnasta halutaan varmistaa mm. vastuullisen työnjohdon olemassaolo. Käyttösuunnitelma Edellytetyt tiedot tarvitaan toimenpiteisiin liittyvien riskien sekä altaan perusteellisen tyhjentämismahdollisuuden arvioimiseksi. Suunnitelma säiliön mahdollisessa rikkoutumistapauksessa Altaan mittasuhteet ja altaan betonia suurempi rikkoutumisriski huomioon ottaen tarvitaan suunnitelma toimenpiteistä, joilla mahdolliset ympäristövahingot pystytään minimoimaan. Varastotilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Tuorerehun puristenesteet ovat vesien kuormitusta koskevilta ominaisuuksiltaan erittäin ongelmallisia. Tästä johtuen puristenesteen pääsy pinta ja pohjavesiin on tehokkaasti estettävä. Nestettä saattaa muodostua myös pyöröpaaleihin ja sade liuottaa purkupaikan rehujäämistä puristenestettä vastaavaa ainetta. Tämän vuoksi pyöröpaalien purkupaikka tulee olla tiivispohjainen ja mieluummin katettu ja alueelta mahdollisesti valuvat nesteet on kerättävä talteen. Tämä koskee myös muuta apemateriaalia. Pilaantunut rehu vastaa mm. ravinnepitoisuuksiltaan lähes lantaa. Tämän vuoksi pilaantuneen rehun varastoimiseen ja jatkosijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. 4. Maitohuonejätevedet on todettu erityisesti fosforipitoisuuksien osalta ongelmallisiksi. Puutteellisesti käsiteltyjen maitohuonejätevesien johtaminen maastoon, vesistöön tai muuhun vesiuomaan aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaisen vesien pilaantumisvaaran. Lupaehto on tarpeen siltä varalta, että lietesäiliöön johtamisesta haluttaisiin luvan voimassaoloaikana luopua. 5. Lupaehdolla on haluttu muistuttaa, että myös laidunnukseen liittyy ravinteiden huuhtoutumista aiheuttava ylilannoitusriski. Fosforilannoituksen keskimääräinen enimmäistaso on noin 27 kg kokonaisfosfo 8
ria/hehtaari/vuosi. Lypsylehmän lannan vuotuinen fosforisisältö on noin 18 kg. Hieholla vastaava luku on noin 7 kg. Jaloittelutarhoihin liittyy riski lantavesien pääsystä vesiin ja maaperään. Tämän vuoksi on tärkeätä, että mahdollinen tarha suunnitellaan ja rakennetaan asianmukaisesti. 6. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu yliannostusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden, yksi peltohehtaari kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 mukaisesti. Mahdollisista muutoksista levitykseen käytettävistä pelloista tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, jotta pystytään varmistamaan riittävän lannan levitykseen soveltuvan peltoalan olemassaolo koko lupakauden. 7. Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty siinä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Lantaa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja yleisillä teillä. Tällöin on erityisen tärkeätä, että kuljetuskalusto on asianmukaisessa kunnossa. Lupamääräyksessä on haluttu korostaa myös naapureille aiheutuvaa hajuhaitan huomioon ottamista lannan levityksessä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sääolosuhteiden ja levitysajankohdan huomioimista levitettäessä lantaa lähelle asutusta sekä levitysajan jäämistä mahdollisimman lyhyeksi. Lannan levityksestä saattaa aiheutua yksittäisen kaivon pilaantumisuhkaa, vaikka lannan levitykseen ilmoitettua peltoa ei olekaan luokitellulla pohjavesialueella. Tämän vuoksi levitysalueella mahdollisesti sijaitsevien yksittäisten kaivojen ympärille on jätettävä riittävä suojavyöhyke käsittelemättä lannalla. Riittävällä suojavyöhykkeellä tarkoitetaan olosuhteista (maaperä, vietto) riippuvaa noin 30 100 metrin matkaa. 8. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet tai kuolleena syntyneet nautaeläimet on nykyisin luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä suuririskisen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Tietyin maa ja metsätalousministeriön asetuksessa N:o 1022/2000 määritetyin edellytyksin voidaan hyväksyä myös hautaaminen. 9
LUVAN VOIMASSAOLO Lyhytaikainenkin varastointi tilalla saattaa aiheuttaa lämpöisenä vuodenaikana ympäristöhaittoja, ellei asiaan kiinnitetä huomiota. 9. Polttoaineiden varastointiin liittyy merkittäviä ympäristöriskejä. Samoin käytettävien kemikaalien (esim. torjunta aineet) käyttöön ja varastointiin liittyy huomioon otettavia riskejä. Lupamääräys on tarpeen riskien huomioon ottamiseksi toiminnassa (esim. käyttöturvallisuusohjeet). 10. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa mahdollisuus velvoittaa luvan saaja ottamaan käyttöön mahdollista uutta kehittyvää tekniikkaa luvan voimassaolo aikana (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate). 11. Kumialtaan salaojavesien tarkkailuvelvoite perustuu altaan suureen kokoon ja betonia suurempaan rikkoutumisherkkyyteen. Vesinäytteeseen perustuva tarkkailuvelvoite mahdollistaa mahdollisessa vuototilanteessa vuodon varhaisen toteamisen. Tulosten uskottavuuden varmistamiseksi näytteenotto on edellytetty suoritettavan asiantuntijan toimesta ja analysointi suoritettavaksi akreditoidussa laboratoriossa. 12. Lupamääräyksellä on pyritty varmistamaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua luvan vastaista haittaa. 13. Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta tarvittaessa saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 14. Lupamääräys on tarpeen, jotta toiminnan muuttamis tai lopettamistilanteessa voidaan antaa tarvittavat tilanteen edellyttämät määräykset. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2017 mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. 10
KORVATTAVA PÄÄTÖS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Tämä päätös korvaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen 13.5.2005 antaman toimintaa koskevan päätöksen. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 41 43, 45 46, 51, 52, 55, 56, 57, 96 97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön asetukset eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, 100/2001) Valtion maksuperustelaki (VmaksupL 150/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut 17.12.2003 asetuksen (N:o 1237) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Kysymyksessä oleva lupahakemus on tullut vireille 27.12.2006. Tällöin sovelletaan em. asetusta. Asetuksen maksutaulukon mukaan kysymyksessä olevan kokoluokan karjasuojan ympäristölupa maksaa 1200 euroa. Osastopäällikkö Päivi Linho Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Luvan hakijalle Mouhijärven kunnanhallitus Mouhijärven ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus 11
Ilmoitus päätöksestä Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Mouhijärven kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus 12
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pirkanmaan ympäristökeskukseen. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitus on jätettävä viimeistään 1.10.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristökeskukseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Rautatienkatu 21 B, Tampere postiosoite: PL 297, 33101 Tampere puhelin: 020 490 104 asiakaspalvelu 020 690 164 telekopio: 020 490 4000 sähköposti: kirjaamo.pir@ymparisto.fi aukioloaika: ma pe klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. 13