LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 105/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-130 Annettu julkipanon jälkeen 26.11.2004 ASIA Pohjavedenottamon rakentaminen tilalle Viertola RN:o 1:26 ja veden ottaminen siitä, Kaustinen LUVAN HAKIJA Ab Terjärv Vatten och Avlopp Oy HAKEMUS Ab Terjärv Vatten och Avlopp Oy on ympäristölupavirastoon 19.5.2004 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa vedenottamon rakentamiseen sekä pohjaveden ottamiseen siitä Viiperioosin pohjavesialueella Kaustisen kunnan Kaustin kylässä enintään 500 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Vedenotto tapahtuisi Reino Viiperin omistamalta tilalta Viertola RN:o 1:26. Hakija on tehnyt tilan omistajan kanssa käyttöoikeussopimuksen noin 150 m 2 :n määräalaan tilasta vedenottamon rakentamista varten sekä oikeudesta tarvittavien putkien ja johtojen vetämiseen. SUUNNITELMA Pohjavesivarat ja vedentarve Ab Terjärv Vatten och Avlopp Oy on toinen suurista vesilaitoksista Kruunupyyssä ja se hoitaa vedenjakelun Teerijärven alueelle, jonka vedenkulutus on 531 m 3 /d. Lisäksi vettä johdetaan muille vesilaitoksille Kaustiselle 120 m 3 /d. Vesilaitoksella on Åsenin pohjavesialueella A vedenottamo (Grusmark I ja II), jonka antoisuus on käytännössä noin 800 m 3 /d. Länsi-Suomen vesioikeus on 30.1.1989 antanut yhtiölle luvan ottaa vettä kyseisestä ottamosta enintään 900 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet arvioituine antoisuuksineen Kruunupyyn ja osittain Kaustisen kunnan alueella ovat seuraavat:
Alueen kuvaus 2 numerotunnus esiintymän nimi antoisuus 10 236 51 Åsen A ja B 3 500 m 3 /d * 10 236 52 Viiperioosi A ja B 1 800 " * 10 288 01 Borgmossåsen 2 600 " 10 288 02 Storåsen 6 600 " 10 288 03 Emet 1 200 " 10 288 04 Överbyggåsen 300 " 10 288 05 Seljesåsen A 50 " * osin myös Kaustisen kunnan alueella Vesilaitokseen liittyneen väestön määrän ja veden ominaiskulutuksen ennusteiden perusteella saadaan veden keskikulutukselle seuraava ennuste: Vedenkulutus m 3 /d kunnanosa v. 2002 v. 2015 v. 2030 Kruunupyy 729 740 750 Alaveteli 464 450 450 Teerijärvi 544 570 600 koko alue 1 737 1 760 1 800 Lisäksi Teerijärveltä varaudutaan johtamaan vettä Kaustiselle tulevaisuudessakin 120 m 3 /d. Erityistilanteita varten sekä vedenhankinnan varmistamiseksi kriisija poikkeusoloissa tarvitaan uusi noin 500 m 3 /d vedenottamo. Rakennettava ottamo sijoittuisi Viiperioosin pohjavesialueen osaalueeseen A, Kruunupyyn kunnan rajan tuntumaan. Kysymykseen tulee joko siiviläputkikaivo tai kuilukaivo mitoitustuotolla 10 l/s. Mahdollisesti paikalle rakennettaisiin kaksi siiviläputkikaivoa, joista toinen olisi varakaivo. Viiperioosin pohjavesialue on osa luode-kaakkoissuuntaista harjujaksoa (Emet-Viiperioosi-Åsen), joka on muinaisten rantavoimien tasoittama. Viiperioosi sijaitsee noin 5 km Teerijärven keskustasta pohjoiseen. Harjuaines on pääosin hiekkaa ja soraa, reunavyöhykkeillä esiintyy silttivaltaisia kerroksia. Pohjavedenpinnan yläpuoliset kerrospaksuudet ovat vain noin 3-5 m. Alue on luokiteltu luokkaan I eli vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Pohjavedenjakaja jakaa alueen kahteen osaan siten, että alueella A pohjaveden päävirtaussuunta on kaakkoon, alueella B luoteen suuntaan. Alueen luoteis- ja kaakkoisosasta on otettu jonkin verran maaainesta, paikoin myös pohjavedenpinnan alapuolelta. Pohjavedenpinnan alainen soranotto on tapahtunut pääosin runko-osan alueella. Alueella ei ole enää voimassa olevia maa-aineslupia. Alue on suurelta osin metsätalouskäytössä. Valtatie 13 kulkee pohjavesialueella ja ylittää kaakkoisosassa sen runko-osan.
Koepumppaukset 3 Pohjaveden laatu Esiintymän antoisuus Viiperioosin alueella suoritettiin tutkimuksia vuosina 2001-2002 harjujakson soveltuvuudesta yhdyskuntien vedenhankintaan. Suunnitellulla vedenottopaikalla (tutkimuspisteessä 347) tehtiin koepumppauksia 24.1.-15.4.2002. Koepumppaus kesti 80 vuorokautta ja pohjavettä pumpattiin yhteensä 42 680 m 3 eli keskimäärin 535 m 3 /d (vaihteluväli 480-870 m 3 /d). Pohjavedenpinta oli alimmillaan maaliskuun loppupuolella ennen sulamiskauden alkamista. Pinta pumppauspaikalla oli tuolloin alentunut 78 cm sekä lähimmissä havaintoputkissa ja lammikossa (piste 508) 31-43 cm. Etäämmällä olevissa putkissa 346 ja 364 alenema oli 24-29 cm. Vedenjakajalla olevassa putkessa 374 noin 600 m luoteeseen alenema oli 11 cm. Kaakkoispuolella olevissa lammikoissa 509-511 alenema vaihteli 17-4 cm. Vertailuputkessa alenema oli 3 cm. Pumppauksen selvä vaikutus näkyi harjun pituussuunnassa noin 1,4 km:n etäisyydellä aina pohjavedenjakajalla saakka. Pohjavedenpinnat kääntyivät sulamiskaudesta johtuen yleisesti nousuun maaliskuun loppupuolella. Koepumppauksen lopettamisen jälkeen pinta koepumppauspaikalla kohosi siten, että ennen pumppauksen aloittamista vallinnut taso saavutettiin 16.4.2002. Muissa havaintoputkissa ja läheisissä lammikoissa pohjavedenpinnan kohoaminen nopeutui. Koepumppauspisteessä 347 pohjaveden happipitoisuus laski pumppauksen alun arvosta 5,1 mg/l siten, että se oli koepumppauksen loppupuolella 2,9 mg/l. Veden rautapitoisuus oli 0,005-0,017 mg/l ja mangaanipitoisuus 0,010-0,033 mg/l. Kemiallinen hapenkulutus oli 0,1-0,6 mg/l. Fekaalisia streptokokkeja tai kolibakteereita ei havaittu. Vesi on kuitenkin hapanta ja pehmeää, joten se vaatii alkaloinnin. Vedenkäsittely tapahtuisi Åsenin laitoksella. Tavanomaisten määritysten lisäksi vedestä määritettiin myös raskasmetallit, orgaaninen hiili (TOC) ja fluoridit. Niiden pitoisuudet olivat pieniä. Vesi täytti sosiaali- ja terveysministeriön (STM) talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja suositukset. Koska happipitoisuus kuitenkin laski pumppauksen aikana, liiallinen vedenotto pumppauspaikalla voi johtaa raudan ja mangaanin liukenemiseen veteen. Viiperioosin osa-alueen A pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on noin 0,8 km 2 ja kokonaispinta-ala noin 1,3 km 2. Pumppausmäärällä 535 m 3 /d pohjaveden pinta laski alimmillaan 78 cm ja pumppauksen selvä vaikutus näkyi harjun pituussuunnassa noin 1,4 km:n etäisyydellä aina pohjavedenjakajalla saakka. Osa-alueella A arvioi-
4 daan koepumppauspisteestä 347 saatavan suunnilleen kaikki alueella muodostuva pohjavesi eli 450 m 3 /d. Vedenoton ympäristövaikutukset Pohjaveden suojelu Vedenoton ei arvioida vähentävän virtaamaa lähteistä 600-602 eikä 604, sillä lähdepurkautumat sijaitsevat harjun reuna-alueella. Sen ei myöskään arvioida vaikuttavan alueen kaakkoispuolella olevan Åsenin pohjavesialueen pohjavesiolosuhteisiin. Vedenotto saattaa alentaa vedenpintaa harjualueella olevissa kaivoissa 208-213 ja 215. Näistä kaivo 210 on talouskäytössä ja kaivoja 209 ja 215 käytetään karjalle sekä kaivoa 213 kasteluun. Ainakin kaivojen 210 ja 215 ja mahdollisesti myös kaivon 213 keskeytymättömän vedensaannin turvaamiseksi tulee varautua kaivojen syventämiseen. Hakija sopii kaivojen omistajien kanssa tarvittavista toimenpiteistä ja vastaa aiheutuvista kustannuksista. Vedenoton vaikutuksia tullaan tarkkailemaan jatkuvasti niin, että mahdolliset vahingot voidaan todeta. Vaikutusten tarkkailu tullaan järjestämään Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Saastumisvaaran aiheuttaa lähinnä tieliikenne Viiperioosin alueella. Kruunupyyn kunnalla on tarkoitus laatia koko harjujaksolle Åsen Viiperioosi Storåsen suojelusuunnitelma kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan liittyen. Suunnitelma voidaan laatia yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Mahdollisista suojelutoimenpiteistä päätetään lähemmin tässä yhteydessä. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Kaustisen ja Kruunupyyn kunnissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 26.8.2004. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että vuonna 2003 laaditun Kruunupyyn kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan vedenhankinnan varmistamiseksi kriisi- ja poikkeusoloissa lähivuosina tulisi rakentaa vedenottamo nyt hakemuksen kohteena olevaan paikkaan sekä Storåsenin pohjavesialueella tutkittuun paikkaan. Ympäristökeskus puoltaa luvan myöntämistä esittämillään ehdoilla, mutta vedenotto saa olla enintään 450 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Tutkimustulosten perusteella pisteestä 347 ei ole
5 saatavissa hakemuksen mukaista vesimäärää, joka täyttäisi talousveden laatuvaatimukset. Vedenottamoalue on aidattava eikä sillä saa suorittaa muita kuin vedenottoon liittyviä toimintoja. Luvan saajan tulee järjestää vedenoton ja sen vaikutusten tarkkailu ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2) AA ja BB (Koivurinne 1:27) ovat ilmoittaneet omistavansa turkistarhan suunnitellun ottamon lähistöllä Kaustisen kunnan Kaustin kylässä. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin 27.5.1994 antamassa lausunnossa todettiin, että tarha sijoittuu kokonaisuudessaan pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Tarhan ympäristölupa on uusittu vuonna 2001. Muistuttajat vaativat täyttä korvausta turkistarhan siirtämisestä tai lopettamisesta, mikäli uusi pohjavedenottamo tulee estämään tarhauksen ympäristöluvan mukaisessa laajuudessa. Lisäksi tilan kaivon käytön mahdollisesti estyessä vaaditaan uuden kaivon tai vesiliittymän ja käyttökustannusten korvaamista. Muistuttajilla on suunnitellun ottamon läheisyydessä kotitarvekäytössä oleva hiekanottoalue, jonka käytön mahdollisesti rajoittuessa vaaditaan alueella olevan hiekan korvaamista täysimääräisesti. HAKIJAN SELITYS Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakijan mielestä ympäristökeskuksen esittämä veden ottomäärän pienentäminen hakemuksen mukaisesta määrästä 500 m 3 /d on tarpeeton, koska luvan mukainen maksimiottomäärä on tarpeen vain erityistilanteissa. AA:n ja BB:n turkistarha sijaitsee suunnitellusta ottamosta noin 600 m koilliseen ja tarha sijoittuu pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Ympäristölupaa myönnettäessä pohjaveden suojelu on otettu huomioon. Hakija on valmis syventämään muistuttajan kaivoa kustannuksellaan, mikäli se vedenoton vaikutuksesta kuivuu, tai tarvittaessa rakentamaan vesijohdon uudesta ottamosta ja liittämään sen nykyiseen vesijohtoon. Vesi toimitettaisiin käsittelemättömänä käyttökustannuksia vastaavalla hinnalla. Kohtuullinen hinta voisi tällöin olla 20 % kulloinkin voimassa olevasta vesilaitoksen pienkuluttajahinnasta. Maa-ainesten otolle hakija ei vaadi erityisrajoituksia, vaan katsoo nykyisen lainsäädännön määräysten riittävän. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Ab Terjärv Vatten och Avlopp Oy:lle luvan pohjavedenottamon rakentamiseen käyttöoikeussopimuksen mukaiselle 150 m 2 :n määräalalle tilalla Viertola RN:o 1:26 ja pohjaveden ottamiseen siitä erityis-, kriisi- ja poikkeustilanteissa. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä:
Lupamääräykset 6 1) Viiperioosin pohjavesialueen osa-alueelle A rakennettavasta vedenottamosta saadaan erityis-, kriisi- ja poikkeustilanteissa ottaa pohjavettä enintään 450 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. 2) Ottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Otetuista vesimääristä on pidettävä kirjaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 3) Luvan saajan on tarkkailtava vedenoton vaikutuksia alueen vesioloihin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulee koskea mm. pohjaveden korkeuksia ja laatua ottamoilla ja vaikutusalueen kaivoissa. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ympäristökeskuksen tarkastettavaksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailut on aloitettava hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista. Tarkkailutulokset ja tiedot otetuista vesimääristä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kaustisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden edellyttämällä tavalla. 4) Luvan saaja on velvollinen korvaamaan hankkeesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen. Mikäli vedenotosta on seurauksena, että joltakin alueelta vedensaanti estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan, jos asianomainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin kuin vedenottamon omistajan velvollisuudesta alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi on vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetty. 5) Vedenottamoalue on aidattava eikä sillä saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon liittyvää toimintaa. 6) Vedenottamon rakennustyö on aloitettava neljän vuoden kuluessa ja saatettava valmiiksi kuuden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 7) Rakennustöiden aloittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Länsi- Suomen ympäristökeskukselle ja Kaustisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8) Vedenottamon käyttöönotosta on 60 vuorokauden kuluessa kirjallisesti ilmoitettava ympäristölupavirastolle sekä edellä mainituille valvontaviranomaisille. Perustelut Hakijan Åsenin vedenottamosta saatava vesimäärä riittää Teerijärven vedentarpeeseen ja osin Kaustisen kuntaankin. Erityistilanteita varten kuten Åsenin vedenottamon häiriötilanteissa ja vedenhankin-
Lainkohta Vesilain 9 luvun 8 7 nan varmistamiseksi erityisesti kriisi- ja poikkeusoloissa tarvitaan kuitenkin varakapasiteettia. Hakijan esittämä ottomäärä 500 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna olisi pitkään jatkuvassa ottotilanteessa kuitenkin liian suuri esiintymän antoisuus, saatavan veden laatu ja vedenoton ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Tästä syystä lupa myönnetään enintään määrälle 450 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Pohjavedenottamon rakentamisesta ja vedenotosta siitä ei lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista eikä muuta vesilain 2 luvun 5 :ssä tai 9 luvun 8 :ssä tarkoitettua seurausta. Vedenottamon rakentamisesta ja vedenotosta saatava hyöty Kruunupyyn kunnan vedensaannin varmistamiseksi on toimenpiteistä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN VASTAAMINEN Ympäristölupavirasto ottaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. AA:n ja BB:n muistutuksen johdosta ympäristölupavirasto toteaa, että heidän turkistarhansa sijaitsee karttojen mukaan pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Tällä päätöksellä ei rajoiteta muistuttajien turkistarhausta eikä soranottoa. Kaivon käytön osalta ympäristölupavirasto viittaa lupamääräykseen 4). KÄSITTELYMAKSU 490 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 17.12.2003/1238
8 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla Valitusaika päättyy 27.12.2004 Valitusosoitus on liitteenä. Leena Simpanen Kalevi Tikka Esko Vähäsöyrinki Hanna Pesonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Kalevi Tikka ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Hanna Pesonen. HIP/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.