LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Perussopimus 1 (7) Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimus 1. Luku Kuntayhtymä 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tehtävät Kuntayhtymän nimi on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kemin kaupunki. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito. Kuntayhtymä voi lisäksi ottaa kuntien puolesta järjestettäväkseen myös muita lakiin perustuvia tehtäviä. 3 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio. 4 Jäsenkunnan ottaminen ja kuntayhtymästä eroaminen 2. Luku Kuntayhtymän toimielimet Valtuusto 5 Jäsenten lukumäärä, toimikausi ja äänivalta Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää perussopimuksen muuttamista. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. Kuntayhtymän valtuustoon valitsevat jäsenkuntien valtuustot jäseniä seuraavasti: Kunnan asukasluku viimeksi toimitetun henkikirjoituksen mukaan
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Perussopimus 2 (7) 2 000 tai vähemmän, jäsenten lukumäärä 1 2 001 8 000 2 8 001 25 000 3 25 000 100 000 4 jne. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Valtuuston jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy kunnan viimeksi toimitettuun henkikirjoitukseen perustuvan asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi (1) ääni jokaista alkavaa tuhatta asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes (1/5) kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. 6 Kokouskutsu 7 Päätösvaltaisuus 8 Valtuuston tehtävät Valtuuston kutsumisesta kokoukseen on säännökset valtuuston työjärjestyksessä. Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Kuntayhtymän jäsenkunnat käyttävät kuntayhtymän asioissa ylintä päätösvaltaa valtuuston kokouksissa. Valtuuston on viimeistään kesäkuussa - käsiteltävä hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta, ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot, - päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai alijäämä antaa aihetta,
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Perussopimus 3 (7) Hallitus 9 Jäsenten lukumäärä ja valitseminen - valittava hallituksen jäsenet, tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja sekä määrättävä hallituksen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, - käsiteltävä muut mahdolliset valtuuston päätettävät asiat. Valtuuston on viimeistään marraskuussa - hyväksyttävä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio sekä vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma, - käsiteltävä muut mahdolliset valtuuston päätettävät asiat. Valtuuston toiminnasta määrätään tarkemmin sen työjärjestyksessä. Valtuusto valitsee toimikaudekseen hallitukseen seitsemän (7) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yksi jäsenistä valitaan puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi. Hallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, minkä lisäksi hallituksen jäseniä valittaessa on pyrittävä ottamaan huomioon alueellinen edustavuus. 10 Hallituksen tehtävät Hallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa, valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa kuntayhtymää siten kuin siitä erikseen kuntalaissa tai erityislaeissa säädetään tai tässä perussopimuksessa ja kuntayhtymän muissa säännöissä määrätään. Hallitus päättää niistä asioista, joita ei kuntalain tai tämän perussopimuksen mukaan ole määrätty valtuuston päätettäväksi. Muista hallituksen tehtävistä, ratkaisuvallasta sekä kokousmenettelystä määrätään valtuuston hyväksymissä säännöissä.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Perussopimus 4 (7) 11 Vuosikertomuksen antaminen 3. Luku Suunnittelu ja talous Hallituksen on laadittava kultakin kalenterivuodelta kertomus kuntayhtymän toiminnasta, hallinnosta ja taloudesta. Kertomus annetaan valtuustolle ao. vuoden tilinpäätöksen yhteydessä. 12 Peruspääoma Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. 13 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu 14 Talousarvio ja suunnitelma Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää yhtymävaltuusto. Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämän pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymävaltuusto. Peruspääoman jakaantumista jäsenkuntaosuuksiin ei tarkisteta kuntayhtymän perustamishankkeeseen saaman valtionosuuden johdosta. Kuntayhtymä suorittaa peruspääoman jäsenkuntaosuuksille kolmen kuukauden euribor -vuosikeskikorkoa vastaavan koron kuitenkin enintään 5 %. Korko suoritetaan jäsenkunnille vuosittain seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymässä pidetään rekisteriä peruspääoman jäsenkuntaosuuksista. Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan kalenterivuoden talousarvio ja suunnitelmaehdotus on toimitettava jäsenkunnille lokakuun 15. päivään mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma marraskuun 30. päivään mennessä.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Perussopimus 5 (7) Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. 15 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy yhtymävaltuusto. 16 Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus 17 Poikkeukselliset hinnoitteluperusteet Suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää suoritteen tuottamisesta aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset sekä pääomakustannukset. Välittömien ja välillisten kustannusten tulee perustua todellisiin kustannuksiin. Pääomakustannukset sisältävät suunnitelman mukaiset poistot. Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa valtuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Suoritteiden yksikköhinnoista ja niiden muutoksista päättää. hallitus. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Olennaisen ylijäämän tai alijäämän syntyminen ennakoidaan ja otetaan huomioon tilikauden suoritteiden hinnoissa siten, että yksikköhinnoittelua muutetaan vastaamaan todellisia kustannuksia. Erikoissairaanhoitolain 56 a :n tarkoittamien jäsenkunnalle aiheutuvien poikkeuksellisten suurten potilaskohtaisten kustannusten tasaamiseksi jäsenkuntien kesken tehdään tilikauden alun asukaslukuun perustuva tasaus. Potilaskohtaisten kustannusten tasaamisesta päättää valtuusto talousarviokäsittelyn yhteydessä. Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi jäsenkunnilta voidaan periä asukaslukuun perustuva ja valtuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämä maksu.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Perussopimus 6 (7) 18 Maksujen ennakkolaskutus Yhtymävaltuusto päättää talousarvion vahvistamisen yhteydessä, kannetaanko jäsenkunnilta niille myytävistä erikoissairaanhoidon palveluista ennakkoa ja miten ennakkomaksut kannetaan. 19 Investoinnit ja pitkäaikaisen vieraan pääoman rahoitus 20 Rahastojen perustaminen Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääomanehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättävät jäsenkunnat hankekohtaisesti. Perustamishankkeiden arvioitu kustannus jaetaan valtinosuuden määräämi-seksi jäsenkuntaosuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, ellei muusta jakoperusteesta ole sovittu hankekohtaisesti. Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi. Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin. Sijoituspääomarahaston perustamisesta ja sen säännöstä päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin. Muun rahaston perustamisesta ja sen säännöstä päättää yhtymävaltuusto. 21 Viivästyskorko Maksun viivästyessä ovat jäsenkunta ja kuntayhtymä velvolliset maksamaan viivästyneelle maksusuoritukselleen viivästyskorkoa korkolain 4 :n 3 momentin mukaisesti. 22 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Perussopimus 7 (7) 23 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema 4. Luku Hallinnon ja talouden tarkastaminen 24 Hallinnon ja talouden tarkastaminen 5. Luku Kuntayhtymän purkaminen 25 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 6. Luku Voimaantulo ja soveltaminen 26 Sopimuksen voimaantulo Mikäli jäsenkunta eroaa tai vähentää jäsenkuntaosuuttaan, suoritetaan jäsenkunnalle yhtymävaltuuston päätöksellä sen jäsenkuntaosuus tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan jäsenkuntaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan tasasuuruisin erin 10 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan kuntalain (365/95) säädöksiä ja kuntayhtymän tarkastussäännön määräyksiä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme (3) jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen. Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat suorittavat erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2000.