Suomen kieli 3. finska 3. Suunnitelma lukuvuodelle. Läsårsplanerin 2007/2008 www.sofiadistans.nu

Suomen kieli 3 finska 3 Suunnitelma lukuvuodelle Läsårsplanerin 2007/2008 www.sofiadistans.nu

Sisältö Suomen kielen kurssista Lukuvuosisuunnitelma Elämäni aakkoset Oman nimesi tarina Ääntämisohjeita Satu Arviointi Äideistä parhain Suomi toisessa maailmansodassa Talvisota Jatkosota Lapin sota Lotat Evakot Arviointi Villi Pohjola Turistina Suomessa Runo Suomen kielen rakenne Puhekieltä vai kirjakieltä? Kirjoittamisen taito Loppuarviointi Liitteet Lukusanat suomeksi Nimitilastot Punahilkka Eeron kirje Ne savunsiniset silmät, tuo oljenvaalea rastatukka Elokuvan rakenne Kertomuksen rakenne Oikeinkirjoitusohjeita Substantiivi, adjektiivi, verbi ja subjekti Sivu 3 4 5 7 14 17 20 21 28 28 31 34 35 36 41 42 49 59 68 72 83 84 84 85 90 91 92 100 102 105 108 Opiskelutehtävätaulukko 109 2

Suomen kieli 3 Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Suomen kieli on laaja, vaihteleva ja hauska aine. Toivottavasti olet samaa mieltä! Lukuvuosisuunnitelmasta, First Class -sivuilta ja CD-levyltäsi näet tarkasti mitä sinun pitää tehdä jokaisen tehtäväosion aikana. Siellä on myös erilaisia symboleja: Osion tavoitteet. Mitä sinun on pitänyt tehdä ja mitä sinun pitää osata, jotta pääsisit osion tavoitteeseen. Voit kuunnella äänitteen. Voit katsoa ohjevideon. Sinun pitää lähettää kirjallinen tehtävä opettajallesi. Sinun pitää lähettää ääniviesti opettajallesi. Hot Potatoes -tehtävä Kun aloitat uuden osion, niin on tärkeää, että käyt läpi koko sen suunnittelun. Siten saat käsityksen siitä, mitä sinun pitää tehdä ja lähettää opettajallesi. Merkitse tarkasti opintokorttiisi kaikki tekemäsi tehtävät, jotta näet itse, miten opiskelusi edistyy. Lukuvuodessa on 35 viikkoa. Nyt voitkin sitten aloittaa! 3

Suomen kieli 3:n lukuvuosisuunnitelma Viikko Opiskeluosio Tehtävien jättö 1 2 Elämäni aakkoset Oma teksti Ääniviesti 3 5 Oman nimesi tarina 2 omaa tekstiä Ääniviesti 6 7 Ääntämisohjeita Oikeinkirjoitusohjeita Ääniviesti 8 10 Satu Oma teksti Ääniviesti 11 Arviointi Oma teksti 12 14 Äideistä parhain 2 omaa tekstiä Ääniviesti 15 20 Suomi toisessa maailmansodassa Talvisota Jatkosota Lapin sota Lotat Evakot 2 omaa tekstiä Ääniviesti 21 Arviointi Oma teksti 22 24 Villi Pohjola Turistina Suomessa Oma teksti Ääniviesti 25 27 Runo Oma teksti 28 Suomen kielen rakenne Puhekieltä vai kirjakieltä? 2 omaa tekstiä 29 34 29 30 31 32 33 34 Kirjoittamisen taito Osa 1 Osa 2 Osa 3 2 omaa tekstiä 5 omaa tekstiä 4 omaa tekstiä Ääniviesti Ääniviesti 35 Loppuarviointi 4

Elämäni aakkoset viikot 1-2 Tavoite: kertoa jotakin itsestäsi puhumalla ja kirjoittamalla oppia palauttamaan tehtäviä sähköpostiviestin ja ääniviestin muodossa. Päästäksesi tavoitteeseen sinun täytyy: kirjoittaa elämäsi aakkoset lähettää tehtävä sähköpostiviestinä opettajalle äänittää teksti, jonka kirjoitit, ja lähettää se ääniviestinä opettajalle. Tehtävä 1 Millaiset ovat sinun elämäsi aakkoset? Kirjoita, mitä rakastat, inhoat, pelkäät, toivot Elämäsi aakkosissa voit kertoa, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä, mitkä kokemukset ja muistot ovat jääneet mieleesi. Mistä ruoasta pidät? Mistä TV-ohjelmasta tai kirjasta pidät? Millaisesta musiikista pidät? Voit kertoa ystävistäsi ja sukulaisistasi, koulustasi. Lyhyesti sanottuna voit kertoa ihan mistä vain. Kirjoita, jos mahdollista, jokaisen aakkosen kohdalle kaksi tai kolme lausetta siitä, mitä sillä aakkosella alkava sana tuo sinulle mieleen. Tässä on malliksi muutamia: AKU ANKKA. Sarjakuva, jota luen eniten. Kerään Don Rossin piirtämiä Aku Ankkoja. BMW. Meillä on ollut BMW niin kauan kuin muistan. Isäni lempiauto. 5

CAPRI on saari Italiassa. Olimme siellä lomalla muutama vuosi sitten. DAVID on minun luokkakaverini. Olemme olleet samalla luokalla ala-asteelta lähtien. Kirjoita nyt oman elämäsi aakkoset. Lähetä ne tekstiviestinä opettajallesi. Äänitä se, mitä kirjoitit, ja lähetä ääniviesti opettajallesi. 6

Oman nimesi tarina viikot 3-5 Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä. (suomalainen sananparsi) Tiedätkö, miksi sinun vanhempasi antoivat sinulle juuri sen nimen, joka sinulla on? Onko suvussasi kenties joku, jolta olet perinyt nimen? Tiedätkö, mitä oma nimesi merkitsee? Minkä nimen sinä antaisit omalle lapsellesi? Saako lapselle antaa minkä nimen tahansa? Tavoite: oppia jotakin uutta omasta nimestäsi ja perheenjäsentesi ja tuttaviesi nimistä oppia, mistä nimet ovat tulleet suomen kieleen, ja erottaa, mikä on suomalaista ja mikä lainattua nähdä, millä tavalla kulttuuri näkyy nimissä harjoitella suurien lukujen lukemista suomeksi. Päästäksesi tavoitteeseen sinun täytyy: tehdä nimiin liittyvät tehtävät kirjoittaa oman nimesi tarina tehdä pieni tutkimus tuntemiesi suomalaisten henkilöiden nimistä äänittää teksti, jossa harjaannut lukemaan suuria lukuja. 7

1. Lue ja/tai kuuntele, kun vanhemmat kertovat, miten he antoivat lapselleen nimen. Eräs poika, joka syntyi vuonna 1999, sai nimekseen Taavi Jaakko Matias. Hänen äitinsä kirjoittaa, miksi he valitsivat juuri nämä nimet. Löydätkö neljä asiaa, jotka vaikuttivat nimipäätökseen? Esikoispoikamme nimi on Taneli. Etsimme toiselle pojalle nimeä joka sopisi yhteen esikoisen nimen kanssa. Isihän sen sieltä sitten väläytti. Jalkapallohulluna hän ehdotti ensin kaiken maailma Ronaldot ja Piracaijat. Päätimme sitten, että annamme pojallemme nimeksi Taavi. Taavin nimi on siis suomalainen väännös David Beckhamista. Yllättävää kyllä, moni on tajunnut sen ihan sanomattakin... ainakin jalkapallokatsomossa, kun Taavilla on Beckhamin paita päällä :) Jaakko on isin papan (isoisän) nimi. Matias on taas minun isäni nimen yksi muoto. Olemme jokaisen lapsen nimeen yrittäneet saada jotain uutta ja jotain vanhaa. Entä seuraava tarina? Mitkä asiat tässä vaikuttivat nimipäätökseen? Taika Tiia Tinuviel, syntymävuosi 2005 Taika-nimeä ehdotti alkujaan äidin hyvä ystävä ja ihastuimme siihen heti. Mitään muita nimiehdotuksia ei tytölle edes mietitty. Heti syntymästään häntä on kutsuttu omalla nimellään. Vaan tätäpä ei taivutetakaan Taika Taikan vaan Taian. Meistä se sopii paremmin. Toinen nimi Tiia tuntui sopivalta ja tasapainottaa muutoin hieman omalaatuista kokonaisuutta. Tinuviel on J. R. R. Tolkienin keksimää haltioiden kieltä sindaria ja tarkoittaa satakieltä ("hämärän tytär"). Taika sopii myös isoveli Tuiskun nimeen. 8

Kuinka monta etunimeä sinulla on? Oletko koskaan kysynyt vanhemmiltasi, miksi he antoivat sinulle juuri ne nimet? Voisit kysyä esimerkiksi seuraavia asioita: Onko sinun nimesi sellainen, joka on kulkenut suvussa? Onko sinun nimesi lyhyt ja valittu kenties siksi, että lyhyt nimi on käytännöllinen? Olivatko sinun syntymäsi aikaan jollakin kirjaimella alkavat nimet muita suositumpia? (Esimerkiksi 1980 1990-luvulla J oli suosittu kirjain: Jani, Janne, Jenna, Jenni, Julia) Halusivatko vanhempasi, että sinun nimesi sointuu yhteen sisarustesi nimien kanssa? (Emmi, Essi ja Eemeli) Kertooko sinun nimesi jostakin paikasta, joka on ollut vanhemmillesi erityisen tärkeä? (Saana, Salla, Inari) Oletko saanut nimesi jonkin julkisuuden henkilön tai kirjan hahmon mukaan? (Myy, Harry, David) Oletko saanut nimesi Raamatun henkilön mukaan? (Mikael, Saara, Maria) Näkyvätkö vanhempiesi tunteet tai toiveet sinun nimessäsi? (Rauha, Säde, Unelma, Lahja, Onni) Liittyykö sinun nimesi luontoon? (Tuuli, Linnea, Pyry) Antoivatko vanhempasi sinulle suomalaisen nimen? Halusivatko vanhempasi antaa sinulle kansainvälisen nimen, jota on helppo käyttää myös muualla kuin Suomessa? 2. Mikä lapselle nimeksi? 3. Oman nimeni tarina. Lähetä teksti opettajallesi. Nyt olet ehkä saanut selville jotain nimestäsi. Mikä on koko nimesi? Olet ehkä kuullut sananparren Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ehkä sinuakin on eri aikoina kutsuttu eri nimillä. Kenties silloin, kun olit pikkuvauva, sinua kutsuttiin jollakin hellittelynimellä. Myös 9

eri ihmiset ovat voineet kutsua sinua eri lempinimillä. Kuinka monta nimeä sinulla on ollut ja kuka on kutsunut sinua niillä nimillä? Kirjoita lyhyt selostus omasta nimestäsi (noin 60 100 sanaa). Jos haluat, voit kirjoittaa myös perheenjäsentesi nimistä. Etunimilaki Vanhemmat antavat nimen lapselle joko kastetilaisuudessa tai ilmoittamalla siitä väestörekisteriin. Lapselle ei voi antaa mitä nimeä tahansa. Sen valinnassa täytyy ottaa huomioon etunimilaki. Lue ja/tai kuuntele etunimilain kuusi kohtaa. 1. Etunimiä saa antaa korkeintaan kolme. Yhdysnimet (Emma-Lotta, Juho-Pekka) katsotaan yhdeksi nimeksi. Nykyään monet yhdysnimet kirjoitetaan myös ilman viivaa (Emmalotta, Juhopekka). 2. Nimi ei saa olla sopimaton eikä sellainen, jonka käyttö voi muuten aiheuttaa ilmeistä haittaa. 3. Nimi ei saa muodoltaan tai kirjoitustavaltaan olla kotimaisen nimikäytännön vastainen. 4. Pojalle ei saa antaa naisennimeä eikä tytölle miehennimeä. 5. Sukunimi ei kelpaa etunimeksi. Muu kuin ensimmäinen nimi voidaan kuitenkin muodostaa isän tai äidin nimestä poika- tai tytär-liitteellä (Joonas Juhanpoika, Elina Riitantytär jne.) 6. Ensimmäiseksi nimeksi ei kelpaa nimi, joka ennestään on sisaruksella tai puolisisaruksella. Toinen nimi voi olla sama. 10

4. Testaa etunimilakitaitosi! Nimien alkuperä 5a Ruotsin vallan aikana suomalaiset omaksuivat myös itselleen ruotsalaisia nimiä. Ne vääntyivät kuitenkin suomalaisten suussa hieman toisenlaisiksi. Esimerkiksi Birgitasta tuli Pirkko. Jos Pirkko oli alkuaan Birgitta, niin mitä mahtoivat olla seuraavat nimet? Löydätkö käännösnimen alkuperän? 5b Koska Suomi on maantieteellisesti Ruotsin ja Venäjän välissä, suomen kieleen ja nimistöön on tullut vaikutteita molemmista kielistä. Seuraavat nimet ovat tulleet Suomeen Venäjältä. Osa nimistä on tullut Venäjältä ortodoksisen kirkon mukana jolloin lähtökohtana on ortodoksisen pyhimyksen nimi. Tunnistatko, mistä nimet ovat tulleet? Löydätkö venäläiset nimet? 5c Monet nimet ovat lähtöisin Raamatusta ja ovat alkuaan hepreaa tai kreikkaa. Sellaisia nimiä ovat mm. Samuel, Saara, Hanna, Mikael, Johannes, Juha. Raamatullisilla nimillä on usein merkitys. Esimerkiksi Mikael tarkoittaa Kuka on Jumalan kaltainen. Nimi Timo tulee kreikkalaisesta nimestä Timoteus, joka merkitsee Jumalaa kunnioittava. Löydätkö, mistä nimi on lähtöisin? Raamatullisia nimiä 5c Jotkut nimet ovat suomalaista alkuperää. Ne voivat olla lähtöisin Kalevalasta tai vanhan ajan uskomuksista Kalevalavaikutteisia nimiä 11

6. Mieti nyt, mitä suomalaisia nimiä tiedät. Kirjoita 10-15 suomenkielistä nimeä ja yritä pohtia, mistä nimi on tullut suomen kieleen. Lähetä teksti opettajalle. Onko se esimerkiksi käännös ruotsalaisesta tai venäläisestä nimestä onko nimi otettu Raamatusta tai vanhasta suomalaisesta mytologiasta onko nimi peräisin luonnosta vai kertooko nimi vanhempien tunteista tai toiveista jne. (ja niin edelleen)? Seuraavassa on tietoa Suomen yleisimmistä etu- ja sukunimistä. Tässä joudut pinnistelemään suurten lukujen kimpussa. Miten luet vuosiluvun 2006 tai 1983 tai 19 524? Jos et oikein muista, voit virkistää muistiasi. >> Lukusanat suomeksi 7. Harjoittele lukemaan seuraava teksti sujuvasti. Äänitä lukemasi ja lähetä se opettajalle ääniviestinä. Suomen yleisimmät nimet Kaikkien aikojen suosituin suomalainen pojan etunimi on Juhani. Heitä on Suomessa elänyt 329 395. Kautta aikojen suosituin tytön nimi on ollut Maria. Heitä on elänyt Suomessa yhteensä 350 713. Vuoden 2006 suosituin nimi oli niin ikään Juhani. Sen sai 1 020 poikavauvaa. 1 522 tyttölasta sai nimekseen Maria. Toiseksi suosituin tytön nimi oli Emilia. Heitä syntyi 1 065. Sofia-nimisiä syntyi 1 009. Suomen yleisin sukunimi oli Virtanen. Heitä oli Suomessa yhteensä 24 083. Toiseksi yleisin sukunimi oli Korhonen. Heitä Suomesta löytyi 23 705. Lähetä seuraavat tehtävät opettajallesi: 12

Oman nimeni tarina (tehtävä 3) Suomalaisia nimiä (tehtävä 6) Suomen yleisimmät nimet Tutustu nimitilastoihin! 13

Ääntämisohjeita Viikot 6-7 Suomen kielen ääntäminen yksi kirjain kaksi kirjainta lyhyt äänne pitkä äänne Vokaalien ja konsonanttien oikea pituus on tärkeä siksi, että ne määräävät sanan merkityksen. Jos vertaat seuraavia sanapareja, huomaat miten sanojen merkitys muuttuu. Lue seuraavat sanaparit ääneen. tuli sika tuuli siika kuka tuli kukka tulli Lyhyt ja pitkä vokaali Katso konsonanttien ääntämisohjeita Kuuntele ja kirjoita k-sanoja Kuuntele ja kirjoita l-sanoja 14

Valitse kuulemasi sana Kuuntele lisää 1. Lue ääneen. Seuraavassa on kaksi lyhyttä tekstiä. Lue tekstit ääneen. Kiinnitä erityistä huomiota vokaalien ja konsonanttien kestoon. Lähetä tehtävä ääniviestinä opettajallesi. 1a. Kun harjoittelet lukemaan tätä tekstiä, kiinnitä erityistä huomioita vokaalien kestoon (a aa, e ee, u uu jne). Ulkona tuulee Kuuletko? Ulkona tuulee. Ai tuulee vai? Minä en kyllä kuule. Etkö tosiaan kuule? Kuulen minä, mutta ei se ole tuulta. Ulkona sataa. Ai muka sataa? Niin tietysti sataa. Etkö sinä kuule? Sade ropisee. Ei varmasti sada. Tuulee. Ai tuuli ropisee? Tuuli humisee, ei ropise. No katsotaan, sataako vai tuuleeko. Katso vaan, mutta ei siellä mitään näe. Miksei muka näe? Ulkona on niin pimeää. No mennään ulos. En minä viitsi, koska siellä sataa. No ota sateenvarjo. Ei siitä ole hyötyä, kun siellä tuulee. Siis tuulee vai? Ja sataa. 15

Niin, siellä sataa ja tuulee. 1b. Kiinnitä seuraavissa teksteissä erityistä huomioita konsonanttien kestoon. (tt, ll, rr) Miksi sinä olet aina niin huonolla tuulella? Minäkö muka huonolla tuulella? Itse olet kärttyinen. Millainen on kärttyinen? Sellainen kuin sinä. Aina pahalla päällä. Kuka täällä oikeastaan on aina pahalla päällä? En ainakaan minä. No kuka sitten, jos et sinä? Kuka täällä aina jankuttaa? Jankuttaa mistä? No kaikesta olemattomasta. Mistä olemattomasta? No sellaisesta, mitä ei ole oikeasti olemassakaan. No jos sitä ei ole olemassa, niin kuka sellaisesta voi jankuttaa? Sinä. En takuulla jankuta. Nytkin jankutat. Kuka tässä oikeastaan jankuttaa ja mistä? Tekisit sinäkin jotain hyödyllistä, etkä aina syyttelisi toista. Mikä olisi hyödyllistä? Pyöritä vaikka hyrrää. No mitä hyödyllistä siinä olisi? Se voisi vähän rentouttaa. 16

Satu viikot 8 10 Tässä osiossa saat tutkia sadun rakennetta. Saat opetella kertomaan sadun Punahilkan näkökulmasta. Tavoite: opetella kertomaan Punahilkka-satu suomeksi kirjoittaa Punahilkka-teksti minämuodossa Päästäksesi tavoitteeseen sinun on: ymmärrettävä sadun pääasiallinen sisältö. kirjoitettava selvä ja johdonmukainen teksti, jonka kertoja on minä. Aloita lukemalla ja/tai kuuntelemalla satu Punahilkasta. Punahilkka Tehtävä 1 Pane sadun osat oikeaan järjestykseen. Tehtävä 2 Pane sanat oikeaan järjestykseen. Tehtävä 3 Täydennä. Etsi sopivat sanat ruudusta. 17

Vaihda näkökulmaa Miten Punahilkka-tarina muuttuu, jos näkökulma muuttuu? Miten susi kertoisi tarinan? Entä Punahilkan äiti? Seuraavassa näet esimerkin siitä, millainen tarina voisi olla, jos isoäiti kertoisi sen. Isoäidin näkökulma Viime viikolla oli vähällä käydä todella huonosti. Kaikki alkoi siitä, kun olin sairas. Ei minussa mitään vakavaa tautia ollut, pientä flunssaa vain, mutta tyttäreni pani Punahilkan tuomaan minulle jotain syötävää. Sitä hänen ei olisi pitänyt tehdä. Vaikka toisaalta hyvältähän se tuntuu, että pitävät huolta. On niitä sellaisiakin lapsia, jotka eivät koskaan käy omia vanhempiaan tai isovanhempiaan tervehtimässä. Minusta lapsille pitäisi kuitenkin opettaa, että tämä maailma ei ole turvallinen paikka asua ja elää. Koskaan ei saisi jäädä puhumaan vieraille ihmisille. Ei sitä tiedä, mitä heillä on mielessä. Niin kuin nyt tämäkin susi, joka kyseli ja sai lopulta selville, että minä odotan Punahilkkaa. Se aavisti tietysti, että olin jättänyt oven auki. Niin se mokoma ryntäsi sisään ja pisti minut poskeensa ennen kuin ehdin kunnolla edes apua huutaa. Kyllä oli muuten tukalaa olla suden vatsassa. Kuumaa ja tunkkaista. Ja säkkipimeää. Oli vaikea hengittää ja vatsahapot alkoivat kirvellä iholla. Sitä paitsi minä kammoan ahtaita paikkoja. Ja sitten kun se onneton nielaisi vielä Punahilkankin, niin siinä ei paljoa auttanut eväänsä liikauttaa. Sopivasti Kalle, siis se metsästäjä, tuli ja pelasti meidät. Katso video sadun rakenteesta. Tehtävä 4 Kirjoita tarina Punahilkan näkökulmasta. Punahilkka kertoo, mitä hänelle tapahtui (minämuodossa). Kirjoita vähintään 100 sanaa. Lähetä teksti opettajallesi. Lue tarinasi ja lähetä se ääniviestinä opettajallesi. 18

Jos saat todistuksen, työsi arvioidaan seuraavien kriteerien mukaisesti: G Olet kirjoittanut yhteensä vähintään 100 sanaa. Osaat kirjoittaa suomea niin, että lukija ymmärtää, mitä kirjoitit. Osaat kirjoittaa loogisesti. VG Olet kirjoittanut noin 200 sanaa. Teet vain vähän kirjoitusvirheitä tai kielioppivirheitä. Osaat samastua toiseen henkilöön ja hänen ajatuksiinsa. MVG Olet kirjoittanut vähintään 200 sanaa. Teet kirjoitus- tai kielioppivirheitä vain harvoin. Samastut toiseen henkilöön ja tuot hänen ajatuksensa esiin selvästi mielenkiintoisesti. 19

Viikkojen 1 10 arviointi Nyt on aika kirjoittaa vähän siitä, mitä mieltä olet suomen kielen suunnittelusta ja tähänastisesta omasta työskentelystäsi. Muutamia kysymyksiä joista voit alkaa: Mitä olet oppinut? Mitä taitoja olet kehittänyt? Missä asioissa olet tullut paremmaksi? Mikä oli hauskaa? Mikä oli vaikeata? Mitä mieltä olet eri jaksojen sisällöstä? Muotoilusta? Onko jakson suunnittelu selvää ja ymmärrettävää? Mitä mieltä olet niistä työtavoista, joita olet saanut käyttää? Onko kaikkien jaksojen aika ollut sopivan pitkä? Oletko käyttänyt aikasi tehokkaasti? Oletko tyytyväinen työtulokseesi? Mitä mieltä olet sisään jätettävistä tehtävistäsi? Mitä mieltä olet opettajan antamasta töittesi palautteesta, ja niistä kommenteista joita olet saanut? Jotakin muuta? Lähetä kirjoitettu arviointisi opettajallesi. 20

Elokuva: Äideistä parhain viikot 12 14 Tämä on lukuvuoden laajin jakso ja jaamme sen kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa saat katsoa elokuvan, tehdä siihen liittyvät tehtävät ja lähettää ne opettajallesi. Toisessa osassa saat paneutua Suomen tilanteeseen toisessa maailmansodassa. Saat tietää, miksi Suomi joutui sotaan ensin Neuvostoliittoa ja myöhemmin Saksaa vastaan ja mitkä olivat sodan seuraukset Suomelle. Osa 1: Finlands sak är vår! Tavoite: pohtia elokuvan Äideistä parhain teemoja oppia jotakin maailman suurimmasta lasten evakuointiohjelmasta Suomen ja Ruotsin välillä toisen maailmansodan aikana hankkia tietoa erilaisista lähteistä: elokuvasta ja faktateksteistä kirjoittaa erityyppisiä tekstejä. Päästäksesi tavoitteeseen sinun täytyy: 21

katsoa elokuva Äideistä parhain pohtia elokuvan sanomaa ja lähettää pohdintasi opettajalle/yhteiseen keskustelufoorumiin kirjoittaa yksi seuraavista: elokuva-arvostelu, kirje tai haastattelu lukea sotalapsista kertova teksti ja vastata suullisesti siihen liittyviin kysymyksiin. Klaus Härön ohjaama elokuva Äideistä parhain on tarina pienen ihmisen ahdingosta keskellä sotivaa maailmaa. Suomesta evakuoitiin talvi- ja jatkosodan aikana Ruotsiin yli 70 000 lasta. Äideistä parhain kertoo 9-vuotiaan Eeron matkasta tuntemattomaan maahan uuden äidin luo. Äideistä parhain on ensimmäinen pitkä elokuva sotalapsista. Se on elokuva pojasta, jolla on kaksi äitiä ja kaksi kotia mutta joka ei silti tunne olevansa missään kuin kotonaan. Tarina pohjautuu vapaasti Heikki Hietamiehen samannimiseen romaaniin. Tehtävät 1. Katso elokuva mielellään yhdessä ohjaajasi tai jonkun vanhemman perheenjäsenen kanssa. Jos haluat, voit ensin tutustua elokuvaan sen kotisivulla www.aideistaparhain.com. 2. Pohdi nyt seuraavia asioita ja kirjoita ajatuksesi myös toisten luettavaksi. Lähetä tekstisi opettajallesi/yhteiseen foorumiin. Kun olet lähettänyt tämän tehtävän, niin siirry tekemään tehtäviä 3 ja 4 Mitä mieltä olet tällaisesta lasten siirrosta? Oliko mielestäsi hyvä ratkaisu vai olisiko voitu toimia toisin? Oliko mielestäsi kyseessä lasten paras? Elokuvassa Eero saa lapun kaulaansa, eikä hänelle sen jälkeen kerrota juuri mitään tulevaisuudesta. Pohdi, miten tämä vaikuttaa siihen, miten hän suhtautuu itseensä. Miten se vaikuttaa siihen, miten hän suhtautuu aikuisiin? Mitä vaikutuksia tällä voisi olla hänen myöhäisempään elämäänsä? 22

Lapset lähetettiin yksin sotaa pakoon, kun vanhemmat tai toinen vanhemmista jäivät sodan repimään maahan? Tapahtuuko tällaista nykyään? Miksi Signe oli vihamielinen Eeroa kohtaan? Miksi hän ei kyennyt aluksi hyväksymään poikaa? Voitko ymmärtää Signeä? Millainen mies Hjalmar oli sinun mielestäsi? Kirsti rakastui sodan aikana saksalaiseen sotilaaseen ja halusi muuttaa tämän kanssa Saksaan. Miksi Kirsti ei mielestäsi halunnut kertoa Eerolle uudesta elämäntilanteestaan? Voitko ymmärtää Kirstiä? Eero joutui eroamaan äidistään kaksi kertaa: ensin omasta Kirsti-äidistään ja sitten Signe-äidistä. Kumpi eroamistilanteista mahtoi olla hänelle vaikeampi? Mitä Eerossa tapahtui, kun hän lähti Signen luota? Kun Eero oli jo yli 60-vuotias, hän yritti puhua äidilleen sodasta. Miksi hänen äitinsä ei halunnut puhua siitä? Lopussa Eero antaa äidilleen anteeksi. Oliko se sinusta hyvä asia? Onko anteeksi antaminen mahdollista tällaisessa tilanteessa? Voiko ihminen antaa toiselle anteeksi, jos on tullut epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi? Syyllisyys ja häpeä ovat elokuvan teemoja. Millä tavalla ne ilmenevät roolihahmojen elämässä? Mikä sinun mielestäsi oli elokuvan koskettavin kohtaus? Oliko niitä ehkä useampiakin? Entä nykypäivänä? Onko nykyään tilanteita, joissa lapsi joutuu tahtomattaan eroon vanhemmistaan? Mitä sellaisia tilanteita voit kuvitella ja miten ne voivat vaikuttaa lapseen? 3. Seuraavassa on kolme kirjallista tehtävää: a, b ja c. Voit valita niistä yhden ja lähettää tekstin opettajalle. a) Kirje Lue ja/ tai kuuntele Eeron kirje, jonka hän kirjoitti äidilleen. Kirjeessä hän kertoo mitä hänelle 23

oli tapahtunut matkalla. Eeron kirje Mieti sitten hetki, miltä Eerosta tuntui, kun hän vihdoin pääsi perille uuteen kotiinsa Skåneen. Mitä hän näki ympärillään, mikä kaikki oli erilaista kuin koti-suomessa? Elokuvassa Signe antaa Eerolle paperia ja kynän ja käskee tämän kirjoittaa äidilleen. Kuvittele olevasi Eero ja kirjoita kirje. Kerro, mitä sinulle on uudessa kodissasi tapahtunut ja miten päiväsi kuluvat. Kerro myös, miltä sinusta tuntuu, mitä ihmettelet ja mitä toivot ja odotat. Kirjoita noin 100 sanaa. b) Elokuva-arvostelu Katso ohjeet, mitä elokuva-arvostelu voi sisältää. >> Elokuva-arvostelu Kirjoita sitten oma n. 100 200 sanan mittainen arvio elokuvasta Äideistä parhain. c) Haastattelu Elokuvassa Eerolla ei ollut helppoa. Kaikilla sotalapsilla ei ole samanlaisia kokemuksia. Tunnetko jonkun, joka on tullut sotalapsena Ruotsiin? Keksi ainakin 10 kysymystä, joita voisit esittää sellaiselle henkilölle. Jos mahdollista, haastattele sellaista henkilöä ja kirjoita muistiin sekä kysymykset että vastaukset. Jos et tunne ketään, voisit kuvitella, että teet nämä kysymykset elokuvan Eerolle, joka nyt haastattelun ajankohtana olisi noin 70-vuotias. Kirjoita myös, mitä ajattelet hänen vastaavan. 4. Lue seuraava teksti ja vastaa suullisesti kysymyksiin, jotka ovat tekstin lopussa. Taustaa Kaikkiaan talvi- ja jatkosodan aikana Suomesta siirrettiin Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan yhteensä lähes 80 000 lasta. Suurin osa, yli 70 000, lähetettiin Ruotsiin. Suhteessa väkilukuun sotalasten suuri määrä on lastensiirtojen maailmanennätys. Ohessa on kartta, josta näet, mistä ja kuinka paljon lapsia siirrettiin eri puolille Ruotsia. 24

25

Finlands sak är vår Kun talvisota syttyi, Ruotsissa syntyi voimakas empatia Suomea kohtaan: Finlands sak är vår! Ruotsalaiset tarjoutuivat ottamaan suomalaislapsia hoitoonsa sodan ajaksi ilman korvausta. Suomen ulkoministeriö kieltäytyi ensin tarjouksesta. Se olisi mieluummin halunnut apua suoraan Suomeen. Centrala Finlandshjälpen -liikkeen perustajajäsenet jatkoivat kuitenkin sinnikkäästi avustushanketta, ja Helsinkiin perustettiinkin Pohjoismaisen avun Suomen Keskus, joka alkoi organisoida Suomen kansalaisten siirtoa Ruotsiin. Lopulta Suomen poliittinen johto, myös marsalkka C. G. Mannerheim, hyväksyi tarjouksen: suomalaislasten sijoittaminen muihin Pohjoismaihin takaisi sen, että Suomen ja näiden maiden yhteys säilyisi. Ensimmäiset sotalapset lähetettiin Turusta Tukholmaan jo 15.12.1939 Arcturus-laivalla. Pian jouduttiin siirtymään junakuljetuksiin Haaparannan kautta, koska venäläisten sukellusveneet hallitsivat merta. Suurin osa Suomesta lähteneistä lapsista oli Helsingistä, Viipurista ja muista suurista kaupungeista, joita venäläiset pommittivat. Aluksi vain sotainvalidien, sodassa kuolleiden, jälleenrakennustöihin palanneiden, ja ansiotyössä olevien äitien lapset saivat lähteä. Myöhemmin lähes kuka tahansa alle 13-vuotias saattoi päästä mukaan. Lasten kotiuttaminen Ruotsista oli vaikeampaa kuin ensin ajateltiin. Ruotsiin jäi pysyvästi noin 15 000 lasta ja Tanskaan puolisen tuhatta. Vastaa seuraaviin kysymyksiin suullisesti ja lähetä vastauksesi ääniviestinä opettajalle. 1. Kuinka paljon lapsia siirrettiin yhteensä Suomesta kaikkiin Pohjoismaihin? 2. Kenen idea lasten siirto alun perin oli? 3. Mistä lääneistä siirrettiin eniten lapsia? Mistä vähiten? 4. Mitä kolmea eri reittiä lapsia kuljetettiin? 5. Ketkä kaikki lapset saivat lähteä? 6. Kuinka moni lapsi jäi sodan jälkeen Ruotsiin? 26

Nyt olet tehnyt loppuun osan 1. Lähetä kirjalliset tehtävät sekä ääniviesti opettajallesi. Sinun mielessäsi on ehkä kuitenkin kysymyksiä sodasta. Esimerkiksi miksi Suomi joutui sotaan ja mitä kaikkea siitä Suomelle seurasi? Vuosina 1939 1945 Suomessa käytiin sota, jonka kolmea vaihetta kutsutaan eri nimillä: talvisota, jatkosota ja Lapin sota. Tätä aihetta saat tutkia osassa 2. 27

Osa 2: Suomi toisessa maailmansodassa viikot 15 20 Tavoite: ymmärtää, miksi Suomi joutui sotaan ja mitä kaikkea siitä Suomelle seurasi hankkia tietoa oman sukusi vaiheista sodan aikana kirjoittaa oman sukusi tarina. Päästäksesi tavoitteeseen sinun täytyy: lukea tekstit ja tutkia karttoja ymmärtää, mitä seuraavat sanat pitävät sisällään: evakot, lotat, molotovin cocktail, asemasota, korsu, välirauha kirjoittaa vähintään 300 sanaa aiheesta Oman sukuni tarina. Lue ja/tai kuuntele seuraavat tekstit: Talvisota Miksi sota syttyi? Euroopassa oli puhjennut toinen maailmansota. Neuvostoliitto vaati, että Suomen pitäisi antaa sille maa-alueita, jotta se voisi paremmin puolustaa omaa aluettaan. Suomalaiset eivät halunneet luovuttaa Neuvostoliitolle alueita, joten sota syttyi. Mitä olivat Mainilan laukaukset? 28

Neuvostoliitossa, Mainilan kylässä lähellä Suomen rajaa kuultiin räjähdyksiä. Neuvostoliitto väitti, että Suomi oli ampunut tykeillä Mainilan kylää. Se sai siitä syyn aloittaa sodan. Vasta viime vuosina Venäjä on myöntänyt, että Mainilan laukauksia ei ammuttu Suomesta vaan Neuvostoliitto ampui ne itse. Kuinka kauan talvisota kesti? Sota kesti talven ajan. Siksi sitä sanotaan talvisodaksi. Se alkoi 30. marraskuuta vuonna 1939 ja päättyi 13. maaliskuuta vuonna 1940. Sota kesti siis 105 päivää. Neuvostoliiton ylivoimaa Suomen varusteet sotaan olivat huonot. Aseet olivat vanhentuneita. Jokaiselle sotilaalle ei riittänyt edes kivääriä. Ammuksia ei ollut tarpeeksi ja vaatteista oli pulaa. Kun talvisota alkoi, Suomen armeijassa oli 295 000 miestä. Neuvostoliitolla oli Suomen rajan lähellä lähes 500 000 miestä. Sillä oli lisäksi tykkejä, panssarivaunuja, lentokoneita ja muuta sotakalustoa paljon enemmän kuin suomalaisilla. Koska suomalaisilla oli puutteellinen aseistus, he käyttivät aseinaan polttopulloja, joilla he pyrkivät torjumaan venäläisten panssarivaunujen hyökkäyksiä. He antoivat polttopullolle nimen Molotovin cocktail Neuvostoliiton ulkoministerin Molotovin mukaan. Rajamäen tehtaalla pullotettiin talvisodan aikana yli 450 000 polttopulloa. Suomi antautuu Suomi pystyi sodan alkuvaiheessa puolustautumaan melko hyvin, kunnes Neuvostoliitto teki suurhyökkäyksen ja Suomi joutui antautumaan. Suomi hävisi sodan, ja joutui luovuttamaan suuria maa-alueita Neuvostoliitolle. Karjalasta asukkaat lähtivät evakoiksi muualle Suomeen. Oheisen linkin takaa löytyy kiinnostavia sähkeitä talvisodan reaktioista maailmalla. esimerkiksi 14.12.1939: 29

Kuuluisa ruotsalais-amerikkalainen elokuvanäyttelijätär Greta Garbo lahjoittaa 5 000 dollaria Suomen avustusrahastoon New Yorkissa. Frans Emil Sillanpää vastaanottaa Tukholmassa kirjallisuuden Nobelin palkinnon. Jos haluat, voit lukea niistä lisää. http://www.mil.fi/perustietoa/talvisota/ Talvisodan jälkeen Suomessa elettiin aikaa, jota sanotaan välirauhaksi. Talvisota saisi pian jatkoa. Kirjoita sanelu Aseeton käsi 30

Jatkosota Elokuvassa Kirsti, Eeron äiti, rakastui saksalaiseen sotilaaseen. Miksi saksalaisia sotilaita oli Suomessa sodan aikana? Välirauhan aikana Suomi paransi varustuksiaan ja sai sotilaskoulutusta Saksassa. Saksalaisia joukkoja oli Pohjois-Suomessa, ja kun Hitler hyökkäsi Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941, hän sanoi, että Suomi taistelee Saksan rinnalla. Tästä syystä Neuvostoliitto alkoi uudestaan pommittaa Suomea. Suomi sai saksalaisilta aseita, ammuksia ja ruokaa. Suomessa taisteli myös saksalaisia joukkoja. Kun jatkosota alkoi, Suomen armeija oli suurempi ja tehokkaampi kuin talvisodassa. Koska Neuvostoliitto taisteli Saksaa vastaan myös muilla rintamilla, Suomi menestyi sodassa hyvin ja valloitti takaisin alueet, jotka se oli joutunut luovuttamaan talvisodan jälkeen Neuvostoliitolle. Hyökkäysvaiheessa suomalaiset ylittivät kuitenkin myös vanhan rajan ja valtasivat Neuvostoliiton alueita. Monien suomalaisten mielestä se ei ollut oikein. Asemasodan aika Hyökkäysvaiheen jälkeen alkoi asemasota, joka kesti kaksi ja puoli vuotta. Asemasodan vaiheessa rintamat pysyivät paikoillaan. Välillä molemmilla puolilla ammuttiin ja tehtiin pieniä hyökkäyksiä, mutta suurimman osan ajasta sotilaat pitivät vartiota ja tappoivat aikaa korsuissa. Kuvassa on rintamakorsu ja juoksuhauta Suomeen lähetettiin 1400 vakoojaa eli desanttia 31

Neuvostoliiton suurhyökkäys Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella 9. kesäkuuta 1944. Lentokoneet pommittivat, tykkituli oli valtava. Suomalaisten piti perääntyä. Suomalaiset joutuivat ajoittain sekasorron valtaan. Miehiä kuoli ja haavoittui. Pakokauhu ja väsymys saivat järkkymään monen mielenterveyden. Näytti, että Neuvostoliitto valloittaa nopeasti koko Suomen. Saksa kuitenkin vaati, että Suomi ei saa tehdä erillistä rauhaa Neuvostoliiton kanssa. Suomen presidenttinä oli silloin Risto Ryti, ja hän teki sopimuksen Saksan kanssa. Saksan avun turvin Neuvostoliiton hyökkäys saatiin pysähtymään. Suomi ymmärsi kuitenkin, että sen oli saatava nopeasti aikaan rauha Neuvostoliiton kanssa. Risto Ryti erosi presidentin virasta, ja silloin sopimus Saksan kanssa voitiin purkaa. Suomi sai aikaan rauhan Neuvostoliiton kanssa. Kuuntele otteita Paavo Rintalan romaanista Sotilaiden äänet Laulu kranaatti- ja hiekkamyrskystä Omista joukoista eksynyt Sotavanki Rauhanehdot Suomi luovutti Neuvostoliitolle talvisodassa menetettyjen alueiden lisäksi Petsamon ja joutui vuokraamaan Porkkalan 50 vuodeksi. Saksan joukot oli karkotettava maasta. Suomen oli supistettava armeijansa vahvuus 42 000 mieheen. Sotakorvauksia piti maksaa 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria kuudessa vuodessa, ja korvata kaikki luovutetulta alueelta viety ja hävitetty omaisuus. Neuvostoliiton vastaiset järjestöt (mm. Lotta Svärd) piti lakkauttaa pysyvästi. 32

Sotarikolliset piti tuomita. Rauhanehtojen mukaisesti Suomen piti lopettaa yhteistyö Saksan kanssa. Suomen piti ajaa saksalaiset joukot pois alueeltaan. Tämä johti sodan seuraavaan vaiheeseen: Lapin sotaan. Jos haluat lisää tietoa sotien eri vaiheista, löydät sitä mm. seuraavan linkin takaa. http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/sotilaat/frame/soti_fr_6.htm 33

Lapin sota Ivalon kylä Lapissa lähes kokonaan poltettuna. Suomen piti nyt päästä eroon saksalaisista joukoista. Saksalaiset vetäytyivät Lappiin. Suomalaiset hyökkäsivät saksalaisia vastaan Torniossa, josta saksalaisten oli peräännyttävä. Kemissä ja Rovaniemellä käytiin taisteluita. Kun saksalaiset perääntyivät Rovaniemeltä, he tuhosivat kaupungin polttamalla sen perusteellisesti. He polttivat maan tasalle myös monia Lapin kyliä. Lopulta suomalaisten onnistui karkottaa saksalaiset Lapista. Suomalaiset ylittävät räjäytettyä Siltaa Suomalainen kuorma-auto palaa miinaanajonjälkeen 34

Lotat Lotat olivat vapaaehtoisia, yleensä nuoria naisia, jotka toimivat rintamalla erilaisissa avustustehtävissä. He vapauttivat siten sotavuosina lähes 100 000 miestä maanpuolustustehtäviin. Lääkintäjaoston lotat toimivat niin sota- kuin kenttäsairaaloissakin. He auttoivat myös haavoittuneiden kuljetuksissa. Ilmavalvontalotat kiikaroivat korkeilla paikoilla lentokoneita ja ilmoittivat havainnoistaan eteenpäin. Lottia toimi myös puhelinkeskuksissa. Muonituslotat leipoivat armeijalle mm. yli 100 000 kiloa leipää päivässä. Kanslialotat työskentelivät toimistoissa ja hoitivat paperitöitä. Eläinlääkintälottia koulutettiin huolehtimaan rintamalla olevien hevosten hoidosta. Lotta Svärd -järjestö perustettiin syyskuussa 1921. Järjestö kehittyi voimakkaasti ja kasvoi lopulta maailman suurimmaksi naisten vapaaehtoiseksi maanpuolustusjärjestöksi. Vuonna 1944 Lotta-järjestöön kuului 242 000 vapaaehtoista jäsentä, joista 18 16- vuotiaita pikkulottia oli noin 50 000. 35

Evakot Jo ennen talvisotaa loka-marraskuussa 1939 noin 100 000 ihmistä lähti pakoon Karjalan alueelta muualle Suomeen. Heitä ruvettiin kutsumaan siirtoväeksi tai evakoiksi. He olivat pakolaisia omassa maassaan. Evakot menettivät kotinsa ja yleensä lähes koko omaisuutensa. Äidit joutuivat yksin vastaamaan perheistään evakkoaikana, kun miehet olivat rintamalla. "Ko venäläiset tulliit ovest, ni myö lähettii ikkunoist", muistelivat rajan asukkaat myöhemmin " Ja nii ol kiire lähtö, ettei kerent itkemääkää", sanoivat toiset. Itkut tulivat myöhemmin, kun selvisi, ettei takaisin enää päästäkään. Sodan lopussa evakkoja oli jo yli 400 000. Mistä kaikille majoitus? Evakot majoitettiin alusta pitäen lähinnä maaseudulle yksityiskoteihin. Pakolaisleirejä ei Suomessa ollut. Evakoille ei ollut helppoa joutua elämään toisten armoilla ilman omaa kotia. Aina ei ollut myöskään helppoa ottaa vastaan ja majoittaa vieraita ihmisiä. 36

Ihmiset turvaan, omaisuus sai jäädä Viranomaisille tuli kiire pelastaa ihmiset; omaisuus sai jäädä. Karjaa ammuttiin navetoihin ja viljaa jäi aittoihin. Monet sytyttivät itse kotinsa palamaan, ettei vihollinen saisi niistä suojaa. Vain kaksi kantamusta Ihmiset kuljetettiin pääasiassa öisin junien henkilö- ja tavaravaunuissa sekä autoilla, mutta monet niistä, joilla oli karjaa, pakenivat jalkaisin. Hevosistakin oli puutetta, koska niitä oli luovutettu armeijan käyttöön. Yhteiskuljetuksiin jokainen sai ottaa mukaan vain kaksi käsikantamusta. Lähes koko maakunta piti siirtää Kun jatkosota loppui syyskuussa 1944, yli 400 000 ihmisen ja lähes koko maakunnan irrotettava omaisuus piti yrittää siirtää nopeasti pois Karjalan alueelta. Ihmiset pelastettiin, mutta sekä yksityistä että yritysten ja yhteisöjen omaisuutta jäi paljon valtaajalle. Sota kirjallisuudessa ja elokuvissa Suomessa on tehty paljon kirjoja ja elokuvia, jotka sijoittuvat sodan aikaan. Äideistä parhain on vain yksi niistä. Suomalaisten sotaelokuvien klassikko on Väinö Linnan romaaniin perustuva Tuntematon sotilas (1954, 1985), joka sijoittuu jatkosodan aikaan. Muita elokuvia ovat mm. Talvisota (1989) ja Rukajärven tie (1999). Hylätyt talot, autiot pihat (2000) kertoo evakkoon lähtevistä, sodan jalkoihin joutuvista siviileistä. Lupaus (2005) kertoo lottien toiminnasta sodan aikana. Näistä kaikista löydät halutessasi lisää tietoa internetistä. 37

Tehtävät 1. Kaksi kantamusta. Jos lähtömääräys tulisi ja sinun käskettäisiin ottaa mukaan se, mitä kahdessa kädessäsi voisit kantaa, mitä ottaisit mukaan? Kirjoita, mitä kasseihisi pakkaisit. Perustele, miksi ottaisit mukaan juuri ne tavarat. Kirjoita noin 100 sanaa ja lähetä teksti opettajallesi. 2. Oman sukuni tarina Seuraava kirjoitustehtävä on melko laaja. Siksi olisi hyvä, että lähettäisit opettajalle nähtäväksi ensimmäisen kirjoitetun version. Silloin voisit saada ideoita siitä, mitä voisit ehkä parantaa, mistä voisit kertoa lisää ym. Ennen lopullista versiota kannattaa myös tarkistaa oikeinkirjoitukseen liittyvät ohjeet. Tässä tehtävässä sinulla on mahdollisuus kartoittaa oman sukusi vaiheita. Onko suvussasi kenties elossa joku, joka on kokenut sodan ajan? Miten sota vaikutti häneen? Voit kysellä vanhemmiltasi tai isovanhemmiltasi esimerkiksi seuraavia asioita: Tietoja isovanhemmistasi Isän vanhemmat / äidin vanhemmat Missä he asuivat? Mitä töitä he tekivät? Saivatko he paljon lapsia? Tapahtuiko heidän elämässään jotakin erityistä? Joutuivatko he muuttamaan? Miksi? Ovatko he vielä elossa? 38

Tietoja vanhemmistasi Missä he syntyivät ja missä kävivät koulua? Joutuivatko he muuttamaan usein? Milloin isä ja äiti tapasivat toisensa? Milloin he menivät naimisiin? Mitä työtä he tekevät? Missä paikoissa he ovat asuneet? Sinä Missä ja milloin sinä synnyit? Onko teidän perheessänne muita lapsia? Minkä nimisiä? Kuinka vanhoja he ovat nyt? Missä he asuvat? Ovatko he vielä kotona, käyvätkö he koulua vai ovatko he jo työssä? Missä aloitit koulun? Oletteko te muuttaneet? Millaisia suunnitelmia sinulla on tulevaisuudelle? Kirjoita sitten sukusi tarina. Hienoa olisi, jos liittäisit mukaan myös valokuvia tai karttoja, jotka kertovat sukusi vaiheista, mutta se ei ole välttämätöntä. Kirjoita Kaksi kantamusta ja lähetä se opettajalle. Kirjoita Oman sukuni tarina ja lähetä se opettajalle. Oman sukuni tarina. 39

Jos saat todistuksen, työsi arvioidaan seuraavien kriteerien mukaisesti: G Olet kirjoittanut yhteensä vähintään 300 sanaa. Osaat kirjoittaa suomea niin, että lukija ymmärtää, mitä kirjoitit. Osaat kirjoittaa loogisesti. VG Olet kirjoittanut noin 500 sanaa. Teet vain vähän kirjoitusvirheitä tai kielioppivirheitä. Osaat kertoa sukusi tarinan kiinnostavasti ja loogisesti. MVG Olet kirjoittanut vähintään 500 sanaa. Teet kirjoitus- tai kielioppivirheitä vain harvoin. Osat kertoa sukusi tarinan kiinnostavasti ja loogisesti. Sinulla on tarkkaa tietoa sukusi vaiheista. 40

Viikkojen 12 20 arviointi Nyt on aika kirjoittaa vähän siitä, mitä mieltä olet suomen kielen suunnittelusta ja tähänastisesta omasta työskentelystäsi. Muutamia kysymyksiä joista voit alkaa: Mitä olet oppinut? Mitä taitoja olet kehittänyt? Missä asioissa olet tullut paremmaksi? Mikä oli hauskaa? Mikä oli vaikeata? Mitä mieltä olet eri jaksojen sisällöstä? Entä muotoilusta? Oliko tämän jakson suunnittelu selvää ja ymmärrettävää? Mitä mieltä olet niistä työtavoista, joita olet saanut käyttää? Ovatko kaikkien jaksojen kestoajat olleet sopivan pitkiä? Oletko käyttänyt aikasi tehokkaasti? Oletko tyytyväinen työtulokseesi? Mitä mieltä olet sisään jätettävistä tehtävistäsi? Mitä mieltä olet opettajan antamasta töittesi palautteesta, ja niistä kommenteista joita olet saanut? Jotakin muuta? Lähetä kirjoitettu arviointisi opettajallesi. 41

Villi Pohjola turistina Suomessa viikot 22 24 Tässä jaksossa luet ensiksi turistien kokemuksista siitä, millaista oli käydä Kemin Lumilinnassa, yöpyä jäähotellissa ja osallistua jäänmurtajaristeilylle. Lopuksi saat kirjoittaa oman matkakertomuksen. Tavoite: oppia tuntemaan yksi Suomen matkailukohteista ymmärtää, mikä houkuttelee turisteja kylmään Pohjolaan oppia talvisanoja. Päästäksesi tavoitteeseen sinun täytyy: vastata suullisesti kysymyksiin, jotka liittyvät artikkeliin Villi Pohjola kirjoittaa oma matkakertomus valitsemastasi kohteesta. Tehtävät 1. Lue ja/tai kuuntele Ihmeellistä! Israelilainen Gilad Piperberg ei keksi, mitä muuta hän enää sanoisi. Hän on jo sanonut hämmästyttävää ja käsittämätöntä. 42

Lue ja/tai kuuntele teksti Villi Pohjola ja mieti hetki, mikä tekee jään ja kylmän kokemuksesta niin ainutlaatuisen ja eksoottisen. Tekstissä on kymmenen kysymystä. Vastaa niihin suullisesti ja lähetä vastauksesi opettajallesi ääniviestinä. Villi Pohjola Turistien talvilomalla leikitään lumessa ja jäässä. Kylmyys käy kaupaksi, kun se pakataan sopivaksi tuotteeksi. Kemissä tämä osataan. Kemi. Ihmeellistä. Israelilainen Gilad Piperberg ei keksi, mitä muuta hän enää sanoisi. Hän on jo sanonut hämmästyttävää ja käsittämätöntä. Kysymys 1: Mikä israelilaisturistista on niin ihmeellistä? Lue eteenpäin. Piperberg seisoo Kemin Lumilinnan hotellin vastaanotossa ja yrittää sulatella näkemäänsä. Kaikkialla on lunta. Sitä on maassa ja puissa, kinoksina rannalla, kasoina katujen vierillä ja siitä on tehty kokonainen rakennuskin, jossa Piperbergin on määrä yöpyä tyttöystävänsä kanssa. 43

Kysymys 2: Miksi jäähotellissa ei saa tupakoida? Henkilökunta on neuvonut, miten yöpyminen tapahtuu: pipo päähän, sukat jalkaan, päällysvaatteet makuupussin ja lämpöalustan väliin, matkatavarat vastaanottoon Ja tupakointi huoneissa on kielletty. Erikoista, Piperberg pusertaa vielä yhden adjektiivin. Voiko lumi syttyä palamaan? Henkilökunta selittää kärsivällisesti, että ei. Makuuvaatteet sen sijaan voivat roihahtaa tupakasta tuleen. Piperbergin australialainen tyttöystävä Kerry Dreyer näyttää helpottuneelta kuullessaan, että matkapakettiin kuuluu vain yksi yö lumen ja jään keskellä. Seuraavat ovat tavallisessa hotellissa. Dreyer sai kahden hengen matkan Kemiin työnantajaltaan. Ensin ajattelin, että minusta halutaan päästä eroon. Yöpyminen lumessa ja risteily jäiselle merelle ja uintiretki päätteeksi, mikä myyntipalkinto se on? Mutta poikaystävä on tohkeissaan. Mielikuvituksellista. Kysymys 3: Miten Kemin matkailu on kehittynyt viime vuosina? Parikymmentä vuotta sitten Kemi oli tyly teollisuuskaupunki, joka ei matkailijoita juuri kumarrellut. Eikä heitä näkynytkään. Kaupunkiin saattoi pysähtyä vuoden aikana parisataa ulkomaalaista, tavallisesti läpikulkumatkalla olevia saksalaisia. Nykyisin Kemin kaduilla näkee saman verran turisteja yhtenä talvisena pakkaspäivänä, Espanjasta, Ranskasta, Saksasta, Japanista, Hollannista, Kreikasta Kysymys 4: Mitkä ovat Kemin kaksi suosituinta matkailukohdetta? Suuri houkutin on jäänmurtaja Sampo, maailman ainoa turistiristeilyjä tekevä jäänmurtaja. Sammosta ja Kemin toisesta talvituotteesta, Lumilinnasta, on kerrottu tänäkin talvena kymmenissä espanjalaisissa, italialaisissa ja ranskalaisissa lehdissä. Ne ovat nousseet Suomesta kertovien matkailuoppaiden vakiokohteiksi. Esimerkiksi Patricia Schultzin matkaraamatussa 1000 Places To See Before You Die jäänmurtaja Sampo ja Lumilinna on listattu yhtä kiinnostaviksi kohteiksi kuin Niilin-risteily Egyptissä, Taj Mahal Intiassa tai Niagaran putoukset Kanadassa. 44

Kysymys 5: Kuinka paljon matkailijoita kävi Kemin eri kohteissa vuoden 2005 aikana? Viime vuonna Lumilinnassa yöpyi 1 300 vierasta. Päiväkävijöitä oli 115 000. Murtajaristeilylle osallistui 12 000 matkustajaa. Heistä 90 prosenttia oli ulkomaalaisia, joka kolmas espanjalainen. Mutta se luvuista. Elämyksien vuoksihan tänne on tultu. Kysymys 6: Mitä tuttua ja mitä erilaista Gilad Piperberg näki Perämeren maisemassa? Gilad Piperberg on jo murtajan kannella tutkimassa Perämeren maisemaa. Siinä on tuttua, samaa tyhjyyttä kuin autiomaassa kotona Israelissa, mutta silti kaikki on toisin. Kylmää ja sinertävän valkoista. Kemian opiskelijana hän toki tietää, että lumi ja jää ovat veden eri olomuotoja, mutta hän ei ole tajunnut, että kokonainen meri voi jäätyä. Tai että maailmassa voi olla jokin maa, jonka kaikki laivaväylät voivat jäätyä talvella. Ja jää pitää rikkoa, jotta laivat pääsevät satamiin. Uskomatonta, Piperberg puistelee päätään. Vielä uskomattomampaa hänestä on se, että suomen kielessä on kymmeniä sanoja pelkästään erilaiselle lumelle. Lumelle, joka sataa. Lumelle, joka on maassa. Lumelle, joka tuntuu askelten tai suksien alla. Ja että on vielä sana keskellä lunta olevalle lumettomalle kohdallekin. Pälvi. Hepreassa lumelle on vain yksi sana Piperberg sanoo. Kerry Dreyer muistaa australianenglannista sentään viisi lumiaiheista sanaa. Kysymys 7: Miten yöpyminen jäähotellissa oli onnistunut? Matkalaiset ovat hilpeitä. Yö kylmässä on sujunut hyvin, vaikka totta puhuen heitä oli aluksi hieman hermostuttanut. Makuupussissa oli niin lämmintä, että me vain nukuimme ja nukuimme. 45

Piperbergillä on yhä yllään toppatakki, jonka Lumilinnan henkilökunta pakotti hänet ottamaan edellisenä iltana. Huoleton lomalainen oli lähtenyt Villiin Pohjolaan pelkässä puserossa. Kysymys 8: Mikä on jäänmurtajaristeilyn kohokohta? Kun Sampo saapuu kiintojään reunaan, väki pakkautuu kannelle, espanjalaiset etunenässä. Seikkailun toinen vaihe alkaa. Tästä riittää kotona Espanjassa kerrottavaa. Mieletön 15 asteen pakkanen, joka puolella pelkkää valkoista ja kuusikymmentäsenttinen jää rasahtelee palasiksi kuin näkkileipä. Vuorossa on retken kohokohta. Uinti. Murtaja pysähtyy, ja matkalaiset eivät oikein tiedä, sännätäkö jonottamaan pelastuspukuja vai kokeilla, miltä tuntuu kävellä keskellä avomerta jäällä, jonka alla on 20 metriä hiljaista, tummaa, kylmää vettä. Onko tämä luontoa? nuori japanilaisnainen ihmettelee ja katselee jalkoihinsa. On tietysti. Tämä on Perämerta. Nainen näyttää pelästyneeltä. Kysymys 9: Miten uinti tapahtuu? Avannon luona käy iloinen kuhina. Oransseihin pelastuspukuihin pukeutuneet matkalaiset vaappuvat avannolle kuin jättimäiset teletapit. Laivaisäntä Esa Ruuskanen seisoo avannon reunalla jääkenkä toisessa jalassa ja pitää yllä järjestystä. Epävarmat hän työntää hartioista veteen, kömpelöt hän kiskoo niskasta takaisin jään päälle. Muutaman kerran hän on itsekin pudonnut sekaan. Minä olen tehnyt tätä niin kauan, että tiedän, miten eri maista tulleet toimivat. Japanilaiset kelluvat vedessä melkein liikkumattomina ja mietiskelevät, espanjalaiset leikkivät ja touhuavat koko ajan, saksalaiset ovat vedessä jämptisti sovitun ajan. Gilad Piperberg ryömii ylös avannosta. Amazing, hän saa sanotuksi. Ällistyttävää. Kerry Dreyer haluaa lasillisen hehkuviiniä. Kokemusta pitää juhlia ja sulatella. Sulatteluun on aikaa kaksi päivää. Sen jälkeen pariskunta lentää Pariisiin ja aikoo tutkia kaupungin joka kolkan viidessä vuorokaudessa. Kysymys 10: Mitä ihminen kokee arktisella risteilyllä? Alain Grenier on tutkinut arktisia risteilyjä. Ulkomaalainen turisti ei hae mielihyvää itse risteilystä, vaan arktisuuden kohtaamisesta, hän sanoo. Siihen liittyy aina jännitystä. 46

Murtajaristeilyllä ihmiset ovat teknologian ja luonnon välimaastossa, varmuuden ja epävarmuuden rajamailla. Arktisesta matkailusta haetaan vastapainoa arjen kaaokselle. Jää- ja lumierämaat tarjoavat mahdollisuuden hetkelliseen rauhoittumiseen. Minun mielestäni se on henkinen, joillekin matkustajille jopa hengellinen kokemus, Grenier sanoo. Neljän tunnin jäänmurtajaristeily maksaa196 e. muokattu Ritva Liisa Snellmanin artikkelista HS 26.2.2006 http://www.sampotours.com/fin/arktinenseik.html Tietoja Sammosta pituus 75 m, leveys 17,4 m komentosillan korkeus vesirajasta 14 m paino 3,540 tonnia, syväys 7 m moottorien teho 8,800 hv nopeus avovedessä 16 solmua nopeus 50 cm, kiintojäässä 8 solmua jäänmurtokyky 70-120 cm, kiintojää matkustajakapasiteetti 150 henkeä miehistö 16 henkeä valmistusvuosi 1961 Voit tutustua kohteeseen myös seuraavilla internet-sivuilla: http://www.sampotours.com/fin/arktinenseik.html http://www.kemi-tornioregion.fi/web/easypagepro/viewer.php?id=162 2. Israelilainen turisti muisti heprean kielessä vain yhden sanan, joka tarkoittaa lunta. Suomen kielessä on sen sijaan paljon lunta tarkoittavia sanoja. Mistähän se johtuu? Tiedätkö, mitä eri sanoja suomen kielessä on kuvaamaan lunta? Testaa lumitietosi 47

3. Valitse kahdesta se, mikä sopii yhteen tekstin sisällön kanssa. 4. Kirjoita matkakertomus. Valitse tehtävä a tai b. a) Kirjoita matkakertomus tai matkapäiväkirja. Kerro jokin matkakokemus, joka on jäänyt mieleesi. Kirjoita vähintään 100 sanaa. b) Kuvittele, että olet ollut mukana jäänmurtajaristeilyllä ja nukkunut yhden yön jäähotellissa. Kerro kokemuksestasi. Kirjoita vähintään 100 sanaa. Äänitä vastauksesi Villi Pohjola -artikkelin kysymyksiin ja lähetä ne opettajallesi ääniviestinä. Kirjoita matkakertomus ja lähetä se opettajallesi. 48

Runo Nyt reppu jupiset riimisi rupiset viikot 25 27 Musiikkikappaleiden teksti on yksi runouden muoto. Käsittelemme tässä jaksossa runoutta ja laulujen sanoituksia. Tavoite: kuunnella suomalaista musiikkia ja tutustua kahteen tämän hetken suosittuun sanoittajaan ja lauluntekijään ja heidän teksteihinsä tutustua sanoitusten kieleen. Päästäksesi tavoitteeseen sinun täytyy: ymmärtää, miten runous eroaa muista tekstityypeistä kirjoittaa runon pohjalta lehtiuutinen. Mitä runous on? Perinteisessä runossa on loppusointu ja runomitta. Nykyrunoudessa on myös toisentyyppisiä tekstejä; esimerkiksi ns. proosarunossa tekstin muoto on vapaa. Yhteistä runoille on, että ne sisältävät jonkin ajatuksen tunteista, esimerkiksi rakkaudesta tai elämästä. Runoilija luottaa lukijan mielikuvitukseen: runon sanat synnyttävät lukijassa mielleyhtymiä (assosiaatioita) ja runossa käytetään runsaasti kielikuvia. 49

Runon teksti Runon teksti näyttää toisenlaiselta kuin esimerkiksi romaanin teksti. Seuraava ote voisi olla romaanista: Kattokaa, tyhjä vene! Jukka huusi. Vedetään se rantaan! Jukka ja Pate jättivät omatekoiset kaarnaveneensä rantahiekkaan ja lähtivät kahlaamaan venettä kohti. Jo muutaman askeleen jälkeen Pate tarttui Jukkaa käsipuolesta. Hei kato! Pojat jähmettyivät paikoilleen. Veneen laidan yli retkotti käsi. Pojat! Äkkiä takaisin! aikuisen ääni kuului rannalta. Jotkut rannalla olijat olivat nousseet seisomaan. Toisten sormet osoittivat kauempana olevaa saarta. Uimavahti alkoi kahlata venettä kohti ja viittoili samalla poikia siirtymään kauemmas. Jukka! Tule heti maihin, Jukka kuuli äitinsä äänen, mutta pojat seisoivat liikkumattomina paikoillaan. Uimavahti oli jo kainalojaan myöten vedessä, kun hän sai otteen veneen laidasta ja veti sen maihin. Veneestä kuului hiljaista valitusta. Lehtiuutinen voisi kertoa saman asian esimerkiksi näin: Soutuveneen pohjalta löytyi haavoittunut mies Lapset löysivät rantaan ajelehtineen veneen Helsingin Marjaniemessä. Eilen puoliltapäivin Helsingin Marjaniemen rantaan ajautui soutuvene, jonka pohjalla makasi pahasti haavoittunut mies. Rannalla leikkineet lapset näkivät veneen ja ilmoittivat siitä rantavahdille, joka hälytytti paikalle poliisin ja ambulanssin. Mies kuljetettiin Meilahden sairaalaan, josta kerrottiin, että miehellä ei ole hengenvaaraa. Poliisi on kuulustellut paikalla olleita. Jotkut ovat kertoneet kuulleensa aikaisemmin läheisestä saaresta kovaäänistä riitelyä. Uutisella on kuuden kysymyksen sarja: kuka, mitä, missä, miten, miksi ja milloin. Runokin voi vastata näihin kysymyksiin, mutta toisella tavalla. Tässä samasta tapahtumasta tehty runo, joka on samalla laulun sanoitus. Pane merkille, että runon lause voi olla hajotettu useaan säkeeseen ja että runossa voidaan rikkoa kielioppisääntöjä. Kirjan sivulla runo myös näyttää erilaiselta, koska säkeet ja säkeistöt tarvitsevat paljon tilaa ympärilleen. 50