Leinosen suvun Honka-haara Tuomas Honka Pekka Matinpoika Leinonen (1740-) syntyi Paltamon Kivesjärvellä Leinolan n:o 7 tilalla. Tilan nimi on nykyään Petäjälahti. Pekan vanhemmat olivat talollinen Matti Pekanpoika Leinonen (1717-1794) ja Anna Antintytär Kilpeläinen (1712-1757). Pekan isovanhemmat olivat 1680-luvulla syntyneet talollinen Pekka Pekanpoika ja Helga Leinonen. Pekka Matinpoika Leinonen (1740- ) oli kahdesti naimisissa ja lapsia syntyi 14, joista kuusi kuoli nuorena. Ensimmäinen vaimo oli Kristiina Matintytär Asikainen (1737-1777), joka kuoli lähes samaan aikaan nuorimman poikansa kanssa vuonna 1777. Toisen avioliiton Pekka solmi Karin Leinosen (1753-) kanssa vuonna 1778. Isänsä kuoleman jälkeen Pekka Matinpoika Leinonen muutti vuonna 1796 vaimonsa ja seitsemän lapsensa ja kahden lapsenlapsen kanssa Säräisniemelle. Säräisniemen pitäjä sijoittui nykyisten Vaalan ja Vuolijoen kuntien alueelle. Muuton aikaan nuorin lapsista Pekka Pekanpoika Leinonen (1789-1864) oli seitsenmän vuoden ikäinen. Leinosesta Rapuskaksi Vartuttuaan aikuiseksi Pekka Leinonen muutti ennen vuotta 1821 Tyrnävälle, missä hän muutti sukunimensä Rapuskaksi sen talon mukaan, jossa hän asui torpparina tyrnäväläisen vaimonsa Maria Joosefintyttären (1792-1854) kanssa. Pekka Rapuska kuoli Tyrnävällä vuonna 1865. Maria-vaimo oli kuollut jo 11 vuotta aikaisemmin. Rapuskan talo sijaitsi Tyrnävänjoen rannalla Kolmikannan kylässä. Nykyään talon paikalla on viljelyksiä. Sanana rapuska tarkoittaa samaa kuin roppavoi. Se oli vastakohta keltaiselle, suolaiselle lujavoille. Rapuska oli valkoista, löysää ja erittäin maukasta ja se nautittiin tuoreena. Rapuska valmistettiin lämmitetystä kermasta, joten voi erosi helposti piimästä. Sitä valmistettiin yleensä vain juhlapäiviksi, koska se ei säilynyt kelvollisena paria vuorokautta kauempaa. Ohessa syntynyt kirnupiimä oli maukkaampaa kuin nykyiset kirnupiimät. Pekka ja Maria Rapuskalla oli neljä lasta, kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Vanhin lapsi Anna muutti 20-vuotiaana Temmekselle vuonna 1841 ja meni naimisiin torppari Aapeli Toppisen kanssa. He muuttivat vuonna 1850 Liminkaan ja asuivat Yli-Rasilan torpassa. Myös Maria muutti Temmekselle 17-vuotiaana vuonna 1844. Vanhempi pojista Matti (1824-1906) asui välillä Oulussa ja muutti vuonna 1847 takaisin Tyrnävälle. Hän meni vuonna 1851 naimisiin rantsilalaisen Maria Liisa Paakkolan (1827-1888) kanssa ja heille syntyi Tyrnävällä seitsemän lasta. Rapuskasta Hongaksi Selvittyään 1860-luvun suurista nälkävuosista Matti ja Maria Liisa Rapuska muuttivat vuonna 1872 Temmekselle Hongan taloon ja samalla vaihtoivat sukunimensä Hongaksi. Muuttomatka oli linnuntietä alle 10 kilometriä. Heidän mukanaan Temmekselle muutti Matin nuorempi veli Antti (1830-), joka mainitaan rippikirjassa raihnaiseksi (bräcklig). Hongan kruununtila n:o 17 Temmeksellä on perustettu isojaon aikaan
Matti Honka (Rapuska) kuoli 81-vuotiaana vuonna 1906. Liisa Honka muutti takaisin Tyrnävälle 55-vuotiaana ja kuoli muutaman vuoden kuluttua naimattomana ja lapsettomana. Maria Honka muutti myös Tyrnävälle ja meni naimisiin Matti Antinpoika Talmanin (1855-1930) kanssa. Heillä ei ollut lapsia. Reeta Honka muutti Temmekseltä Tyrnävälle 29-vuotiaana eikä ollut tuolloin aviossa. Hongan talo kuvattuna Hongan sillalta 1940-luvun alussa. 1700-luvun lopulla ja se sijaitsee Meijerinmäen kohdalla Temmesjoen vastarannalla. Ennen Matti Rapuskan perhettä talossa asui myös Honkia, jotka siirtyivät luultavasti Raahen seudulle. Paljon aikaisemmin tilalla asunutta Matti Knuutinpoikaa (1743-1809) kutsuttiin Tietäjä-Hongaksi. Nämä kaksi Hongan sukua eivät ole sukua keskenään. Matti ja Maria Liisa Hongalle syntyi siis seitsemän lasta, neljä poikaa ja kolme tytärtä. Pojista Heikki (1854-1924), Pekka (1857-1920) ja Matti (1867-1945) varttuivat aikuisiksi. Tytöt olivat Liisa (1859-1917), Maria (1861-1927) ja Reeta (1863-). Hongan emäntä Maria Liisa kuoli vuonna 1888. Toimitetun kalukirjoituksen mukaan talo oli pahasti velkainen, eikä karjaakaan pidetty. 1890-luvun alussa Hongalla asui suurperhe, sillä Pekalla ja Heikillä oli jo omat perheet. Kun nuorin veli Matti meni naimisiin, vanhemmat veljet muuttivat omiin taloihinsa. Matti ja Kaisi Hongan perhe 1900-luvun alussa. Matti Honka (1867-1945) meni naimisiin temmesläisen Kaisi Elisabeth Junttilan (1870-1956) kanssa, ja he jatkoivat talon pitoa Hongalla. Matti oli ammatiltaan poliisi. Kaisi oli käynyt kansakoulua Rantsilassa, missä hänellä oli opettajana Eero
Leinonen. Temmeksellä kansakoulu aloitettiin vuonna 1891. Matille ja Kaisille syntyi neljä tytärtä, joista Anna avioiduttuaan Johannes Marttilan kanssa siirtyi asumaan Kujalaan. Muut tytöt olivat Hanna, Eeva ja Kaisi. Hanna asui vanhempiensa kanssa eikä ollut naimisissa. Eeva ja Kaisi kuolivat lapsena. Matti ja Kaisi myivät Hongan talon ennen talvisotaa Pietarsaaren kaupungille ja siirtyivät asumaan Hannan kanssa Törmälään eli Kumpulaan. Vuonna 1945 Hongan talo huutokaupattiin Limingassa. Talon huusi omistukseensa Jaakko Nevala, joka oli naimisissa Annan ja Johanneksen tyttären Annikin kanssa. He siirtyivät talon pitoon Hongalle. Jaakko ja Annikki Nevalan kuoltua Hongan talo jäi heidän lastensa Anna-Liisa, Osmo ja Vesa Nevalan omistukseen. Nykyään Hongan suvun kantatalossa asuvat Osmo ja Vesa Nevala. Heikkilän haara Heikki Honka (1854-1924) meni naimisiin liminkalaisen Kaisa Heinosen (1844-1939) kanssa, ja he asuivat aluksi Hongalla, kunnes Heikki rakensi Pikku-Hongan talon, johon he muuttivat. Heikki menetti tapaturmaisesti oikean kämmenensä puimakoneonnettomuudessa vuonna 1891. Tämän jälkeen hän käytti apuvälineenä puusta ja nahasta valmistettua proteesia, johon saattoi kiinnittää erilaisia työkaluja. Heille syntyi neljä lasta, kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Tytöt Aina Katariina (1882-1965) ja Maria (1884-1965) muuttivat 20- vuotiaina Amerikkaan. Aina Katariina solmi avioliiton Piippolassa syntyneen Sylvester Antinpoika Gladin kanssa, ja Maria oli naimisissa herra Reynoldsin kanssa. Sisarukset asuivat vanhuutensa yhdessä leskinä ja elivät USA:ssa yli 80-vuotiaiksi. Taavetin kaupungin naisia 1940-luvulla. Takana vasemmalta Heikkilän emäntä Maria Honka, Hakolan emäntä Honka-Mari ja Heikkilässä nykyään asuva Aino Honka. Pojista Eemeli Honka (1880-1927) oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen vaimo Maria Kaisa Pukinkorva kuoli jo 28- vuotiaana vuonna 1911. Eemeli solmi uuden avioliiton Fanni Maria Riikolan (1887-1972) kanssa, ja perhe asui Eemelin rakentamassa Hakolassa. Lapsia Eemelille syntyi yhteensä yhdeksän. Eemeli kuoli tapaturmaisesti vahingonlaukaukseen 47-vuotiaana, ja Fanni Maria (Honka-Mari) joutui selviämään siitä eteenpäin yksin pienten lastensa kanssa. Myöhemmin Mari muutti Latolaan Meijerinmäelle. Latolan viimeiset asukkaat 1970-luvulla olivat Kalle ja Sirkka Honka Jokelan sukuhaarasta. Tämän jälkeen Veikko Honka osti Latolan rakennuksen Jokelaan pajaksi.
kaivolla. Siitä lähtien hän kykeni liikkumaan vain kantotuolissa, mutta eli silti 95-vuotiaaksi. Hakola ja Heikkilä kuuluvat taloryhmään, jota Temmeksellä kutsutaan Taavetin kaupungiksi. Se sijaitsee noin kilometrin päässä kirkolta etelään. Nimen syntyperä ei ole tiedossa. Taavetin kaupunki oli tiheään rakennettu pienten talojen yhteisö, johon kuului myös puhelinkeskus ja työväentalo, josta myöhemmin tuli suojeluskuntatalo. Nelostie kulki taloryhmän läpi vielä 1950-luvulla. Useassa talossa asutaan edelleen. Matti Honka Heikkilästä rakensi 1940-luvun lopulla Temmesjoen Rukkikoskeen sähkövoimalan, josta useimmat Taavetin kaupungin talot saivat sähkövalonsa. Kaisa Honka kantotuolissaan Heikkilän pihalla 1930-luvulla. Toinen pojista (Matti) Heikki Honka (1885-1937) nai tyrnäväläisen Priitta Maria Paavolan (1886-1975). Heikki rakensi perheelleen talon, jolle annettiin nimeksi Heikkilä. Myös Heikin vanhemmat Heikki ja Kaisa asuivat Heikkilässä. Pienessä talossa riitti vilskettä, sillä lapsiakin syntyi yhdeksän, joista Aino asuu edelleen Heikkilässä. Heikki Honka kuoli vuonna 1924, ja samoihin aikoihin hänen vaimonsa Kaisa loukkasi vaikeasti lonkkansa kaaduttuaan Näkymä Taavetin kaupungista. Talot vasemmalta Hakola, Kyyhkylä ja Heikkilä.
Lukkarin torpasta pappilan kautta Jokelaan Temmeksen lukkarina toimi alajärveläinen Sixtus Enqvist, jolla oli taloudenhoitajana oma sisko Matilda Ulrika. Pekka Honka (1857-1920) meni vuonna 1884 naimisiin Matilda Ulrika Enqvistin (1852-1942) kanssa, ja he asuivat lapsineen aluksi Hongan talon eteiskamarissa. Myöhemmin he ostivat Taavetin kaupungista Lukkarilan Uusitalo-torpan, jonka nimi on nykyään Tuomela. Pekka oli ammatiltaan rakennus- ja kivityömies sekä taitava puuseppä. Hän kulki taloissa töissä sekä teki huonekaluja Ouluun myytäväksi. Matilda kutoi ja ompeli talollisille ja kulki syksyisin leikkuupelloilla töissä. Pekka ja Matilda Hongalle syntyi kuusi lasta, joista Iida ja Matti kuolivat jo lapsena. Maria oli jo oppikoulussa Vaasassa, kun hän kuoli vuonna 1904. Kolme vuotta myöhemmin myös Johannes ja Yrjö Pietari kuolivat kulkutauteihin. Kaarlo (Kalle) oli tuolloin 20-vuotias ja hän oli ainoa, joka lapsista varttui aikuiseksi. Jokelan väkeä juhannusta viettämässä 1920-luvulla. Keskellä Matilda, Alma ja Kalle Honka. Matilda ja Pekka Honka 1900-luvun alussa. Lapsuudessaan Kalle Honka (1887-1964) teki useina kesinä paimenpojan töitä Temmeksellä ja Tyrnävällä. Myöhemmin hän kulki työmiehenä Temmeksen taloissa. Vuosina 1906-1908 hän
suoritti Koivikon maanviljelyskoulun Muhoksella kurssinsa priimuksena. Pari vuotta meni vielä muiden palveluksessa, kunnes vuonna 1910 hän meni naimisiin temmesläisen Alma Pilton (1887-1947) kanssa. Aluksi he asuivat Tuomelassa ja Mäkelässä, mutta muuttivat pian vuokraviljelijöiksi eli arentilaisiksi Temmeksen pappilaan. Heille syntyi 13 lasta, joista vain Pentti kuoli lapsena vuonna 1926. Vuonna 1918 he ostivat Juuso Junttilalta Jokelan tilan, jonne myös Kallen vanhemmat muuttivat. Pekka Honka kuoli kahden vuoden kuluttua espanjantautiin, mutta Matilda ehti nähdä vielä seuraavankin maailmansodan ja kuoli 90 vuoden iässä. Raivaamalla ja lisämaita ostamalla Kalle Honka sai Jokelan hyvään viljelyskuntoon. Toisen elämäntyön maanviljelijä Kalle Honka teki Temmeksen poliisina vuosina 1914-1947 ja siirtyi tästä toimesta eläkkeelle. Poliisikoulun hän suoritti 1920-luvun alussa Suomenlinnassa hyvin arvosanoin. Poliisityön Temmeksellä hän aloitti setänsä Matti Hongan seuraajana. Nykyään Jokelassa asuu Kallen poika Veikko vaimonsa Helvin kanssa. Jokelan talo seisoo Temmesjoen törmällä pappilaa vastapäätä. Serkukset Kalle ja Matti Heikki Honka 1920-luvulla. Temmeksellä Matti ja Maria Liisa Hongan (ent. Rapuska) jälkeläisiä asuu tai on asunut mm. Hongalla, Pikku-Hongalla, Heikkilässä, Jokelassa, Hakolassa, Koskelassa, Kivelässä, Männikössä, Tapiolassa, Pikku-Huhalla, Alatalossa, Kansakoululla, Vanhalla koululla, Koskelankylän koululla, Pappilassa, Latolassa, Hovissa, Sillankorvassa, Kyyhkylässä, Mäkelässä, Kujalassa ja Törmälässä.