OPETUSHALLINNON KOULUTUSALALUOKITUS, AIKUISKOULUTUSSOVELLUS Luokituksella kerätään tiedot ei-tutkintotavoitteisena aikuiskoulutuksena järjestetyn koulutuksen opetustunneista. Tunnit luokitellaan koulutuksen pääasiallisen sisällön mukaan. Toisin sanoen monialaisissa koulutusohjelmissa valitaan ainoastaan yksi sisältöluokka, johon kirjataan kaikki ko. koulutuksessa tarjottavat opetustunnit. Mikäli pääasiallisen sisällön määrittely on vaikeaa, kirjataan koulutus sen pääasiallisen tavoitteen mukaisesti. Yleisperiaatteena pyritään siihen, että ns. kaatoluokkiin eli kohtiin muu tulisi mahdollisimman vähän tapauksia. 0. Yleissivistävä koulutus 1. Perusopetus 2. Lukiokoulutus 3. Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi Kirjataan sellaiset koulutukset, joissa pääasiallinen tavoite on opiskelijan oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi. Mikäli pääasiallinen sisältöalue on jokin luokituksessa luontevasti muuhun kohtaan menevä aihe, luokitellaan se ko. kohtaan. Oppimisvalmiuksien kehittämisessä voidaan soveltaa muita sisältöalueita, mutta koulutuksen tavoitteen ollessa selvästi motivoinnissa tai oppimisvalmiuksien kehittämisessä kirjataan se tähän. 4. Muu yleissivistävä koulutus 1. Humanistinen ja kasvatusala 1. Vapaa-aika- ja nuorisotyö 2. Kielitiede; kielet 1. Kielitiede Kirjataan sellaiset koulutukset, joissa tarkastellaan kielen rakenteita ja merkityksen muodostumista yleisellä, yksittäisiä kieliä abstraktimmalla tasolla. Tällaisia aihealueita ovat esimerkiksi yleinen semiotiikka, kielifilosofia tai diskursiivisten käytänteiden tarkastelu. Kullakin edellä mainitulla on yhtymäkohtia muihin sisältöalueisiin, kuten filosofiaan, psykologiaan tai sosiaalitieteisiin ja joissain tapauksissa rajanveto on hankalaa. Yleissääntönä voidaan pitää sitä, että silloin kun kielen tarkastelu pysyttelee selvästi kielen rakenteissa eikä sitä käytetä välineenä jonkin muun, esim. yhteiskunnan tutkimiseen se kirjataan tähän. Joissain tapauksissa filosofian ja kielitieteen erottaminen saattaa olla erittäin hankalaa; tällöin luokitus on ratkaistava tapauskohtaisesti. Silloin kun koulutuksen tavoitteena on yksittäisen kielen, sen sanaston ja/tai rakenteiden oppiminen, luokitellaan se alla oleviin yksittäisiä kieliä luetteloiviin kohtiin tai kohtaan 1.2.10 (muut kielet). 2. Suomi 3. Ruotsi 4. Englanti 5. Saksa 6. Ranska 7. Venäjä 8. Espanja 9. Italia 10. Muut kielet 3. Historia ja arkeologia
2. Kulttuuriala Kirjataan kaikki historiaa ja arkeologiaa koskeva koulutus pois lukien poliittinen historia, joka kirjataan kohtaan 3.7. politiikka ja politiikkatieteet. 4. Filosofia 5. Opetus- ja kasvatustyö ja psykologia 6. Teologia Teologian lisäksi myös elämänkatsomusta ja uskonnollisuutta yleisemmin käsittelevät kurssit ja koulutukset 7. Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus 1. Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot Kirjataan myös vaatteiden tekeminen silloin kun kyse on käsitöistä eikä tuotannollisesta tekemisestä (vrt. kohta 5.8. Tekstiili ja vaatetusala). 2. Viestintä- ja informaatioala Kirjataan puheviestintä, kuvallinen viestintä, ja muu merkkien välityksellä tapahtuva viestintä silloin kun kyseessä ei ole taiteelliseen ilmaisuun pyrkivä luova viestintä. Näissä tapauksissa koulutukset kirjataan alla oleviin kulttuurialan kohtiin. Tähän kohtaan kirjataan myös journalistinen viestintä ja uutta tieto- ja viestintätekniikkaa julkaisuympäristönään hyödyntävä sisällöntuotanto. 3. Kirjallisuus Kirjataan kirjallisuuden tuntemus ja luova kirjoittaminen pois lukien selvästi kirjallisuuden tutkimukseen tähtäävä opetus, joka kirjataan kohtaan 2.7. kulttuurin- ja taiteiden tutkimus. 4. Teatteri ja tanssi Kirjataan teatterin ja tanssin harjoittamista opettavat koulutukset mukaan lukien teatterin ja tanssin yleinen tuntemus. Teatterin ja tanssin tutkimuksen osalta menetellään kuten kirjallisuuden kohdalla. 5. Musiikki Kirjataan musiikin harjoittamista opettavat koulutukset mukaan lukien musiikin yleinen tuntemus. Musiikin tutkimuksen osalta menetellään kuten kirjallisuuden kohdalla. 6. Kuvataide Kirjataan kuvataiteen harjoittamista opettavat koulutukset mukaan lukien uusia välineitä hyväksi käyttävä luova visuaalinen viestintä sekä elokuvataide. Kirjataan myös kuvataiteen yleinen tuntemus. Kuvataiteen tutkimuksen osalta menetellään kuten kirjallisuuden kohdalla. 7. Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus Kirjataan taiteen alojen tutkimusta opettava ja esittelevä koulutus. Tässä tutkimus määritellään (vrt. edellä kohdat 2.3. 2.6.) aihealueen systemaattiseksi analyysiksi jotain tieteellistä menetelmää hyväksi käyttämällä. Yleiskatsaukset esim. kirjallisuuden historiaan kirjataan asianomaiseen kohtaan yllä. Kulttuurin- ja taiteen tutkimukseen kirjataan myös yleinen kulttuurintutkimus. Rajankäynti saattaa olla hankalaa kohtien 1.3. Historia ja arkeologia ja 3.6. Sosiaalitieteen kanssa. Yleissääntönä voidaan pitää sitä, että tässä kulttuuri ymmärretään suppeasti kulttuuristen tuotteiden, kuten taideteosten tutkimisena. Silloin kun opetuksen kohteena on esim. arjen tutkimus tai yleisten kulttuuristen käytänteiden tutkimus, kirjataan ne kohtiin 1.3. tai 3.6. Kirjataan myös kansantiede ja folkloristiikka. 8. Muu kulttuurialan koulutus 3. Yhteiskunnallisten aineiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1. Liiketalous ja kauppa Kirjataan kaikki liiketaloutta ja kauppaa käsittelevät koulutukset lukuun ottamatta yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta (ks. alla kohta 3.2). 2. Yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus 3. Kansantalous 4. Hallinto 1. Kansalais- ja järjestötoiminta Kirjataan kaikki kansalais- ja järjestötoimintaa käsittelevä koulutus. Joissain
tapauksissa saattaa olla hankalaa erotella kansalais- ja järjestötoimintaa politiikasta ja politiikkatieteistä. Rajatapauksissa nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että jos koulutuksen pääasiallinen sisältö ja tavoite liittyvät kansalaisjärjestöissä toimimiseen ja sitä kautta vaikuttamiseen, kirjataan se tähän kohtaan, vaikka vaikuttaminen olisi poliittistakin. Tästä syystä tähän kirjataan myös esim. toimintaa poliittisissa puolueissa koskeva koulutus (vrt. kohta 3.7.) 2. Muu hallinnon alan koulutus 5. Tilastointi ja tilastotiede 6. Sosiaalitieteet Kirjataan sosiaalitieteet (sosiologia, sosiaalipolitiikka / sosiaalityö, yhteiskuntapolitiikka, yms.) sekä yhteiskuntaoloja yleisesti käsittelevät koulutukset. Joissain tapauksissa (esim. yhteiskuntafilosofia), joissa yhteiskuntaa käsitellään hyvin teoreettisella tasolla rajankäynti filosofian kanssa saattaa olla hankalaa. Yleissääntönä voidaan pitää sitä, että silloin kun koulutuksen keskeiset kysymyksen asettelut ovat filosofisia, kirjataan koulutus kohtaan 1.4 kun taas kysymyksenasettelu nousee empiirisestä yhteiskunnan tutkimisesta tai sen ilmiöiden kuvailusta kirjataan koulutus tähän. Sama koskee muita koulutusalan 3. (Yhteiskunnallisten aineiden, liiketalouden ja hallinnon ala) koulutuksia. 7. Politiikka ja politiikkatieteet Kirjataan politiikkaa ja sen käytäntöjä kuvaavat, selittävät ja esittelevät koulutukset, mukaan lukien poliittinen historia. Tässä politiikkatieteeksi luetaan myös valtio-oppi. Ei kuitenkaan kirjata koulutuksia, joiden pääasiallinen tavoite on esim. opastaa poliittisissa järjestöissä toimimiseen (vrt. kohta 3.4.1). 8. Oikeuskäytäntö ja oikeustieteet 9. Muu yhteiskunnallisten aineiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutus 4. Luonnontieteiden ala 1. Matematiikka 2. Tietojenkäsittely ja tietotekniikan hyväksikäyttö Kirjataan tietotekniikan hyväksikäytön osaamista edistävät koulutukset. Tähän kohtaan kirjataan kaikki sellaiset koulutukset, joissa tavalla tai toisella opetetaan hyödyntämään tietoteknisiä sovelluksia, kuten käyttämään ohjelmistoja tai esim. langatonta viestintää. Tähän ei kirjata opetusta, jonka ensisijainen tavoite on tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan teknisissä sovelluksissa, kuten tietokoneen tai verkkojen fyysisessä rakentamisessa (vrt. kohta 5.4). 1. Tietokoneen ajokorttikoulutus Tässä tietokoneen ajokorttikoulutus ymmärretään laajasti siten, että se kattaa myös esim. langattoman viestinnän kortin sekä kansalaisen @- kortin. Kirjataan sekä kansalliset että eurooppalaiset tietokoneen ajokortit. 2. Muu tietotekniikan hyväksikäyttö 3. Fysiikka ja kemia sekä geo-, avaruus- ja tähtitieteet 4. Biologia ja maantiede 5. Muu luonnontieteiden alan koulutus 5. Tekniikan ja liikenteet ala 1. Arkkitehtuuri ja rakentaminen 2. Kone-, metalli- ja energiatekniikka 3. Sähkö- ja automaatiotekniikka 4. Tieto- ja tietoliikennetekniikka Kirjataan koulutukset, joiden pääasiallinen sisältö on tietokoneiden ja tietoliikennetekniikan teknisissä sovelluksissa, kuten tietokoneiden ja tietoliikenneyhteyksien fyysinen rakentaminen (vrt. kohta 4.2). 5. Graafinen ja viestintätekniikka Viestintätekniikka eroaa edellisestä tieto- ja tietoliikennetekniikasta siinä, että tässä tarkoitetaan kuva- ja äänitekniikkaa sekä niiden sovelluksia; ei puhdasta tietoliikennetekniikkaa. Nykyisin käsitteiden ero saattaa kuitenkin olla häilyvä, digitaalinen
kuvallinen viestintä on mitä suurimmassa määrin tietoliikennetekniikkaa. Yleissääntönä voidaan pitää sitä, että mikäli koulutuksen ensisijainen päämäärä on opettaa audiovisuaalisen viestinnän välittämisen tekniikkaa, kirjataan se tähän. Mikäli pääasiallinen tavoite puolestaan on puhtaan tietotekninen, se kirjataan edelliseen kohtaan 5.4. 6. Elintarvikeala ja biotekniikka Elintarvikealalla tässä tarkoitetaan elintarvikkeiden teollista tuotantoa, kuten meijeritoimintaa. Silloin kun kyseessä on esim. ruoan valmistus (ei teollisen tuotannon mittakaavassa) kirjataan koulutus kohtaan 8.2 majoitus- ja ravitsemisala sekä ruoan valmistus. 7. Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 8. Tekstiili- ja vaatetusala Tekstiili- ja vaatetusalalla tässä tarkoitetaan tekstiilin ja vaatteiden teollista tuotantoa. Silloin kun kyseessä on käsityö ja valmistus pienessä mittakaavassa, kirjataan koulutus kohtaan 2.1 käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot. 9. Ajoneuvo- ja kuljetusala 10. Tuotantotalous 11. Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 6. Luonnonvara- ja ympäristöala 1. Maatila- ja metsätalous Kirjataan myös metsästys ja riistanhoito 2. Puutarhatalous ja puutarhan hoito 3. Kalatalous ja kalastus 4. Luonto- ja ympäristöala Kirjataan koulutukset, joissa tavoitteena on esim. luonnonsuojelun tai luonnon tuntemuksen edistäminen. Rajanvetohankaluuksia saattaa ilmetä esim. kohdan 3.4.1 (kansalais- ja järjestötoiminta) silloin kun kyseessä on esim. luonnonsuojelutoiminnan edistämiseen tähtäävä koulutus. Yleissääntönä voidaan pitää sitä, että koulutus kirjataan kohtaan 3.4.1, mikäli ensisijainen tavoite on opettaa kansalaistoimintaa ja järjestöissä toimimista. Rajanveto-ongelmia saattaa ilmetä myös kohdan 4.4 (biologia ja maantiede) kanssa. Sääntönä voidaan pitää sitä, että koulutus kirjataan tähän, mikäli ensisijainen tavoite on luonnon ja sen tuntemuksen ja/tai elinympäristön tuntemuksen lisääminen; mikäli näkökulma on tieteellinen tai pureutuu syvällisesti johonkin luonnon osa-alueeseen, kirjataan se kohtaan 4.4. Kirjataan myös esim. sienestys ja marjastus 5. Muu luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus 7. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 1. Sosiaaliala 2. Terveysala ja hammashuolto Kirjataan myös kuntoutus. 3. Liikunta ja urheilu 4. Farmasia ja muu lääkehuolto sekä tekniset terveyspalvelut 5. Eläinlääketiede 6. Kauneudenhoitoala 7. Muu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutus 8. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 1. Matkailuala 2. Majoitus- ja ravitsemisala sekä ruoan valmistus Kirjataan sellainen ravitsemisalan koulutus, jonka ensisijainen tavoite ei ole opettaa elintarvikkeiden teollista tuotantoa (vrt. kohta 5.6). 3. Kotitalous- ja kuluttajapalvelut sekä puhdistus
9. Muu koulutus Kirjataan myös kotitalouksissa tapahtuva vanhuspalvelu 4. Muu matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus 1. Sotilas- ja rajavartioala 2. Palo- ja pelastusala 3. Poliisi- ja vartiointiala 4. Muu koulutus