1 Hyvälaatuista raaka-ainetta biomassan kaasutukseen Ulf-Peter Granö 2013
2 Hyvälaatuista raaka-ainetta biomassan kaasutukseen Lopputuotteiden hyvän laadun saaminen edellyttää, että koko käsittelyketju toimii ja käsittelee metsästä saatavaa bioenergiaraaka-ainetta laadukkaasti. Ulf-Peter Granö Kokkola 2013
3 Sisällysluettelo Sivu Alkusanat 5 Raaka-aineiden laatu on tärkeää 6 Koneellinen korjaus ja luonnollinen kuivaus 6 Märän hakkeen hakettaminen 7 Märän hakkeen kuivaaminen 7 Luonnollisesti kuivatun hakkeen jälkikuivaus 8 Laatuhake edellyttää laadukasta työtä koko käsittelyketjussa 8 Muutama nyrkkisääntö 9 Hakettaminen 10 Kuljetus 10 Logistiikka ja jälkikuivaus 10 Kuivatun hakkeen varastointi 11 Tehokasta luonnollista kuivauskapasiteettia 11 Logistiikkaesimerkki biomassalle 11 Biomassaa harvennuksilta 12 Luonnollinen kuivaus 13 Laitteisto biomassan pienentämiseen 14 Pienet tai suuret urakoitsijat 14 Kaasutukseen tarkoitetun metsähakkeen jälkikuivaus 16 Luonnollisen kuivauksen hyödyntäminen 16 Pienet biomassa lämpövoimalaitokset 17 Teknologia pienissä CHP-yksiköissä 17 ORC-yksiköitä valmistetaan Euroopassa 18 Stirling-moottorit lähinnä pienissä yksiköissä 19
4 Sivu Mikroturbiini 19 Mikroturbiinien etuja ovat mm.: 19 IC-moottorit (kaasumoottorit) 20 Tulevaisuudessa Bio-synteesikaasulla toimiva polttokenno 20 Kehitysmahdollisuudet monien eri reittien kautta 21 References 22
5 Hyvälaatuista raaka-ainetta biomassan kaasutukseen Alkusanat Tutkimus ja seuranta ovat tärkeää kehitystyössä kun kehitetään pienimuotoista energiatuotantoa ja biomassan jalostusta paikallisille ja alueellisille kuluttajille. Pienimuotoisilla ratkaisuilla energiantuotannossa sekä jalostuksen kautta löytyy hyviä mahdollisuuksia työllistää osan maaseudun asukkaista. Tarvitaan aktiivisia pienyrittäjiä ja energiaosuuskuntia paikallisien raaka-aineiden korjuuseen, käsittelyyn ja jalostukseen paikallisille ja alueellisille kuluttajille. Onnistuakseen tuottamaan laadukkaita lopputuotteita on olemassa asioita jotka on otettava huomioon arvoketjussa; - Valitse hyvälaatuisia raaka-aineita vähäisellä kuoripitoisuudella - Käytä luonnollinen kuivaus hyväksi säästäen kuivauskustannuksia - Käytä jykevät laitteet ja yhdistä koneet oikealla tavalla jalostustehtaassa - Integroi toimintaa esim. biomassan kaasutuksella ja pienimuotoisella CHP-yksiköllä - Sovita toiminta yrittäjien kanssa sekä tee yhteistyötä paikallisen energiaosuuskunnan kanssa - Panosta toiminta ensisijaisesti lähialueelle ja maakuntaan Hyvillä yhdistelmillä ja sovellutuksilla voidaan jalostuksessa paremmin hyväksikäyttää raaka-aineita ja sivutuotteita. Tämän kautta voidaan pienentää jätteitä ja hyödyntämättömiä sivutuotteita, sekä pienentää ympäristökuormitusta. Kuva 1. Tasaista ja hyvää puuhaketta. Epätasaista ja huonoa haketta.
6 Raaka-aineiden laatu on tärkeää Tänään on kiinnostus huomattavasti lisääntynyt, saada mahdollisimman hyvälaatuista haketta jatkojalostusta varten. Se edellyttää, että jokainen käsittely- ja jalostusvaihe hoidetaan parhaalla mahdollisella työpanoksella. Laatutyö alkaa metsässä. On olemassa pari eri perusmenetelmää käsitellä energian raaka-aineita metsästä. 1. Märän hakkeen käsittely hakettamalla tuoretta, korjattua ja karsittua raaka-ainetta metsässä tai metsäautotien varressa. 2. Energiaraaka-aineen käsittely kokonaisena ja karsittuna, luonnollinen kuivaus maastossa ja hakettaminen sen jälkeen. Koneellinen korjaus ja luonnollinen kuivaus Korjattaessa koneellisesti energiapuuta aikaisissa harvennuksissa tai myöhäisissä raivauksissa käytetään MTH-laitteistoa. (MTH=Multi-tree handling) Kuva 2. MTH-laitteisto ryhmäkarsinnassa. Kuva, John Deere Forestry Oy (www.deere.fi) Energiankorjuulaitteistoon liitettävä vaakalaitteisto voi helpottaa korjatun energiapuun määrän arviointia. Kuormaimen kärkeen asennettu vaaka voi olla yhtenä vaihtoehtona, kun arvioidaan korjurilla korjattavan tai kuljetettavan energiapuun määrää. Vaakalaitteisto voi olla myös asennettuna kuormatraktorin tai korjurin kuormaustilan runkoon.
7 Kuva 3. Kuormaimen kärkeen asennettu vaaka punnitsee energiapuun määrää Märän hakkeen hakettaminen Käsittelyketjussa, joka perustuu märän hakkeen hakettamiselle, asetetaan suuria vaatimuksia sille, että raaka-aine käytetään määrätyssä ajassa, varsinkin lämpöisenä vuodenaikana. Mikro-organismit saavat nopeasti aikaan hajoamisprosessin, joka johtaa lämpötilan kohoamiseen, epätasaiseen kosteuteen ja runsaaseen homepölyyn. Laatuhaketta tuotettaessa tulee oksat ja viheraines jättää metsään. Haketuksen jälkeen materiaali pitää kuivata tehokkaassa kuivurissa ja sitten välivarastoida katon alla ennen jatkojalostusta. Märän hakkeen kuivaaminen Jotta voidaan kuivata haketta, jonka kosteuspitoisuus on 45 55 %, pitää suuri määrä vettä saada poistettua, jotta voidaan päästä alle 15-25 % kosteuspitoisuuteen, mitä monissa kaasutusyksiköissä vaaditaan. On valittavissa erilaisia hakekuivureita, ja voi olla aihetta tutustua lähemmin pyörivään rumpukuivuriin, siilo-, torni- tai patjakuivuriin.
8 Kuva 4. Energiapuukasan luonnollinen kuivaus avoimella paikalla maastossa peitetään ennen kuin syyssateet alkavat. Luonnollisesti kuivatun hakkeen jälkikuivaus Luonnollisesti kuivatun energiapuun kosteuspitoisuus on haketuksen jälkeen usein 25 40 %. Siksi tarvitaan jälkikuivausta, jotta kosteuspitoisuus saadaan alle 20 %:n. Hyvä kuivuri, joka voi hyödyntää hukkalämpöä, on suuri etu pyrittäessä pitämään kuivauskustannukset alhaisina. Pienelle haketuottajalle se merkitsee usein että kuivausyksikkö rakennetaan paikallisen kauko- tai lähilämpölaitoksen läheisyyteen. Laatuhake edellyttää laadukasta työtä koko käsittelyketjussa Jotta saavutetaan ja ylläpidetään hyvänlaatuisen hakkeen tuottaminen, täytyy eri työvaiheet korjuusta jatkojalostukseen saakka suorittaa riittävän hyvin. Monet tekijät vaikuttavat energian raaka-aineen laatuun mikä saapuu jalostuslaitokseen, laatuun vaikuttaa paitsi metsä raaka-aineet, sen lisäksi tuotantoketjun eri osien työn laatu.
9 Muutama nyrkkisääntö Joitakin yleisiä nyrkkisääntöjä jatkojalostukseen tarkoitetun energiaraaka-aineen käsittelyssä voivat olla esim.: - Vältä energiaraaka-aineen sotkeutumista maa-ainekseen ja pölyyn sekä muihin saasteisiin korjuun ja kuljetuksen aikana - Poista ravintoainepitoiset vihreät osat korjuun aikana - Erottele erilaiset raaka-aineet jo aikaisessa vaiheessa - Valitse hyvä paikka luonnollista kuivausta ja varastointia varten, jossa likaantumista voidaan välttää ja jossa kuivaus tapahtuu parhaiten - Peitä energiaraaka-ainekasat ennen syyssateiden alkamista. - Vältä varastoimasta suuria määriä kosteaa haketta pitkään, koska kostea hake alkaa helposti homehtua, jolloin energian hävikin lisäksi homeitiöitä leviää ympäristöön - Minimoi homeenmuodostuksen riskiä aloittamalla kuivaus ajoissa - Suojaa kuivattu raaka-aine sateilta varastoimalle sen katoksen alla - Minimoi kosteuden pääsy maasta kuivattuun hakeraaka-aineeseen Hyvin valmisteltu varastointipaikka luo edellytyksiä energiapuun hyvälle kuivumiselle. Kuva 5. MTH- karsitusta hiesukoivusta saadaan erittäin hyvää laatuhaketta.
10 Hakettaminen Energiaraaka-aineen hyvä käsittelytapa asettaa hakettajalle vaatimuksia tarkkuuden ja sen suhteen, että haketin antaa hyvän tuloksen, hyvänlaatuisesta hakkeesta. Epäilyttävät tai huonompilaatuiset materiaalit lajitellaan pois ennen hakettamista. Kuva 6. Suurehko traktorivetoinen haketin, jota käyttäen kokenut urakoitsija saa usein aikaan paremman laatuisista haketta. Kuljetus Energiaraaka-aineen kuljettaminen metsästä varastointipaikalle kuivumaan sekä hakkeen siirtäminen haketuspaikalta hake-varastoon ja jälkikuivaukseen, pitää tapahtua saasteita lisäämättä. Maata tulee helposti mukaan lastauslaitteistoista ja traktorin renkaista. Logistiikka ja jälkikuivaus Hyvin suunniteltu kuivaamon logistiikka helpottaa käsittelyä. Vähäisellä energiahävikillä tapahtuva jälkikuivaus ja tasaisen hakkeen loppukosteus merkitsee parempilaatuista kuivaa haketta.
11 Kuivatun hakkeen varastointi Kun puuhake on kuivattu, pitää se myös pysyä kuivana katon alla, jotta vesi ja kosteus ei pääsisi varastointitilaan. Jos haketta kuivataan erissä, tarvitaan suurehko välivarasto ennen siirtoa jatkojalustusyksikköön. Tehokasta luonnollista kuivauskapasiteettia Parempi kuivaustulos saavutetaan luonnollisen kuivauksen avulla maastossa käyttäen tervettä järkeä ja määrätietoista asennetta. Kokemus ja tiedot osoittavat, että kosteus saadaan laskemaan 25-30 %:iin pienin lisäpanostuksin. Joitakin peukalosääntöjä ovat: - Valitse avoin ja ilmava kuivaus- ja varastointipaikka - Laita riittävän kestävät alustat energiapuukasoille - Peitä kasat ennen syyssateiden alkamista - Käytä hyväksi kesäkauden kuivausilmat - Estä lumen ja veden pääsy korjuu- ja hakekasoihin - Ylivuotinen raaka-aine tulee polttaa hakkeena, ei pelletteinä Logistiikkaesimerkki biomassalle Biomassan saattamiseksi kaasutukseen vaaditaan toimiva logistiikka eli käsittelyketju. Logistiikka riippuu käytettävän raaka-aineen tyypistä sekä laadusta. Usein käytetty peukalosääntö on, että mitä homogeenisempi sekä puhtaampi raaka-aine on, sitä yksikertaisemmaksi kaasutuksen jälkeinen puhdistusprosessi tulee. Lähtökohtana on usein raaka-aineen saatavuus sekä se mihin tuotekaasua Bio-SNG (Biosynteesikaasua) tullaan käyttämään. Tuotetun kaasun suora poltto paikallisessa CHPyksikössä (lämpövoimalaitos) asettaa alhaiset vaatimukset tuotekaasun puhtaudelle. Muuta käyttöä varten puhdistusta lisätään. Metsästä saatavan biomassan korjuu, esikäsittely sekä käsittely tai prosessointi voidaan tehdä eri tavoin, pääasiassa myyjästä sekä ostajasta riippuen. Usein suurin ero käsittelyketjussa on siinä onko kyse suuresta asiakkaasta, lämpövoimalaitoksesta, vai paikallisesta asiakkaasta kuten energiaosuuskunnasta.
12 Kuva 7. Yksinkertaistettu katsaus reiteistä joilla biomassaa voidaan hankkia, energiametsästä, harvennuksista tai pääte-hakkuista. Valintoja on useita ja biomassan käyttömahdollisuudet monipuoliset sekä myös kilpailut lisääntyvät. Pienimuotoisessa kaasutuksessa maaseudulla on ensisijaisesti kyse kaasutuslaitoksen sekä paikallisen CHP - yksikön yhdistämisestä sekä lämmön että sähkön tuottamiseksi. Kaasutuslaitoksesta riippuen biomassalle voidaan tarvita enemmän tai vähemmän kuivausta ennen kuin se voidaan hienontaa ja käyttää kaasutukseen. Biomassaa harvennuksilta Harvennuksilta saatavan biomassan korjuu- sekä käsittelykalustona käytetään usein pienempiä koneita sekä kalustoa kuin mitä loppuharvennuksessa, jossa puuaines on paksumpaa ja mukana on suurempi osuus tukkipuuta. Biomassaraaka-aineen laatu heikkenee nopeasti mikäli sienet, bakteerit sekä hyönteiset pääsevät lisääntymään nopeasti varastoinnin aikana. Hajoamisriskiä voidaan alentaa oikein suoritetulla kuivauksella.
13 Kuva 8. Tässä on pari esimerkkiä koneista sekä kalustosta koneketjussa. Luonnollinen kuivaus Kuva 9. Hyvin peitetty energiaraaka-aine antaa kuivemman lopputuotteen. Ominaisuuksista riippuen voidaan raaka-aineen kosteus-pitoisuus saada jopa alle 30 %.
14 Luonnollinen ilmakuivaus on edullisin vaihtoehto raaka-aineen suurimman kosteuspitoisuuden poistamiseksi. Peittely ennen syyssateiden alkamista voi alentaa energiaraaka-aineen kosteus-pitoisuutta vähintään 5 prosenttiyksikköä peittämättömään pinoon verrattuna. Laitteisto biomassan pienentämiseen Metsästä saatavan biomassan käyttämiseksi lämpölaitoksissa tai pienissä CHP- yksiköissä tulee materiaali pienentää hakkeeksi tai murskeeksi. Puupolttoaine käytetään nykyään usein hake- tai pellettimuodossa. Pienet tai suuret urakoitsijat Kehitys maaseudulla on osoittanut, että yhä useammin erilaiset konepalvelut luovutetaan urakoitsijoiden tehtäväksi. Tämä koskee myös laajamittaisempia mekaanisia metsätöitä. Aines- sekä energiapuun korjuu sekä kuljetus, hakkuutähteiden paalaus, haketus jne. tapahtuvat pienten tai suurten urakoitsijoiden toimesta. Pienet urakoitsijat ovat usein paikallisia yksityisyrittäjiä. Kuva 10. Karkea yhteenveto, vaihtoehtoisista reiteistä biomassan pienentämiseen ja jalostamiseen, kunnes bioenergia on lämpöä, tai sähköä ja lämpöä - vaihtoehtoisesti biopolttoaineina tai kemiallisina raakaaineina.
15 Kuva 11. Esimerkki pienten sekä suurten urakoitsijoiden välisestä erosta. Suurten urakoitsijoiden haketuslaitteistojen kapasiteetti on usein yli 150 m3/h. Suuria liikuteltavia murskaimia käytetään lähinnä päätehakkuissa suurille lämpövoimalaitoksille, esim. kantojen tai purkupuutavaran murskaamiseen. Kuva 12. Erityyppiset raaka-aineet voivat antaa erilaatuista polttoainetta riippuen siitä minkälainen jälkikäsittely valitaan.
16 Hyvälaatuinen energiaraaka-aine edesauttaa myös hyvälaatuisen loppu-tuotteen saamisen. Energiapuuta koskevana nyrkkisääntönä on luonnollisen ilmakuivauksen hyödyntäminen sekä bakteerien ja sienien aiheuttaman raaka-aineen hajoamisen välttäminen. Peittämällä raakaainepino oikealla tavalla ennen syyssateiden alkamista on odotettavissa vähintään 5 prosenttiyksikköä kuivempi materiaali Kaasutukseen tarkoitetun metsähakkeen jälkikuivaus Biomassan kaasutuksessa vaaditaan useimpien kaasutinten yhteydessä jonkin muotoista kuivausta kosteuspitoisuuden saamiseksi alle 20 25 %. Kehitteillä on kuitenkin kaasutinreaktoreita, joissa kaasuttimeen syötettävän puuhakkeen tai biomassan kosteuspitoisuus voi olla yli 25 %. Luonnollisen kuivauksen hyödyntäminen Energiaraaka-aineen laadun ylläpitämiseksi tulee hyödyntää luonnollista kuivausta. Paras kuivauskausi on tietenkin kesäkuukaudet, jolloin lämpötilat ovat korkeita ja ilmankosteus alhainen. Kuva 13. Yleiskatsaus pienimuotoisessa kuivauksessa käytettäviin erityyppisiin kuivaimiin pienurakoitsijoille tai energia-osuuskunnille.
17 Huonoin kausi on sateinen syksy jolloin ilmankosteus on suuri, silloin tapahtuu usein kostumista. Erityisesti, mikäli energiaraaka-ainekasa on jätetty peittämättä, menetetään korkeissa kosteuspitoisuuksissa helposti useita prosenttiyksikköjä. Peittelyyn käytetään erityyppisiä materiaaleja, useiden vuosien ajan käytettävistä pressuista voimapaperiin, joka on luonteeltaan kertakäyttöinen ja se lisäksi voidaan syöttää hakkuriin haketuksessa. Tutkimuksen mukaan hyvin peitetyn energiaraaka-aineen kosteuspitoisuus voi olla 5-10 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin peittelemättömän materiaalin. Peittelemättömän energiaraaka-aineen kosteuspitoisuus kuivauksen jälkeen voi olla 35 45 %, kun taas peitellyn raaka-aineen kosteuspitoisuus saman kuivausjakson jälkeen on 30 35 %. Optimaalisilla varastointi- sekä peittelyolosuhteilla voidaan energiaraaka-aineen kosteuspitoisuus saada alle 30 %. Pienet biomassa lämpövoimalaitokset Pieniä CHP- voimalaitoksia (CHP - Combined Heat and Power - yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto) koskeva teknologia on juuri nyt nopeasti kehittymässä. Nykyisin on jo täysin mahdollista käyttää metsästä saatua bioenergiaa erilaisten pienten ja keskisuurten voimalaitosten energianlähteenä. Peruspolttoaine voi olla hakkeen tai pellettien muodossa. Keski-Euroopassa ollaan kovasti kiinnostuneita pienistä, biopolttoainetta käyttävissä voimalaitoksista. Pieneksi CHP-yksiköksi lasketaan lähinnä kooltaan 30-500 kwe voimalaitokset. Pienten CHP- laitosten kehittämisessä otetaan huomioon useita eri periaatteita, joista muutamia esitellään tässä lyhyesti. Teknologia pienissä CHP- yksiköissä Pienten ja keskisuurten yksiköiden lämpövoimatuotantotekniikat perustuvat lähinnä: o ORC tekniikkaan o Stirling moottoreihin o IC moottoreihin (kaasumoottorit) vaativat biomassan kaasuuntumisen o Mikro turbiinit - vaativat biomassan kaasuuntumisen o Polttokennot - vaativat biomassan kaasuuntumisen
18 ORC-yksiköitä valmistetaan Euroopassa Johtavien valmistajien joukossa on italialainen Turboden, joka on työskennellyt pienempien voimalaitosten ORC-systeemien parissa viimeiset 30 vuotta. Keski-Euroopassa on jo rakennettu noin 200 ORC yksikköä ja lisää rakennetaan. Yksikön koko vaihtelee 200 kwe 2,5 MWe. Kuva 14. Turboden ORC yksiköt kootaan tehtaassa ja asennetaan pohjatason päälle. Asennuspaikalla missä CHP yksikkö rakennetaan, yhdistetään ORC yksikön osat ja kytketään lämpökattilaan, Turbodenin ORC yksiköt ovat kooltaan 0,2 2,5 MWe. Kuvan CHP-ORC laitos on Toholammilla, sen teho on 1,3 MWe. Kuva, Turboden.it Kuva 15. 35 kwe Stirling moottori ennen asennusta, lämpöpaneeli on näkyvissä sylinterin päällä. Kuva: Stirling.dk
19 Stirling-moottorit lähinnä pienissä yksiköissä Esimerkiksi Stirling-moottoreita kehitetään suuruusluokissa 9-75 kwe. Ne on tarkoitettu 100-800 kw:n lämpökattiloihin. Että lämmön siirto Stirling moottorin lämpöpaneeliin toimisi tehokkaasti, voidaan käyttää kaasutettua biomassa-polttoainetta kattilassa. Noen muodostuminen on matala verrattuna hakkeen polttamiseen. Mikroturbiini Kaasukäyttöisten Mikroturbiini-laitteistojen kehittäminen biopoltto-aineelle soveltuviksi on kiihtynyt viime vuosina. Varsinkin kaukaisissa paikoissa, joissa sähköä ei ole saatavissa, on ollut jo pitkään käytössä erikokoisia, maakaasua käyttäviä laitteistoja. Saksassa, ISET:illä on kehitysprojekti meneillään kohteenaan 30-500 kwe suuruusluokan Capstone Microturbine. Kuva 16. Mikroturbiinia, jossa on Capstone generaattori, voidaan käyttää puhtaalla biokaasulla tai puukaasulla. Mikroturbiini-yksikön koko on usein alla 200 kwe. Kuva, Capstoneturbine.com Mikroturbiinin etuja ovat mm.: tiivisrakenteisuus ja helppokäyttöisyys alhaiset ylläpitokustannukset alhainen melutaso helposti sijoitettavia, eivät tarvitse lujaa alustaa Mikroturbiineissa käytettävät bio- ja puukaasut täytyy puhdistaa mm. kosteudesta ja niiden tulee olla tiivistettyjä. Mikroturbiinit kestävät paremmin rikkivetyjä (H2S) kuin mäntämoottorit.
20 IC-moottorit (kaasumoottorit) Isot, maakaasulla toimivat IC-moottorit ovat pitkään olleet käytössä sähköntuotannossa. Pieniä, mäntämoottoreita käyttäviä CHP- yksiköitä on käytetty sellaisissa paikoissa, missä sähkövirta ei ole muutoin käytettävissä. Useat IC-moottoreista on mahdollista muuttaa käyttämään bio- tai puupolttoainetta. Kuva 17. IC- moottori (kaasu-moottori) Esimerkki mäntämoottorilla käyvästä CHP- laitteistosta, jossa kaksikymmentäsylinterinen Jenbacher. Kuva, ge-energy.com (Jenbacher) Tulevaisuudessa Bio-synteesikaasulla toimiva polttokenno Bio-synteesikaasun kaasuuntuneesta puun polttoaineesta voidaan lähitulevaisuudessa käyttää polttoaineena polttokennolla toimivissa CHP- yksiköissä. Yritys MTU CFC solutions GmbH Saksassa valmistaa polttokennoja, jotka voivat hyödyntää puhdistettuja bio- ja puukaasuja. CHP- yksikköjä kooltaan noin 250 kwe on jo käytössä. Kuva 18. Polttokennopakentin asennus meneillään MTU CFC:n tehtaalla Saksassa. Kuva, www.mtu-online.com
21 Kehitysmahdollisuudet monien eri reittien kautta Biomassan pienimuotoista jalostusta kehittyy jatkuvasti monella eri tavalla. Lähtökohtana pienimuotoisella jalostuksella on jalostaa sitä lähellä bioenergiaraaka-aineita, ja tuotteet ensisijaisesti lähi- ja alueellisien asiakkaiden käyttöön. Jatkojalostustavoitteet saavutetaan paremmin, mitä kehittynein yhteistyö on luotu eri paikallisten toimijoitten välillä, esim. energiaosuuskunnan kautta. Sopiva yhteistyöreitti alussa voisi olla paikallinen lämpölaitoksen toiminta, esim. muutamille tiloille, yrityksille, kouluille, lähilämpöä taajamille, jne. Seuraava kehitysaskel voisi olla että tuotetaan myös sähköä, sekä integroidaan ja yhdistetään muun biomassan jalostustoimintaa. Lähtökohtana on aina oltava hyvälaatuisen bioraaka-aineen tuottaminen metsästä. Hakkuutähteet voidaan hyvin luovuttaa suurille yrityksille, joille käy huonolaatuinen biomassa mikä sisältää paljon kuorta ja pienoksia, koska heidän lämpökattilat ovat varustetut toimivilla savukaasunpuhdistuksilla. Pienimuotoisen biomassan kaasutuksen kautta on tulevaisuudessa mahdollista myös tuottaa kaasumaiset ja nestemäiset raaka-aineet polttoaine- ja kemian-teollisuuden jatkojalostukseen. Lopputuotteiden hyvän laadun saaminen edellyttää, että koko käsittelyketju toimii ja käsittelee metsästä saatavaa bioenergiaraaka-ainetta laadukkaasti. Kuva 19. Laadukkaasta biomassaraaka-aineesta saadaan helpommin laadukasta lopputuotetta.
22 References Bain, R. Overend, R., Craig, K. Biomass-Fired Power Generation, National Renewable Energy Laboratory, Golden CO, 1996. Craig K., Mann M., Cost and Performance Analysis of Three Integrated Biomass Combined Cycle Power Systems, National Renewable Energy Laboratory, Golden, CO, 2002. Granö U-P., Hajautettu energiantuotanto, Biomassan kaasutus, Scribd.com 2010. Granö U-P., CHP - Vihreä Kemia, Scribd.com 2010 Granö U-P., Bioenergia metsästä, Scribd.com 2008. H.A.M. Knoef, Handbook on Biomass Gasification, BTG biomass technology group B.V. Enschede, The Netherlands, 2005 Johansson T. B., Kelly H., Reddy A. K. N., Williams R. H.. Renewable Energy, Sources for fuels and electricity. ISBN 1-55963-139-2 Laitila J. & Asikainen A. Koneellinen energiapuun korjuu harvennusmetsistä. PuuEnergia 3/2002: 8 9., 2002.