1 Lahja Perttula Toiminnanjohtaja STHL ry ENNÄTYSPITKÄ SOPIMUSKAUSI Kunnallinen virka- ja työehtosopimus ja valtion virka- ja työehtosopimus sovittiin tulopoliittisen ratkaisun raamien mukaisesti. Sopimuskausi on epätavallisen pitkä, 16.2.2005 30.9.2007, ja se sisältää vain kaksi yleiskorotuksen ajankohtaa. KUNNALLINEN YLEINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS Sopimuksen allekirjoittivat kaikki pääsopijajärjestöt. Tosin Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon (ent. Akava-Js) osalta Lääkäriliitto tuli sopimukseen vasta myöhemmin, 30. joulukuuta. Uudet sopimukset tulevat voimaan 16.2.2005, mihin saakka noudatetaan entisiä sopimuksia. Palkankorotukset Maaliskuu 2005 Palkat nousevat 1.3.2005 siten, että kaikkia tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 2,5 %:lla, jos tehtäväkohtainen palkka on helmikuun 2005 lopussa vähintään 1 582,11 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka on alle 1 582,11 euroa, palkkaa korotetaan ensin 0,6 %:lla ja sitten 30,06 eurolla. Tupossa sovittu yleiskorotus ja liittoerä yhdistettiin, eikä 1.3.2005 siirretä paikallistasolle neuvoteltavaa järjestelyerää, vaan kaikki on jaettu keskustasolla edellä mainitulla tavalla. Henkilökohtaista lisää korotetaan 2,5 %:lla. Terveydenhuoltohenkilöstön (liite 3) peruspalkat 1.3.2005 lukien: Peruspalkka Johtotehtävät 2 074,55 Esimiestehtävät 1 895,84 Vaativat hoitoalan ammattitehtävät 1 713,64 Hoitoalan ammattitehtävät 1 558,94 Vaativat hoitoalan ammattitehtävät -hinnoittelukohtaa sovelletaan terveydenhoitajiin, sairaanhoitajiin, fysioterapeutteihin, kuulontutkijoihin ym., joilta edellytetään sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa tai aikaisempaa opistoasteista tutkintoa. Hoitoalan ammattitehtävä -hinnoittelua sovelletaan lähihoitajiin ja vastaaviin aiempiin koulutusnimikkeisiin, kuulontutkijoihin, lääkintävahtimestareihin ym.
2 Palkkaohjelma: syyskuu 2005 Viime sopimuksen yhteydessä sovitun palkkaohjelman mukaisesti käydään paikallisneuvottelut 0,8 %:n järjestelyvaraerän jakamisesta. Palkkaohjelma jatkuu aiemmin sovitun mukaisena, eli sen mukaiset korotukset tulevat tupon raameissa tehdyn sopimuksen lisäksi. Kesäkuu 2006 Tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 1.6.2006 lukien 1,8 %:lla. Henkilökohtaista lisää korotetaan myös 1,8 %:lla. Liittoerä yhdistettiin edellä olevaan korotukseen yhdessä yleiskorotuksen kanssa. Syyskuu 2006: tasa-arvoerä TUPOssa sovittiin keskimäärin 0,3 %:n tasa-arvoerästä, jonka suuruus määräytyy alan naisvaltaisuuden mukaan. Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen yleisen osan laskennallinen tasa-arvoerä on 0,5 %. Teknisen sopimuksen osalta erä on pienempi. Tasa-arvoerä neuvotellaan paikallisesti 1.9.2006 mennessä. Tasa-arvoerä käytetään paikallisten epäkohtien korjaamiseen ja henkilökohtaisten lisien maksamiseen. Tällöin on erityisesti pyrittävä parantamaan niiden naisten palkkauksellista asemaa, joiden palkka ei ole sopusoinnussa työn vaativuuteen ja vaadittuun koulutukseen nähden. Koska tasa-arvoerän maksaminen siirrettiin kesäkuusta syyskuuhun, elokuun 2006 palkanmaksun yhteydessä maksetaan 1.6.2006 15.8.2006 ao. kunnan/kuntayhtymän palveluksessa olleelle kertakorvauksena 1,5 % heinäkuun 2006 varsinaisesta palkasta. Palkkaohjelma 1.9.2006 ja 1.9.2007 Kuten vuoden 2005 aikana, myös 2006 ja 2007 jaetaan aiemmin sovitun mukaisesti palkkaohjelmaan kuuluvat erät. Erän suuruus on 0,4 % vuonna 2006 ja 0,5 % vuonna 2006. Paikallisen järjestelyerän laskeminen Paikalliset järjestelyerät erät lasketaan sopimusalan palkkasummasta toukokuussa. Vuonna 2006 toukokuun palkkasummaa korotetaan 1.6.2006 voimaan tulevalla yleiskorotuksella 1,8 %. Palkkasummaan lasketaan kaikki sopimuksen piiriin kuuluville toukokuussa maksetut palkat. Jos toukokuun palkka poikkeaa tavanomaisen kuukauden palkkasummasta, käytetään laskentaperusteena ns. normaalikuukautta. Paikallisen järjestelyvaraerän toimeenpano Paikallisneuvotteluista saatujen kokemusten vuoksi järjestöt halusivat saada parannusta neuvottelujen tasavertaisuuteen. Pientä parannusta saatiin mutta ei tavoiteltua keskustason ratkaisulautakuntaa. Tästä sovittiin: Asianomainen kunnallinen viranomainen ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyvaraerän käyttämisestä pyrkien mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen. Osapuolet neuvottelevat työn vaativuuden arviointiin perustuvasta tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamisesta, henkilökohtaisen lisän perusteista ja periaatteista sekä henkilökohtaisiin lisiin käytettävän erän suuruudesta. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käyvät ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää järjestelyvaraerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin. Indeksiehto ja tarkastelulauseke Tupossa sovittua indeksiehtoa ja ansioiden kehityksen tarkastelua noudatetaan. Matalan inflaation aikana näillä ei ole ollut juurikaan merkitystä.
3 Työllistyminen ja muutosturva Tupossa sovittua työllistymisen ja muutosturvan toimintamallia noudatetaan sopimuskauden alusta. Sopimuksen mukaan maksetaan irtisanottavalle ja työtä hakevalle korotettua päivärahaa enintään 185 päivän ajan. Työttömäksi joutuva voi lisäksi käyttää täydellä palkalla töiden etsimiseen irtisanomisaikana 5 20 päivää palvelussuhteen pituudesta riippuen. Sopijaosapuolet valmistelevat asiaa koskevat sopimusmääräykset 15.2.2005 mennessä. Henkilöstön edustajien toimintaedellytykset Tupossa sovittiin keskusjärjestöjen asettamasta työryhmästä, joka selvittää 30.9.2005 mennessä henkilöstön edustajille annettavien tietojen vähimmäissisällöstä. Tämän jälkeen sopijaosapuolet katsovat tarvittavat muutokset 30.11.2005 mennessä. Lisäksi selvitetään mm. henkilöstön edustajien koulutusmahdollisuudet (myös verkko-opetus), korvaukset ja ajankäyttö luottamusmiestehtävien hoitamiseksi. Korvausten määrästä sovitaan sopimuskauden loppuun mennessä. Pääluottamusmiesten ajankäyttöä koskevaa suositusta on muutettu siten, että vapautus työstä lasketaan keskimäärin 130 145 edustettavaa kohden, jolleivät paikalliset olosuhteet anna aihetta muuhun yhteiseen arviointiin. Aiemmin edustettavien määrä oli 160. Jatkuva neuvottelumenettely Kuntasektorilla on ollut käytössä ns. jatkuvan neuvottelun periaate jo koko 1990-luvun. Nyt se vahvistettiin uudelleen sopimuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että sopijaosapuolet voivat neuvotella esille ottamistaan virka- ja työehtosopimusasioista myös sopimuskauden aikana. Tärkeimmät tekstimuutokset Yleinen osa Lisättiin määräys palvelussuhteen jatkumisesta keskeytymättä, jos viranhaltija siirtyy saman kunnan tai kuntayhtymän alueella ilman yhtään välipäivää virkasuhteesta toiseen virkasuhteeseen tai työntekijä siirtyy uuden työsopimuksen perusteella toiseen tehtävään tai viranhaltija siirtyy työsuhteeseen tai työntekijä virkasuhteeseen. Palkkausluku Palkkausluvun rakennetta muutettiin aikaisempaa loogisemmaksi ja helpommin käyttöön soveltuvaksi. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena ovat 1. tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) 2. työtulokset ja ammatinhallinta sekä palvelusaika (henkilökohtainen lisä). Lisäksi voidaan maksaa tulospalkkiota, joka perustuu toimintayksikön tulokseen, sekä muita erikseen mainittuja lisiä, palkkioita ja korvauksia. Peruspalkalla tarkoitetaan ko. hinnoittelukohdan tehtäväkohtaista vähimmäisperuspalkkaa. Peruspalkkaa voidaan alentaa puuttuvan koulutuksen vuoksi. Peruspalkka voi olla enintään 15 % alempi kuin sovellettava palkkausmääräys edellyttää. Soveltamisohjeen mukaan tehtäväkohtainen palkka voi kuitenkin olla sama kuin koulutusvaatimukset täyttävällä huolimatta puuttuvasta koulutuksesta tai pätevyydestä, jos tehtävien vaativuus on kaikilta osin sama. Henkilökohtaisen lisän määräyksiin lisättiin aikaisemmin erillisenä liitteenä (liite 8) olleet ohjeet. Palkkaohjelmassa ollut ohje ammatinhallinnasta henkilökohtaisen lisän perusteena otettiin mukaan määräyksiin. Lisäys on seuraava: Työkokemus vaikuttaa myönteisesti henkilön ammatinhallintaan ja
4 työtuloksiin. Lisäksi työkokemus luo yleensä varmuutta ja luotettavuutta työyksikön toimintaan, parantaa yhteistyötä ja toiminnan sujuvuutta ja vaikuttaa myönteisesti työyksikön tuloksellisuuteen. Näin ollen työkokemuksella on käytännössä merkittävä vaikutus työsuorituksen arvioinnissa ja henkilökohtaisen lisän maksamisessa. Muut aiemmat määräykset ovat edelleen voimassa. Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi, mutta myös määräaikainen lisä on mahdollinen. Työsuorituksen arviointi voidaan tehdä esimerkiksi vuosittaisen kehityskeskustelun yhteydessä. Harkinnanvaraisiin lisiin on käytettävä vuosittain rahaa seuraavasti: 1.9.2005 vähintään 0,6 % laskettuna kunnan/kuntayhtymän palveluksessa olevan KVTES:n piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Jos hinnoitteluliitteen piirissä on vähintään 30 henkilöä, kohdennetaan heille 0,6 % heidän yhteenlasketusta tehtäväkohtaisten palkkojen palkkasummastaan. Vuonna 1.9.2006 käytetään harkinnanvaraisiin palkkoihin 0,8 % samalla tavalla laskettuna kuin edellisenäkin vuonna. Samoin menetellään vuonna 2007, jolloin lisiin käytetään 1,1 % palkkasummasta. Syrjäseutulisämääräystä täsmennettiin siten, että henkilöllä, jolla oli 30.4.1995 silloin voimassa olleiden määräysten mukaan oikeus syrjäseutulisään, maksetaan edelleen samansuuruista euromääräistä syrjäseutulisää niin kauan, kun palvelussuhde ko. kuntaan/kuntayhtymään jatkuu keskeytymättä. Siirtyminen toiseen virkaan tai tehtävään ko. kunnassa/kuntayhtymässä tai kuntajaon muuttuminen ei vaikuta syrjäseutulisän maksamiseen, kunhan myös uudessa virassa tai tehtävässä ja pääasiallisessa toimipaikassa maksettiin 1.1.1995 syrjäseutulisää. Työaikaluku Koulutus ja työaika. Nykyisin voimassa olevaan määräykseen saatiin soveltamisohje, jossa mm. sanotaan, että koulutustilaisuuteen osallistumista varten viranhaltijalle/työntekijälle voidaan joko antaa virkamatkamääräys tai myöntää hakemuksesta virka-/työvapaata. Jos työnantaja antaa virkamatkamääräyksen, niin palkkaus ja matkakustannusten yms. korvaukset määräytyvät matkustusliitteen mukaisesti. Jos myönnetään virka-/työvapaata, tulee päätöksessä ratkaista, onko vapaa palkaton vai palkallinen vai maksetaanko osapalkkaa sekä missä määrin työnantaja mahdollisesti osallistuu muihin kustannuksiin. Koska koulutustilaisuus yleensä tiedetään ennakolta, tulee se ottaa huomioon esimerkiksi työvuoroluetteloa laadittaessa. Virkamatkamääräystä koulutustilaisuuteen osallistumista varten ei tulisi antaa vapaapäiväksi. Mikäli näin joudutaan menettelemään, voidaan vapaapäivä tarvittaessa muuttaa. Varallaolo ja työaikakorvaukset. Varallaolomääräyksistä korvattiin termi asuntovarallaolo termillä varallaolo lukuun ottamatta työaikalain 5 pykälän 4 momenttia, jossa todetaan seuraavasti: jos työnantaja on poikkeuksellisesti määrännyt viranhaltijan/työntekijän olemaan asunnossaan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, korvaus varallaolosta määräytyy työaikalain 5 2 momentin mukaisesti. Edellä tarkoitettu kello 24.00 06.00 suoritettu varallaolo korvataan ainoastaan työaikalain alaiselle viranhaltijalle/työntekijälle. Työaikalain ulkopuoliselle maksetaan ko. aikana työhön kutsumisesta aiheutuvasta häiriöstä erillinen kohtuullinen korvaus. Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien työaikakorvauksiin tuli lisäyksenä korvauksen maksaminen kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämiseen osallistuville. Jos työnantaja määrää viranhaltijan varallaoloon kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämiseksi, maksetaan varallaolokorvaus myös varallaolotunneilta 24.00-06.00. Jos hänet tällöin kutsutaan työhön ilta- tai yötyökorvaukseen oikeuttavana aikana, hänelle maksetaan ko. korvaus.
5 Virka- ja työvapaa sekä perhevapaat Oikeus sairauslomaan. Sovittiin terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan antamasta todistuksesta lyhyestä, enintään viiden päivän työkyvyttömyydestä. Perinteisesti työkyvyttömyydestä on pitänyt esittää hyväksyttävä lääkärintodistus. Nyt työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla. Soveltamisohjeella täsmennettiin, että muu luotettava tapa voi olla esim. terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus. Toimivaltainen viranomainen voi myös päättää, että aivan lyhyissä sairauspoissaoloissa ei tarvita ko. todistusta, vaan esimiehen lupa riittää. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että jos lääkäriltä siirretään tehtäviä (esim. sairauslomatodistuksen antaminen) terveydenhoitajalle tai sairaanhoitajalle, tulee siirretyistä tehtävistä maksaa erillinen korvaus hinnoitteluliitteen 3 mukaisesti. Ennen tehtävien siirtoa on asiasta käytävä paikallisneuvottelut. Hinnoitteluliitteet Hinnoitteluliitteiden peruspalkkoja on korotettu yleensä yleiskorotuksen määrällä. Terveydenhuollon liitteen 3 tekstejä muutettiin hieman sekä täsmennettiin sen soveltamisalaa suhteessa sosiaalihuollon ja päivähoidon vastaavaan liitteeseen. Liitteeseen 3 kuuluvaa kohtaa Toimintojen uudelleenjärjestelyt ja tehtäväjaon muutokset on hieman muutettu ja täsmennetty koskemaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Uusittu teksti on seuraava: Palkkahinnoittelun soveltamisen yhteydessä seurataan ja tuetaan palkkauksellisesti niitä tavoitteita, joita valtakunnallisissa suunnitelmissa ja projekteissa asetetaan ja joiden seurauksena terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskinäistä työnjakoa kehitetään ja uudistetaan kunkin tieto-taidon hyödyntämiseksi työyhteisössä entistä paremmin (esim. lääkärien/hammaslääkärien ja hoitohenkilöstön välistä ja hoitohenkilöstön keskinäistä työnjakoa muutetaan). Tehtävien vaativuudessa tapahtuvat muutokset otetaan huomioon palkkauksessa KVTES:n palkkausluvun 5 :n mukaan. (numerointi muuttunut ja koskee nyt koko pykälää) Aikaisempi liite 4 on jaettu kahdeksi osaksi: Liite 4 koskee sosiaalihuollon henkilöstöä, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluhenkilöstöä, lääkehuollon henkilöstöä sekä eräitä terveydenhuollon erityisammattiryhmiä. Liitteeseen 5 siirrettiin päivähoidon henkilöstö, koulun hoito-, ohjaus- ja kasvatustyön eräät ammattitehtävät sekä päiväkodin johtajien ja lastentarhanopettajien työaikaa koskevat erityismääräykset. Samalla näissä liitteissä yhdistettiin muutamien ammattiryhmien hinnoittelukohdat sekä poistettiin aikaisemmassa sopimuksessa olevat siirtymämääräykset. Koulunkäyntiavustajille sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajille on lisätty uusi hinnoittelukohta, jonka palkkausperusteena on perustutkinto tai aikaisempi kouluasteinen tutkinto tai ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto. Liitteissä 4 ja 5 toteutettu palkkaryhmittely myötäilee sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia, joista hallituksen esitys on nyt annettu eduskunnalle. Yhteistoiminta ja työelämän kehittäminen Yleissopimusta tarkistettiin vastaamaan uutta lainsäädäntöä, mm. lakia yksityisyyden suojasta työelämässä. Yhteistoimintamenettelyn osapuoliin lisättiin seutuyhteistyökokeilulain mukainen seudullinen toimielin ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Koulutussopimuksen määräykset yhtenäistettiin vastaamaan KVTES:n määräyksiä virkavapauden/työloman myöntämisen, palkallisuuden ja kustannusten korvausten osalta.
6 Ay-koulutuksena toteutettavan työsuojelukoulutukseen osallistuville maksettavan kurssikustannusten korvausta korotetaan. Matkakustannusten korvaukset Kilometrikorvaukset ovat 5 000 ensimmäiseltä kilometriltä 40 snt/km ja seuraavilta kilometreiltä 36 snt/km. Kokopäivärahan suuruus on 30 euroa ja osapäivärahan 14 euroa. Majoittumiskorvauksen enimmäismäärät ovat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 134 ja muissa kunnissa 90. Lisää sopimuksista: www.terveydenhoitajaliitto.fi, www.sttk.fi, www.pardia.fi (valtion virka- ja työehtosopimus) ja www.kuntaliitto.fi (Kunnallinen työmarkkinalaitos).