KIRKON VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Transkriptio

1 KIRKON VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Sopimuskausi ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa Jollei tätä virka- ja työehtosopimusta irtisanota päättymään , sopimuksen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, jollei sopimusosapuoli irtisano sitä kirjallisesti vähintään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Jos sopimus irtisanotaan, irtisanovan osapuolen on samalla tehtävä ehdotus pääkohdittain uudeksi sopimukseksi, mikäli se haluaa uuden sopimuksen solmimista. Irtisanotun sopimuksen määräyksiä noudatetaan irtisanomisajan päättymisen jälkeenkin, kunnes uusi sopimus on tehty, kuitenkin siten, että niiden noudattaminen lakkaa irtisanoneeseen osapuoleen nähden, kun se on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa osaltaan neuvottelut päättyneiksi. 2 Sopimustarkistukset vuonna Yleinen palkkausjärjestelmä Yleiskorotus huhtikuussa 2018 Yleisessä palkkausjärjestelmässä täyttä työaikaa tekevän viranhaltijan ja kuukausipalkkaisen työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,1 %. Yleisen palkkausjärjestelmän vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja (KirVESTES liite 1) tarkistetaan vastaavasti lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,1 %. Korotetut vähimmäispalkat ilmenevät liitteestä 1. Kertaerä kesäkuussa 2018 Vuoden 2018 lomarahan maksamisen yhteydessä maksetaan erillinen 108 euron kertaerä kaikille niille viranhaltijoille ja työntekijöille, jotka ovat seurakunnan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 5 kuukautta siten, että palvelussuhteeseen sisältyy kesäkuu kokonaisuudessaan. Kertaerän maksaminen edellyttää edellä mainitun työssäoloehdon lisäksi, että viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan palkkaa kesäkuulta Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa lyhyempi. 2.2 Ylimmän johdon palkkausjärjestelmä Paikallinen järjestelyerä huhtikuussa 2018 Seurakunta päättää lukien 1,6 % suuruisen järjestelyerän käyttämisestä liitteen 8 mukaan määriteltävään J- ja/tai K-hinnoitteluryhmän viranhaltijan peruspalkkaan. Järjestelyerä lasketaan ylimmän johdon palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien viranhaltijoiden vuoden 2018 tavanomaisen kuukauden peruspalkoista muodostetusta palkkasummasta. Työnantajan tulee järjestelyerää käyttäessään ottaa huomioon, että johtoasemassa olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.

2 Järjestelyerän käyttäminen edellyttää, että työtehtävien vaativuuden, laaja-alaisuuden ja vastuullisuuden sekä viranhaltijan ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen kokonaisuuden arvioimiseksi on asetettu/asetetaan tavoitteet, joiden pohjalta peruspalkka voidaan määritellä. 2.3 Tuntipalkkajärjestelmä Yleiskorotus huhtikuussa 2018 Tuntipalkkaisen työntekijän palkkahinnoittelun mukaan määriteltyä tehtäväkohtaista perustuntipalkkaa tarkistetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 % lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Tuntipalkkaisten perustuntipalkkojen palkkahinnoittelua tarkistetaan vastaavasti lukien. Korotettu perustuntipalkkojen palkkahinnoittelu ilmenee liitteestä 1 (tuntipalkkahinnoittelu 33 ). Työntekijälle tuntipalkkahinnoittelun mukaisesti maksettavaa kokemuslisää (34 ) ja mahdollisesti maksettavaa henkilökohtaista lisää (35 ) tarkistetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 % lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Tuntipalkkaisten palkkahinnoittelun kokemuslisiä ja henkilökohtaista lisää tarkistetaan vastaavasti lukien (liite 1 34 ja 35 ). Seurakunnassa tuntipalkkaisten työolosuhdelisistä laaditun luettelon lisiä tarkistetaan 1,6 prosentilla lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien (liite 1 36 ). Seurakunnan omien suorien urakoiden urakkahinnoitteluja tarkistetaan 1,6 prosentilla lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Muuta kuin edellä sanottua tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkahinnoittelun mukaan määräytyvää tuntipalkkaa tarkistetaan 1,6 prosentilla lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. 2.4 Eräät muut peruspalkat, lisät, lisäpalkkiot ja palkanlisät Sellainen muu peruspalkka, joka ei tarkistu edellisten kohtien perusteella, tarkistetaan 1,1 prosentilla lukien. Sellainen lisä, lisäpalkkio ja palkanlisä, joka määräytyy suhteessa viranhaltijan tai työntekijän peruspalkkaan, tarkistuu automaattisesti peruspalkan tarkistamisen seurauksena. Sellaista lisää, lisäpalkkiota ja palkanlisää, joka ei määräydy suhteessa peruspalkkaan ja jota ei ole erikseen sovittu tarkistettavan, tarkistetaan 1,1 prosentilla lukien. 3 Sopimustarkistukset vuonna Yleinen palkkausjärjestelmä Yleiskorotus huhtikuussa 2019 Yleisessä palkkausjärjestelmässä täyttä työaikaa tekevän viranhaltijan ja kuukausipalkkaisen työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,0 %. Yleisen palkkausjärjestelmän vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja (KirVESTES liite1) tarkistetaan vastaavasti lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,0 %. Korotetut vähimmäispalkat ilmenevät liitteestä 1. Kertaerä kesäkuussa 2019 Vuoden 2019 lomarahan maksamisen yhteydessä maksetaan erillinen 368 euron kertaerä kaikille niille viranhaltijoille ja työntekijöille, jotka ovat seurakunnan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 5 kuukautta siten, että palvelussuhteeseen sisältyy kesäkuu

3 kokonaisuudessaan. Kertaerän maksaminen edellyttää edellä mainitun työssäoloehdon lisäksi, että viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan palkkaa kesäkuulta Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa lyhyempi. 3.2 Ylimmän johdon palkkausjärjestelmä Paikallinen järjestelyerä huhtikuussa 2019 Seurakunta päättää lukien 1,6 % suuruisen järjestelyerän käyttämisestä liitteen 8 mukaan määriteltävään J- ja/tai K-hinnoitteluryhmän viranhaltijan peruspalkkaan. Järjestelyerä lasketaan ylimmän johdon palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien viranhaltijoiden vuoden 2019 tavanomaisen kuukauden peruspalkoista muodostetusta palkkasummasta. Työnantajan tulee järjestelyerää käyttäessään ottaa huomioon, että johtoasemassa olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden. Järjestelyerän käyttäminen edellyttää, että työtehtävien vaativuuden, laaja-alaisuuden ja vastuullisuuden sekä viranhaltijan ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen kokonaisuuden arvioimiseksi on asetettu / asetetaan tavoitteet, joiden pohjalta peruspalkka voidaan määritellä. 3.3 Tuntipalkkajärjestelmä Työnantajalla on käytössään tuntipalkkaisen työntekijän henkilökohtaiseen lisään (35 ) 1,6 prosentin suuruinen erä. Jos työnantaja ei ota käyttöön 1,6 prosentin suuruista erää kohdennettavaksi henkilökohtaiseen lisään, se on käytettävä yleiskorotukseen. Jos henkilökohtaiseen lisään käytetään vain osa 1,6 prosentin suuruisesta erästä, erotus on käytettävä yleiskorotukseen. Yleiskorotus toteutetaan tällöin alla olevan mukaisesti. Yleiskorotus huhtikuussa 2019 Jos 1,6 %:n suuruista erää ei kohdenneta henkilökohtaiseen lisään, tuntipalkkaisen työntekijän palkkahinnoittelun mukaan määriteltyä tehtäväkohtaista perustuntipalkkaa tarkistetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on enintään 1,6 % lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Jos 1,6 %:n suuruista erää ei kohdenneta henkilökohtaiseen lisään, tuntipalkkaiselle t yöntekijälle tuntipalkkahinnoittelun mukaisesti maksettavaa kokemuslisää (34 ) ja mahdollisesti maksettavaa henkilökohtaista lisää (35 ) tarkistetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 % lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. 3.4 Eräät muut peruspalkat, lisät, lisäpalkkiot ja palkanlisät Sellainen muu peruspalkka, joka ei tarkistu edellisten kohtien perusteella, tarkistetaan 1,0 prosentilla lukien. Sellainen lisä, lisäpalkkio ja palkanlisä, joka määräytyy suhteessa viranhaltijan tai työntekijän peruspalkkaan, tarkistuu automaattisesti peruspalkan tarkistamisen seurauksena. Sellaista lisää, lisäpalkkiota ja palkanlisää, joka ei määräydy suhteessa peruspalkkaan ja jota ei ole erikseen sovittu tarkistettavan, tarkistetaan 1,0 prosentilla lukien.

4 4 Sopimustarkistukset vuonna 2020 Paikallinen järjestelyerä yleisessä palkkausjärjestelmässä Seurakunnan tulee käyttää lukien a) 0,5 % suuruinen järjestelyerä harkinnanvaraiseen henkilökohtaiseen palkanosaan (suorituslisään) sekä b) 0,6 %:n suuruinen järjestelyerä henkilökohtaiseen palkanosaan ja/tai tehtäväkohtaiseen palkanosaan. Paikallista järjestelyerää (b) kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että esimiesasemassa olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa ja verrokkiryhmien palkkaan nähden. Soveltamisohje: Paikallista palkkausjärjestelmän edelleen kehittämistä on esimerkiksi erän käyttäminen kokonaan tai osittain henkilökohtaisen palkanosan suorituslisään. Paikallisen järjestelyerän laskeminen: Järjestelyerä lasketaan kirkon yleisen palkkausjärjestelmän mukaisen palkanasetannan piiriin kuuluvien viranhaltijoiden ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden vuoden 2019 tavanomaisen kuukauden peruspalkoista muodostetusta palkkasummasta. Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely: Seurakunnan toimivaltainen viranomainen ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän (b-kohta) käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaa n yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta ilmenevät osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen. Jollei paikallisen järjestelyerän (b-kohta) kohdentamisesta henkilökohtaiseen palkanosaan ja/tai tehtäväkohtaiseen palkanosaan päästä yksimielisyyteen, seurakunnan toimivaltainen viranomainen päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä henkilökohtaiseen palkanosaan ja/tai tehtäväkohtaiseen palkanosaan tai vastaaviin korotuksiin. 5 Tarkistetun palkan maksaminen Tarkistetut palkat maksetaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta lukien, jollei ajankohdasta ole sovittu paikallisesti toisin. Niissä suurissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä, joissa laskentateknisistä syistä ei voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa voimaantulosta lukien. Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan yleistyöaikajärjestelmän piirissä oleville tarkistusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan työaikajakson alusta lukien. 6 Tekstimuutokset ja kokeilut Muuttuneet sopimusmääräykset löytyvät tämä sopimuksen liitteenä olevasta kirkon virka- ja työehtosopimuksesta Tällä sopimuksella jatketaan ylimmän johdon palkkausjärjestelmäkokeilua, hengellisen työn

5 viranhaltijoiden moduulityöaikakokeilua ja yleistyöaikakokeilua siten kuin tämän sopimuksen liitteenä olevasta kirkon virka- ja työehtosopimuksesta ja kyseisistä sopimuksista ilmenee. 7 Matkakustannusten korvaus Matkakustannusten korvausmääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana noudattaen soveltuvin osin verohallituksen kyseisten korvausten tarkistuksia koskevia päätöksiä. 8 Eräät virkavapaudet Viranhaltijalle ja työsopimussuhteiselle työntekijälle, jolle on myönnetty virkavapautta tai työvapaata Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry.:n, Kirkon alan unioni r.y.:n tai Kirkon alat ry:n ylimpien päättävien toimielinten kokouksiin osallistumista varten, maksetaan sanotuilta virkavapaus tai työvapaa-ajoilta varsinainen/säännöllinen palkka, jos kokouksissa käsitellään virka tai työehtosopimusasioita. Edellä tarkoitettuja ylimpiä päättäviä elimiä ovat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry.:n kevät ja syysliittokokous, hallitus ja kirkon neuvottelukunta, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry:n hallitus ja edustajisto, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n liittohallitus ja liittovaltuusto sekä Kirkon alat ry:n työvaliokunta, hallitus ja edustajisto. 9 Ruokaraha (221 ) lukien Kirkon luottamusmiessopimuksen 11 :ssä tarkoitettuna ruokailukustannusten korvauksena suoritetaan sanotun sopimuksen 3 :ssä mainitulle viranhaltijalle/työntekijälle 25 euroa kultakin kurssipäivältä. 10 Pääluottamusmiehelle maksettava korvaus (222 ) lukien Pääluottamusmiehelle maksettavaa korvausta tarkistetaan lukien 3,2 %:lla seuraavaan täyteen euroon pyöristäen. 11 Työsuojeluvaltuutetulle maksettava korvaus (224 ) lukien Työsuojeluvaltuutetulle maksettavaa korvausta tarkistetaan lukien 3,2 %:lla seuraavaan täyteen euroon pyöristäen. 12 Suorituslisäjärjestelmään siirtyminen yleisessä palkkausjärjestelmässä 1 mom. Suorituslisä osa tuloksellisuutta Suorituslisällä palkitaan hyvistä työsuorituksista siten kuin siitä on KirVESTES:n 26 :ssä määrätty. Sillä tuetaan tuloksellista toimintaa, strategian toteuttamista, toimintatapojen muutoksen edistämistä ja tavoitteellista johtamista. Suorituslisän käynnistämiseen on kohdennettu tuloksellisuuserää ja varoja vuosisidonnaisen osan painoarvon vähentämisestä. 2 mom. Suorituslisäjärjestelmään siirtyminen ja harkinnanvarainen palkanosa (Hava) Sellaisessa seurakunnassa, jossa on ollut käytössä harkinnanvarainen palkanosa (jäljempänä Hava), jatketaan sen maksamista viranhaltijoille/työntekijöille seurakunnassa päätetyn mukaisesti asti, jonka jälkeen seurakunnat siirtyvät käyttämään suorituslisää. Siirryttäessä käyttämään suorituslisää, seurakunnan on tehtävä päätös siitä, miten harkinnanvaraiseen palkanosaan käytetyt varat siirretään suorituslisien maksamiseen. Jos

6 seurakunta on käyttänyt harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönottoon varattua paikallista järjestelyerää (0,5 %) kokonaan tai osittain, sen on käytettävä suorituslisiin lukien sama määrää ja sen lisäksi vähintään KirVESTES 26 :n 1 momentin tarkoittama palkkaerä. Järjestelyerän perusteella maksetun palkkaerän käyttö suorituslisiin on pysyvää samalla tavalla kuin KirVESTES 26 1 mom:n palkkaerä. Jos seu rakunta on käyttänyt harkinnanvaraiseen palkanosaan muita kuin järjestelyerään osoitettuja varoja, sen on päätettävä, käytetäänkö näitä varoja edelleen KirVESTES 26 1 mom:ssa sanottujen varojen lisäksi suorituslisiin. 13 Pääsopijajärjestöjen ja niiden alayhdistysten tai niiden jäsenliittojen jäsenmaksujen perintä Seurakunta pidättää, mikäli viranhaltija/työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, pääsopijajärjestön tai sen alayhdistyksen tai niiden jäsenliittojen jäsenmaksun viranhaltijalle/työntekijälle maksettavasta palkasta. Pidätetyt jäsenmaksut seurakunta tilittää pääsopijajärjestön ilmoittamalle pankkitilille. Pääsopijajärjestö on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä varten tarpeelliset tiedot. 14 Neuvottelut sopimuskauden aikana Sopimuskauden aikana voidaan tämän sopimuksen allekirjoittaneiden osapuolten välillä neuvotella ja sopia tarvittavista muutoksista palkkaukseen tai muihin palvelussuhteen ehtoihin. Esityksen sopimuksen tekemisestä voi tehdä Kirkon työmarkkinalaitos, seurakunta tai tämän sopimuksen allekirjoittanut viranhaltijoita tai työntekijöitä edustava järjestö. Sopimusosapuolet ovat perustaneet sopimuskauden mittaiseksi ajaksi seuraavat osapuolten yhteiset työryhmät, joiden tehtävänä on selvittää tuottavuus- ja työhyvinvointinäkökulmat huomioon ottaen: 1. yleistyöaikakokeilun toimivuutta. Ryhmän tehtävänä on laatia ohjeistus työvuorosuunnittelun tueksi mennessä. Ryhmän nimi on yleistyöaikaryhmä. 2. moduulityöaikakokeilun toimivuutta sekä valmistella hengellisessä työssä kokeiltavaa vuosityöaikamallia ja seurakuntapapiston erillisestä vapaa-aikasopimuksesta luopumista. Ryhmän nimi on hengellisen työn työaikaryhmä. 3. leirityön nykytilaa mennessä. Ryhmän nimi on leirityöryhmä. 4. yleisen palkkausjärjestelmän kuukausipalkkaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkauksen määräytymistä kokonaispalkkauksena, tehtäväkohtaisen palkan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja työnantajavaihdostilanteissa ja tuntipalkkajärjestelmän uudistamista siten, että tuntipalkat määräytyisivät yleisen palkkausjärjestelmän pohjalta. Ryhmä laatii ohjeistuksen palkkausjärjestelmän kokemuslisän, suorituslisän ja kertapalkkion soveltamisen tueksi mennessä. Ryhmän nimi on palkkausryhmä. 5. johtajasopimuksen käyttöön ottoa seurakunnan ylimmän johdon osalta. Ryhmän nimi on johtajasopimusryhmä. 6. sekä työryhmän, joka toimialakohtaisen ohjelman avulla tukee työpaikkojen toimia tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään työhyvinvoinnin edistämiseen, yhteistoiminnallisiin toimintatapoihin, seurakunnan työn tarpeista lähtevään osaamisen kehittämiseen ja rakennemuutoksen toteuttamiseen. Lisäksi työryhmä selvittää perhe- ja työelämän yhteensovittamisen esteitä sekä seuraa ammatillisen koulutuksen uudistuksen toteutumista kirkon työpaikoilla. Ryhmän nimi on työelämäryhmä. Pääryhmä selvittää tarkoituksenmukaista sopimuskauden määräytymistä ottaen huomioon mm. kirkon talouden kehitys.

7 15 Eräät erityistoimet Mikäli sopimusosapuolet yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta, ne kokoontuvat neuvottelemaan, mitä toimenpiteitä tämä edellyttää. Tällöin sopijaosapuolet voivat sopia tämän virka- ja työehtosopimuksen muuttamisesta. 16 Neuvottelumenettely ja työrauha Neuvottelumenettelystä ja työrauhasta on voimassa, mitä Kirkon pääsopimuksessa on määrätty. Helsingissä 15. päivänä helmikuuta 2018 KIRKON TYÖMARKKINALAITOS JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY. KIRKON ALAN UNIONI R.Y. KIRKON ALAT RY