Hakemus Hämeentie 985 Asiointikunta Akaa Kiinteistötunnus 20-441-1-88 Asiointitunnus: LP-020-2017-00071 Hankkeen osoite Hämeentie 985 Hakemuksen vaihe Näkyy viranomaiselle Hakemus jätetty - Käsittelijä Salonen Henri Hakija Tampereen Puhelin Oy Toimenpiteet Maston, piipun, säiliön, laiturin tai vastaavan rakentaminen tai muun erillislaitteen sijoittaminen (esim. markiisi, aurinkokeräin), Muun kuin edellä mainitun rakennuksen rakentaminen (navetta, liike-, toimisto-, opetus-, päiväkoti-, palvelu-, hoitolaitos- tai muu rakennus) Hakemuksen tiedot Hankkeen kuvaus Selostus rakennushankkeesta tai toimenpiteestä Tarkoituksena on rakentaa kartan kohteeseen alueelle masto ja laitetila. Masto olisi 60 m korkea vapaastiseisova ristikkomasto ja laitetila n.15 m² rakennus. Rakentaminen vaatii rakennuspaikalta tilaa n. 200 m². Masto tulisi korvaamaan nykyisin Viialan vesitornissa olevan tukiasemapaikan. Olemme hakenee tukiasemakäyttöön sopivia muita paikkoja alueelta, mutta tähän tarkoitukseen sopivia ei ole löytynyt. Hankkeen varsinainen hakija on Tampereen Puhelin Oy, minä toimin tässä asiassa Tampereen Puhelimen asiamiehenä. Poikkeamiset säännöksistä perusteluineen Asemakaavan mukaisesti suunniteltu rakennusalue on määritelty muuntaja-alueeksi. Toiminnallisesti nyt haettava tietoliikenteen laitetila ja masto vastaavat toiminnoiltaan muuntaja-rakennelmia. Laitetilaan ei tarvita kunnallisteknisiä liittymiä ja kulku laitetilaan on satunnaista. Rakennuspaikka Kiinteistö Tilan nimi PALLOKENTTÄ Maapinta-ala 1.9114 Rekisteröintipäivä 01.01.2007 Vesipinta-ala (Tyhjä) Hankkeesta ilmoitettu rakennuspaikalla Päivämäärä (Tyhjä) Hallintaperuste Vuokrattu Kaavatilanne Asemakaava Lupapiste - 16.06.2017 08:54 - Sivu 1 / 9
Kohde sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella Ei Miten purkamisen ja purkujätteen pölyn leviäminen estetään? (Tyhjä) Säiliöille suunnitellut toimenpiteet (Tyhjä) Mineraalisen purkujätteen käsittely (Tyhjä) Ilmoitus erityistä häiritsevää melua aiheuttavasta toiminnasta (Tyhjä) Rakennuksissa ja rakenteissa olevien vaarallisten aineiden kartoitus Ei ole vaarallisia aineita Ei Vaarallisten aineiden kartoitus (Tyhjä) Purkamisen ja rakentamisen yhteydessä muodostuvat jätteet Vaaralliset jätteet Jäte Määrä Yksikkö Käsittely-/Sijoituspaikka Muut purku- ja rakennusjätteet (myös purettavat perustukset ja muut maanalaiset rakenteet, esim. putket) Jäte Määrä (tonnia) Hyödyntämis-/Sijoituspaikka Pilaantuneet maat Poistettavat pilaantuneet maa-ainekset (Tyhjä) Hyödyntämis-/Sijoituspaikka (Tyhjä) Tutkimus pilaantuneista maista (Tyhjä) Ilmoitus pilaantuneen maan puhdistamisesta on tehty Ei Kaivettavat maa-ainekset (pilaantumattomat) Jäte Hyödynnetään (t) Poisajettavia (t) Hyödyntämis-/Sijoituspaikka Muut kaivettavat massat (jalostetut / käsitellyt / sekoittuneet / tms.) Jäte Hyödynnetään (t) Poisajettavia (t) Hyödyntämis-/Sijoituspaikka Kaivettavien massojen selvitystapa (Tyhjä) Orgaaninen aines Jäte Hyödynnetään (t) Poisajettavia (t) Hyödyntämis-/Sijoituspaikka Vieraslajit (Tyhjä) Miten vieraslajeja on tutkittu? Mitä vieraslajeja kohteessa on? (Tyhjä) Lupapiste - 16.06.2017 08:54 - Sivu 6 / 9
Päätöksen toimitus Vastaanottaja Etunimi Pekka Sukunimi Ylinikkilä Postitus Katuosoite Kauppakatu 1 Postitoimipaikka Ikaalinen Postinumero 39500 Maa Suomi Yritys/yhteisö Nimi Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy Muun kuin edellä mainitun rakennuksen rakentaminen (navetta, liike-, toimisto-, opetus-, päiväkoti-, palvelu-, hoitolaitos- tai muu rakennus) - Maston laitetila Rakennuksen omistaja Omistajalaji Yksityinen yritys (osake-, avoin- tai kommandiittiyhtiö, osuuskunta) Muu omistajalaji (Tyhjä) Yritys/yhteisö Nimi Tampereen Puhelin Oy Y-tunnus 1605624-4 Yhteysosoite Katuosoite Patamäenkatu 18 Postitoimipaikka Tampere Postinumero 33900 Maa Suomi Yrityksen yhteyshenkilö Henkilötiedot Etunimi Jaakko Sukunimi Lehtimäki Henkilöllä on voimassa oleva turvakielto Ei Yhteystiedot Puhelin 044-339 9571 Sähköposti jaakko.lehtimaki@tampereenpuhelin.fi Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennuksen pääasiallinen rakentaja Liiketaloudellinen rakentaminen Pääasiallinen käyttötarkoitus 164 tietoliikenteen rakennukset Lupapiste - 16.06.2017 08:54 - Sivu 7 / 9
Rakennuksen mitat Rakennuksen tilavuus 31 Rakennusoikeudellinen kerrosala (Tyhjä) Kerrosluku 1 Kerrosala 12 Rakennuksen kokonaisala 12 Kellarin pinta-ala (Tyhjä) Rakentamistapa Rakentamistapa Elementtirakenteinen Muu rakennusaine (Tyhjä) Kantavien rakenteiden pääasiallinen rakennusmateriaali Puu Pääasiallinen julkisivumateriaali Teräs Muu materiaali (Tyhjä) Lämmitys Pääasiallinen lämmitystapa Suorasähkö Polttoaine / lämmönlähde Sähkö Muu lämmönlähde (Tyhjä) Liittymät verkostoihin Jätevesi, viemäri Ei Sähkö Kyllä Vesijohto Ei Maakaasu Ei Kaapeli Kyllä Varusteet Sähkö Kyllä Jätevesi, viemäri Ei Hissi Ei Lämminvesi Ei Talokohtaisia saunoja (Tyhjä) Kaasu Ei Vesijohto Ei Koneellinen ilmanvaihto Ei Aurinkopaneeli Ei Väestönsuoja (Tyhjä) Kiinteistö on liitetty erilliseen jätevesijärjestelmään Ei Lupapiste - 16.06.2017 08:54 - Sivu 8 / 9
Luokitukset Energialuokka (Tyhjä) Energiatehokkuusluvun yksikkö kwh/m2 Energiatehokkuusluku (Tyhjä) Paloluokka P3 Huoneiston tiedot Huoneiston Porras Huoneiston Jakokirjain Huoneluku Keittiön Huoneistoa WC Amme/ Sauna Parveke/ Lämmin Huoneiston tyyppi numero tyyppi la m2 suihku terassi vesi muutos Toimitila 000 1 Ei Ei Ei Ei Ei Lisäys Maston, piipun, säiliön, laiturin tai vastaavan rakentaminen tai muun erillislaitteen sijoittaminen (esim. markiisi, aurinkokeräin) - Masto Kokonaisala 34 Rakennelman käyttötarkoitus Masto Toimenpiteen kuvaus Vapaastiseisovan ristikkomaston rakentaminen. Maston perustuksen koko on 5,8mx5,8m. Lisäksi maston viereen tulee 12,3 m² laitetila. Lupapiste - 16.06.2017 08:54 - Sivu 9 / 9
36-60m Hitsattu umpiteräsrakenne. Paarre 50-40mm 60000 18-36m Hitsattu putkirakenne. Paarre 114.3x10. 0-18m Pultattu rakenne. Paarre 114.3x10. Yleistoleranssi General tolerance SFS-EN 1090-2 Pintakäsittely Coating Suunn. Design 04.12.2015 AT Tark. Checked Hyv. Approved MITAT MM ELLEI MUUTA MAINITTU. DIMENSIONS ARE IN MILLIMETERS, UNLESS OTHERWISE SPECIFIED. Mittakaava Scale Pietolankatu 9, 04400 Järvenpää tel. +358-9-2790120, fax +358-9-2910210, www.aerial.fi Profiili Profile Materiaali Material Kuvaus Description Tuotekoodi Product code Piirustus no. Drawing no. S355JO M3100-114-60-800 Projektin nimi Project name Juvan Pyhäniemi Radiomäki ABC AE25323 Väri Color Paino Mass 6080.39 Piirustus Assembly / Drawing Kokoonpano Sivu Sheet 1 / 1 Revisio Revision A
B. C. LAITETILA 12.3 m² KAAPELIAUKKO Läpivienti Ø160 h=2200 ALAPOHJA U-ARVO 0,29 W/m²K PERUSTUSPALKKI PAINEKYLLÄSTETTY LAUTA VANERI ERISTYS 150mm (RUNKO 48x148 k400) TERVAPAPERI LATTIALEVY OSB3 22mm MUOVIMATTO ULKOSEINÄ U-ARVO 0,29 W/m²K L. Läpivienti Ø160 h=2200 PUTKI Ø110 L. PELTI (RUUKKI T15-115V-1134) TUULETUSRAKO(NAULAUSRIMA) TUULENSUOJALEVY ERISTYS 125mm (RUNKO 48x123 k600) HÖYRYNSULKU MELAMIINIPINTAINEN LASTULEVY 12mm OVI 10x20 (vapaa aukko 840x1890) A. D. 1:4 (14.04 ) Leikkaus L.-L. +3.390 +2.910 YLÄPOHJA U-ARVO 0,26W/m²K PELTI (RUUKKI T45-30EW-1025) RUOTEET ALUSKATE TUULETUSRAKO TUULIOHJAIN ERISTYS 150mm (NR-VAARNAPALKKI k900) HÖYRYNSULKU HARVALAUDOITUS MELAMIINIPINTAINEN LASTULEVY 12mm PINTA-ALA 15.3 m² TILAVUUS 43.8 m³ PALOLUOKKA P3 +0.200 ±0.000 K.OAS/KYLÄ 20-441-1-88 RAKENNUSTOIMEPIDE UUDISRAKENNUS RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE RAKENNUTTAJA PÄIVÄYS 20.02.2017 KORTTELI/TILA Matkaviestintukiasema Hämeentie 981/13 37830 Akaa Tampereen Puhelin Oy Oy ESARI Ab Veikontie 3 69600 Kaustinen TONTTI/RN:O PIIRT. J K suunnittelija RI Jonas Knutar PIIRUSTUSLAJI PÄÄPIIRUSTUS PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ Pohja Leikkaus SUUNNITTELUALA JA PIIRUSTUKSEN NUMERO ARK 02 MITTAKAAVA 1:50 1:50
4. 4. 3. 4. Julkisivu A.-D. Julkisivu C.-B. 1. KATTOPELTI T45-30EW-1025 VÄRI RR23Tumma harmaa 2. SEINÄPELTI T15-115V-1134 VÄRI RR22 Harmaa 3. TERÄSOVI VÄRI RR23Tumma harmaa 4. PELTILISTAT VÄRI RR23Tumma harmaa 1. 4. 2. Julkisivu D.-C. Julkisivu B.-A. K.OAS/KYLÄ 20-441-1-88 RAKENNUSTOIMEPIDE UUDISRAKENNUS RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE RAKENNUTTAJA PÄIVÄYS KORTTELI/TILA Matkaviestintukiasema Hämeentie 981/13 37830 Akaa Tampereen Puhelin Oy 20.02.2017 Oy ESARI Ab Veikontie 3 69600 Kaustinen TONTTI/RN:O PIIRT. J K suunnittelija RI Jonas Knutar PIIRUSTUSLAJI PÄÄPIIRUSTUS PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ Julkisivu SUUNNITTELUALA JA PIIRUSTUKSEN NUMERO ARK 03 MITTAKAAVA 1:50
Lausunto Hämeentie 985 Asiointikunta Akaa Kiinteistötunnus 20-441-1-88 Asiointitunnus LP-020-2017-00071 Hankkeen osoite Hämeentie 985 Hakemuksen vaihe Näkyy viranomaiselle Hakemus jätetty - Käsittelijä Salonen Henri Hakija Tampereen Puhelin Oy Toimenpiteet Maston, piipun, säiliön, laiturin tai vastaavan rakentaminen tai muun erillislaitteen sijoittaminen (esim. markiisi, aurinkokeräin), Muun kuin edellä mainitun rakennuksen rakentaminen (navetta, liike-, toimisto-, opetus-, päiväkoti-, palvelu-, hoitolaitos- tai muu rakennus) Lausunto Lausunnon pyyntöpäivä 13.03.2017 Lausunnon antopäivä 14.03.2017 Kuvaus Terveystarkastajan lausunnot Lausunnon antaja Terveydensuojelu@tampere.fi Lausuntoteksti Terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa maston rakentamiseen. Tukiasemien radiotaajuista (RF)-säteilyä voi aiheutua suuremmista ns. radio- ja teleliikennemastoista. RF-säteilyä koskevat enimmäisarvot voivat ylittyä enimmillään noin kymmenen metrin etäisyydellä suoraan antennin edessä. Väestön altistumista RF- 14.03.2017 10:03 Sivu1 / 2
säteilylle rajoitetaan Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (294/2002). Asetuksessa esitetyt enimmäisarvot perustuvat Euroopan unionin neuvoston suositukseen 1999/519/EY. Vastaavat enimmäisarvot ovat käytössä suuressa osassa EU-maita. Terveystarkastaja, Hanna Juhe, terveydensuojelu@tampere.fi Lausuntotieto puollettu Liitteet 0 kpl 14.03.2017 10:03 Sivu2 / 2
Lausunto Hämeentie 985 Asiointikunta Akaa Kiinteistötunnus 20-441-1-88 Asiointitunnus LP-020-2017-00071 Hankkeen osoite Hämeentie 985 Hakemuksen vaihe Näkyy viranomaiselle Hakemus jätetty - Käsittelijä Salonen Henri Hakija Tampereen Puhelin Oy Toimenpiteet Maston, piipun, säiliön, laiturin tai vastaavan rakentaminen tai muun erillislaitteen sijoittaminen (esim. markiisi, aurinkokeräin), Muun kuin edellä mainitun rakennuksen rakentaminen (navetta, liike-, toimisto-, opetus-, päiväkoti-, palvelu-, hoitolaitos- tai muu rakennus) Lausunto Lausunnon pyyntöpäivä 13.03.2017 Lausunnon antopäivä 13.03.2017 Kuvaus Maisematyölupalausunnot Lausunnon antaja heli.laine@akaa.fi Lausuntoteksti Ei maisemaan liittyvää kommentoitavaa. Lausuntotieto puollettu Liitteet 0 kpl 13.03.2017 12:00 Sivu1 / 2
13.03.2017 12:00 Sivu2 / 2
Lausunto Hämeentie 985 Asiointikunta Akaa Kiinteistötunnus 20-441-1-88 Asiointitunnus LP-020-2017-00071 Hankkeen osoite Hämeentie 985 Hakemuksen vaihe Näkyy viranomaiselle Hakemus jätetty - Käsittelijä Salonen Henri Hakija Tampereen Puhelin Oy Toimenpiteet Maston, piipun, säiliön, laiturin tai vastaavan rakentaminen tai muun erillislaitteen sijoittaminen (esim. markiisi, aurinkokeräin), Muun kuin edellä mainitun rakennuksen rakentaminen (navetta, liike-, toimisto-, opetus-, päiväkoti-, palvelu-, hoitolaitos- tai muu rakennus) Lausunto Lausunnon pyyntöpäivä 13.03.2017 Lausunnon antopäivä 13.03.2017 Kuvaus kaavalausunnot Lausunnon antaja jyri.sarkkinen@akaa.fi Lausuntoteksti Kaava ok. Tekonurmiprojektin yhteensopivuus huomioitava. Lausuntotieto puollettu Liitteet 0 kpl 13.03.2017 09:56 Sivu1 / 2
13.03.2017 09:56 Sivu2 / 2
Lausunto Hämeentie 985 Asiointikunta Akaa Kiinteistötunnus 20-441-1-88 Asiointitunnus LP-020-2017-00071 Hankkeen osoite Hämeentie 985 Hakemuksen vaihe Näkyy viranomaiselle Hakemus jätetty - Käsittelijä Salonen Henri Hakija Tampereen Puhelin Oy Toimenpiteet Maston, piipun, säiliön, laiturin tai vastaavan rakentaminen tai muun erillislaitteen sijoittaminen (esim. markiisi, aurinkokeräin), Muun kuin edellä mainitun rakennuksen rakentaminen (navetta, liike-, toimisto-, opetus-, päiväkoti-, palvelu-, hoitolaitos- tai muu rakennus) Lausunto Lausunnon pyyntöpäivä 13.03.2017 Lausunnon antopäivä 13.03.2017 Kuvaus Pelastuslaitoksen lausunnot Lausunnon antaja pelastuslaitos.lausunnot@tampere.fi Lausuntoteksti Ei huomautettavaa. Palotarkastaja Aleksi Mertsalmi Lausuntotieto Liitteet 13.03.2017 12:34 Sivu1 / 2
puollettu 0 kpl 13.03.2017 12:34 Sivu2 / 2
Lausunto Hämeentie 985 Asiointikunta Akaa Kiinteistötunnus 20-441-1-88 Asiointitunnus LP-020-2017-00071 Hankkeen osoite Hämeentie 985 Hakemuksen vaihe Näkyy viranomaiselle Hakemus jätetty - Käsittelijä Salonen Henri Hakija Tampereen Puhelin Oy Toimenpiteet Maston, piipun, säiliön, laiturin tai vastaavan rakentaminen tai muun erillislaitteen sijoittaminen (esim. markiisi, aurinkokeräin), Muun kuin edellä mainitun rakennuksen rakentaminen (navetta, liike-, toimisto-, opetus-, päiväkoti-, palvelu-, hoitolaitos- tai muu rakennus) Lausunto Lausunnon pyyntöpäivä 09.03.2017 Lausunnon antopäivä 13.03.2017 Kuvaus Kadut- ja tiealueet Lausunnon antaja leena.huovinen@akaa.fi Lausuntoteksti Sijoituksessa huomioitava tulevan tekonurmikentän sijainti ja salaojien purkuputki. Liitteenä kentän asemakuva ja salaojasuunnitelma. Lausuntotieto Liitteet 13.03.2017 14:51 Sivu1 / 2
puollettu 2 kpl 13.03.2017 14:51 Sivu2 / 2
Lausunto Hämeentie 985 Asiointikunta Akaa Kiinteistötunnus 20-441-1-88 Asiointitunnus LP-020-2017-00071 Hankkeen osoite Hämeentie 985 Hakemuksen vaihe Näkyy viranomaiselle Hakemus jätetty - Käsittelijä Salonen Henri Hakija Tampereen Puhelin Oy Toimenpiteet Maston, piipun, säiliön, laiturin tai vastaavan rakentaminen tai muun erillislaitteen sijoittaminen (esim. markiisi, aurinkokeräin), Muun kuin edellä mainitun rakennuksen rakentaminen (navetta, liike-, toimisto-, opetus-, päiväkoti-, palvelu-, hoitolaitos- tai muu rakennus) Lausunto Lausunnon pyyntöpäivä 13.03.2017 Lausunnon antopäivä 16.03.2017 Kuvaus Vesi- ja viemärilaitoslausunnot Lausunnon antaja rakennusluvat@hsvesi.fi Lausuntoteksti HS-Vedellä ei ole rakennuspaikan lähistöllä verkostoja. Maston siirto pois vesitornilta on yhtiön kannalta hyvä asia. Suunnittelussa ja rakennustöissä tulee ottaa huomioon, että pallokentän molemmin puolin kulkee tärkeät hulevesireitit (ojat) ja niiden toimintaa/kapasiteettia ei saisi 16.03.2017 10:06 Sivu1 / 2
vaarantaa. Lausuntotieto puollettu Liitteet 0 kpl 16.03.2017 10:06 Sivu2 / 2
Lausunto Hämeentie 985 Asiointikunta Akaa Kiinteistötunnus 20-441-1-88 Asiointitunnus LP-020-2017-00071 Hankkeen osoite Hämeentie 985 Hakemuksen vaihe Näkyy viranomaiselle Hakemus jätetty - Käsittelijä Salonen Henri Hakija Tampereen Puhelin Oy Toimenpiteet Maston, piipun, säiliön, laiturin tai vastaavan rakentaminen tai muun erillislaitteen sijoittaminen (esim. markiisi, aurinkokeräin), Muun kuin edellä mainitun rakennuksen rakentaminen (navetta, liike-, toimisto-, opetus-, päiväkoti-, palvelu-, hoitolaitos- tai muu rakennus) Lausunto Lausunnon pyyntöpäivä 13.03.2017 Lausunnon antopäivä 24.03.2017 Kuvaus kadut- ja tiealueet Lausunnon antaja vesa.savolainen@akaa.fi Lausuntoteksti Ei lausuttavaa. Lausuntotieto puollettu Liitteet 0 kpl 24.03.2017 12:40 Sivu1 / 2
24.03.2017 12:40 Sivu2 / 2
Lausunto Hämeentie 985 Asiointikunta Akaa Kiinteistötunnus 20-441-1-88 Asiointitunnus LP-020-2017-00071 Hankkeen osoite Hämeentie 985 Hakemuksen vaihe Näkyy viranomaiselle Hakemus jätetty - Käsittelijä Salonen Henri Hakija Tampereen Puhelin Oy Toimenpiteet Maston, piipun, säiliön, laiturin tai vastaavan rakentaminen tai muun erillislaitteen sijoittaminen (esim. markiisi, aurinkokeräin), Muun kuin edellä mainitun rakennuksen rakentaminen (navetta, liike-, toimisto-, opetus-, päiväkoti-, palvelu-, hoitolaitos- tai muu rakennus) Lausunto Lausunnon pyyntöpäivä 05.04.2017 Lausunnon antopäivä 10.04.2017 Kuvaus Akaan Jalkapalloilun Tuki Oy Lausunnon antaja Kari Salin Lausuntoteksti Akaan Jalkapalloilun Tuki Oy on jättänyt kirjallisen kannanoton mastohanketta vastaan ja tässä lausunnossa lähetän lupaamani kuvaan aidasta, mikä tulee kentän ympäri. Kari Salin 10.04.2017 14:35 Sivu1 / 2
Lausuntotieto ei-puollettu Liitteet 1 kpl 10.04.2017 14:35 Sivu2 / 2
Lausunto Hämeentie 985 Asiointikunta Akaa Kiinteistötunnus 20-441-1-88 Asiointitunnus LP-020-2017-00071 Hankkeen osoite Hämeentie 985 Hakemuksen vaihe Näkyy viranomaiselle Hakemus jätetty - Käsittelijä Salonen Henri Hakija Tampereen Puhelin Oy Toimenpiteet Maston, piipun, säiliön, laiturin tai vastaavan rakentaminen tai muun erillislaitteen sijoittaminen (esim. markiisi, aurinkokeräin), Muun kuin edellä mainitun rakennuksen rakentaminen (navetta, liike-, toimisto-, opetus-, päiväkoti-, palvelu-, hoitolaitos- tai muu rakennus) Lausunto Lausunnon pyyntöpäivä 13.03.2017 Lausunnon antopäivä 10.05.2017 Kuvaus Pirkanmaan maakuntamuseo Lausunnon antaja pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi Lausuntoteksti Lausuntomme liitteenä. Lausuntotieto ehdollinen Liitteet 1 kpl 10.05.2017 09:16 Sivu1 / 2
10.05.2017 09:16 Sivu2 / 2
Lausunto Hämeentie 985 Asiointikunta Akaa Kiinteistötunnus 20-441-1-88 Asiointitunnus LP-020-2017-00071 Hankkeen osoite Hämeentie 985 Hakemuksen vaihe Näkyy viranomaiselle Hakemus jätetty - Käsittelijä Salonen Henri Hakija Tampereen Puhelin Oy Toimenpiteet Maston, piipun, säiliön, laiturin tai vastaavan rakentaminen tai muun erillislaitteen sijoittaminen (esim. markiisi, aurinkokeräin), Muun kuin edellä mainitun rakennuksen rakentaminen (navetta, liike-, toimisto-, opetus-, päiväkoti-, palvelu-, hoitolaitos- tai muu rakennus) Lausunto Lausunnon pyyntöpäivä 13.04.2017 Lausunnon antopäivä 14.05.2017 Kuvaus Jalkapalloilijat Lausunnon antaja Kari Salin Lausuntoteksti Alueesta ei ole olemassa virallista karttakuvaa, missä aidan sijainti näkyy. Kaikista parhaiten aita näkyy oheisessa videossa https://drive.google.com/file/d/0b05asixdvmvmqk5gwuvbtlbluzq/view?usp=sharing 14.05.2017 18:57 Sivu1 / 2
Tämän lisäkksi on otettava huomioon, että kentän keskipisteen kohdalle tulee valopylväs, noin kahden metrin päähän aidasta. Lausuntotieto ei-puollettu Liitteet 0 kpl 14.05.2017 18:57 Sivu2 / 2
1 (5) 22.2.2017 Luottamuksellinen Akaan kaupunki Henri Salonen LAUSUNTO MOBIILIPALVELUISTA SEKÄ TUKIASEMISTA Yleistä lainsäädännöstä Suomessa ja EU:ssa sovelletaan Kansainvälisen säteilysuojeluorganisaation, ICNIRPin (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) asettamia altistumisrajoja sähkömagneettiselle säteilylle. Ohjearvot on määritelty, niin matkapuhelimille kuin tukiasemillekin. Suomessa matkapuhelimien ja tukiasemien sähkömagneettisille kentille on vahvistettu turvallisuusrajat. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tuli voimaan toukokuun alusta vuonna 2002. Asetuksella toimeenpantiin samalla koko EU:n väestön sähkömagneettisille kentille altistumisen rajoittamista koskeva suositus. Suomessa asetettuja ohjearvoja valvoo Säteilyturvakeskus (www.stuk.fi), josta saa myös lisätietoja raja-arvoista sekä niiden mittaamisesta. DNA on vahvasti sitoutunut noudattamaan näitä raja-arvoja, joita viranomaiset valvovat. Ohjearvot Suomessa ja EU:ssa Operaattoreille tulleissa kyselyissä useasti viitataan muun muassa matkapuhelinten ja niiden tukiasemien radiotaajuisten kenttien (RF-kenttien) aiheuttamiin mahdollisiin terveysvaikutuksiin. Kaikki mobiiliverkkoon liittyvä rakentaminen on tarkasti säänneltyä viranomaisten taholta sekä yhtiöiden omilla sisäisillä ohjeilla. DNA Oy on verkko-operaattorina sitoutunut rakentamaan radioverkkoa ennen kaikkea käyttäjille ja ympäristölle turvallisesti. Säteilyturvakeskus (STUK) on tehnyt käytössä olevien tukiasemien radiotaajuisista kentistä tutkimuksia, joista viimeisimmästä (STUK TR 16, myös liitteenä) otteita: "Lähes jokainen suomalainen omistaa nykyään matkapuhelimen. Lisääntyneiden käyttäjämäärien ja tiedonsiirtotarpeiden myötä tukiasemien määrä on kasvanut. Matkapuhelinverkko kattaa käytännössä koko Suomen, jolloin lähes mistä tahansa pisteestä mitattuna parin kilometrin säteellä on vähintään yksi tukiasema. Liikenne matkapuhelinten ja tukiasemien välillä hoituu radioaaltojen avulla. Tukiasemat on sijoitettu yleensä taajamien ulkopuolella mastoihin ja kaupungeissa kerrostalojen katoille eli paikkoihin, joihin väestöllä ei ole pääsyä. Väestön altistuminen tukiasemien radiotaajuisille kentille on hyvin pientä. " DNA Oy Puhelin Kotipaikka 044 0440 Helsinki www.dna.fi PL 30 01044 DNA
2 (5) 22.2.2017 Luottamuksellinen Yleisin väestön altistumista aiheuttava tekniikka ovat matkapuhelimet. Ne eivät nykytiedon mukaan aiheuta terveyshaittoja. Matkapuhelimen käyttäjät voivat halutessaan vähentää altistumisensa merkittävästi ilmoitettua maksimitasoa pienemmäksi muutamilla yksinkertaisilla toimenpiteillä, kuten välttämällä pitkiä puheluita huonossa kentässä ja käyttämällä hands free -laitetta. " DNA:n yleisen käsityksen mukaan tukiasemasta ja niiden antenneista ei aiheudu vaaraa matkapuhelinpalvelujen käyttäjille. Näkemys perustuu Suomessa ja ulkomailla tehtyihin tutkimuksiin sekä ulkomaisten operaattoreiden kanssa jaettuihin tietoihin. Samaan loppupäätelmään on päätynyt myös Säteilyturvakeskus useassa tutkimuksessaan. Nyt keskustelun alla olevassa kohteessa Hirvialho Viiala / Akaa on suunniteltu mastohanke jossa tulisi olemaan DNA Oyj omistama matkapuhelintukiasema. Kyseinen tukiasemakohde parantaa alueen nykyistä matkapuhelin ja mobiilidata peittoa sekä tuo alueelle uudet nopeammat datayhteydet. Tätä koskien DNA on saanut lausuntopyynnön koskien radiotaajuisista kentistä joita tukiasema lähettää toimiakseen ja niiden terveys- ja turvallisuusvaikutuksia. Suoraan DNA ei kuitenkaan voi tuollaista lausuntoa antaa koska se kuuluu toimialaa valvovalle viranomaiselle eli Säteilyturvakeskukselle. Siellä yhteyshenkilönä toimii Sami Kännälä. Mutta sen sijaan DNA voi kyllä toimittaa tietoa Säteilyturvakeskuksen tutkimuksista ja julkaisuista jotka koskevat tätä aihetta. Tukiasemakohteiden osalta Säteilyturvakeskus on tehnyt mittavan mittauskampanjan jossa on selvitetty sähkömagneettisten kenttien tasoja useissa eri ympäristöissä. Mittauskampanjan johtopäätös on liitteenä, (STUK-TR 16), ja joka löytyy myös STUK omilta nettisivuilta. http://www.stuk.fi/aiheet/matkapuhelimet-ja-tukiasemat Lausunnon johtopäätös on seuraava: Mittauskampanjan tulosten perusteella väestön altistuminen tukiasemien radiotaajuisille kentille on hyvin pientä, vaikka tukiasema-antenni sijaitsisi lähellä asuntoa. Tukiasemien kentille altistuminen on asunnoissa suurimmillaankin alle prosentin verran enimmäisarvoista. Tämän tasoisella altistuksella ei ole nykytiedon mukaan haitallisia terveysvaikutuksia. Lisätietoa matkaviestinpalveluista Suomessa matkaviestinpalveluiden eli matkapuhelin- ja liikkuvan laajakaistan käyttö on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Käytännössä matkaviestinpalvelut luetaan jo peruspalveluksi valtakunnallisella tasolla. Vaikka langaton tietoliikenne on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Siitä huolimatta ihmiset eivät altistu merkittävästi tukiasemien kentille. Eri järjestelmien (GSM, 3G, 4G) tukiasemat aiheuttavat samantasoisen altistuksen Matkaviestinpalveluiden käyttö suhteutettuna asukaslukuun on Suomessa maailman kärkiluokkaa. Syynä kehitykseen on voinut olla pitkät välimatkat, puhelinten nopea kehittyminen, palveluiden edullinen hinta sekä turvallisuusnäkökohdat, kun tavoitettavuus on lähes täydellinen. Oli syy nopeaan kasvuun mikä tahansa, niin tosiasia on se, että lähes jokaisella täysikäisellä suomalaisella on käytössä matkapuhelin. DNA Oy Puhelin Kotipaikka 044 0440 Helsinki www.dna.fi PL 30 01044 DNA
3 (5) 22.2.2017 Luottamuksellinen Matkaviestinpalvelut tarvitsee toimiakseen myös matkapuhelintukiasemia ja siihen liittyviä muita laitteita. Tukiaseman keskeinen sijainti suhteessa käyttäjiin on jatkossa entistä keskeisemmässä asemassa, kun erilaisten mobiilipalveluiden ja erilaisten mobiililaitteiden käyttö lisääntyy. Usealla kotitaloudella ei ole käytössään enää kiinteitä yhteyksiä vaan toimitaan vain ja ainoastaan matkaviestinpalveluiden kautta. Olemme läheisessä yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen kanssa ja keskusteluissa heiltä on tullut pyyntö, että jos kunta, kaupunki tai viranomaistaholla on tarvetta saada tietoa mastoasennuksiin, matkapuhelintukiasemien asennusluvituksiin ja sitä kautta mahdollisiin kyselyihin terveysseikkoihin liittyen, niin yhteyttä voi ottaa suoraan Säteilyturvakeskukseen. Myös näissä asioissa yhteyshenkilönä toimii Sami Kännälä. Tällä toimintamallilla vältetään mahdolliset väärinkäsitykset sekä käytössä olisi samankaltainen käytäntö liittyen näihin asioihin kaikkialla Suomessa. Luonnollisesti operaattorit vastaavat myöskin kysymyksiin, joita heille osoitetaan. Liitteessä on lisätietoa Säteilyturvakeskukselle tulleista kysymyksistä sekä vastauksista aiheeseen liittyen. DNA Oy, Tero Seppälä Helsinki 22.2.2017 DNA Oy Puhelin Kotipaikka 044 0440 Helsinki www.dna.fi PL 30 01044 DNA
4 (5) 22.2.2017 Luottamuksellinen Liite lausuntoon: SÄTEILYTURVAKESKUKSEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA SÄTEILYSTÄ Kysymys: Asunnostamme alle kymmenen metrin päässä on matkapuhelinten tukiasema. Onko tukiasemien vaarallisuutta tutkittu? Säteilyturvakeskuksen vastaus Säteilyturvakeskus on mitannut useiden erilaisten matkapuhelintukiasemien aiheuttaman mikroaaltosäteilytason asuinhuoneistoissa. Tukiasemat ja niiden antennit asennetaan siten, että väestön altistuminen on huomattavasti hyväksyttävää enimmäisarvoa pienempi. Suurin mitattu arvo on ollut 1/180 enimmäisarvosta. Kyseinen mittauspiste sijaitsi kerrostalohuoneiston ylimmässä kerroksessa, johon mikroaaltosäteilyä tuli naapuritalon katolla sijaitsevasta tukiasema-antennista. Tyypillisesti kerrostalon katolle tai ulkoseinälle asennetut antennit aiheuttavat asuinhuoneistoihin säteilytason, joka on suurimmillaan 1/1000-1/10 000 altistumisen enimmäisarvosta. Taajamien ulkopuolella tukiasemien antennit asennetaan kymmeniä metrejä korkeisiin mastoihin, jolloin maston lähellä sijaitsevissa taloissa säteilytaso on 1/100 000-1/1 000 000 enimmäisarvosta. Tukiasemien aiheuttamalla säteilytasolla ei ole tieteellisesti osoitettuja terveydellisiä haittavaikutuksia pitkäaikaisessakaan altistumisessa. Kysymyksessä kuvatussa tapauksessa säteilytason arviointia vaikeuttaa tarvittavien teknisten tietojen puute. Oleellisia tekijöitä ovat antennien asennuskorkeus ja suuntaus sekä antenneihin syötettävä teho. Olettaen, että antennit ovat kymmenien metrien korkeudessa, säteilytaso on pienempi kuin 1/100 000 väestön altistumisen enimmäisarvosta. Kysymys Aiheuttavatko asuintalojen tukiasemat säteilyvaaran asukkaille? Vastaus: Rakennuksien seinissä tai katoilla olevat antennit ovat nykyään niin kutsuttuja suunta-antenneja, eli niiden pääkeila on suunnattu poispäin talojen julkisivuista ja eristetty takasuunnassa. Taaksepäin, sivuille tai alaspäin suuntautuva sähkömagneettinen kenttä (säteily) jää näissä voimakkuudeltaan noin sadasosaan eteenpäin suunnatun pääkeilan kentän (säteilyn) voimakkuudesta. Muualle kuin pääkeilaan suuntautuva kenttä (säteily) on hyvin heikko, eikä se edes lähietäisyydellä ole säteilyturvallisuuden kannalta merkittävä. Lähimpiin ikkunoihin jätetään lisäksi aina turvaetäisyys. Antennin pääsuunnan sähkömagneettinen kenttä heikkenee nopeasti sitä mukaa kuin välimatka antenniin kasvaa. Useimmissa tukiasemissa raja-arvot alittuvat jo metrin etäisyydellä, ja noin 100 metrin päässä sähkömagneettinen kenttä on vain muutama tuhannesosa raja-arvosta. Kysymys Miksi tukiasemia pitää rakentaa asentaa asuintaloihin? Vastaus: Yksi matkapuhelinjärjestelmän toimintaedellytyksistä on, että tukiasemia on siellä, missä matkapuhelinten käyttäjiäkin. Siksi tukiasemia on oltava kaupunkien keskustoissa. Melko pienet ja huomaamattomat tukiasemat ovat lisäksi parempi vaihtoehto kuin suurten lähetinantennien sijoittaminen korkeisiin mastoihin kaupunkien ydinkeskustoihin. Kysymys DNA Oy Puhelin Kotipaikka 044 0440 Helsinki www.dna.fi PL 30 01044 DNA
5 (5) 22.2.2017 Luottamuksellinen Ovatko Suomessa voimassaolevat matkapuhelinten säteilyraja-arvot riittävät? Vastaus: Kaikkien olemassa olevien luotettavien tietojen ja lukuisten puolueettomien tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että ovat. Ohjearvoilla pyritään varmistamaan se, että altistumistaso jää aina selkeästi alle sen raja-arvon, jossa luonnontieteelliset ja biologiset tutkimukset osoittavat toistettavia vaikutuksia. Jokaiselle taajuudelle on huomattava turvallisuusmarginaali ohjearvon ja vahinkoa aiheuttavan altistumistason välillä. Normaaleissa arkipäivän tilanteissa ihminen ei juuri altistu ohjearvot ylittäville sähkömagneettisille kentille. Altistumistilanteesta voidaan esimerkkinä mainita kävely metallinpaljastimen läpi lentokentällä. Kysymys Onko olemassa todisteita siitä, että matkapuhelimet aiheuttaisivat syöpää tai muita terveyshaittoja? Vastaus Ei ole olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että matkapuhelintekniikka olisi ihmisille vaarallista. Ympäri maailmaa tehdään jatkuvasti kansainvälisiä tutkimuksia, joissa selvitetään matkapuhelinpalvelujen käytön aiheuttamia seurauksia ja niiden vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen, terveyteen, kansantalouteen jne. Mahdolliset lisätiedot aiheeseen sekä STUK asiantuntijan yhteystiedot löytyvät STUK:in nettisivuilta. http://www.stuk.fi/aiheet/matkapuhelimet-ja-tukiasemat DNA Oy Puhelin Kotipaikka 044 0440 Helsinki www.dna.fi PL 30 01044 DNA
STUK-TR 16 / ELOKUU 2014 TR Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa Sami Kännälä Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
STUK-TR 16 / ELOKUU 2014 Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa Sami Kännälä STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie 4, 00880 Helsinki Postiosoite / Postal address PL / P.O.Box 14, FIN-00881 Helsinki, FINLAND Puh./Tel. (09) 759 881, +358 9 759 881 Fax (09) 759 88 500, +358 9 759 88 500 www.stuk.fi
ISBN 978-952-309-023-1 (pdf) ISSN 1796-7171
STUK-TR 16 KÄNNÄLÄ Sami Avainsanat: radioaalto, matkapuhelin, tukiasema, tehotiheys, altistumissuhde, SAR. Alkusanat Asuntojen lähellä sijaitsevien tukiasemien säteily herättää huolta ihmisissä. Säteilyturvakeskus teki vuosien 2010 ja 2012 välillä mittauskampanjan, jossa arvioitiin tukiasemien radiotaajuisille kentille altistumista asunnoissa. Mittauskampanjan avulla haluttiin saada kattavampi kuva tukiasemien aiheuttamasta väestön altistumisesta. Mittauksia tehtiin asuntojen lisäksi kouluissa, työpaikoilla ja yhdessä päiväkodissa. Mittauskohteiksi valittiin paikkoja, joissa tukiasemien arvioitiin aiheuttavan keskimääräistä suuremman radiotaajuisen kentän. Tässä raportissa kerrotaan taustatietoa radioaalloista ja tukiasemista, esitellään mittauskampanjan päätulokset sekä käytetty mittauslaitteisto, -asetukset ja -menetelmä. 3
STUK-TR 16 Sisällysluettelo ALKUSANAT 3 1. JOHDANTO 5 2. YLEISTÄ RADIOAALLOISTA 6 3. RADIOAALTOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET JA VÄESTÖÄ KOSKEVAT RAJA-ARVOT 7 4. MATKAPUHELINJÄRJESTELMÄT 8 4.1 Matkapuhelinjärjestelmien taajuudet 8 4.2 Tukiasema-antennit ja tukiasemien luokittelu 9 4.3 Tukiaseman aiheuttaman tehotiheyden laskennallinen arviointi 10 5. MITTAUKSET 11 5.1 Mittauskalusto ja -asetukset 11 5.2 Mittauskohteet 11 5.3 Mittausten suoritustapa ja tulosten käsittely 12 6. MITTAUSTULOKSET 13 6.1 Mittausepävarmuus 14 7. JOHTOPÄÄTÖKSET 15 8. LÄHDELUETTELO 16 4
STUK-TR 16 1. Johdanto Lähes jokainen suomalainen omistaa nykyään matkapuhelimen. Lisääntyneiden käyttäjämäärien ja tiedonsiirtotarpeiden myötä tukiasemien määrä on kasvanut. Matkapuhelinverkko kattaa käytännössä koko Suomen, jolloin lähes mistä tahansa pisteestä mitattuna parin kilometrin säteellä on vähintään yksi tukiasema. Liikenne matkapuhelinten ja tukiasemien välillä hoituu radioaaltojen avulla. Tukiasemat on sijoitettu yleensä taajamien ulkopuolella mastoihin ja kaupungeissa kerrostalojen katoille eli paikkoihin, joihin väestöllä ei ole pääsyä. Väestön altistuminen tukiasemien radiotaajuisille kentille on hyvin pientä. STUKin tekemien mittausten perusteella tukiasemien aiheuttamat radiotaajuiset kentät ovat asunnoissa suurimmillaankin alle prosentin verran enimmäisarvoista. Tämän tasoinen altistuminen ei nykytiedon mukaan aiheuta haitallisia terveysvaikutuksia, vaikka altistuminen olisi pitkäkestoista. 5
STUK-TR 16 2. Yleistä radioaalloista Radioaalloiksi kutsutaan sähkömagneettisen (SM) spektrin osaa, joka kattaa taajuudet välillä 100 khz 300 GHz (kuva 1). Radioaaltoja hyödyntävät muun muassa matkapuhelimet, niiden tukiasemat ja langattomat verkot kuten WLAN. Taajuustasossa radioaaltojen alapuolella ovat pientaajuiset ja staattiset sähkö- ja magneettikentät ja yläpuolella infrapunasäteily sekä näkyvä valo. Radioaallot ovat ionisoimatonta säteilyä eli säteilyn energia ei riitä irrottamaan elektroneja väliaineen atomeista, joten radioaallot eivät esimerkiksi voi vaurioittaa DNA:ta samalla tavalla kuin ionisoiva säteily (muun muassa röntgen- ja gammasäteily). Radioaaltojen etenemisnopeus riippuu väliaineesta. Radioaallot etenevät vapaassa tilassa valon nopeudella, joka on ilmassa noin 3 10 8 m/s. Aallonpituus (ʎ) voidaan määrittää taajuuden (f) ja valon nopeuden (c) avulla. Radioaallot kuljettavat mukanaan energiaa, jota kuvataan tehotiheydellä. Tehotiheyden yksikkö on W/m 2. Kaukana radioaaltojen lähteestä (kaukokentässä) tehotiheys (S) voidaan laskea sinimuotoiselle kentälle sähkö- ja magneettikentän voimakkuuksien (E ja H) tulona. Lähteen lähellä (lähikentässä) kentänvoimakkuuksista laskettu tehotiheys ei kuvaa altistumista, koska sähkötai magneettikentän voimakkuus voi olla nolla toisen ollessa hyvin suuri. Lähikentässä voidaan käyttää kentänvoimakkuuksien lisäksi sähkötai magneettikentän ekvivalenttista tehotiheyttä (S E ja S H ), joka lasketaan kentänvoimakkuuksista ja kaukokentän aaltoimpedanssista (Z 0 = 377 Ω). Kaukokentässä kaavat 2 ja 3 antavat saman tuloksen. (kaava 2) (kaava 1) (kaava 3) Ionisoimaton säteily Ionisoiva säteily Sähkö ja magneettikentät Radio- ja mikroaallot Lämpösäteily Valo UV Röntgen Gamma 1 Hz 1 MHz 1 GHz 1 THz 1 PHz 1 EHz Kuva 1. Sähkömagneettisen säteilyn spektri 6
STUK-TR 16 3. Radioaaltojen terveysvaikutukset ja väestöä koskevat raja-arvot Radioaaltojen tunnetut terveysvaikutukset johtuvat aaltojen energian imeytymisestä kehoon ja sen aiheuttamasta lämpötilan noususta kudoksissa. Aineenvaihdunta pyrkii poistamaan ylimääräisen lämpötehon kudoksista verenkiertoa kiihdyttämällä ja lopulta kehosta pois muun muassa hikoilun avulla. Terveyshaittoja syntyy, mikäli radioaaltojen aiheuttamaa ylimääräistä lämpökuormaa ei pystytä poistamaan kehosta. Radioaaltojen mahdolliset terveysvaikutukset aiheutuvat välittömästi. Aaltojen energia ei kerry elimistöön, joten pitkäkestoinen altistuminen heikoille radiotaajuisille kentille ei ole nykytiedon mukaan haitallista. Tunnetuista haitallisista terveysvaikutuksista on johdettu väestöä koskevat altistumisen enimmäisarvot, jotka sisältävät suuren turvamarginaalin. Euroopan unionin neuvosto antoi vuonna 1999 suosituksen (1999/519/EY) väestöön kohdistuvien sähkömagneettisten kenttien aiheuttaman altistumisen rajoittamiseksi taajuuksilla 0 300 GHz. Neuvoston suositus perustuu kansainvälisen riippumattoman asiantuntijakomission ICNIRPin (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) suosittelemiin ohjearvoihin. Suomessa neuvoston suositus vahvistettiin vuonna 2002 sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (294/2002) kansallisiksi enimmäisarvoiksi. Radiotaajuisille SM-kentille altistumista rajoitetaan ominaisabsorptionopeuden (SAR) avulla. SAR kuvaa kudoksiin absorboituvaa radiotaajuista tehoa massayksikköä kohden (W/kg). Perusrajoituksista (taulukko 1) on johdettu ulkoista kentänvoimakkuutta ja ekvivalenttista tehotiheyttä koskevat viitearvot helpottamaan altistumisen arviointia käytännön tilanteissa (taulukko 2). Perusrajoitukset eivät ylity missään tilanteessa, kun ulkoinen kentänvoimakkuus on viitearvojen alapuolella. Sähkömagneettiselle kentälle altistuminen tulee määrittää kokonaisaltistumisena (kaava 4), koska kenttä voi sisältää useita taajuuskomponentteja. Kokonaisaltistumista voidaan arvioida vertaamalla kunkin taajuista tehotiheyden arvoa (Si) kyseisen taajuuden viitearvoon (S va,i) ja summaamalla saadut suhdeluvut keskenään. Summattu suhdeluku saa olla korkeintaan 1. (kaava 4) Taulukko 1. Väestön altistumista koskevat perusrajoitukset taajuuksilla 10 MHz 10 GHz Taajuus Keskimääräinen SAR (W/kg) Paikallinen SAR, pää ja vartalo (W/kg) Paikallinen SAR, raaja (W/kg) 10 MHz 10 GHz 0,08 2 4 Ominaisabsorptionopeus määritetään keskiarvona kuuden minuutin ajalta. Paikallisilla SAR-arvoilla tarkoitetaan kymmenen gramman (10 g) kudosmassan keskiarvoja. Taulukko 2. Väestön altistumista koskevat viitearvot taajuuksilla 10 MHz 300 GHz. f on taajuus hertseinä (Hz). Taajuusalue Sähkökentän voimakkuus (V/m) Magneettikentän voimakkuus (A/m) Ekvivalenttinen tehotiheys (W/m 2 ) 10 400 MHz 28 0,073 2 400 2000 MHz 1,38 10-3 f 1/2 3,7 10-6 f 1/2 0,5 10-8 f 2 300 GHz 61 0,16 10 Taajuusalueella 100 khz 10 GHz kentänvoimakkuudet lasketaan kuuden minuutin keskimääräisenä tehollisarvona. 7
STUK-TR 16 4. Matkapuhelinjärjestelmät Suomen ensimmäinen matkapuhelinjärjestelmä oli 150 MHz taajuusalueella toiminut Autoradiopuhelin (ARP), joka aloitti toimintansa vuonna 1971. NMT-verkko (Nordisk Mobil Telefon) otettiin käyttöön 450 MHz taajuusalueella vuonna 1982. NMT-verkkoa laajennettiin 900 MHz taajuusalueelle vuonna 1987 turvaamaan taajama-alueiden kapasiteettitarpeet. Suomessa on ollut vuodesta 1992 lähtien käytössä 900 MHz taajuusalueella toimiva digitaalinen GSM 900 -matkapuhelinjärjestelmä (alun perin Groupe Spécial Mobile, nyttemmin Global System for Mobile Communications). Käyttäjämäärän lisääntyessä järjestelmän rinnalle otettiin taajamissa käyttöön korkeampitaajuinen GSM 1800 -järjestelmä. Lisääntyneiden tiedonsiirtotarpeiden myötä otettiin vuonna 2004 käyttöön noin kahden gigahertsin (2 GHz) taajuudella toimiva UMTS-järjestelmä (Universal Mobile Telecommunications System), jota kutsutaan kolmannen sukupolven (3G) matkapuhelinjärjestelmäksi. Vuonna 2007 matkapuhelinverkkoa täydennettiin 900 MHz taajuusalueella toimivalla UMTS-järjestelmällä, jonka avulla saadaan aikaan suurempi peittoalue ja suuremmat tiedonsiirtonopeudet haja-asutusalueille. Neljännen sukupolven LTE-matkapuhelinjärjestelmä (Long Term Evolution) on ollut kuluttajien käytössä vuodesta 2010 lähtien muutamassa suuremmassa kaupungissa. LTE-järjestelmää on sittemmin laajennettu myös pienempiin asutuskeskuksiin. Tällä hetkellä LTE on ainoastaan datansiirtokäytössä, jolloin puhelut kulkeutuvat muiden järjestelmien kautta. Kasvavien tiedonsiirtotarpeiden takia myös 800 MHz taajuuskaista otetaan LTE-järjestelmän käyttöön lähivuosina. 4.1 Matkapuhelinjärjestelmien taajuudet Suomessa käytössä olevien matkapuhelinjärjestelmien tukiasemien taajuudet ovat: GSM (925 960 MHz, 1805 1880 MHz) UMTS (925 960 MHz, 2110 2170 MHz) LTE (1805 1880 MHz, 2620 2690 MHz, 791 821 MHz*) *Taajuushuutokauppa päättyi 30.10.2013. Väestöä koskevat altistumisen viitearvot poikkeavat toisistaan eri matkapuhelinjärjestelmille. Viitearvot eri järjestelmille on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Väestön altistumista koskevat tehotiheyden viitearvot Suomessa käytössä olevilla matkapuhelinjärjestelmien tukiasemataajuuksilla. f on taajuus hertseinä (Hz). Matkapuhelinjärjestelmä Keskitaajuus (MHz) Ekvivalenttinen tehotiheys (W/m 2 ) GSM UMTS LTE 942,5 1842,5 942,5 2140,0 806,0 1842,5 2655,0 4,7 9,2 4,7 10,0 4,0 9,2 10,0 8
STUK-TR 16 4.2 Tukiasema-antennit ja tukiasemien luokittelu Matkapuhelinverkkojen tukiasemat luokitellaan erilaisiin solukokoihin niiden kuuluvuusalueen perusteella (taulukko 4). Suurin osa Suomessa käytettävistä tukiasema-antenneista on sektoriantenneja, jotka lähettävät radiotaajuista säteilyä vain yhteen sektoriin. Antennit kiinnitetään yleensä talojen katoille, seinille tai mastoihin. Tukiasemat eivät juuri säteile muihin suuntiin kuin suoraan eteenpäin. Tästä johtuen tehotiheydet antennien ala- ja yläpuolella tai takana olevissa tiloissa ovat melko pienet. Makrosolujen tukiasemissa käytetään suurimpia lähetystehoja ja niiden toimintasäde on suurin. Väestöä koskevat enimmäisarvot voivat ylittyä noin kymmenen metrin etäisyydellä suoraan antennin edessä. Antennit sijoitetaan yleensä taajamissa ja maaseudulla mastoihin ja kaupungeissa kerrostalojen katoille, jolloin väestöllä ei ole pääsyä niiden läheisyyteen. Makrosolujen antennit ovat korkeita kapeita elementtejä, jotka muodostavat matalan ja leveän viuhkamaisen keilan antennin etupinnan suuntaan (kuva 2). Viuhkamaisen keilan ansiosta tukiaseman peittoalue on laaja. Antennien 3 db keilanleveys on vaakatasossa tyypillisesti 60 70. Pystysuunnassa keilanleveys on tyypillisesti pienempi kuin 10. Mikrosolujen tukiasemat hoitavat kaupungeissa liikennettä muutamien satojen metrien säteellä. Lähettimien tehot ovat muutamia watteja, jolloin altistumisen enimmäisarvot voivat ylittyä vain muutaman kymmenen sentin etäisyydellä antennin edessä. Mikrosolujen antennit ovat matalampia kuin makrosolujen, jolloin niiden säteilykeila on korkeampi. Antennit osoittavat yleensä alaviistoon katolta tai talon seinältä. Pikosolujen tukiasemilla saadaan parempi kuuluvuus katvealueille kuten rakennusten sisätiloihin tai sisäpihoille. Lähetystehot ovat vain satojen milliwattien luokkaa. Pikosolujen aiheuttama altistuminen ei ylitä enimmäisarvoja edes kosketusetäisyydellä. Pikosolujen tukiasemat ovat pienikokoisia elementtejä, jotka on kiinnitetty tavallisesti seinälle katon rajaan. Taulukko 4. Tukiasemien luokittelu Makrosolu Mikrosolu Pikosolu Toimintasäde Useita kilometrejä 100 1000 m Alle 100 m Lähetysteho Enimmillään muutama sata wattia Muutamia watteja Alle 1 W Antennin sijainti Katoilla, mastoissa Katoilla, seinillä Sisäkatoissa, seinillä Käyttöalue Taajama, maaseutu, kaupunki Kaupunki Tiivis kaupunkirakentaminen, rakennusten sisätilat Etäisyys, jolla altistuminen saattaa ylittää enimmäisarvot Noin 10 m (antennin edessä) Alle 30 cm (antennin edessä) Ei edes kosketusetäisyydellä Kuva 2. Makrosolun tukiaseman säteilykeila 9
STUK-TR 16 4.3 Tukiaseman aiheuttaman tehotiheyden laskennallinen arviointi Radioaallot vaimenevat nopeasti edetessään ilmassa. Kaukokentässä tukiaseman aiheuttamaa tehotiheyttä voidaan arvioida yksinkertaisen kaavan avulla. (kaava 5) Kaavassa P on antennin lähetysteho, G antennin vahvistus pääkeilan suuntaan ja r etäisyys. Lähikentässä kaava yliarvioi tehotiheyden. 10
STUK-TR 16 5. Mittaukset 5.1 Mittauskalusto ja -asetukset Matkapuhelintukiasemien aiheuttama altistuminen sisältää yleensä useita taajuuskomponentteja. Samanaikaisesti voidaan altistua monen tukiaseman tai matkapuhelinjärjestelmän aiheuttamalle säteilylle. Yksittäinen tukiasema voi myös palvella useaa asiakasta kerrallaan, jolloin useita kanavia on samanaikaisesti käytössä. Kaikki projektin mittaukset suoritettiin taajuusselektiivisellä mittausmenetelmällä, jolloin voidaan tarkastella kunkin taajuuskomponentin aiheuttamaa altistumista ja vertailla eri matkapuhelinjärjestelmien aiheuttamaa altistumista. Sähkömagneettisille kentille altistumista arvioitiin kussakin kohteessa kaavan 4 mukaisesti ottaen huomioon kaikki matkapuhelintukiasemien aiheuttamat taajuuskomponentit. Mittalaitteena käytettiin kannettavaa spektrianalysaattoria (Narda SRM3000, taajuusalue 100 khz 3 GHz), johon oli kiinnitetty laajakaistainen isotrooppinen mittapää (taajuusalue 75 MHz 3 GHz). Mittalaite (kuva 3) kiinnitettiin kolmijalkaan, jotta laite pysyisi tarkasti paikoillaan mittauksen aikana. Spektrianalysaattorin resoluutiokaistanleveydeksi (RBW, resolution bandwidth) asetettiin kullekin matkapuhelinjärjestelmälle parhaiten soveltuva arvo. GSM-järjestelmille RBW:ksi asetettiin 200 khz, joka vastaa yhden GSM-kanavan varaamaa taajuusikkunaa. UMTS-järjestelmälle käytettiin laitteessa olevaa dekooderia, jonka avulla monimutkaisen UMTS-signaalin aiheuttamaa altistumista voidaan verrata suoraan viitearvoihin. Spektrianalysaattorissa ei ole LTE-signaalille dekooderia. LTE-mittauksissa käytettiin mahdollisimman tarkkaa RBW:tä ja saadut tulokset integroitiin LTE-signaalin varaaman taajuusikkunan yli. Integraalitulosta verrattiin signaalin keskitaajuuden viitearvoon. Mittauksissa käytettiin max hold -toimintoa, jonka avulla laite tallentaa kunkin taajuuskomponentin suurimmat arvot tarkastelujakson ajalta. Tarkastelujakso oli kullekin mittaukselle niin pitkä, että mittaustulos tasaantui. Yleensä tähän riitti noin puolen minuutin tarkastelu. Max hold -toimintoa käyttämällä saadaan konservatiivinen arvio altistumisesta tarkastelujakson ajalta, koska toiminto tallentaa eritaajuisten komponenttien huippuarvot, vaikka ne eivät todellisuudessa olisikaan samanaikaisia. Tästä johtuen projektissa tehdyt mittaukset vastaavat riittävän hyvin tilannetta, jossa hetkellinen mittaus skaalattaisiin tukiaseman maksimiliikennemäärälle. 5.2 Mittauskohteet Kuva 3. Mittauksissa käytetty kannettava spektrianalysaattori Projektissa mitattiin Suomessa käytössä olevien matkapuhelinjärjestelmien tukiasemien aiheuttamaa altistumista erilaisissa ympäristöissä. Suurin osa mittauksista suoritettiin vuosien 2011 ja 2012 aikana. Muutama mittaus on vuodelta 2010. Mittauskohteiksi valikoitui erityisesti paikkoja, joissa tukiasemien aiheuttama altistuminen voi olla hieman keskimääräistä suurempi. Tällaisia 11
STUK-TR 16 paikkoja ovat huoneistot, joiden lähellä sijaitsee tukiasema-antenni. Suurin osa kohteista on valittu kansalaisten kyselyiden perusteella. Muutamassa kohteessa ei ollut tietoa lähimpien antennien sijainnista. Mittauskohteita oli yhteensä 74. Mittauksia tehtiin yhdeksässä kunnassa Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinaissuomessa. Mittauskohteita oli sekä kaupunki- että haja-asutusalueilla. Suurin osa mittauksista tehtiin kerrostaloyhtiöissä, joiden katolle oli asennettu tukiasema-antenneja. Muutamassa kerrostalokohteessa antennit sijaitsivat viereisen talon katolla tai seinällä. Mittauksia tehtiin myös viiden koulun ja yhden päiväkodin sisä- ja ulkotiloissa. Näiden lisäksi mittauksia tehtiin kolmella työpaikalla ja kolmen tukiasemamaston lähistöllä. 5.3 Mittausten suoritustapa ja tulosten käsittely Mittaukset tehtiin etsimällä mittauskohteesta ensin huone, jossa kokonaisaltistuminen (kaava 4) oli suurin. Mittaukset suoritettiin vyötärön korkeudella (metrin korkeudella lattiasta), koska se kuvaa parhaiten koko kehon keskimääräistä altistumista. Mittauspaikaksi valittiin kohteissa noin metrin etäisyys ikkunasta, koska suurimmat kentät ovat yleensä ikkunan läheisyydessä. Sälekaihtimet pidettiin mittauksen ajan auki, koska ne voivat vaimentaa ikkunan kautta huoneeseen eteneviä radioaaltoja. Osassa kohteista mittaus suoritettiin sisätilojen lisäksi parvekkeella. Muutamassa kohteessa mittaus suoritettiin myös ulkona antennin pääkeilan suunnassa. 12
STUK-TR 16 6. Mittaustulokset Kappaleessa esitellään mittauskampanjan päätulokset. Mittaustuloksista nähdään, että tukiasema-antennien aiheuttama altistus vaihtelee huomattavasti paikasta riippuen (kuva 4). Pienimmän ja suurimman mitatun kokonaisaltistuksen välinen suhde on noin 10 000. Vastaavasti yksittäiselle matkapuhelinjärjestelmälle (kuva 5) suhde on noin 100 000. Kuvassa 6 on esitetty esimerkkispektri kaupungissa sijaitsevan kerrostalon ylimmässä kerroksessa suoritetusta mittauksesta. Talon katolle oli sijoitettu tukiasema-antenneja. Suurimmat tehotiheydet aiheutuivat matkapuhelinverkon tukiasemista (GSM900 ja UMTS2100). Muita spektrissä näkyviä lähetteitä ovat yleisradio- ja TV-lähetykset (ULA ja UHF), langaton verkko (WLAN) ja viranomaisverkko (VIRVE). Kokonaisaltistus (% raja-arvosta) 10 1 0,1 0,01 0,001 0,0001 Kuva 4. Matkapuhelinjärjestelmien aiheuttama kokonaisaltistus mittauskohteissa Tehotiheys (mw/m 2 ) 100 10 1 0,1 0,01 0,001 Tehotiheys (mw/m 2 ) 10 1 0,1 0,01 0,001 0,0001 0,00001 ULA VIRVE UHF 0,000001 0 500 GSM900 GSM1800 UMTS2100 WLAN 1000 1500 2000 2500 3000 Taajuus (MHz) Kuva 6. Esimerkkispektri kaupungissa sijaitsevan kerrostalon ylimmässä kerroksessa suoritetusta mittauksesta. Kerrostalon katolle on asennettu matkapuhelintukiaseman antenneja. Matkapuhelinjärjestelmien aiheuttamien taajuuskomponenttien lisäksi spektrissä näkyvät radio- ja TV-lähetysten (ULA, VHF), TETRA-tekniikalla toteutetun viranomaisverkon (VIRVE) ja langattoman verkon (WLAN) aiheuttamat komponentit. 0,0001 GSM900 GSM1800 UMTS2100 LTE1800 Kuva 5. Eri matkapuhelinjärjestelmien aiheuttamat tehotiheydet mittauskohteissa 13
STUK-TR 16 Mittausten perusteella tukiasemien aiheuttama väestön altistuminen radiotaajuisille kentille on hyvin pientä, vaikka tukiasema-antenni sijaitsisi lähellä asuntoa. Kuvassa 7 on esitetty kaikki mittaustulokset altistumissuhteena (prosentuaalinen osuus enimmäisarvoista). Yli 95 prosenttia mittaustuloksista oli alle yhden prosentin enimmäisarvoista. Suurin asunnossa mitattu altistumissuhde oli 0,5 prosenttia (taulukko 5). Suurin altistumissuhde mitattiin työpaikalla ja se oli 2,5 prosenttia. Toinen yli prosentin suuruinen altistumissuhde mitattiin koulun käytävällä. Kaikkien mittaustulosten keskiarvo oli 0,14 prosenttia ja mediaani 0,03 prosenttia. Osuus (%) 40 35 30 25 20 15 10 5 0 0,0001-0,001 0,001-0,01 0,01.-0,1 0,1-1,0 1,0-10,0 Altistumissuhde (%) Kuva 7. Mitattujen altistumissuhteiden jakauma Taulukko 5. Mitattujen altistumissuhteiden tunnuslukuja Altistumissuhde Maksimi 2,5 % (kaikki mittaustulokset) 0,5 % (asuntojen mittaustulokset) Minimi 0,0003 % Mediaani 0,03 % Keskiarvo 0,14 % (kaikki mittaustulokset) 0,07 % (asuntojen mittaustulokset) 6.1 Mittausepävarmuus Mittausten arvioitu epävarmuus on ±3 db (+100%, -50%). Siihen sisältyvät muun muassa kalibroinnin epävarmuus ±1 db (±25 %) ja mittaustilanteessa vaikuttavat epävarmuustekijät kuten mittapään epäisotrooppisuus ja heijastukset ympäristöstä ja mittaajasta. 14
STUK-TR 16 7. Johtopäätökset Mittauskampanjan tulosten perusteella väestön altistuminen tukiasemien radiotaajuisille kentille on hyvin pientä, vaikka tukiasema-antenni sijaitsisi lähellä asuntoa. Tukiasemien kentille altistuminen on asunnoissa suurimmillaankin alle prosentin verran enimmäisarvoista. Tämäntasoisella altistuksella ei ole nykytiedon mukaan haitallisia terveysvaikutuksia. 15
STUK-TR 16 8. Lähdeluettelo Ionisoimaton säteily - Sähkömagneettiset kentät, Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarja, 2006 Alanko T, Hietanen M, von Nandelstadh P. Työntekijöiden altistuminen tukiasemien radiotaajuisille kentille. Työympäristötutkimuksen raporttisarja, Työterveyslaitos, 2006 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta, 294/2002 Euroopan unionin neuvoston suositus, annettu 12. päivänä heinäkuuta 1999, väestön sähkömagneettisille kentille (0 Hz 300 GHz) altistumisen rajoittamisesta (1999/519/EY). Council recommendation on the limitation of exposure of the general public to electromagnetic fields (0 Hz to 300 GHz), 1999/519/EC ICNIRP. International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection: Guidelines for limiting exposure to time-varying electric, magnetic and electromagnetic fields (up to 300 GHz). Health Physics, 74:494-522, 1998 16
TR Laippatie 4, 00880 Helsinki Puh. (09) 759 881, fax (09) 759 88 500 www.stuk.fi ISBN 978-952-309-023-1 (pdf) ISSN 1796-7171
Matkapuhelimet ja tukiasemat Matkapuhelin on yhä useammalle ihmiselle henkilökohtainen viestintäväline, jota käytetään yhä enemmän. Uutta viestintätekniikkaa käyttävät niin vaarit ja mummot kuin lapsenlapsetkin. Käytön lisääntymisen myötä on kasvanut huoli matkapuhelimien ja niiden tukiasemien säteilemien radioaaltojen haitallisuudesta. S ÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA
Matkapuhelimet ja tukiasemat Matkapuhelimen käyttö on yleistynyt valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tukiasemat ovat ilmestyneet talojen katoille ja maastossa tukiasemamastot erottuvat luonnon keskeltä. Matkapuhelimien käytön ja tekniikan lisääntyminen koskee lähes kaikkia kansalaisia, mutta myös huolestuttaa yhä useampia. Matkapuhelin on radiolähetin ja -vastaanotin, joka on tukiaseman kautta yhteydessä matkapuhelinverkkoihin. Matkapuhelin ja tukiasema lähettävät radiotaajuista säteilyä. Suomessa matkapuhelimien ja tukiasemien säteilyturvallisuutta valvoo Säteilyturvakeskus (STUK). Matkapuhelimilla eri taajuuksia Suomessa luovuttiin NMT-verkon käytöstä ja siirryttiin GSM-matkapuhelinverkon käyttöön vuoden 2002 lopussa. Kolmannen sukupolven niin sanotut UMTS- eli WCDMA-verkot on otettu koekäyttöön vuoden 2002 aikana. GSMverkot toimivat Suomessa 900 MHz ja 1800 MHz taajuusalueilla. UMTS-verkkojen taajuusalue on 2000 MHz tuntumassa. Tukiasema säätää matkapuhelimen tehoa Matkapuhelimesta puhelu siirtyy lähimpään tukiasemaan ja sieltä matkapuhelinkeskukseen, josta se jatkaa matkaansa lankapuhelinverkkoon tai toisen tukiaseman kautta vastaanottajan matkapuhelimeen. Puhelimen lähetysteho riippuu yhteyden laadusta tukiasemaan ja käyttötilanteesta eli puhutaanko, kuunnellaanko vai onko puhelin vain valmiustilassa. Puhelun aikana matkapuhelin säteilee radioaaltoja käytännössä vain silloin, kun siihen puhutaan. GSM-puhelin lähettää radioaallot pulsseina, joiden kestoaika on noin 0,6 millisekuntia ja toistoväli on noin 4,6 millisekuntia eli puhelin säteilee kahdeksasosan ajasta. Vain heikossa tukiaseman kentässä puhelin säteilee maksimitehollaan, joka GSM900-puhelimella on keskimäärin 0,25 wattia ja GSM1800- puhelimella puolet siitä. Dataa siirrettäessä esimerkiksi nopealla GPRS-siirtojärjestelmällä puhelimen lähetysteho voi olla kaksintai kolminkertainen puhelun aikaiseen tehoon verrattuna. Tällöin puhelin on yleensä kauempana kehosta, esimerkiksi pöydällä. Tukiasema tarkkailee jatkuvasti yhteyttä matkapuhelimeen ja ohjaa puhelinta säätämään tehoa siten, että yhteys on riittävän hyvä. Periaatteena on toimia mahdollisim- Matkapuhelimien määrä on lähes kymmenkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. 2
Matkapuhelinverkkojen taajuudet ja tehot Matkapuhelin- Matkapuhelin Tukiasema verkko Taajuusalue Suurin keskim. Taajuusalue Tyypillinen antenniin [MHz] teho [W] [MHz] menevä teho [W] GSM900 880 915 0,25 925 960 20 GSM1800 1710 1785 0,125 1805 1880 15 UMTS/WCDMA 1920 1980 0,125 2110 2170 10 man pienellä teholla, jotta puhelimen virrankulutus olisi alhainen ja muille yhteyksille aiheutuvat häiriöt olisivat mahdollisimman pieniä. GSM-puhelin voi käyttää 11 eri tehoasetusta ja pienimmillään sen teho on sadasosa maksimitehosta. Kun puhelu ei ole käynnissä, puhelin lähettää pulsseja vain hyvin harvakseltaan. Paikallaan oleva tai saman tukiaseman alueella pysyvä puhelin lähettää pulsseja sadasosan verran ajasta. Tarkoituksena on kuormittaa verkkoa ja puhelimen akkua mahdollisimman vähän. UMTS-puhelimissa tehoasetuksia on huomattavasti enemmän ja tehonsäätö on nopeampaa kuin GSM-puhelimissa. UMTS-puhelimien aiheuttaman altistumisen arvioidaan olevan suunnilleen samanlaista kuin GSM-puhelimien. Matkapuhelinverkko on jaettu soluihin eli alueisiin, joilta ollaan yhteydessä kyseisen alueen peittäviin tukiasemiin. Solun muoto määräytyy tukiaseman antennin suuntakuvion ja ympäröivän maaston perusteella. Solun kokoon vaikuttavat lähettimien teho ja taajuusalue. Solun koko riippuu myös sen alueella olevien käyttäjien määrästä. Harvaan asutuilla alueilla solujen koko on suurempi ja tukiasemien lähettimien tehot suurempia kuin taajamissa, koska tarvitaan laajempi peittoalue. Samassa paikassa voi olla yhden tai useamman solun tukiasema. Kunkin solun tukiasemalla on aina yksi lähetin, joka lähettää radioaaltoja jatkuvasti vakioteholla. Sen lisäksi voi olla yksi tai useampia lähettimiä, joiden hetkellinen teho riippuu käynnissä olevien puheluiden määrästä. Tukiasemien lähetystehot on minimoitu häiriöiden estämiseksi. GSM-tukiasemien lähetystehot ovat 0,3 50 watin välillä ja taajuudet lähes samoja kuin matkapuhelimien taajuudet. UMTS-tukiaseman säteily on altistumisen kannalta likimain yhtä voimakasta kuin GSM-tukiaseman säteily. Harvaan asutulla seudulla tukiaseman antennit ovat yleensä muutaman kymmenen metrin korkuisissa mastoissa ja lähettimet ovat maston juurella sijaitsevassa laitteistokopissa. Taajamissa antennit voivat sijaita noin 20 metriä korkeissa mastoissa, rakennusten katolla tai ulkoseinillä. Katolla antennit on yleensä sijoitettu hissin konehuoneen ulkoseinälle, savupiipun kylkeen tai katolle pystytettyyn muutaman metrin korkuiseen tankoon. Taajamissa lähettimet on sijoitettu ulkona olevaan laitteistokoppiin tai rakennuksen kellaritiloihin tai ullakolle. Signaali siirretään lähettimistä antenneihin kaapeleita pitkin. Vain antennit lähettävät radioaaltoja. Lähettimet, kaapelit ja mastot eivät säteile. Antennit säteilevät vain yhteen suuntaan viuhkan muotoisessa säteilykeilassa. Ihminen altistuu matkapuhelimen säteilylle Vaikka matkapuhelimen teho on suhteellisen pieni, puhelimen käyttäjän altistuminen radiotaajui- 3
Lämpötilan nousu C 0,2 0,15 0,1 0,05 MATKAPUHELIMEN SÄTEILYN AIHEUTTAMA PÄÄN LÄMPENEMINEN Leeuwen ym. 1999 pää, maksimi kallo, maksimi aivot, maksimi 0 0 30 60 90 Aika min. Suurimmalla tehollaan toimivan GSM-puhelimen päähän aiheuttama tyypillinen lämpötilan nousu. selle säteilylle on merkittävää silloin, kun matkapuhelin on lähellä kehoa. Tällaista altistumista kuvastaa parhaiten säteilytehon imeytyminen eli absorboituminen lähellä oleviin kudoksiin. Sitä mitataan niin sanotulla SAR-arvolla. Mitä pienempi etäisyys laitteen ja kehon välillä on, sitä enemmän tehoa imeytyy. Jo muutaman senttimetrin etäisyys vähentää tehon imeytymistä moninkertaisesti. Myös taajuus vaikuttaa radioaaltojen tunkeutumiseen. GSM900-puhelimella ne tunkeutuvat noin neljän senttimetrin syvyyteen ja GSM1800-puhelimella noin kolmen senttimetrin syvyyteen. Puhelimen kotelon muoto ja materiaali sekä antennin tyyppi vaikuttavat tehon imeytymiseen kuten myös pään koko, muoto ja kudosten sähköiset ominaisuudet. Tehoa imeytyy eniten vesipitoisiin kudoksiin, kuten ihoon, lihaksiin, vereen ja aivoihin, kun taas esimerkiksi luuhun imeytyminen on vähäisempää. Myös puhelimen asennolla on merkitystä. Matkapuhelimesta päähän imeytyvä teho riippuu siten monesta eri tekijästä, ja sen tarkka määrittäminen vaatii monimutkaisia mittauksia ja tietokoneella suoritettavaa laskentaa. Matkapuhelimien valmistajat ovat syksystä 2001 lähtien ilmoittaneet uusien malliensa SARarvot. Ne on luettavissa muun muassa valmistajien www-sivuilta. SAR-arvot ovat vaihdelleet välillä 0,3 1,6 W/kg, eivätkä siten ole ylittäneet Suomessa noudatettavaa enimmäisarvoa, joka on 2 W/kg. Tukiasema-antennin säteily lähtee antennista vaakasuoraan eteenpäin viuhkamaiseen keilaan, joka on pystysuunnassa kapea ja vaakasuunnassa leveä. 4
Seinään asennettu tukiasema-antenni säteilee seinästä poispäin ja erittäin vähän asuntoon päin. Antenni on asennettava kuitenkin niin, että sitä ei voi koskettaa ikkunasta tai parvekkeelta. Tukiaseman säteily on verrattavissa ULA- ja tvasemien säteilyyn Tukiaseman antennit on suunniteltu säteilemään suoraan eteenpäin avautuvaan viuhkan muotoiseen säteilykeilaan (kuva s.4), ja mahdollisimman vähän muihin suuntiin. Käytännössä altistumisen enimmäisarvot ylittyvät säteilykeilassa alle kymmenen metrin etäisyydellä antennista ja silloinkin vain katolle asennetun suhteellisen suurella teholla lähettävän antennin edessä. Tukiasemat ovat niin kaukana ihmisestä, että altistumisen voimakkuuden mittana voidaan käyttää vapaassa tilassa etenevän radioaallon tehotiheyttä. Sivun 8 taulukossa on koottu tuloksia Säteilyturvakeskuksen tukiasemamittauksista. Antennien etupuolella kymmenien metrien etäisyydellä sijaitsevissa asunnoissa mitatut tehotiheydet ovat olleet suurimmillaan kahdessadasosa enimmäisarvosta ja tyypillisesti kymmenestuhannesosa. Oman kodin seinän takana oleva antenni ei aiheuta merkittävää altistumista, koska antennin säteily takasuuntaan on hyvin pientä ja seinä vaimentaa radioaaltoja. Suurin STUKin mittaama tehotiheys on ollut tällaisessa asunnossa noin tuhannesosa enimmäisarvosta. Mitatut arvot ovat kuitenkin pysyneet huomattavasti enimmäisarvoja alhaisempina. Tukiasema on aina sijoitettava niin, että altistuminen sellaisissa paikoissa, joihin yleisöllä on vapaa pääsy, on vähäistä verrattuna enimmäisarvoihin. Katolla sijaitsevan tukiasema-antennin lähellä työskenneltäessä on huolehdittava siitä, että altistuminen ei ylitä työsuojelurajoja (s. 9 taulukko). Työturvallisuuden varmistamiseksi antenni tulisi varustaa radiotaajuisesta säteilystä varoittavalla ja turvaetäisyyden ilmoittavalla kilvellä. Tukiasemien ilmaantuminen elinympäristöön ei ole nostanut merkittävästi yleistä altistumista radioaalloille. Läheisen ULA- ja tvaseman aiheuttaman säteilyn tehotiheys on usein samaa luokkaa 5
6
Säteilytestauksessa matkapuhelimen SAR mitataan eurooppalaisen EN 50361 -standardin mukaisesti. Testauksia varten Säteilyturvakeskukseen on hankittu vaatimukset täyttävä SAR-testauslaitteisto. Laitteistoon kuuluu ihmisen pään anatomisia muotoja jäljittelevä mallinukke (fantomi), joka koostuu ohuesta muovista valmistetusta kuoresta ja sen sisällä olevasta aivojen sähköisiä ominaisuuksia jäljittelevästä nesteestä. Mallinukke on päältä avoin, jotta nesteeseen imeytyvän tehon jakaumaa voidaan mitata pienellä sähkökentän mittapäällä eli SARmittapäällä. SAR-mittapäätä liikutetaan tietokoneen ohjaamalla tarkkuusrobotilla. Matkapuhelimesta päähän imeytyvä teho riippuu siitä, kummalla puolella päätä puhelinta pidetään. Tämän takia mittaukset tehdään sekä mallinuken oikean- että vasemmanpuoleisessa päässä. SAR-testauksissa mittaustulokseksi saadaan keskiarvo, joka lasketaan 10 gramman kudosmassaa vastaavasta kuutiomaisesta pistejoukosta. 7