Hankintalakiehdotus uhkaa romuttaa toimivan jätehuoltojärjestelmän Asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokunta, 7.10.2016 Riku Eksymä, toimitusjohtaja
Yhdyskuntajätehuoltoa tarkasteltava kokonaisuutena Vastuu yhdyskuntajätehuollosta annettu jätelain nojalla kunnille Jätehuolto yleispalvelutehtävä, jonka ensisijainen tavoite on ympäristönsuojelu ja terveyden turvaaminen toteutuu kaikkialla Suomessa, myös poikkeusolosuhteissa Kuntien jätelaitokset toimivat omakustannusperiaatteella, ei voiton maksimointi mielessä Hyödyttää paikallista toimintaa ja -taloutta, luo myös yritystoiminnan edellytyksiä Kuntien jätelaitokset voivat ylläpitää markkinaehtoisen toiminnan jätevirtojen ja niistä saatavien tulojen avulla sellaista jätteenkäsittelyjärjestelmää, johon voidaan ottaa vastaan elinkeinoelämän tuottamia jätteitä & voidaan pitää kotitalouksien jätteenkäsittelymaksut kohtuullisena Toimivaa jätehuoltojärjestelmää uhkaa pirstaloituminen
Elinkeinoelämän tarvitsemat jätteenkäsittelypalvelut heikkenevät ja kallistuvat Ensisijainen vastuu (jätelain 32 ) 1) Asumisessa syntyvä jäte 2) SO-TE-KO jätteet 3) Julkisoikeudellisten yhteisöjen jätteet 4) Kivijalkaliikkeet 5) Maa- ja metsätalouden vaaralliset jätteet - Hallitusohjelman kirjaus kuntien vastuun rajaamisesta vain asumisessa syntyviin jätteisiin aiheuttaa jätevirtojen pienenemistä entisestään, joka aiheuttaa kapasiteetin vajaakäyttöä ja kotitalouksille lisäkustannuksia Toissijainen vastuu (TSV) (jätelain 33 ) Kunnan järjestettävä muu jätehuolto (elinkeinoelämän), jos jätteen haltija (yksityisen) palvelutarjonnan puutteessa pyytää JA jäte soveltuu kunnan jätehuoltojärjestelmään - Markkinaehtoisen toiminnan jäte- ja tulovirrat ylläpitävät toissijaisen vastuun jätehuoltojärjestelmää hankintalain johdosta palvelut heikkenevät VAI MAKSAVATKO KUNTALAISET TSV- PALVELUN VARALLAOLON? Markkinaehtoinen toiminta (HE hankintalaiksi) Kunnan sidosyksikköasemassa oleva (esim. kunnan jätelaitos) voi tuottaa markkinaehtoisia palveluja max. 5 %/500.000 liikevaihdostaan - Tekee markkinaehtoisesta toiminnasta käytännössä mahdotonta - Kapasiteetti vajaakäyttöön - Elinkeinoelämän palvelut heikkenevät ja kallistuvat
Yhdyskuntajätteen jakautuminen toimijoiden välillä Yhdyskuntajätteen määrä yhteensä n. 2,65 miljoonaa tonnia, josta: Kuntavastuullista jätettä: n. 1,5 miljoonaa tonnia Tuottajavastuun alaista: n. 650 000 tonnia Jätteen haltijan vastuulla (=elinkeinoelämä): n. 500 000 tonnia Kuntien jätelaitokset käsittelevät tänä päivänä n. 2 miljoonaa tonnia jätettä eli n. 500 000 tonnia myös yksityisten toimijoiden jätettä YKSITYISELLÄ PUOLELLA EI SIIS OLE EDES RIITTÄVÄÄ KAPASITEETTIA! Mihin tämä elinkeinoelämän jätemäärä toimitetaan käsiteltäväksi jos kuntien jätelaitokset eivät voi enää tarjota näitä palveluja? Lähde: Luvut ympäristöministeriön raportista, 20/2016
Miksi hankintalakiehdotus nykymuodossaan ongelmallinen? 1. JOS poiketaan direktiivin sallimasta liikkumavarasta (max. 20% liikevaihdosta) Hukataan rakennetun jätteenkäsittelyinfran käyttömahdollisuus Jätteenkäsittelypalvelua tarvitsevat yritykset joutuvat ahdinkoon Ei pystytä kehittämään uusia innovaatioita kiertotalouden edistämiseksi Asetetaan jätelaitokset eriarvoiseen asemaan muiden jäsenvaltioiden vastaavien toimijoiden kanssa (sisämarkkinakysymys) Aiheutetaan tilanne, jossa jätteenkäsittelymaksut nousevat maksajina: PKyritykset, maatalousyrittäjät ja kotitaloudet 2. Hankintalakiesitys puuttuu jätelaissa säädettyyn jätehuoltoon Hankintalain yhteydessä ei ole tehty vaikutustenarviointia 3. Johtaa taannehtivaan lainsäädäntöön (siirtymäsäännökset) 4. Johtaa byrokratian ja hallinnollisen taakan lisääntymiseen (KKV:n lisärooli) Huom! Hallituksen ohjelmassa sanotaan: EU-säännösten toimeenpanossa pidättäydytään kansallisesta lisäsääntelystä