AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMISTARPEET KAAKKOIS-SUOMEN KUNNISSA Päivi Kaski 2012
SISÄLTÖ 1 Johdanto... 3 2 Avoin varhaiskasvatus ja sen järjestäjät Kaakkois-Suomessa... 3 3 Kuntien varhaiskasvatuspalvelujen tila ja kehittämistarpeet... 5 4 Edes leikkikenttä kesäksi kuntoon maaseudun vanhempien näkemyksiä. 6 4.1 Palvelut omalle kylälle... 7 4.2 Avoimet palvelut vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden mahdollistajana... 8 4.3 Lapsille hoitopaikka läheltä, lastenkerhoja ja riittävää kotihoidontukea... 10 5 Selvityksen johtopäätökset... 11 2
1 Johdanto Tarkka-hankkeen avoimien varhaiskasvatuspalvelujen osiossa selvitettiin Kaakkois-Suomen maaseudun avoimen varhaiskasvatuksen nykytilaa ja tarpeita. Selvityksen tarkoituksena oli kuvata avoimen varhaiskasvatuksen ja vanhempien vertaistuen tarpeet ja toimintaverkosto maaseudulla; toimijat, toimintamuodot ja toimintapaikat. Kartoitukseen sisältyivät myös sellaiset palvelut ja palvelutarpeet, joihin koko perhe voisi osallistua yhdessä. Selvitys toteutettiin aikavälillä 1.11.11-15.6.12. Maaseudun palveluiden tilanteesta koottiin tietoa Kaakkois-Suomen kolmen alueellisen avk-verkoston kokouksissa, kuntakäynneillä sekä kahdella lomakekyselyllä. Ensimmäinen kyselyistä lähetettiin sähköisenä webropol-kyselynä Kaakkois- Suomen kuntien varhaiskasvatuksesta vastaaville viranhaltijoille ja siihen saatiin yhdeksän kunnan vastaukset. Toinen kysely suoritettiin jakamalla alle kouluikäisten lasten vanhemmille kyselylomakkeet maaseudun seitsemän lastenneuvolan terveydenhoitajan kautta Kouvolassa ja Etelä-Karjalassa. Vastauslomakkeita palautettiin 15.6.12 mennessä 40 kpl. 2 Avoin varhaiskasvatus ja sen järjestäjät Kaakkois-Suomessa Valtakunnan tasolla avoin varhaiskasvatustoiminta on tällä hetkellä käsitteiltään, organisoinniltaan ja toimintamuodoiltaan hyvin moninaista ja kirjavaa. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintamuodot ja määritelmät vaihtelevat niin alueellisesti kuin kunnallisestikin. Nykyisessä vuodelta 1973 olevassa päivähoitolaissa ei ole sanamuotoa avoin varhaiskasvatus vaan käsite leikkitoiminta. Päivähoitolain lisäksi avoimen toiminnan järjestämistä ja kehittämistä ohjaavat myös sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki ja perusopetuslaki koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta. Sisällöllistä kehittämistä ohjaavat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet tai omat perusteet avoimelle varhaiskasvatukselle. Muussa kuin kunnan järjestämässä avoimessa varhaiskasvatuksessa voidaan soveltaa em. ohjausta. Avoimen varhaiskasvatuksen toiminta on joko maksutonta tai siitä peritään kohtuullinen maksu. Maksu ei saa olla esteenä palvelun käyttämiselle. Tilat, toimintaympäristö ja - välineet tulee olla laadukkaita, turvallisia ja toimintaan sopivia. Kouvolan avoimen varhaiskasvatuksen verkosto on avointa varhaiskasvatusta kehittäessään ottanut käyttöön seuraavan määritelmän: Avoimella varhaiskasvatuksella tarkoitetaan ohjattua, lasten ja vanhempien tarpeista lähtevää toimintaa. Sitä toteutetaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja lapsia ja lapsiperheitä voimaannuttavien periaatteiden mukaisesti Palvelua järjestetään muun muassa avoimissa päiväkodeissa, kerhoissa ja perhepuistoissa ja sitä tuottavat kunnat, seurakunnat, järjestöt tai yksityiset palvelun tuottajat joko itsenäisesti tai yhteistyönä. Perheillä tulisi olla asuinpaikasta riippumatta tasa-arvoinen mahdollisuus valita erilaisia varhaiskasvatuksen palveluvaihtoehtoja tarpeidensa mukaan. Avoimia kohtaamispaikkoja tulisi olla tarjolla niille perheille, joilla ei ole varsinaista päivähoidon tarvetta. Avoimella varhaiskasvatuksella on tärkeä merkitys kotona olevien lasten ja perheiden hyvinvoinnille. Avoimen varhaiskasvatuksen tavoitteena on alusta lähtien ollut paikallisten ja perheiden tarpeiden huomioonottaminen. Palvelut ovat matalankynnyksen kohtaamispaikkoja, jotka tarjoavat lapsiperheille ohjattua toimintaa, yhdessä olemista, leikkiä, vertaistukea ja tukea vanhemmuuteen. Palvelu vastaa perheiden tarpeisiin moninaisesti, tukee perheitä ja vanhemmuutta tarjoamalla vaihtoehtoa päivä- 3
hoidolle, vertaisryhmätoimintaa ja sosiaalista kanssakäymistä aikuisille sekä virikkeitä ja varhaiskasvatusta lapsille. Avoin varhaiskasvatus mahdollistaa osallisuuden ja ehkäisee syrjäytymistä. Palvelujen saatavuudella tarkoitetaan ihmisten mahdollisuuksia päästä palvelujen piiriin. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2008 teettämästä selvityksestä ilmeni että kuntien järjestämiä avoimia varhaiskasvatuspalveluita löytyy asukasluvultaan suurista kunnista mutta vain noin kolmasosa alle 10000 asukkaan kunnista järjesti niitä. Seurakuntien järjestämiä avoimia palveluita sen sijaan oli lähes kaikilla kyselyyn vastanneilla paikkakunnilla (STM 2008). Tilanne Kaakkois-Suomen kunnissa on hyvin samankaltainen: Taulukko 1. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut Kaakkois-Suomen kunnissa JÄRJESTÄVÄ TAHO Kunta SRK MLL avoin päiväkoti lastenkerhot perhekahvilat perhepuisto perhekerhot (as.luku) Imatra 28541 0 22 0 Lappeenr. 72038 3 21 1 Lemi 3060 0 2 2 Luumäki 5130 0 4 1 Parikkala 5772 0 2 0 Rautjärvi 3934 0 4 0 Ruokolahti 5658 0 4 1 Savitaipale 3867 0 2 1 Taipalsaari 4916 0 3 1 Kouvola 88066 3 32 10 Hamina 21402 5 kaup,srk ja PeLa 10 0 Kotka 54845 4 16 3 -lisäksi 2 kaup. ja srk Miehikkälä 2204 0 1 0 Pyhtää 5352 0 3 0 Virolahti 3501 0 3 1 Taulukkoon 1 on koottu Kaakkois-Suomen kunnissa olevat avoimet varhaiskasvatuspalvelut (tilanne keväällä 2012). Kunnallisia toimipaikkoja löytyy Lappeenrannasta, Kouvolasta, Kotkasta ja Haminasta. Haminassa avointa päiväkotitoimintaa toteutetaan yhteistyössä kaupungin, seurakunnan ja Haminan pelastakaa Lapset ry:n paikallisyhdistyksen kanssa. Myös Kotkassa kaupungin neljän oman toimipaikan lisäksi järjestetään kahden kerhon toiminta yhteistyössä kaupungin ja seurakunnan kanssa. Yhteistyömuotoja ovat mm. ostopalvelu yhdistykseltä, tilan luovuttaminen toisen organisaation käyttöön tai kerho, jonka ohjaajat tulevat eri organisaatioista. Mikäli avointen varhaiskasvatuspalvelujen käsitteen alaa laajennetaan koskemaan myös sellaisia lapsille ja vanhemmille suunnattuja kokoontumisia tai kerhoja, joissa ei ole kasvatusalan ammattihenkilöitä toimintaa ohjaamassa, palvelujen lukumäärä kasvaa merkittävästi. Lasten askartelu- ja leikkikerhoja, perhekerhoja ja vastaavia toimintoja voivat ylläpitää esim. korttelikotiyhdistykset, 4h-liiton jäsenyhdistykset, Marttaliiton jäsenyhdistykset, liikuntaseurat, neuvolat, maahanmuuttopalvelut ym. Tätä selvitystä tehdessä tuli esille haja-asutusaluella toimivan äitiysja lastenneuvolan terveydenhoitajan kerran kuukaudessa vetämä Taaperokerho, joka sai paljon kiitosta vastaajilta ja jota pienen lapsen äiti kuvasi jopa henkireiäksi. 4
3 Kuntien varhaiskasvatuspalvelujen tila ja kehittämistarpeet Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaaville henkilöille lähetettyyn webropol-kyselyyn vastasi 9 henkilöä. Heistä viisi ilmoitti kuntansa järjestävän avoimia varhaiskasvatuspalveluita. Neljä vastaajaa ilmoitti ettei kunta niitä järjestä. Kuitenkin kahdessa kunnassa palveluita ollaan käynnistämässä tai suunnittelemassa. Syynä palveluiden puuttumisen kaikki neljä vastaajaa pitivät sitä, että palveluja järjestävät muut tahot. Lisäksi kahden vastaajan mielestä palveluille ei ole riittävästi kysyntää ja yhden vastaajan mukaan palveluille ei löydy tiloja. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin varhaiskasvatuspalvelut ovat heidän mielestään haja-asutusalueella asuvien perheiden saavutettavissa: Taulukko 2. Arvioikaa miten hyvin kunnassanne toteutetut avoimet varhaiskasvatuspalvelut ovat mielestänne haja-asutusalueilla asuvien perheiden saavutettavissa: Vastaajien määrä 9 1 erittäin hyvin 2 melko hyvin 3 jokseenkin huonosti 4 ei lainkaan tai niitä ei järjestetä kunnan järjestämät avoimet varhaiskasvatuspalvelut 1 1 2 5 seurakunnan järjestämät avoimet varhaiskasvatuspalvelut 0 8 0 0 yhdistyksen järjestämät avoimet varhaiskasvatuspalvelut 0 2 3 3 muun tahon järjestämät, minkä? 0 1 0 3 Yhteensä 1 12 5 11 Yhden vastaajan mielestä palvelut ovat erittäin hyvin maaseudulla saavutettavissa, muuten vastaukset sijoittuivat pääosin melko hyvin tai ei lainkaan -luokkiin. Useimmiten arvioitiin seurakunnan toiminnot saavutettavuudeltaan hyviksi. Vastaajilta kysyttiin mielipidettä maaseudun avointen varhaiskasvatuspalveluiden kehittämistarpeeseen. Neljä vastaajista oli sitä mieltä että niitä tulisi parantaa, yksi ei pitänyt parantamista tarpeellisena ja peräti neljä vastaajaa ei osannut ottaa asiaan kantaa. Avoimissa vastauksissa tuotettiin tapoja parantamiseen tai kehittämiseen. Vastausten ehdotukset olivat: järjestämällä kerhotoimintaa tarjota edes määräaikaista palvelua järjestämällä lisää kerhoja esim. päivähoidon yhteyteen lisätä palveluja Kuntien henkilöstöä pyydettiin arvioimaan, onko avoimilla varhaiskasvatuspalveluilla jokin erityinen merkitys haja-asutusalueella asuville lapsille ja heidän vanhemmilleen. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä (7) että näillä palveluilla on erityinen merkitys. Mahdollisuus olla ryhmässä, muiden tapaaminen (sekä lasten että vanhempien) nousi vastauksissa tärkeimmäksi merkitykseksi, se mainittiin neljässä vastauksessa. Tilaisuus tavata muita lapsia ja vanhempia Vertaistuki ja kohtaamispaikka perheille 5
Ainakin yhden palveluntuottajan ylläpitämä avoin varhaiskasvatuspalvelu olisi hyvä olla, jotta taattaisiin saatavuus myös haja-asutusalueiden perheille. Autoa ei ole käytössä kuitenkaan kaikilla ja syrjäytymisen uhka lisääntyy Näillä lapsilla on vähemmän mahdollisuuksia kokonaistarjontaan kuin taajamien lapsilla Muut kysymykset liittyivät varhaiskasvatusta laajemmin yleensä pienten lasten perheiden palveluihin ja palvelutarpeisiin maaseudulla. Yli puolet vastaajista (6) oli sitä mieltä että harvaan asutulla seudulla asumisesta seuraa perheille erityisiä pulmia tai haasteita palveluiden käytössä. Kolme vastaajaa ei osannut määritellä kantaansa. Erityisenä haasteena kaikissa vastauksissa mainittiin välimatkat ja kulkeminen palveluihin. Jos lähipalveluita ei ole, niin ongelmaksi tulee kulkeminen. Oma auto tarvitaan, koska joukkoliikenne kulkee harvakseltaan haja-asutusseudulla. Kysymykseen haja-asutusalueiden lapsiperhepalvelujen saavutettavuuden parantamisesta vastaajia pyydettiin valitsemaan enintään kolme annetuista vaihtoehdoista. Varhaiskasvatushenkilöt valitsivat kaksi vaihtoehtoa useimmiten (molemmissa viisi valintaa): Järjestämällä liikkuvat palvelut asiakkaiden luokse ( palvelut pyörillä ) Lisäämällä ja tukemalla kolmannen sektorin toimijoita palvelujen tuottajina Myös vaihtoehto varmistamalla hyvät julkiset kulkuyhteydet keskuksiin sai kolme valintaa, muut annetut vaihtoehdot jäivät kukin yhden vastaajan valitsemaksi. Viimeinen kysymyksistä koski arvioita siitä, millaisiin palveluihin ja tukimuotoihin tulisi yhteiskunnassa panostaa, jotta maaseudun pienten lasten perheiden hyvinvointia voitaisiin parhaiten ylläpitää ja kehittää. Annetuista vaihtoehdoista pyydettiin valitsemaan enintään neljä. Selvästi eniten valintoja sai vaihtoehto ohjattu toiminta lapsille ja vanhemmille yhdessä (9), seuraavaksi eniten kohtaamispaikat vanhemmille ja lapsille (6), ohjattu toiminta lapsille (5) ja enemmän tietoa perheille toimintamahdollisuuksista ja tukimuodoista (5). Taloudellisen tuen riittävyyttä (kotihoidontuen eri muodot) ei juurikaan kannatettu vastauksissa. 4 Edes leikkikenttä kesäksi kuntoon maaseudun vanhempien näkemyksiä Vanhempien näkemyksiä kartoitettiin käyttämällä kyselylomaketta, jota jaettiin Vuohijärven, Jaalan, Utin, Myllykosken, Inkeroisten, Lemin ja Rautjärven neuvoloiden kautta. Ensimmäisellä kysymyksellä selvitettiin, mitä varhaiskasvatuspalveluja neuvolan asiakasperheet olivat käyttäneet. 6
Taulukko 3. Onko perheestänne osallistuttu johonkin seuraavista järjestetyistä avoimista toiminnoista? Vastaajien määrä: 40 1 on osallistuttu 2 ei ole osallistuttu Seurakunnan perhekerho 23 14 Seurakunnan päiväkerho 20 19 MLL:n perhekahvila 13 22 Jokin muu, mikä 13 7 Kaupungin/kunnan leikkipuistotoiminta tai perhepuisto 3 34 MLL:n lastenkerho 0 3 Maaseudun lapset ja vanhemmat käyvät kyselyn perusteella tavallisimmin seurakunnan ylläpitämissä kerhoissa ja myös Mll:n perhekahvila oli usealle tuttu paikka. Jokin muu luokassa mainittiin useimmiten neuvolan järjestämä vauvaryhmä. Myös 4 h-kerho ja seurakunnan vauvaryhmä mainittiin. Vastaajista selvä enemmistö (25 vastaajaa) oli sitä mieltä että kotikunnassa on riittävästi avoimia palveluita. Riittämättöminä palveluita piti 9 vastaajaa ja kaksi ei määritellyt kantaansa. Kahdeksan vastaajaa kirjoitti, mitä palveluita he toivoisivat: Iltapäivällä/illalla tapahtuvaa harrastetoimintaa. Jumppa, askartelukerho, leikkipuisto yms. Perheliikunta, muskari, leikkipuistotoiminta (leikkipuistot edes kuntoon!) enemmän kurssi- ja vertaisryhmäpalveluja sinne missä asiakkaat on. Esim. Marttojen vauvanruokakurssille Kouvolaan on syrjäseudun asukeilta jopa 50 km:n matka yhteen suuntaan. Voisiko yhdistää "tempauksia" johonkin paikallistoimintaan? Puistoa (perhe), avoin päiväkoti, lapsiparkki Koulun jälkeistä toimintaa (valvottua) voisin veikata, että lapsiperheet kaipaisivat lisää. Lasten leikkipuistoja kaipaisimme. Ummeljoella ei ole yhtään kunnollista. Avoin päiväkoti Kädentaito- ja musiikkipohjaista toimintaa pienille 1v. ylöspäin 4.1 Palvelut omalle kylälle 33 vastaajaa 40:stä oli sitä mieltä että avoimia varhaiskasvatuspalveluita tulisi järjestää omalla kylällä tai asuinalueella, muiden vastaajien mielestä ne voisivat sijaita kauempanakin. Kysyttäessä maksimimatkaa kotoa kaksitoista vastaajaa ehdotti seuraavia enimmäiskilometrejä: 7
Taulukko 5. Toivottu enimmäismatka avoimen varhaiskasvatuksen palveluihin Maksimimatka kotoa Vastaajien lkm enint. 2 km 2 enint. 5 km 4 enint. 10 km 4 enint. 20 km 2 Kyselyn perusteella vanhemmat olisivat kiinnostuneita käyttämään lapsille ja vanhemmille järjestettyjä ohjattuja toimintoja. Useimmiten valittu vaihtoehto oli avoin päiväkoti/leikkipuistotoiminta. Omana ehdotuksena mainittiin leikkikenttäpalvelu kesäaikaan. Taulukko 6. Vanhempien kiinnostus eri toimintamuotojen käyttöön Mitä avoimen varhaiskasvatuksen palveluita olisitte jatkossa kiinnostuneet käyttämään? Avoin päiväkoti/leikkipuisto: toimintaa lapsille tai vanhemmille ja lapsille yhdessä 34 Kerhotoiminta lapsille 29 Perhekerho vanhemmille ja lapsille 26 Perhekahvila vanhemmille ja lapsille 21 Lapsiparkit: tilapäinen hoitomahdollisuus lapsille 19 Kylätalot, korttelikodit tai vastaavat: vanhemmille ja lapsille yhteinen tapaamispaikka, 11 "olohuone" Jokin muu, mikä? 1 Ei mitään avoimista palveluista 1 4.2 Avoimet palvelut vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden mahdollistajana Peräti 31 vastaajaa oli sitä mieltä että palveluilla on erityinen merkitys maaseudulla asuville lapsiperheille, jos heidän tilannettaan verrataan keskustoissa ja palvelutaajamissa asuviin. Kantaansa ei osannut sanoa 8 vastaajaa, mutta kukaan ei ollut sitä mieltä että erityistä merkitystä ei olisi. Kaikki 26 vastaajan perustelut kannalleen liittyivät sekä lasten että vanhempien tutustumiseen toisiinsa, tapaamisten mahdollistumiseen, vertaistuen ja kavereiden saamiseen. Näkemykset vastasivat täysin kuntien varhaiskasvatushenkilöstön näkemyksiä palvelujen erityisestä merkityksestä (s.4). Uudet asukkaat pääsevät piireihin mukaan Pitkien välimatkojen vuoksi kavereiden kanssa tavataan harvemmin Lapset tapaa muita ikäisiään, sillä omalla kylällä ei kavereita välttämättä löydy Luoda ns. kylähenkeä, tutustua muihin vastaavassa tilanteessa oleviin, vertaistuki Kyselylomakkeella palvelujen saatavuus määriteltiin ihmisten mahdollisuudeksi päästä palvelujen piiriin. Kartoituksessa pyydettiin arvioimaan varhaiskasvatuspalveluita laajemmin sitä, miten hyvin muutkin lapsiperheiden tarvitsemat palvelut ovat maaseudulla saavutettavissa. Lähes kaikkien vastaajien mielestä palvelujen saatavuutta pitäisi parantaa. 8
Taulukko 7. Palvelujen saatavuuden parantamistarve Pitäisikö haja-asutusalueilla asuvien lapsiperheiden palvelujen saatavuutta mielestänne parantaa? Kyllä 34 Ei 1 En osaa sanoa 5 Vanhempia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä tapaa parantaa maaseudun lapsiperhepalveluiden saatavuutta. Eniten toivottiin sitä että kolmannen sektorin rooli palvelujen ylläpitäjänä vahvistuisi. Lähes yhtä paljon kannatusta sai julkisten kulkuyhteyksien järjestäminen. Palvelujen järjestämistä liikkuviksi ei pidetty niin hyvänä vaihtoehtona kuin mitä kuntien varhaiskasvatushenkilö arvioi. Taulukko 8. Vanhempien näkemykset saatavuuden parantamistavoista Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista mielestänne kolme tärkeintä tapaa parantaa haja-asutusalueilla palvelujen saavutettavuutta Lisäämällä ja tukemalla ns. kolmannen sektorin, esim. srk:n, yhdistysten tai kylä- 26 toimikuntien ylläpitämiä palveluja maaseudulla Järjestämällä hyvät julkiset kulkuyhteydet keskuksiin (bussivuorot, linjataksit ym.) 20 Järjestämällä lapsille ja vanhemmalle ilmainen tai tuettu kyyti palvelun äärelle keskuksiin 17 Lisäämällä ja tukemalla yksityisyrittäjyyttä maaseudulla 17 Järjestämällä palvelut liikkuviksi asiakkaiden luokse ("palvelut pyörillä") 16 Jokin muu tapa, mikä? 3 En osaa sanoa 0 Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä että maaseudulla asuminen tuottaa ainakin jonkin verran erityisiä pulmia tai haasteita palvelujen käytölle tai saatavuudelle. Taulukko 9. Koetut haasteet palvelujen saatavuudessa Aiheutuuko maaseudulla asumisesta lapsiperheille erityisiä pulmia tai haasteita palvelujen käytön tai saatavuuden suhteen? Kyllä varsin paljon 8 Kyllä jonkin verran 25 Ei juurikaan 6 Ei lainkaan 1 En osaa sanoa 0 31 vastaajaa tarkensi avoimeen kysymykseen, millaisia koetut pulmat ja haasteet ovat. Lähes kaikki mainitsivat pitkät välimatkat, kuljetukset ja liikkumisen ongelmalliseksi. Auto on välttämätön omistaa ja mikäli puoliso käy autolla tarvittaisiin autoja perheeseen kaksi. Julkisen liikenteen katsottiin toimivan huonosti. Liikkuminen vie myös paljon aikaa. Kun palvelut keskittyvät taajamiin, on pakko olla kaksi autoa että pääsee esim. neuvolaan ja kaksi autoa taloudessa vaatii paljon rahaa. Matkoihin kuluu myös aikaa mikä vaatii arjen organisointia Etäisyydet voivat olla pitkät. Kaikilla ei ole autoa käytössä. Pienten lasten kanssa mahdotonta kävellä esim. 5 km matka kerhoon. 9
Kaupunkiin lähtö vaatii varsin hyvän organisoinnin päivälle, mm. syömiset, päiväunet, matkat. Reissu vie kuitenkin aina tunteja. Ei voi lähteä kävellen vaunuilemaan ja ihmisten ilmoille. 4.3 Lapsille hoitopaikka läheltä, lastenkerhoja ja riittävää kotihoidontukea Neuvola-asiakkaana olevilta vanhemmilta tiedusteltiin vielä, millaisiin lähiympäristön palveluihin ja tukimuotoihin yhteiskunnan pitäisi heidän mielestään panostaa. Heitä pyydettiin valitsemaan vaihtoehdoista neljä tärkeintä. Useimmiten vanhemmat valitsivat päivähoitopaikan sijainnin lähellä kotia ja seuraavaksi eniten toivottiin kotihoidontuen riittävyyttä. Lapsille suunnatut ohjatut kerhotoiminnot saivat selvästi useammin kannatusta kuin vanhempien ja lasten yhteiset toimintamahdollisuudet. Tieto mahdollisuuksista ja tukimuodoista ja tuki lasten kasvatukseen eivät nousseet erityisen tärkeiksi vaihtoehdoiksi. Tässä suhteessa vanhempien näkemykset eroavat paljonkin varhaiskasvatushenkilöstön valitsemista vaihtoehdoista. Taulukko 10. Yhteiskunnalta toivotut palvelut ja tukimuodot Millaisiin lähiympäristöstä saataviin palveluihin ja tukimuotoihin pitäisi yhteiskunnan panostaa maaseudun lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi? Päivähoitopaikka läheltä kotoa 29 Ohjattu toiminta lapsille (lastenkerhot ym.) 28 Yleisen kotihoidontuen riittävyys 27 Kotihoidontuen kuntalisän riittävyys 23 Kohtaamispaikat vanhemmille ja lapsille 17 Ohjattu toiminta vanhemmille ja lapsille yhdessä 16 Yksityisen hoidon tuen riittävyys 8 Enemmän tietoa perheille toimintamahdollisuuksista ja tukimuodoista 8 Tukea lasten kasvatukseen, millä tavoin? 3 Jokin muu tapa, mikä? 1 Tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen, millä tavoin? 0 Muutama vastaaja esitti toiveena tukea lasten kasvatukseen. Tapoina tässä mainittiin tapaamiset, ideariihet, palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä perheneuvolapalveluiden jalkauttaminen maaseudulle. Muu ehdotus palveluiksi liittyi neuvolan toimintaan: toivottiin neuvolapalvelun järjestämistä lääkäripäivien kanssa siten, että myös vanhemmilla ja vanhuksilla olisi mahdollisuus päästä lääkärin vastaanotolle. Kyselyn lopussa vastaajilla oli mahdollisuus vielä tuoda esiin omia näkemyksiään ja terveisiään. Kuudestatoista kommentista valtaosa liittyi toiveeseen julkisten palveluiden kuten neuvolan, kirjastojen ja koulujen säilyttämiseen maaseudulla. Neuvolat ehdottomasti säilytettävä (ja kirjastot). Monet ryhmät toimivat vapaaehtoisvoimin ja niissä on samat aktiivit tällaisiin voisi työllistää paikallisia Maaseudulta on palvelut karsittu pikkuhiljaa. Nyt pitäisi jotain palauttaa, tyhjiä tiloja on pilvin pimein, joissa voisi sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä jne. pitää vastaanottoa esim. 1 x kk 10
5 Selvityksen johtopäätökset ja suositukset Kuunnellaan asukkaita palvelurakenteita kehitettäessä. Pyritään säilyttämään ja kehittämään hyväksi havaittuja asioita. Asukkaiden näkemysten vastaiset palvelujen supistamiset luovat helposti epävarmuuden ja lamaannuksen ilmapiiriä. Lähdetään maaseudulla jo olemassa olevista mahdollisuuksista: ylläpidetään ja kunnostetaan leikkipuistoja ja kenttiä, selvitetään perheiden kokoontumisille ja kerhoille soveltuvat tilat. Selvitetään kylillä jo toimivat kerhot, vahvistetaan niiden toimintaa ja huolehditaan jatkuvuudesta. Innostetaan ja kannustetaan järjestöjen aktiiveja ja asukkaita toimintojen järjestämiseen. Yhdistetään kolmannen sektorin, seurakunnan, yksityisen ja julkisen sektorin voimavarat: voisiko perheiden toivomia palveluita toteuttaa yhteisissä tiloissa ja/tai käyttäen yhteisesti henkilöstöresursseja? Voidaanko leikkikenttiä ja toimipaikkoja kunnostaa yhdessä? Kun tilat ja toimipaikat (ulkona/sisällä) ja potentiaaliset toimijat ja henkilöt on tiedossa, voitaisiin suunnitella liikkuvien kiertävien palveluiden järjestämistä. 11