Globaalit ilmiöt vievät kohti kestävää taloutta



Samankaltaiset tiedostot
Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Uusi puu. kertoo, mihin puu pystyy SUSANNA WINQVIST MHY PIRKANMAA / NAISTEN METSÄPÄIVÄT

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Konkretiaa puuhun perustuvilla ratkaisuilla PÄÄTTÄJIEN 43. METSÄAKATEMIA EVELIINA POKELA

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA Pentti Ilmasti

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia Pia Nilsson, UPM

Biotalouden edelläkävijä

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Maailma tarvitsee Metsää

METSÄSSÄ KASVAA SUOMEN TULEVAISUUS

Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? Puusta tehdyt tuotteet voidaan kierrättää. Suomesta n. 75 % on metsää. Puu korvaa uusiutumattomia raaka-aineita.

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Uudenmaan metsäbiotalous

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2014 oli 5,0 miljardia euroa, ja se työllistää henkilöä. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa.

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Satakunnan metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

Metsäklusterin tutkimus v

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA. Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, Alina Ruonala-Lindgren

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Pirkanmaan metsäbiotalous

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Johtavatko megatrendit biotalouteen?

Metsään-jatkokurssi Biotalous. Mikko Tilvis , Tampere

Biotalouden uudet tuotteet

Pohjanmaan metsäbiotalous

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Kainuun metsäbiotalous

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Kymenlaakson metsäbiotalous

Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group

Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto

Monikäyttöinen paperi. Paperi

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Metsä Groupin biotuotetehdas

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Metsäalan tuotteiden ja palveluiden uusia tuulia. Hilkka Haatainen Stora Enso metsä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous

Metsäteollisuus vahvassa nousussa Martti Asunta, hallituksen pj, Metsä Group

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Suomen Metsäsäätiö Kansalaiskysely. Pohjoisranta Burson-Marsteller 08/2018

Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin

Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä. Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

Metsäala ja sen työvoimatarve 2022 Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalolla Sixten Sunabacka

Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi

Transkriptio:

Katse vuoteen 05

Globaalit ilmiöt vievät kohti kestävää taloutta Vuonna 030 maailmassa tarvitaan 50 % nykyistä enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän vettä. Väestönkasvu ja kiihtyvä kaupungistuminen aiheuttavat kilpailua resursseista ja luonnonvaroista. Ihmiset vaurastuvat ja keskiluokkaistuvat erityisesti kehittyvissä talouksissa ja kaupungeissa. Samalla resurssien ja kulutushyödykkeiden käyttö lisääntyy. Ympäristön kuormittuminen ja ilmastonmuutos aiheuttavat yhä suurempaa huolta. Digitalisoituminen on joillekin aloille suuri haaste, toisille uusi bisnesmahdollisuus. Vuonna 05 biotalous luo uutta talouskasvua ja hyvinvointia sekä vastaa suurten ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Yrityksille biotalous tuo uutta liiketoimintaa ja mahdollisuuden tuottaa korkeamman lisäarvon tuotteita. Kuluttajille biotalous merkitsee mahdollisuutta valita kestävämmän tavan kuluttaa ja elää. Tietoiset kuluttajat haluavat vaikuttaa ja valita tuotteita, joiden valmistuksessa käytetään tehokkaasti resursseja ja uusiutuvia raaka-aineita. Vuonna 030 maailmassa tarvitaan: Maailmanlaajuiset, suuret ilmiöt ohjaavat kulutus valintoja ja vaikuttavat siihen, miten ja mitä resursseja käytämme. Tietoiset kuluttajat haluavat vaikuttaa ja valita. He haluavat valita tuotteita, joiden tuotannossa käytetään tehokkaasti resursseja ja uusiutuvia raaka-aineita. KULUTUSVALINNAT RATKAISEVAT

Hyvää asumista 100 000 ihmistä maailmassa tarvitsee joka päivä uuden kodin. Vuoteen 00 mennessä koteja on rakennettava kolmelle miljardille ihmiselle. Väestön kasvun ja kaupungistumisen myötä asuminen keskittyy kaupunkiseuduille. Rakentamiseen kuluu puolet maailman luonnonvaroista, ja rakentaminen tuottaa 40 prosenttia kaikista jätteistä. 1 3 5 4 Kuvat: 1. StoraEnso. UPM 3. StoraEnso 4. UPM 5. StoraEnso Vuonna 05 elämäntavat ja yksilölliset tarpeet ohjaavat asumisen ja sisustuksen valintoja. Eettisyys ja ympäristöarvot liittyvät vahvasti asumiseen ja elinympäristöön. Puu vastaa tietoisen kuluttajan tarpeisiin ja unelmiin hyvästä asumisesta. Ilmastoystävällisyyden ja uusiutuvuuden vuoksi puutuotteilla on ylivoimainen kilpailuetu. Puu on tutkitusti terveellisyyttä ja viihtyisyyttä lisäävä materiaali ja sillä on samankaltainen stressiä alentava vaikutus kuin luonnolla. Puurakentamisesta on tullut teollisen mittakaavan liiketoimintaa. Puumateriaalien tuntemus on laaja, raaka-aineet ovat korkealaatuisia ja rakentamisen ratkaisut innovatiivisia. Suomalainen puuarkkitehtuuri ja -design on kansainvälisesti arvostettua. Ilmastonmuutoksen hidastaja Puurakentaminen ja -tuotteiden käyttö hidastaa ilmastonmuutosta, sillä kasvaessaan puut sitovat ilmakehästä hiilidioksidia, joka varastoituu hiilenä puun runkoon ja edelleen rakennuksiin jopa vuosisadoiksi. Puusta ja sen ainesosista ei synny myöskään ongelmajätettä. Puu soveltuu kaikkiin rakennustyyppeihin: asumiseen, julkisiin tiloihin, toimistoon ja vapaa-aikaan. Puulla voi korvata rakentamisen materiaaleja, jotka kuormittavat ympäristöä. Rakentamisessa käytetään puun ja muiden rakennusmateriaalien yhdistelmiä, komposiitteja, korvaamaan öljypohjaisia raakaaineita. Maailmanlaajuiset erikoiskemikaaleja ja teknisiä materiaaleja valmistavat asiakkaat pystyvät korvaamaan fossiilisten raaka- aineiden käyttöä uusiutuvalla vaihtoehdolla. Esimerkiksi rakennusteollisuudessa ligniini on korvannut vaneri- ja puupaneeliliimoissa käytettyjen fenolien ja vaahdoissa käytetyn polyolin. Puu vastaa tietoisen kuluttajan tarpeisiin ja unelmiin hyvästä asumisesta. 3

Hyvinvointia ja elämyksellistä vapaa-aikaa Tietoiset kuluttajat valitsevat kestävämmän tavan kuluttaa ja elää. He arvostavat yksilöllisiä tuotteita ja palveluita, joilla voivat erottautua. 5 4 3 1 Puu korvaa muovia tai muita uusiutumattomia materiaaleja eri tuotteissa. Puuta ja puupohjaisia materiaaleja käytetään mitä erilaisimpiin tuotteisiin: rakentamiseen, pakkauksiin, uusiutuviin polttoaineisiin, sisustukseen, tekstiileihin, elintarvikkeisiin, kosmetiikkaan, lääkkeisiin, urheiluvälineisiin ja pienelektroniikkaan. Tunnetuille brändeille puu on raaka-aine, joilla voi erottautua ja joka vastaa tietoisen kuluttajan vaatimuksiin. Puu korvaa uusiutumattomia materiaaleja Länsimaissa paperin kulutus on vähentynyt. Kehittyvissä maissa, kuten Afrikassa ja Aasiassa, paperin kulutus kasvaa, erityisesti pehmopapereilla ja hygieniatuotteilla on suuri kysyntä. Puun lukuisia yhdisteitä ja muita metsästä saatavia raakaaineita käytetään yhä enemmän lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Elintarviketeollisuus tuottaa asiakkailleen lisäarvoa hyödyntämällä puun terveysvaikutuksia ja puusta saatavia ainesosia. Kuluttajat valitsevat tuotteita, jotka voi kierrättää ja käyttää raaka- aineena uusien tuotteiden valmistuksessa. Puumassasta valmistetut raaka-aineet voi viedä käytön jälkeen kierrätyspisteisiin, jotka sijaitsevat kätevästi kulkureittien varrella. Kuvat: 1. Metsä Group. StoraEnso 3. UPM 4. Onebone Oy 5. Metsä Group 4

Kestävää liikkumista ja uusiutuvaa energiaa Työ, vapaa-aika ja asuminen liikuttavat ihmisiä entistä enemmän. Erityisesti työmatkailijoiden osuus on kasvanut työpaikkojen keskittyessä kaupunkiseuduille ja kasvukeskuksiin. Kasvava energiantarve uhkaa lisätä uusiutumattomien luonnonvarojen, kuten öljyn ja kivihiilen kulutusta. 1 4 3 Vuonna 05 Suomessa on käynnissä ja suunnitteilla useita biojalostamohankkeita. Metsäteollisuuden biojalostamot sijaitsevat sellu- tai paperitehtaiden yhteydessä, jolloin puuraaka-ainetta ja sen sivuvirtoja voidaan hyödyntää tehokkaasti erilaisten tuotteiden, esimerkiksi uusiutuvan dieselin valmistuksessa. Puu on uusiutuva ja ympäristöystävällinen raaka-aine, mutta myös energialähde. Hyvän materiaalitalouden mukaisesti puun eri osat hyödynnetään tuotteiden valmistuksessa. Polttoaineita, kuten uusiutuvaa dieseliä, voidaan jalostaa hakkuutähteistä, kannoista ja kuoresta. Sellu- ja paperitehtaiden, kuten biojalostamoidenkin, sivutuotteena syntyy energiaa, jota käytetään laitosten käyttöenergiana. Metsäteollisuuden tuotteet voidaan kierrätyksen jälkeen ja elinkaarensa lopuksi hyödyntää vielä uusiutuvana energiana. Kuvat: 1. UPM. StoraEnso 3. UPM 4. UPM Biopolttoaineiden maailmanlaajuiset markkinat ovat noin 70 miljardia euroa, ja niiden arvioidaan kasvavan 8-18 % vuosittain 00 mennessä. Lähde: UPM 5

Vilkasta kaupunkielämää Vuoteen 030 mennessä arviolta 70 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa, joissa kulutetaan suurin osa maailman raaka-aineista ja energiasta. Kulutustottumukset ovat muuttuneet kaupungistumisen ja keskiluokkaistumisen myötä. Kuluttajat haluavat ratkaisuja, jotka helpottavat arkea. Tietoinen kuluttaja etsii elämyksiä, mutta ei halua kuormittaa valinnoillaan ympäristöä. 5 4 Kuvat: 1-3. StoraEnso 4-5. Metsäteollisuus ry Maailman pakkausmarkkinat kasvavat vauhdilla kaupungistumisen, digitalisoitumisen ja globaalin verkkokaupan myötä. 3 Puukuidusta valmistetut pakkaukset valmistetaan energiatehokkaasti uusiutuvista raaka-aineista. Ne ehkäisevät jätevuoria, sillä niiden 1 kierrätystehokkuus on huippuluokkaa muihin pakkausmateriaaleihin verrattuna. Vastuullisesti valmistettu pakkaus tuottaa lisäarvoa, on kiinteä osa brändiä ja myyntiä lisäävä elementti. Ekologisuuden lisäksi tuoteturvallisuus, lujuus ja keveys ovat pakkaajille ja kaupalle kilpailuetu. Pakkauksissa hyödynnetään älyominaisuuksia, jolloin ne säilyttävät ruuan pidempään ja ehkäisevät siten ruokahävikkiä. Kuljetus, varastointi, pakkausten siirtely ja esillepano toteutuvat tilaa ja kustannuksia säästäen. Kartonkiin pakataan lukuisia luksus- ja arkipäivän tuotteita, ruokaa, hygieniatuotteita, lääkkeitä ja kosmetiikkaa. Uuden sukupolven tekstiilikuidut Vaateteollisuuteen on kaivattu uusiutuvasta raaka-aineesta tehtyjä materiaaleja. Suomessa keinokuiduille ja puuvillalle on kehitetty useita vaihtoehtoja. Ne korvaavat aiemmin käytetyt öljypohjaiset keinokuidut ja vettä kuluttavan sekä viljelysmaata ruuan tuotannosta vievän puuvillan. Puukuidusta valmistetut kankaat ovat osa liiketoiminnassaan vastuullisesti toimivien tekstiilivalmistajien tuotetarjontaa. Vaatteiden valmistuksessa hyödynnetään muun muassa koivusta valmistettua uuden sukupolven tekstiilikuitua. Liukosellusta valmistetaan erilaisia tekstiilejä. Tunnetuimmat ovat viskoosi, modaali, rayon ja lyocell. Selluloosan fibrilleistä saadaan kehrättyä vahvaa lankaa, josta on kehitetty uusia kangaslaatuja. Paperi on edelleen suosittu materiaali korkealaatuisissa aikakauslehdissä, joista haetaan tietoa, mielihyvää ja hengähdystaukoa arjesta. Eri mediat yhdistyvät mainonnassa ja tuoteinformaatiossa luovasti. Perinteinen paperi ja digitaalinen älypaperi yhdistävät kuluttajan ja brändin innovatiivisella tavalla sekä paperi- että pakkaustuotteissa. 6

Kestävä ja menestyvä biotalous Vuonna 05 Suomesta on tullut biotalouden mallimaa. Suomalaiset metsät ovat vihreää kultaamme. Uusiutuvaa raaka-ainetta, joka taipuu biotalouden moniksi tuotteiksi. Tuotteiksi, jotka ovat kierrätettäviä ja ilmastonmuutosta ehkäiseviä ja joilla on miljardeja käyttäjiä joka päivä. Metsäbiotalouden uudet teknologiat pohjautuvat vahvasti suomalaiseen cleantech-osaamiseen. Biotalous synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja metsäteollisuuteen ja muille toimialoille. Syntyy uusia tuotteita ja lisäarvoa tuovia ratkaisuja - kokonaan uusia liiketoimintamalleja. Luonnonvaroja käytetään älykkäästi ja kestävästi resursseja säästäen. Tietoiset kuluttajat haluavat vaikuttaa valinnoillaan. He suosivat uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettuja tuotteita ja ymmärtävät niiden merkityksen ilmastonmuutoksen estäjinä ja resurssien säästäjänä. Toimialojen rajat ovat hälventyneet. Suurten yritysten ympärille on syntynyt yritysekosysteemejä, joissa metsäteollisuuden arvoketjua ovat täydentämässä kasvuhakuiset PK-yritykset. Metsäteollisuus ja sen arvoketjussa toimivat yritykset jalostavat tuotteita ja tuottavat raaka-ainetta jatkojalostukseen. Yhteiskunta tarjoaa kehittämisympäristön, joka vauhdittaa alan uudistumista. Metsäteollisuus luo suomalaista hyvinvointia puuhun perustuvilla ratkaisuilla, investoimalla, työllistämällä ja maksamalla veroja. Biotalous vie kestävää kehitystä Suomen metsistä maailmalle, sillä Suomessa ja metsäteollisuudessa on tehty hyviä päätöksiä. Suomalaiset metsät ovat vihreää kultaamme. Uusiutuvaa raaka-ainetta joka taipuu biotalouden moniksi tuotteiksi. Metsäteollisuus ja sen arvoketjussa toimivat yritykset jalostavat tuotteita ja tuottavat raaka-ainetta jatkojalostukseen. Yhteiskunta tarjoaa kehittämisympäristön, joka vauhdittaa alan uudistumista. Biotalous synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja metsäteollisuuteen ja muille toimialoille. Syntyy uusia tuotteita ja lisäarvoa tuovia ratkaisuja - kokonaan uusia liiketoimintamalleja. Luonnonvaroja käytetään älykkäästi ja kestävästi resursseja säästäen. Tietoiset kuluttajat haluavat vaikuttaa valinnoillaan. He suosivat uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettuja tuotteita ja ymmärtävät niiden merkityksen ilmastonmuutoksen estäjinä ja resurssien säästäjänä. Vuonna 05 Suomesta on tullut biotalouden mallimaa. Metsäteollisuus luo suomalaista hyvinvointia puuhun perustuvilla ratkaisuilla, investoimalla ja työllistämällä. Biotalous vie kestävää kehitystä Suomen metsistä maailmalle, sillä Suomessa ja metsäteollisuudessa on tehty hyviä päätöksiä. 7

Lue lisää uusiutuvasta metsäteollisuudesta ja sen mahdollisuuksista. Biotalouden tekoja ja tarinoita: www.metsateollisuus.fi twitter@metsateollisuus blogi www.lastuja.fi www.facebook.com/metsateollisuus Metsäteollisuus 05