Puustinen, K. 1996. Suomen teollisuusmineraalikaivokset vuosina 1737-1995. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti MlO.l/-96/2. 52 sivua, 2 kuvaa ja 4 taulukkoa. Suomessa on vuoteen 1995 mennessa toiminut tai on taiia hetkella toiminnassa kaikkiaan 186 teollisuusmineraaleja tai teollisuuskivia louhivaa kaivosta. Selvitykseen on otettu mukaan myos vanhat ja pienet koelouhokset kuvaamaan kaivostoiminnan historiallista kehitysta. Vanhimmat teollisuusmineraalikaivokset ovat jo vuonna 1737 ki rjallisuudessa mainitut Someron ja Tammelan ja Kemion pegmatiittikaivokset. Pisin toiminnan kokonaiskaari on ollut Kemion pegmatiittikaivoksilla, tosin keskeytyksin eri kohteissa vuodesta 1737 alkaen nykypaivaan asti eli 259 vuotta. Ja jestyksessaan muita kohteita ovat Hiekkamaen kvartsikaivos vuosina 191 4-1988 yhteensa 74 vuotta ja Paakkilan asbestikaivos vuosina 1904-1975 yhteensa 71 vuotta. Katsauksessa esitetaan kaivoksista seuraavat tiedot: nimi, sijaintikunta, esiintyman Ioytovuosi, kaivoksen toiminta-aika, mikali mahdollista vuosittaiset louhintamaarat, mineraalit, tarkeimmat laskennalliset keskipitoisuudet seka kirjallisuusviitteet. Kattavat tiedot louhintamaarista alkavat vuodesta 1944 ja varsinaisesti vasta vuodesta 1965. Lukumaaraisesti eniten on kaikkiaan ollut maasalpaa ja kvartsia tuottaneita pegmatiittikaivoksia (31.7 %), vaikka tonnimaaraisesti niiden osuus on vain 3.5 %. Kaikkien teollisuusmineraalikaivostenyhteinen malminlouhinta on ilman sivukiven louhintaa ollut 157.0 Mt. Tasta maarasta on apatiittikaivosten osuus ollut 93.7 Mt (59.7 %), wollastoniitin louhinta kalkkikaivoksista 30.0 Mt (19.3 Oh) ja talkkikaivosten osuus 16.6 Mt (10.6 %). Suurimmat yksittaiset kaivokset ovat olleet Siilinjarvi (93.6 Mt), lhalainen (kalkkikiven osalta 30.3 Mt), Lahnaslampi (9.7 Mt), Kemio (4.1 Mt vuoden 1965 jalkeen), Kinahmi (4.0 Mt) ja Horsmanaho (3.4 Mt). Merkittavimmat mineraalit niiden tuotannon arvon rnukaan ovat olleet talkki, apatiitti, wollastoniitti, kvartsi, maasalpa, asbesti, teollisuuskivet.
Puustinen, K. 1996. Suomen teollisuusmineraalikaivokset vuosina 1737-1995 [Industrial minerals mines in Finland during 1737-19951. Geological Survey of Finland, Open-file report M10. I/-96/2. 52 pages, 2 figures and 4 tables. Until the year 1995, in all 186 industrial mineral or industrial stone mines and quarries have been operating in Finland. In order to illustrate the progress of the mining history, also very small and old test pits have been included in the present report. The oldest mines have been dated already to the year 1737 which is represented by the small-scale mining at the Somero - Tammela and Kemio pegmatites. The pegmatite mines at Kemio have the longest lifetime of almost 260 years from 1737 to the present day. Other long-lived operations have been taken place in Hiekkamaki for quartz during 1914-1988, and in Paakkila for asbestos during 1904-1975. The present report introduces the following data for each industrial minerals mine: name, area, year of discovery, operating years, if possible annual mine output, main minerals produced, calculated average grades, and references. Complete data on mine output in Finland is not available until1 the year 1944 but in fact starting from 1 965. Introduce In number, the main part of the industrial mines have been producing feldspar and quartz from pegmatites (31.7 %), although in tonnage their share is only 3.5 % from the total number of mines. The total mine ore output have been 157.0 million tonnes. Calculated from this amount of ore, the apatite mines have a share of 93.7 million tonnes (59.7 %), production of 30.0 million tonnes.of wollastonite as a by-product from limestone mines (1 9.3 %), and the talc mines have a share of 16.6 million tonnes (1 0.6 %). Regarding the ore output, the largest individual mines have been Siilinjarvi (93.6 million tonnes) for apatite, lhalainen (30.3 million tonnes of limestone) for wollastonite, Lahnaslampi (9.7 million tonnes) for talc, Kemio (4.1 million tonnes, after the year 1965) for feldspar and quartz, Kinahmi (4.0 million tonnes) for quartz, and Horsmanaho (3.4 million tonnes) for talc. The value of the historical industrial minerals production have been estimated. In the declining order the most important minerals are talc, apatite, wollastonite, quartz, feldspar, asbestos, and industrial rocks.
Taulukko 1. Suomessa vuoteen 1995 mennessa toimineiden teollisuusmineraali ja -kivikaivoksien Ioytoaika, toimintavuodet, paamineraalit, kokonaislouhinta (tonnia), malminlouhinta (tonnia) ja laskennalliset keskipitoisuudet %). Arvioon perustuvat lukuarvot on merkehty kursiivilla. Kirjallisuusviitteet esitetaan taman taulukon jatko-osassa. Kalvos Kunta Lliyto Tolmlntavuodet Paamineraalit kokonalslouhlnta Malmlnouhlnta Pltolsuudet Sokli Savukoski Saarinen Siilinjl~i Siilinjarvi Siilinjlrvi Holrnbergsgrufvan Juankoski Maljasalrni Outokumpu Tiilikainen Outokurnpu Erolannierni Tuusnierni Hirviranta Tuusnierni Paakkila Tuusniemi K81io Kiikala Jynkkl Kuoplo Laivonsaari Kuopio Kultakallio Leppavirta KIlrrnerinne Leppavirta Plklrinne Le ppavirta Suurenkahanvuori Leppavirta Klrplll MBntyharju Li kasenlahti Pertunrnaa Heirnari Ristiina Pihlajalahti Savonlinna Tatvisalo Savonlinna ROnk6nvaara Savonranta Riiapysjlrvi Tuusniemi Sotka Varnrnala Soukko Vammala Vira Vamrnala Vuorilahti Helsinki lsopll Kalvola Pihlajavaara Puolan ka Ruma Sotkamo Riihikangas Eno Glimrnerbrottet Kisko Kankkusenkallio Kiiee 1967 1958 1958 1858e 1920 e 19200 19200 19200 2500 ekr 1858e 1898 e 1863e 1898 e 1898 e 1898 e 1898 e 1842 e 1850 e 1814 e 19250 1814e 1850 e 19178 1924e 1978-80 1966 1966-18580 1920 e, 1943-53 19370 19370 19370 1904-10, 1918-75 18580 1898 e 19170 1900-a 1900-a 1900-a 1900-a 1850-1, 1917?, 1936-47 1850-1 1815, 1917? 19250 1850-1 1850-1 1917? 19240 1750-1 1917 1858e 1917 1850 e 194647 1824 e 1824 e 1921 1947 1938 e, 1940-1? 18240 18240 1940-1 Apatiitti Apatiitti Apatiitti, kalsiitti, kiille Asbesti Asbesti Asbesti Asbesti Asbesti. Asbesti Grafiitti Grafiitti Grafiitti Grafiitti Grafiitti Grafiitti Grafiitti Grafiitti Grafiitti Grafiitti Grafiitti Grafiitti Grafiitti Grafiitti Grafiitti Grafiitti Grafiitti Granaatti Granaatti Kaoliniitti Kaoliniitti Kiille Kiille Kiille 70 960 1 000 121 727 559 86 253 4 922 978 20 60 lo00 10 1 500 600 300 30 260 lo00 3000 71 9 250 56 720 20 APAT 1 000 10 APAT 93 630 153 8 APAT, 1 KALS 61 188 67 ASB 586 076 20 10 50 GRAF 300 50 GRAF 5 50 GRAF 500 5OGRAF 600 100 GRAF 200 50 GRAF 20 100 GRAF.95 500 50 GRAF 3 000 50 GRAN 383 250 64 ASBE 50 GRAF 50 GRAF 100 KAOL