Yksivaiheinen yli- ja alijänniterele

SPAU 121 C Yksivaiheinen ylija alijänniterele Käyttöohje ja tekninen selostus U n = 100V 110V f n = 50Hz 60Hz 2 5 B U U > U < IRF SPAU 121 C 80...265V ~ 18...80V U aux U > U n STEP 0.8 1.2 1.6 STEP SPCU 1C1 REGISTERS 0 0 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 U > / U n U max / U n U ) n ( U < ) t / t > [%] t /t < [%] SGR 1 2 3 4 5 6 7 8 0 1 0.5 t > [ s] k > 0.05 1.0 U U < 1 2 3 4 5 6 7 8 1307 RS 612 Ser.No. 1316 SPCU 1C1

1MRS 751944-MUM FI Julkaistu 2000-08-25 Päivitetty 2002-10-03 Versio B (korvaa 34 SPAU16 FI1) Tarkastanut MK Hyväksynyt OL SPAU 121 C Yksivaiheinen ylija alijänniterele Pidätämme itsellämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta Sisältö Ominaisuudet... 2 Käyttötarkoitus... 3 Toimintaselostus... 3 Liitännät... 4 Lähtöreleiden asettelu... 6 Toimintamerkit... 7 Yhdistetty teholähde- ja I/O-moduuli... 7 Tekniset tiedot (päivitetty 2002-10)... 8 Sovellutusesimerkkejä... 10 Koestus... 14 Ylläpito ja huolto... 18 Varaosat... 18 Tilausnumerot... 18 Mittapiirrokset ja asennus... 19 Tilaustiedot... 19 Yli- ja alijännitereleen SPAU 121 C käyttöohjeeseen kuuluu tämän yleisen osan lisäksi seuraavat osakäyttöohjeet: Yli- ja alijänniterelemoduuli SPCU 1C1 C-tyypin SPC-relepistoyksiköiden yleiset ominaisuudet 1MRS 750948-MUM FI 1MRS 750914-MUM FI Ominaisuudet Vakio- tai käänteisaikainen yksivaiheinen ylijännitesuojaus Vakio- tai käänteisaikainen yksivaiheinen alijännitesuojaus Vapaasti määriteltävät lähtöreleiden toiminnat Joustavat toimintojen valintamahdollisuudet erityyppisissä sovellutuksissa Asetteluarvojen, mitattujen jännitteiden, vikahetkellä rekisteröityjen tietojen, jne. numeerinen näyttö Tiedonsiirtomahdollisuus sarjaväyläliitynnän kautta Releen jatkuva itsevalvonta ja sisäisten vikojen diagnostiikka 2

Käyttötarkoitus Yli- ja alijänniterele SPAU 121 C on tarkoitettu verkon jännitteen valvontaan ja rekisteröintiin ja moottorien alijännitesuojaukseen. Suojarele muodostaa kokonaisuuden, joka sisältää ylija alijännitesuojan sekä joustavat laukaisu- ja hälytystoiminnot. Toimintaselostus Yli- ja alijänniterele SPAU 121 C on toisiorele, joka liitetään suojattavan kohteen jännitemuuntajiin. Rele mittaa jatkuvasti suojattavan kohteen pääjännitteitä. Vikatapauksessa suojarele hälyttää tai ohjaa katkaisijaa, riippuen valitusta suojaustavasta. Jos ylija alijänniterele SPAU 121 C:n mittaama jännite ylittää ylijänniteportaan U> asetteluarvon, ylijänniteporras havahtuu. Kun aseteltu toiminta-aika t> tai käänteisaikatoiminnassa ylijännitteen suuruudesta riippuva aika on kulunut loppuun portaan ollessa edelleen havahtuneena, rele antaa laukaisusignaalin. Vastaavasti jos suojareleen mittaama jännite alittaa alijänniteportaan U< asetteluarvon, rele havahtuu ja antaa laukaisusignaalin ajan t< tai käänteisaikatoiminnassa ylijännitteen suuruudesta riippuvan ajan kuluttua. Sekä yli- että alijänniteportaalle voidaan määritellä vakio- tai käänteisaikaviiveen mukainen toiminta. Ylijänniteportaalle on valittavissa kaksi jyrkkyydeltään erilaista käänteisaikakäyrästöä, käyrästöt A ja B, ja alijänniteportaalle yksi, käyrästö C. Alijänniteportaan laukaisu voidaan lukita tuomalla releelle ulkoinen lukitusjännite. Yli- ja alijännitereleen havahtumisista saadaan kosketintiedot, joita voidaan edelleen käyttää esimerkiksi saman suojauskohteen suojareleiden lukitussignaaleina. Releessä on yksi ulkoisella ohjausjännitteellä ohjattava, optisesti erotettu logiikkatulo, jota käytetään lukitustulona. U VAKIO- TAI KÄÄNTEISAIKAINEN YLIJÄNNITEPORRAS 59 TRIP 1 TRIP 2 VAKIO- TAI KÄÄNTEISAIKAINEN ALIJÄNNITEPORRAS 27 SIGNAL 1 START 1 LUKITUSTULO ALIJÄNNITEPORTAALLE START 2 IRF LUKITUS SARJALIIKENNEPORTTI SARJA I/O Kuva 1. Yli- ja alijänniterele SPAU 121 C:n suojaustoiminnot. Ympyröissä olevat numerot viittaavat ko. suojaustoiminnon ANSI-numeroon (ANSI = American National Standards Institute). 3

Liitännät L1 L2 L3 Rx Tx + - (~) (~) Uaux SPA-ZC_ BS IRF START2 START1 SIGNAL1 TRIP2 TRIP1 13 1415 10 11 61 62 70 7172 73 74 75 77 78 80 81 68 69 65 66 SERIAL PORT 110V 100V _ E F D C B A U3 + - SGR/1 U3 IRF SS1 SGR 1 1 1 1 3 2 4 7 5 8 6 U > t>,k> TS1 SGB/5 SS2 U < t<,k< TS2 SPAU 121 C U1 I/O U2 Kuva 2. Yli- ja alijänniterele SPAU 121 C:n liitäntäkaavio U aux Apujännite A, B, C, D, E, F Lähtöreleet IRF Itsevalvonta BS Laukaisun lukitussignaali SS Havahtumissignaali TS Laukaisusignaali SGR Kytkinryhmä laukaisujen ja hälytysten ryhmittelyä varten SGB/5 Kytkin alijänniteportaan lukitusta varten TRIP_ Laukaisulähtö SIGNAL1 Hälytys laukaisusta START_ Havahtumistieto tai hälytys laukaisusta U1 Yksivaiheinen ylija alijänniterelemoduuli SPCU 1C1 U2 Teholähde- ja I/O-moduuli SPTU 240S1 tai SPTU 48S1 U3 Liitäntämoduuli SPTE 1E16 SERIAL PORT Sarjaliikenneliityntä SPA-ZC_ Sarjaväylän liitäntämoduuli Rx/Tx Liitäntämoduulin vastaanotin (Rx) ja lähetin (Tx) kuitukaapeliliityntää varten 4

13 61 Rx Tx TTL 14 15 62 65 66 68 Made in Finland 73 74 75 69 80 81 77 70 71 72 78 10 11 B470702 Kuva 3. Yli- ja alijänniterele SPAU 121 C takaa katsottuna Tulo- ja lähtöliittimien erittely Liitinväli Toiminto 13-14 Jännite U - (100 V) 13-15 Jännite U - (110 V) 10-11 Ulkoinen laukaisun lukitussignaali (BS) 61-62 Apujännitesyöttö. Käytettäessä tasajännitettä positiivinen napa kytketään liittimeen 61 65-66 U>- ja U<-portaiden laukaisulähtö 1 (TRIP 1) 68-69 U>- ja U<-portaiden laukaisulähtö 2 (TRIP 2) 80-81 Hälytys U>- ja U<-portaiden laukaisusta (SIGNAL 1) 77-78 Hälytys U<-portaan laukaisusta, U>- ja U<-portaiden havahtuminen (START 1) 73-74-75 U>-portaan havahtuminen (START 2). Normaalitilassa kosketinväli 73-75 on sulkeutunut. U>-portaan havahtuessa tai apujännitteen kadottua sulkeutuu kosketinväli 74-75. 70-71-72 Itsevalvonnan (IRF) hälytyslähtö. Normaalitilassa kosketinväli 70-72 on sulkeutunut. Kun apujännite katoaa tai sisäinen vika havaitaan sulkeutuu kosketinväli 71-72. Suojamaadoituksen liitäntäruuvi Suojarele liitetään optiseen tiedonsiirtoväylään väyläliitäntämoduulin SPA-ZC 17 tai SPA-ZC 21 avulla. Väyläliitäntämoduuli kytketään releen takapaneelissa sijaitsevaan D-liittimeen. Kuitukaapelit kiinnitetään pikaliittimillä väyläliitäntämoduulin vastaliittimiin Rx ja Tx. Väyläliitäntämoduulissa olevat tietoliikennemuodon valintakytkimet asetellaan asentoon "SPA". 5

Lähtöreleiden asettelu Ylijänniteportaan havahtumissignaali on johdotettu kiinteästi lähtöreleelle F ja laukaisusignaali lähtöreleelle A. Alijänniteportaan laukaisusignaali on johdotettu lähtöreleelle B. Lisäksi etupaneelissa sijaitsevan SGR-kytkinryhmän kytkimillä voidaan asetella seuraavat toiminnot: Kytkin Toiminto Tehdasasettelu SGR/1 Ohjaa laukaisujen lukitussignaalin relemoduulille 1 SGR/2 Ohjaa U<-portaan havahtumissignaalin lähtöreleelle D 1 SGR/3 Ohjaa U>-portaan havahtumissignaalin lähtöreleelle D 1 SGR/4 Ohjaa U<-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle D 1 SGR/5 Ohjaa U<-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle C 1 SGR/6 Ohjaa U<-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle A 1 SGR/7 Ohjaa U>-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle C 1 SGR/8 Ohjaa U>-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle B 1 Katkaisijoita voidaan ohjata suoraan sekä lähtöreleen A että lähtöreleen B kautta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi toimintaporraskohtaisen laukaisureleiden käytön tai kahden eri katkaisijan yhtäaikaisen ohjauksen. 6

Toimintamerkit 1307 U n = 100V 110V 1 2 3 4 5 6 7 8 RS 612 SPAU 121 C 80...265V ~ 18...80V SPCU 1C1 REGISTERS 0 0 0 0 U > / U n U max / U n U ) n ( U < ) t / t > [%] t /t < [%] Ser.No. f n = 50Hz 60Hz SGR 1 2 3 4 5 6 7 8 0 1 U aux 2 5 B STEP U > U n 0.8 t > [ s] k > U U < IRF STEP SG1 0 1 RESET 0.5 t < [ s] k < 0.1 1.0 U > U < 1 2 3 4 5 6 7 8 SPCU 1C1 1. Molemmilla jänniteportailla on suojareleen oikeassa alakulmassa oma toimintamerkkinsä (U> ja U<), joka syttyy keltaisena kun toimintaporras havahtuu ja punaisena, kun toimintaporras antaa laukaisusignaalin. Havahtumisten ja laukaisujen toimintamerkeille voidaan ohjelmointikytkinryhmällä SG2 ohjelmoida itsepito, jolloin ne jäävät palamaan vaikka toiminnan aiheuttanut signaali palautuu. Toimintamerkit kuitataan painamalla RESET-painiketta. Kuittaamatta jätetty toimintamerkki ei vaikuta relemoduulin toimintaan. 2. Keltainen mittausarvojen merkkilamppu (U) näytön yläpuolella osoittaa, milloin releen mittaaman jänniteen arvo on näytössä. 3. Itsevalvontahälytyksen punainen IRF merkkilamppu osoittaa, että suojareleen itsevalvonta on huomannut pysyvän vian. Vian sattuessa yksikön näyttöön syttyvä vikakoodi tulee kirjoittaa muistiin ja ilmoittaa huoltotilauksen yhteydessä. 4. Etulevyn vihreä merkkivalo U aux palaa teholähteen ollessa toiminnassa. 5. Kunkin asettelupotentiometrin alla oleva merkkilamppu palaa silloin, kun kyseinen asetteluarvo on näytössä. 6. Kytkinryhmän SG1 merkkivalo palaa silloin, kun kytkinryhmän tarkistussumma on näytössä. Toimintamerkeistä, ohjelmointikytkinryhmästä SG2 ja asetteluiden yhteydessä käytössä olevista merkkivaloista on tarkempi esitys tämän käyttöohjeen liitteenä olevassa ylija alijänniterelemoduulin SPCU 1C1 käyttöohjeessa. Yhdistetty teholähde- ja I/O-moduuli Teholähde- ja I/O-moduuli (U2) sijaitsee suojareleen järjestelmäkilven takana. Se voidaan vetää ulos, kun järjestelmäkilpi on ensin poistettu. Teholähde- ja I/O-moduuli sisältää teholähteen, lähtöreleet, lähtöreleiden ohjauspiirit ja ulkoisen ohjaustulon elektroniikkapiirit. Teholähde on muuntajakytketty, eli galvaanisesti ensiö ja toisiopiirit erottava. Sen ensiöpuoli on suojattu sulakkeella F1, joka sijaitsee modulin piirikortilla. Sulakkeen arvo on 1 A (hidas). Teholähteen ollessa toiminnassa etulevyn vihreä merkkivalo U aux palaa. Teholähde- ja I/O-moduuleita on kahta eri tyyppiä, jotka eroavat toisistaan vain tulojännitealueiden osalta: - SPTU 240 S1 U aux = 80...265 V ac/dc - SPTU 48 S1 U aux = 18...80 V dc Releen järjestelmäkilpeen on merkitty, minkä jännitealueen teholähde- ja I/O-moduuli releeseen on asennettu. 7

Tekniset tiedot (päivitetty 2002-10) Mittaustulot 100 V 110 V Liitinnumerot 13-14 13-15 Nimellisjännite U n 100 V 110 V Jatkuva jännitekestoisuus 2 x U n 2 x U n Tehonkulutus nimellisjännitteellä <0,5 VA Nimellistaajuus f n, tilauksen mukaan 50 Hz tai 60 Hz Kosketinlähdöt Ohjauskoskettimet Liitinnumerot 65-66, 68-69 - nimellisjännite 250 V ac/dc - jatkuva virtakestoisuus 5 A - kytkentä- ja kuormitusvirta, 0,5 s 30 A - kytkentä- ja kuormitusvirta, 3 s 15 A - katkaisukyky tasavirralla, kun ohjauspiirin aikavakio L/R 40 ms ohjausjännitteillä - 220 V dc 1 A - 110 V dc 3 A - 48 V dc 5 A Hälytyskoskettimet Liitinnumerot 70-71-72, 73-74-75 77-78, 80-81 - nimellisjännite 250 V ac/dc - jatkuva virtakestoisuus 5 A - kytkentä- ja kuormitusvirta, 0,5 s 10 A - kytkentä- ja kuormitusvirta, 3 s 8 A - katkaisukyky tasavirralla, kun ohjauspiirin aikavakio L/R 40 ms ohjausjännitteillä - 220 V dc 0,15 A - 110 V dc 0,25 A - 48 V dc 1 A Ulkoinen ohjaustulo (lukitus) Liitinnumerot 10-11 Ulkoinen ohjausjännite 18...265 V dc tai 80...265 V ac Virrankulutus 2 20 ma Syöttöjännite Teholähde- ja I/O-moduulit ja jännitealueet: - SPTU 240 S1 80...265 V ac/dc - SPTU 48 S1 18...80 V dc Tehonkulutus lepotilassa/toiminnassa ~4 W / ~6 W 8

Yli- ja alijänniterelemoduuli SPCU 1C1 Ylijänniteporras U> Asettelualue 0,8...1,6 x U n 0,1 s, 1 s, 10 s tai 60 s Havahtumisaika Valittavat toimintamuodot - vakioaikatoiminta - toiminta-aika t> 0,05...10 s - käänteisaikatoiminta käyrästöt A ja B - aikakerroin k 0,05...1,00 Alijänniteporras U< Asettelualue 0,4...1,2 x U n Havahtumisaika 0,1 s tai 30 s Valittavat toimintamuodot - vakioaikatoiminta - toiminta-aika t< 1...100 s - käänteisaikatoiminta käyrästö C - aikakerroin k 0,1...1,00 Tiedonsiirto Siirtotapa Kuituoptinen sarjaväylä Merkkien koodaus ASCII Tiedonsiirtonopeudet, valittavissa 300, 1200, 2400, 4800 tai 9600 Bd Optisen tiedonsiirron liitäntämoduuli - muovikuitukaapeleille SPA-ZC 21 BB - lasikuitukaapeleille SPA-ZC 21 MM Optisen tiedonsiirron liitäntämoduuli, jossa oma sisäinen tehoyksikkö - muovikuitukaapeleille SPA-ZC 17 BB - lasikuitukaapeleille SPA-ZC 17 MM Eristyskokeet *) Eristysjännitelujuus IEC 60255-5 2kV, 50Hz, 1min Syöksyjännitelujuus IEC 60255-5 5kV, 1,2/50µs, 0.5J Eristysvastusmittaus IEC 60255-5 >100MΩ, 500Vdc Häiriötestit *) Suurtaajuisen (1MHz) pulssin sieto IEC 60255-22-1 - pitkittäinen 2.5 kv - poikittainen 1.0 kv Staattisen purkauksen sieto IEC 60255-22-2 ja IEC 61000-4-2 - kosketuspurkaus 6 kv - ilmapurkaus 8 kv Nopean transienttipulssin sieto IEC 60255-22-4 ja IEC 61000-4-4 - tehonsyöttö 4 kv - I/O-liitynnät 2 kv Ympäristöolosuhteet Määritelty käyttölämpötila-alue -10...+55 C Kosteus- ja lämpötilakestoisuus IEC 60068-2-3 mukaan <95 %, +40 C, 56 vrk/vuosi Suhteellinen kosteus IEC 60068-2-30 mukaan 93...95%, +55 C, 6 jaksoa Kuljetus ja varastointilämpötila -40...+70 C Kotelon tiiveysluokka uppoasennuksessa IP 54 Releen paino 3,0 kg *) Eivät koske sarjaliikenneliityntää, jonka yhteydessä on aina käytettävä valmistajan ohjeiden mukaisia väyläliityntämoduuleja sekä optokaapeleita. 9

Sovellutusesimerkkejä Esimerkki 1. Kiskostojännitteen valvonta L1 L2 L3 I + - 0 I - 0 + + Rx Tx SPA-ZC_ + (~) - (~) Uaux 13 1415 BS + 10 11 61 62 IRF 70 71 72 START2 73 74 75 START1 SIGNAL1 TRIP2 TRIP1 77 78 80 81 68 69 65 66 SERIAL PORT 110V 100V _ E F D C B A U3 + - SGR/1 U3 IRF SS1 SGR 1 1 1 1 3 2 4 7 5 8 6 U > t>,k> TS1 SGB/5 SS2 U < t<,k< TS2 SPAU 121 C U1 I/O U2 Kuva 4. Yli- ja alijänniterele SPAU 121 C kiskostojännitteen valvojana. Kytkinten asennot on esitetty seuraavan sivun taulukossa Yli- ja alijänniterele SPAU 121 C mittaa yhtä pääjännitettä toimien ylija alijännitesuojana. Verkkohäiriöt ja syöttömuuntajien käämikytkimien ja jännitteen säätöpiirien vikaantuminen saattavat aiheuttaa kiskostossa poikkeuksellisen suuren tai pienen jännitteen. Kun ylija alijännitereleen SPAU 121 C molemmat toimintaportaat valitaan toimimaan käänteisaikaisena, saadaan kiskokatkaisija avattua sitä nopeammin, mitä suurempi on jännitteen poikkeama. Käänteisaikatoiminnassa suoja antaa asetteluarvoa vastaavalla jännitteellä hälytyksen. Jos jännitteen poikkeama asetteluarvosta ylittää 6%, rele antaa laukaisusignaalin jännitepoikkeaman suuruudesta riippuvan ajan kuluttua. Ylijännitesuojaus toimii siten, että ylijänniteporras antaa hälytyksen alkavasta ylijännitteestä ja laukaisee, mikäli jännite edelleen kasvaa. Valitsemalla ylijänniteportaalle ominaiskäyrä A voidaan hälytysraja valita suhteellisen alas ja silti jännitteensäätäjälle jää riittävästi toiminta-aikaa suurissakin jänniteheilahduksissa. Jos on mahdollista, että päämuuntaja joutuu suuren jänniterasituksen alaiseksi, jolloin se ylimagnetoituu ja ympäristön lämpötilan ollessa korkea termisesti vaurioituu, on syytä laukaista myös yläjännitepuolen katkaisija. Tässä esimerkissä päämuuntajan yläjännitepuolen laukaisu otettaisiin lähtöreleeltä A (kosketin 65-66). 10

Myös alijännitesuojaus toimii laukaisevana. Alijännitesuojan tarpeeton toiminta syöttävän verkon jälleenkytkentätilanteissa estetään kytkimellä SG1/6. Kytkimen ollessa asennossa 1 alijänniteportaan havahtuminen ja laukaisu estyvät, mikäli jännite laskee alle 20% x U n. Alijänniteportaan turha laukaisu varokeautomaatin lauetessa on estetty tuomalla suojareleen koskettimelle 10-11 lukitusjännite varokeautomaatin apukoskettimen kautta. Tällöin ylija alijänniterelemoduulin piirilevyllä olevan kytkimen SGB/5 tulee olla asennossa 1. Myös kytkimen SGR/1 on oltava asennossa 1. Alijänniteportaan havahtumista ulkoinen lukitussignaali ei estä. Yli- ja alijänniterele SPAU 121 C:n kytkimet voidaan asetella seuraavalla tavalla: Kytkin SG1/SPCU 1C1 SGB/SPCU 1C1 SGR 1 0 0 Ei käytössä 1 Lukitussignaali U> hav.aika = 10 s varokeautomaatilta 2 1 0 Ei käytössä 1 U<-hav. lähtöreleelle D 3 1 U> käänteisaika 0 Ei käytössä 0 U>-hav. ei lähtöreleelle D 4 0 Käyrästö A 0 Ei käytössä 0 U<-lauk. ei lähtöreleelle D 5 1 U< lukittuu, 1 Lukitus t<:aan 1 U<-lauk. lähtöreleelle C jos U < 20% x U n 6 1 Käyrästö C 0 Ei käytössä 0 U<-lauk. ei lähtöreleelle A 7 1 U< käänteisaika 0 Ei käytössä 0 U>-lauk. ei lähtöreleelle C 8 1 U< hav.aika = 30 s 0 Ei käytössä 1 U>-lauk. lähtöreleelle B Σ 246 Yllä esitetyillä kytkinten asetteluilla SPAU 121 C:n lähtökoskettimilla on seuraavan taulukon mukaiset toiminnat: Kosketin Toiminta 65-66 Tieto katkaisijan laukaisusta (U>) 68-69 Katkaisija auki (U<, U>) 80-81 Tieto katkaisijan laukaisusta (U<) 77-78 Alijänniteportaan havahtuminen 70-71-72 Itsevalvontahälytys 73-74-75 Ylijänniteportaan havahtuminen 11

Esimerkki 2. Moottorin alijännitesuojaus L1 L2 L3 PÄÄKATKAISIJA AUKI + M MOOTTORI- LÄHTÖJEN KATKAISIJAT AUKI + (~) - (~) Uaux 13 1415 BS - 10 11 61 62 IRF 70 71 72 START2 73 74 75 START1 SIGNAL1 TRIP2 TRIP1 77 78 80 81 68 69 65 66 SERIAL PORT 110V 100V _ E F D C B A U3 + - SGR/1 U3 IRF SS1 SGR 1 1 1 1 3 2 4 7 5 8 6 U > t>,k> TS1 SGB/5 SS2 U < t<,k< TS2 SPAU 121 C U1 I/O U2 Kuva 5. Yli- ja alijänniterele SPAU 121 C moottorilähdön alijännitesuojana. Kytkinten asennot on esitetty seuraavan sivun taulukossa 12

Lyhytaikaisissa alijännitetilanteissa moottorit ja muut kulutuslaitteet pyritään pitämään verkossa. Pitkäaikaisen jännitekatkoksen aikana verkossa olevien moottoreiden pyörimisnopeus saattaa alentua huomattavasti, jolloin ne on kytkettävä irti verkosta. Yli- ja alijänniterelemoduulin SPCU 1C1 alijänniteporras avaa kiskostoon kytkettyjen moottoreiden katkaisijat. Tällä estetään useiden moottoreiden samanaikainen käynnistyminen jännitteen palatessa. Alijänniteportaan toimintaaika valitaan pidemmäksi kuin kantaverkon pikajälleenkytkentäaika, jotta lyhyet jännitekatkokset eivät aiheuttaisi moottoreiden laukeamisia. Tässä esimerkissä jänniterele erottaa moottorilähdön verkosta, mikäli alijännitettä on esiintynyt pitempään kuin releeseen asetellun toimintaajan t< verran. Yli- ja alijänniterelettä SPAU 121 C voidaan käyttää myös jännitteensäätäjän valvontaan. Mikäli mittausjännite nousee yli releeseen asetellun havahtumisarvon, estää jänniterele käämikytkintä askeltamasta ylemmälle jännitteelle. Alijänniteportaan turha toiminta varokeautomaatin lauetessa on estetty tuomalla suojareleen koskettimelle 10-11 lukitusjännite varokeautomaatin apukoskettimen kautta. Tällöin ylija alijännitemoduulin piirilevyllä olevan kytkimen SGB/5 tulee olla asennossa 1. Myös kytkimen SGR/1 on oltava asennossa 1. Ylijänniteporras toimii kiskostoon liitettyjen moottoreiden, muuntajien yms. käänteisaikaisena ylijännitesuojana. Käytettäessä käänteisajalle ominaiskäyrää B voidaan havahtumisraja asetella suhteellisen suureksi ilman että toiminta-aika suurilla ylijännitteillä kasvaisi liian pitkäksi. Kytkin SG1/SPCU 1C1 SGB/SPCU 1C1 SGR Yli- ja alijänniterele SPAU 121 C:n kytkimet voidaan asetella seuraavalla tavalla: 1 1 0 Ei käytössä 1 Lukitussignaali U> hav.aika = 1 s varokeautomaatilta 2 0 0 Ei käytössä 0 U<-hav. ei lähtöreleelle D 3 1 U> käänteisaika 0 Ei käytössä 0 U>-hav. ei lähtöreleelle D 4 1 Käyrästö B 0 Ei käytössä 1 U<-lauk. lähtöreleelle D 5 0 U< ei lukitu, jos 1 Lukitus t<:aan 0 U<-lauk. ei lähtöreleelle C U < 20% x U n 6 0 t< = 1 10 s 0 Ei käytössä 0 U<-lauk. ei lähtöreleelle A 7 0 U< vakioaika 0 Ei käytössä 1 U>-lauk. lähtöreleelle C 8 0 U< hav. aika = 0,1 s 0 Ei käytössä 0 U>-lauk. ei lähtöreleelle B Σ 13 Yllä esitetyillä kytkinten asetteluilla SPAU 121 C:n lähtökoskettimilla on seuraavan taulukon mukaiset toiminnat: Kosketin Toiminta 65-66 Pääkatkaisija auki (U>) 68-69 Moottorilähtöjen katkaisijat auki (U<) 80-81 Hälytys pääkatkaisijan laukaisusta (U>) 77-78 Hälytys moottorilähtöjen katkaisijoiden laukaisusta (U<) 70-71-72 Itsevalvontahälytys 73-74-75 Ylijänniteportaan havahtuminen, lukitussignaali käämikytkimelle 13

Rekisteröidyt tiedot ja vikatilanteen selvitys Yli- ja alijännitereleen sisältämien rekistereiden avulla saadaan paljon hyödyllistä tietoa verkon käyttäytymisestä sekä normaalissa käyttötilanteessa että häiriötilanteessa. Rekisteri 1 tallentaa suurimman yksikön mittaaman jännitteen arvon releen nimellisjännitteen kerrannaisena silloin, kun ylijänniteporras on havahtuneena. Uusi havahtuminen kuittaa vanhan rekisteröidyn arvon ja päivittää rekisteriin uuden arvon. Ylijänniteportaan laukaisu lopettaa keräilyjakson, jolloin muistiin jää suurin havahtuneenaoloaikana mitattu jännite. Rekisteri 2 tallentaa suurimman yksikön mittaaman jännitteen releen nimellisjännitteen kerrannaisena. Rekisteri päivittyy uudella arvolla aina, kun mitatun jännitteen arvo ylittää rekisterissä jo olevan arvon. Rekisteri 2 nollautuu ainoastaan apujännitteen kadottua, sarjaväylän kautta annetulla komennolla tai painettaessa yhtäaikaisesti STEP- ja RESET-painikkeita. Rekisteri 3 tallentaa pienimmän yksikön mittaaman jännitteen arvon releen nimellisjännitteen kerrannaisena silloin, kun alijänniteporras on havahtuneena. Uusi havahtuminen kuittaa vanhan rekisteröidyn arvon ja päivittää rekisteriin uuden arvon. Alijänniteportaan laukaisu lopettaa keräilyjakson, jolloin muistiin jää pienin havahtuneenaoloaikana mitattu jännite. Rekisteri 4 tallentaa pienimmän yksikön mittaaman jännitteen releen nimellisjännitteen kerrannaisena. Rekisteri päivittyy uudella arvolla aina, kun mitatun jännitteen arvo alittaa rekisterissä jo olevan arvon. Rekisteri 4 nollautuu ainoastaan apujännitteen kadottua, sarjaväylän kautta annetulla komennolla tai painettaessa yhtäaikaisesti STEP- ja RESET-painikkeita. Eri portaiden havahtumisien lukumäärä, rekisterit 5 ja 6, antaa kuvan ylija alijännitteiden esiintymisistä. On kuitenkin huomioitava, että havahtumisajan asettelun ollessa 0,1 s, saattavat normaalit käyttötilanteet, esimerkiksi moottoreiden käynnistymiset, aiheuttaa alijänniteportaan havahtumisen ja rekisterin 6 päivittymisen. Vastaavasti ylijänniteporras saattaa havahtua esimerkiksi käämikytkimen toiminnan aiheuttamien ohimenevien ylijännitteiden seurauksena. Rekisterit 7 ja 8 osoittavat toimintaportaiden viimeisimmän havahtuneenaoloajan prosentteina asetellusta laukaisun toiminta-ajasta tai käänteisaikatoiminnassa lasketusta toimintaajasta. Uusi havahtuminen käynnistää laskurin nollasta. Jos porras suorittaa laukaisun, rekisterin arvo on 100. Rekistereiden 7 ja 8 avulla saadaan selville jännitepoikkeaman kesto ja miten lähellä laukaisua ylija alijänniterele oli tai toiminta esimerkiksi jännitteensäätäjään nähden. Rekistereiden 2 ja 4 avulla voidaan selvittää, miten laajoissa rajoissa kiskojännitteet normaalisti vaihtelevat. Häiriötilanteen selvittelyä helpottavat rekisterit 1 ja 3 sekä 7 ja 8. Näiden rekistereiden avulla saadaan selville, mikä oli häiriötilanteen jännite ja miten lähellä laukaisua ylija alijänniterelemoduuli oli. Koestus Koestuksessa on aina noudatettava maan viranomaisten koestusvälistä, koestustavoista ym. antamia määräyksiä. Suojarele on varustettu IRF-toiminnolla, joka valvoo jatkuvasti releen toimintakuntoa ja antaa hälytyksen sisäisen vian ilmetessä. Valmistaja suosittelee koestuksen suorittamista noin viiden vuoden välein. Koestus on syytä tehdä ensiökoestuksena, jolloin koko suojausketju mittamuuntajista katkaisijoihin tulee testattua. Tässä ohjeessa on esitetty suojareleen toisiokoestus normaalin käyttötilanteen aikaisilla asetteluarvoilla. Tarvittaessa voidaan suojareleelle suorittaa laajempikin toisiokoestus esimerkiksi testaamalla releen toimintaportaat useilla eri asetteluarvoilla. Koska kytkinten asentoja ja toimintaportaiden asetteluarvoja joudutaan kuitenkin väliaikaisesti muuttamaan koestuksen aikana on varmistettava, että koestuksen päätyttyä osataan muuttaa asettelut takaisin normaalitilanteen mukaisiksi. Releen mukana seuraavassa referenssikortissa on paikka kunkin asetteluarvon merkitsemiseksi. Toisiokoestusta varten rele on irroitettava suojauspiiristään joko katkaistavien riviliittimien avulla tai käyttämällä releen yhteyteen ennalta asennettua koestusliitintä. Koestettaessa ylija alijänniterelettä on muistettava irrottaa relepiiri jännitemuuntajan toisiosta. Jännitereleeltä mahdollisesti pääkatkaisijalle viety laukaisusignaali on huomioitava koestuksessa. 14

Kytkettäessä suojareleelle apujännite mittaavat pistoyksiköt suorittavat itsetestauksen, jonka ulkopuolelle jäävät ainoastaan sovitusmuuntajat sekä lähtöreleiden koskettimet. Suojareleen toimintakunnon testaus suoritetaan tavanomaisilla releen koestuslaitteilla, jolloin saadaan testattua myös sovitusmuuntajat, lähtöreleet ja toiminta-arvojen tarkkuus. Koestuksessa tarvitaan: - säätömuuntaja - erotusmuuntaja (220 V / 220 V) - jännitemittari - ajanmittaukseen kello tai laskuri - jännitelähde apusähkön syöttöä varten - kytkimiä ja lamppuja - syöttö- ja mittausjohtimia - yleismittari Nimellisjännite on huomioitava kytkettäessä mittausjohtoja releen liittimille (ks. jakso "Tuloja lähtöliittimien erittely") BS Uaux 10 11 61 62 70 71 72 73 7475 77 78 80 81 68 69 65 66 13 14 15 IRF START2 START1 SIGNAL1 TRIP2 TRIP1 _ E F D C B A SGR/1 + - U3 IRF SS1 SGR 1 1 1 1 3 2 4 7 5 8 6 U > t>,k> S2 TS1 SGB/5 SS2 U < t<,k< TS2 U1 I/O U2 110V 100V U3 SPAU 121 C L1 N V S1 + (~) L1 KELLON KÄYNNISTYS L2 L3 L4 - (~) KELLON PYSÄYTYS Kuva 6. Yli- ja alijänniterele SPAU 121 C:n koestuskytkentä Kun koestuskytkentä on valmis ja valintakytkimet aseteltu kytketään apujännite. Koestuskytkennän toiminta voidaan vielä varmistaa yleismittarin avulla. 15

Sovitusmuuntajan tarkistus Releen liittimille viedään jännite ja tarkistetaan, että releen näytöltä luettu jännitearvo vastaa jännitemittarin osoittamaa arvoa. Mittaukset voidaan suorittaa esimerkiksi releen nimellisjännitteellä. Ylijänniteportaan tarkistus Kytkinryhmän SGR kytkimet tulee koestusta varten ohjelmoida seuraavasti: Tällöin lähtöreleillä on seuraavat toiminnot: Lähtörele (liittimet) Kytkin A (65-66) B (68-69) C (80-81) D (77-78) E (70-71-72) F (73-74-75) Toiminto Asento 1 1 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 1 8 0 U>-portaan laukaisu (U<-portaan laukaisu) Tieto U>-portaan laukaisusta Ei käytössä Itsevalvontahälytys U>-portaan havahtuminen Toiminta-aika Vakioaikatoiminta Suojareleen toiminta-aikaa mitattaessa releelle vietävä jännite asetellaan - mikäli mahdollista - arvoon 2 x U>-portaan asetteluarvo. Releen jatkuvaa jännitekestoisuutta 2 x U n ei saa ylittää. Kello käynnistetään kytkimen S1 sulkemisesta ja pysäytetään koskettimelta 65-66 lähtöreleen A toimiessa. Lähtöreleen C toiminta voidaan todeta lampun L3 syttymisestä. Releen havahtuessa oikeassa alakulmassa oleva merkkilamppu U> syttyy keltaisena ja releen laukaistessa sama lamppu muuttuu punaiseksi. Käänteisaikatoiminta Mikäli releelle on aseteltu käänteisaikatoiminta, on koestus suoritettava mittaamalla toimintaaika kahdella eri jännitearvolla (1,1 x U> ja 1,4 x U>) ja vertaamalla niitä käänteisaikakäyrästöstä saataviin toiminta-aikoihin. Havahtuminen Koestus suoritetaan kuvan 7 mukaisesti. Jännite tuodaan koskettimille 13-14 tai 13-15 riippuen käytetystä nimellisjännitteestä. Suljetaan kytkin S1 ja nostetaan jännitettä hitaasti kunnes rele havahtuu (lamppu L2 syttyy) ja luetaan jännitemittarilta havahtumisjännitteen arvo. 16

Alijänniteportaan tarkistus Kytkinryhmän SGR kytkimet tulee koestusta varten ohjelmoida seuraavasti: Kytkin Asento 1 1 2 1 3 0 4 0 5 1 6 0 7 0 8 0 Tällöin lähtöreleillä on seuraavat toiminnot: Lähtörele (liittimet) A (65-66) B (68-69) C (80-81) D (77-78) E (70-71-72) F (73-74-75) Havahtuminen Toiminto (U>-portaan laukaisu) U<-portaan laukaisu tieto U<-portaan laukaisusta U<-portaan havahtuminen Itsevalvontahälytys (U>-portaan havaht.) Asetellaan ensin koestusjännite n. kaksi kertaa suuremmaksi kuin releen asettelu U<. Suljetaan kytkin S1 ja lasketaan jännitettä hitaasti kunnes rele havahtuu (lamppu L2 syttyy). Luetaan jännitemittarilta havahtumisjännitteen arvo. Toiminta-aika Vakioaikatoiminta Toiminta-ajan koestuksessa koestusjännite asetellaan arvoon 0,5 x asetteluarvo U<. Kello käynnistetään kytkimen S1 sulkemisesta ja pysäytetään koskettimelta 68-69 lähtöreleen B toimiessa. Huom! Jos koestusjännitteen asettelu on tällöin pienempi kuin 0,2 x U n, on kytkimen SG1/6 oltava asennossa 0. Käänteisaikatoiminta Mikäli releelle on aseteltu käänteisaikatoiminta, on koestus suoritettava mittaamalla toimintaaika kahdella eri jännitearvolla (0,9 x U< ja 0,6 x U<) ja vertaamalla niitä käänteisaikakäyrästöstä saataviin toiminta-aikoihin. Lukitus Mittaavan yksikön piirikortilla oleva kytkin SGB/5 on aseteltava asentoon 1 (ON). Myös kytkimen SGR/1 on oltava asennossa 1. Lukituksen tarkistus tapahtuu tuomalla apujännitteen suuruinen jännite kytkimen S2 kautta suojareleen liittimille 10-11. Mittausjännitteeksi asetellaan n. 2 x U<-asetteluarvon suuruinen jännite. Pienennettäessä jännitteen arvoa rele havahtuu normaalisti (lamppu L2 syttyy) mutta ei anna laukaisusignaalia. Itsevalvonnan lähtöreleen (IRF) testaus Itsevalvonnan merkkivalon IRF ja lähtöreleen E toiminta itsevalvonnan hälytyssignaalin aktivoituessa voidaan testata ns. Trip-test -toiminnolla, joka on esitetty tämän käyttöohjeen liitteessä "C-tyypin SPC-relepistoyksiköiden yleiset ominaisuudet". Lähtöreleen E toiminnan kytkennässä ilmaisee lamppu L1. 17

Ylläpito ja huolto Kun suojarele toimii jaksossa "Tekniset tiedot" määritellyissä ympäristöolosuhteissa on se käytännöllisesti katsoen ylläpitovapaa. Suojarele ei sisällä sellaisia osia tai komponentteja, jotka ovat alttiita mekaaniselle tai sähköiselle kulumiselle normaaleissa käyttöolosuhteissa. Jos ympäristöolosuhteet, esim. lämpötilan, kosteuden tai ympäristön sisältämien kemiallisesti aktiivisten kaasujen tai lian suhteen poikkeavat määritellyistä arvoista, tulee suojarele tarkastaa silmämääräisesti rutiinikoestuksen yhteydessä tai erillisen tarkastusrutiinin mukaisesti. Tarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: - mekaanisiin vaurioihin kehikoissa, liittimissä ja toimimoduuleissa - pölyyntymiseen kehikon sisällä; pöly poistetaan varovasti paineilmalla puhaltaen tai pehmeällä harjalla harjaten - liittimien tai kehikon ruostumiseen tai hapettumiseen Jos suojareleen toiminnassa ilmenee häiriö tai jos toiminta-arvot poikkeavat määritellyistä, tulee suojarele huoltaa. Pienemmät huoltotoimenpiteet, kuten pistoyksikkörakenteisten piirikorttien vaihdon voi suorittaa siihen koulutettu tai perehtynyt asiakkaan huoltoteknikko mutta laajemmat toimenpiteet, jotka sisältävät elektroniikan huoltoa, tulee jättää valmistajan tehtäväksi. Epävarmoissa tilanteissa ja pysyvissä vioissa tulee ottaa yhteyttä valmistajaan, joka mielellään antaa tarkastukseen, huoltoon ja kalibrointiin liittyviä lisätietoja. Huom! Suojarele sisältää piirejä, jotka voivat vioittua staattisen sähkön purkauskipinästä. Jos joudut käsittelemään ulosvedettyjä pistoyksiköitä, varmista ensin esimerkiksi koskettamalla laitteen koteloa, että olet samassa potentiaalissa laitteen kanssa. Huom! Sähköaseman toisiokojeet ovat mittalaitteita, joten niitä tulee käsitellä varovasti ja ne tulee suojata kosteudelta, pölyltä ja mekaaniselta rasitukselta erityisesti kuljetusten aikana. Varaosat Yksivaiheinen ylija alijänniterelemoduuli SPCU 1C1 Yhdistetty teholähde- ja I/O-moduuli - U aux = 80...265 V ac/dc SPTU 240 S1 - U aux = 18...80 V dc SPTU 48 S1 Kotelo (sis. liitäntämoduulin) SPTK 3E15 Liitäntämoduuli SPTE 3E15 Väyläliitäntämoduuli SPA-ZC 17_ tai SPA-ZC 21_ Tilausnumerot Yli- ja alijänniterele ilman koestusliitintä SPAU 121 C RS 422 020 -AA, CA, DA, FA Yli- ja alijänniterele varustettuna koestusliittimellä RTXP 18 SPAU 121 C RS 422 220 -AA, CA, DA, FA Tilausnumeron viimeiset kirjaimet ilmaisevat suojareleen nimellistaajuuden f n ja apujännitteen U aux alueen seuraavasti: AA: f n = 50 Hz ja U aux = 80...265 V ac/dc CA: f n = 50 Hz ja U aux = 18...80 V dc DA: f n = 60 Hz ja U aux = 80...265 V ac/dc FA: f n = 60 Hz ja U aux = 18...80 V dc 18

Mittapiirrokset ja asennus Suojareleen kotelo on perusmuodossaan tarkoitettu uppoasennukseen. Asennussyvyyttä voidaan pienentää 40 mm käyttämällä korotuskehystä SPA-ZX 111, 80 mm käyttämällä korotuskehystä SPA-ZX 112 tai 120 mm käyttämällä korotuskehystä SPA-ZX 113. Pinta-asennuskotelon lajimerkki on SPA-ZX 115. 142 30 250 216 186 34 162 136 129 ±1 a b 139 ±1 Paneelin aukotus Korotuskehys SPA-ZX 111 SPA-ZX 112 SPA-ZX 113 a 176 136 96 b 74 114 154 Kuva 7. Yli- ja alijänniterele SPAU 121 C:n asennus- ja mittapiirrokset Releen kotelo on valmistettu vaalean harmaaksi maalatusta alumiiniprofiilista. Asennuskauluksessa olevan kumitiivisteen ansiosta paneeliasennuksessa saavutetaan tiiveysluokka IP 54 releen kotelon ja asennusalustan välille. Kotelon saranoitu kansi on valmistettu kirkkaan läpinäkyvästä, UV-stabiloidusta polykarbo- naattipolymeeristä ja varustettu sinetöitävällä lukitusruuvilla. Kannen reunassa on tiiviste, jonka avulla myös kotelon ja kannen välillä saavutetaan tiiveysluokka IP 54. Tarvittavat tuloja lähtöliitännät tehdään takapaneelin ruuviliittimiin, joihin jokaiseen voidaan liittää yksi enintään 6 mm 2 tai kaksi enintään 2,5 mm 2 johdinta. 9-napainen D-liitin on tarkoitettu sarjaliikenteen käyttöön. Tilaustiedot Esimerkiksi 1. Lukumäärä ja lajimerkki 15 kpl SPAU 121 C 2. Tilausnumero RS 422 020 -AA 3. Nimellistaajuus f n = 50 Hz 4. Apujännite U aux = 110 V dc 5. Lisätarvikkeet 15 kpl liitäntämoduuleja SPA-ZC 21 MM 2 kpl lasikuitukaapeleita SPA-ZF MM 100 14 kpl lasikuitukaapeleita SPA-ZF MM 5 6. Erikoistoivomukset - 19

SPCU 1C1 Yli- ja alijänniterelemoduuli Käyttöohje ja tekninen selostus B U > U U n 0.8 1.6 STEP t [ s] 0.5 > k > 0.05 1.0 U U < 1316 SPCU 1C1

1MRS 750948-MUM FI Julkaistu 98-01-23 Päivitetty 99-12-20 Versio B (korvaa 34 SPCU 3 FI1) Tarkastanut KJ Hyväksynyt GL SPCU 1C1 Yli- ja alijänniterelemoduuli Pidätämme itsellämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta Sisältö Ominaisuuksia... 2 Toimintaselostus... 3 Lohkokaavio... 4 Etukilpi... 5 Toimintamerkit... 5 Asettelut... 6 Ohjelmointikytkimet... 6 Mittaustiedot... 8 Rekisteröidyt tiedot... 8 Asettelujen ja rekistereiden päävalikko ja alavalikot... 10 Käänteisaikaominaiskäyrät... 11 Tekniset tiedot... 13 Tapahtumakoodit... 14 Kaukosiirrettävät tiedot... 15 Vikakoodit... 18 Ominaisuuksia Vakio- tai käänteisaikahidastettu ylijänniteporras Vakio- tai käänteisaikahidastettu alijänniteporras Alijänniteportaan laukaisu voidaan estää ulkoisella ohjaussignaalilla Näyttö osoittaa mittaus- ja asetteluarvot sekä vikahetkellä rekisteröityjä tietoja Itsevalvonta tarkkailee jatkuvasti elektroniikan ja mikroprosessorin toimintaa ja todettuaan pysyvän vian antaa ohjauksen hälytysreleelle ja lukitsee muut ulostulot 2

Toimintaselostus Yksivaiheinen ylija alijänniterelemoduuli SPCU 1C1 sisältää ylija alijänniteportaan, jotka voivat toimia toisistaan riippumatta joko vakio- tai käänteisaikatoiminnassa. Jos ylija alijännitemoduulin mittaama jännite ylittää U>-portaan asetteluarvon, moduuli antaa asetellun havahtumisajan kuluttua havahtumissignaalin SS1. U>-portaan havahtumisajalle voidaan valita kytkinryhmän SG1 kytkimillä 1 ja 2 neljä eri arvoa. Mikäli toimintaporras on edelleen havahtuneena asetellun toiminta-ajan t> tai käänteisaikatoiminnassa ylijännitteen suuruudesta riippuvan ajan kuluttua, ylijänniteporras antaa laukaisusignaalin TS1. U>-portaan toimintatavan valinta vakio- tai käänteisaikaiseksi tehdään kytkimellä SG1/3. Vakioaikatoiminnassa toiminta-ajan asettelualue ohjelmoidaan kytkimellä SG1/4. Käänteisaikatoiminnassa tämä toimintaporras sisältää jyrkkyydeltään kaksi erilaista käyrästöä. Käytettävä käyrästö valitaan ohjelmointikytkimellä SG1/4. Jos mittausjännite alittaa U<-portaan asetteluarvon, moduuli antaa asetellun havahtumisajan kuluttua havahtumissignaalin SS2. U<-portaan havahtumisajalle voidaan valita kytkimellä SG1/8 kaksi eri arvoa. Alijänniteporras antaa laukaisusignaalin TS2 asetellun toiminta-ajan t< tai käänteisaikatoiminnassa alijännitteen suuruudesta riippuvan ajan kuluttua, mikäli porras on tällöin vielä havahtuneena. U<-portaan toimintatavan valinta vakio- tai käänteisaikaiseksi tehdään kytkimellä SG1/7. Jos alijänniteporras toimii vakioaikaisena, toiminta-ajan asettelualueen määrää kytkin SG1/6. Käänteisaikatoiminnassa tällä toimintaportaalla on yksi toimintakäyrästö. Alijänniteportaan havahtuminen ja laukaisu voidaan estää esim. jälleenkytkentöjen aikana tapahtuvien turhien toimintojen välttämiseksi kytkimellä SG1/5. Esto toimii, jos mittaussignaali laskee pienemmäksi kuin 0,2 x U n. Kuva 1 havainnollistaa tätä toimintaa. Kuva 1. Yli- ja alijänniterelemoduulin SPCU 1C1 toiminta, kun alijänniteportaan toiminta on lukittu sisäisesti (SG1/5=1). Pelkkä U<-portaan laukaisu (TS2) voidaan estää tuomalla portaalle lukitussignaali BTS2. Lukitusten ohjelmointi tehdään releyhdistelmäkohtaisesti moduulin piirilevyllä olevassa kytkinryhmässä SGB. Kytkinryhmän ohjelmointiohje on esitetty releyhdistelmän käyttöohjeessa pistoyksiköiden keskinäisiä signaaleja esittävässä kaaviossa. Relemoduulin etupaneelissa on toimintamerkit sekä yli- että alijänniteportaalle. Toimintamerkki syttyy keltaisena ko. toimintaportaan havahtuessa ja punaisena toimintaportaan antaessa laukaisusignaalin. Havahtumisten ja laukaisujen toimintamerkeille voidaan ohjelmointikytkinryhmällä SG2 ohjelmoida itsepito, jolloin ne jäävät palamaan vaikka toiminnan aiheuttanut signaali palautuu. Toimintamerkit kuitataan releen etupaneelista painamalla RESET-painiketta tai SPA-väylän kautta komennolla V101 tai V102. 3

Lohkokaavio Kuva 2. Yli- ja alijänniterelemoduulin SPCU 1C1 lohkokaavio U BS1, BS2, BS3 BTS2 SG1 SG2 SGB SS1 TS1 SS2 TS2 Y R Mitattava jännite Ulkoiset lukitussignaalit U<-portaan laukaisun lukitus Ohjelmointikytkinryhmä relemoduulin etukilvessä Toimintamerkkien ohjelmointikytkinryhmä (ei kuvassa) Lukitussignaalien ohjelmointikytkimet (piirilevyllä) U>-portaan havahtumissignaali U>-portaan laukaisusignaali U<-portaan havahtumissignaali U<-portaan laukaisusignaali Keltainen merkkilamppu, havahtuminen Punainen merkkilamppu, laukaisu Huom! Kaikkia moduulin tuloja lähtösignaaleja ei välttämättä ole johdotettu jokaisen tätä moduulia käyttävän releyhdistelmän liittimille. Se, mitkä signaalit on johdotettu liittimille, ilmenee ko. releyhdistelmän pistoyksiköiden välisiä signaaleja esittävästä kaaviosta. 4

Etukilpi B U > U < Yksinkertaistettu kojesymboli Jännitteen mittauksen merkkilamppu U IRF Itsevalvontahälytyksen merkkilamppu Näyttö U>-portaan havahtumisarvon asettelupotentiometri ja merkkilamppu U > U n STEP 0.8 1.2 1.6 STEP Näytön askelluspainike U>-portaan toiminta-ajan t> tai aikakertoimen k> asettelupotentiometri ja merkkilamppu U<-portaan havahtumisarvon asettelupotentiometri ja merkkilamppu U<-portaan toiminta-ajan t< tai aikakertoimen k< asettelupotentiometri ja merkkilamppu 0.5 t > [ s] k > 0.05 1.0 U U < 1 2 3 4 5 6 7 8 Ohjelmointikytkinryhmä SG1 Kytkinryhmien SG1, SG2 ja SG3 merkkilamppu Kuittauspainike Toimintamerkit 1316 SPCU 1C1 Relemoduulin lajimerkki Kuva 3. Yli- ja alijänniterelemoduulin SPCU 1C1 etukilpi Toimintamerkit Molemmilla jänniteportailla on oma kelta-punainen toimintamerkkinsä. Se syttyy keltaisena kun toimintaporras havahtuu ja punaisena, kun toimintaporras antaa laukaisusignaalin. Näille neljälle toimintamerkille voidaan toisistaan riippumatta ohjelmoida SG2:lla itsepito, jolloin toimintamerkki jää palamaan vaikka toiminnan aiheuttanut signaali palautuu. Esimerkiksi, jos ylijänniteportaan laukaisun toimintamerkille on ohjelmoitu itsepito, syttyy merkkivalo normaalisti keltaisena, kun ko. toimintaporras havahtuu ja punaisena, kun porras antaa laukaisusignaalin. Toimintaportaan palautuessa jää merkkivalo edelleen palamaan punaisena. Palamaan jääneet toimintamerkit kuitataan releen etupaneelista painamalla RESET-painiketta tai SPA-väylän kautta komennolla V101 tai V102. Kuittaamatta jätetty toimintamerkki ei vaikuta relemoduulin toimintaan. Katso myös kytkinryhmän SG3 taulukko sivulla 7 jaksossa "Ohjelmointikytkimet". Itsevalvontahälytyksen merkkilamppu osoittaa, että relemoduulin itsevalvonta on huomannut pysyvän vian. Merkkilamppu syttyy punaisena pian vian löytymisen jälkeen. Samalla relemoduuli antaa ohjauksen releyhdistelmän itsevalvontakoskettimelle. Lisäksi useimmissa vikatapauksissa moduulin näyttöön syttyy vikakoodi, joka kertoo, minkä tyyppisestä viasta on kysymys. Vikakoodi koostuu punaisesta ykkösestä ja vihreästä koodinumero-osasta, jotka eivät ole kuitattavissa pois moduulin näytöstä. Vian sattuessa vikakoodi tulee kirjoittaa muistiin ja ilmoittaa huoltoyhteydenotossa. 5

Asettelut Asetteluarvot ilmaistaan näytön kolmella oikeanpuolimmaisella numerolla. Asettelupotentio- metrin alapuolella palava merkkilamppu osoittaa, mikä asetteluarvo kulloinkin on näytössä. U>/U n U>-portaan havahtumisarvo releen nimellisjännitteen kerrannaisena, asettelualue 0,8...1,6 x U n t> [s] Vakioaikatoiminnassa U>-portaan toiminta-aika sekunteina. Asettelualue valitaan k> kytkimellä SG1/4 ja vaihtoehdot ovat 0,05...1,00 s tai 0,5...10,0 s. Käänteisaikatoiminnassa ylijänniteportaan aikakerroin k>, asettelualue 0,05...1,00 U</U n U<-portaan havahtumisarvo releen nimellisjännitteen kerrannaisina, asettelualue 0,4...1,2 x U n t< [s] Vakioaikatoiminnassa U<-portaan toiminta-aika sekunteina. Asettelualue valitaan k< kytkimellä SG1/6 ja vaihtoehdot ovat 1...10 s tai 10 100 s. Käänteisaikatoiminnassa alijänniteportaan aikakerroin k<, asettelualue 0,1 1,0 Lisäksi näytöltä voidaan lukea ohjelmointikytkinryhmän SG1 tarkistussumma, kun kytkinryhmän alapuolella oleva merkkilamppu palaa. Tämän avulla varmistutaan siitä, että kytkimet on aseteltu oikein ja ne ovat toimintakunnossa. Tarkistussumman laskeminen on esitetty käyttöohjeessa "C-tyypin SPC-relepistoyksiköiden yleiset ominaisuudet". Ohjelmointikytkimet Sovellutuskohtaiset lisätoiminnot valitaan relemoduulin etulevyssä sijaitsevassa ohjelmointi- kytkinryhmässä SG1. Kytkinten numerot 1...8 sekä asennot 0 ja 1 on merkitty kilpeen. Kytkin SG1/1 SG1/2 Toiminta Ylijänniteportaan havahtumisajan valinta SG1/1 SG1/2 Havahtumisaika 0 0 0,1 s 1 0 1 s 0 1 10 s 1 1 60 s SG1/3 SG1/4 U>-portaan toimintatavan valinta sekä toiminta-ajan asettelualueen tai ominaiskäyrästön valinta SG1/3 SG1/4 Toimintatapa Toiminta-aika t> tai ominaiskäyrästö 0 0 vakioaika 0,05...1,00 s 0 1 vakioaika 0,5...10 s 1 0 käänteisaika käyrästö A 1 1 käänteisaika käyrästö B SG1/5 Alijänniteportaan havahtumisen ja laukaisun automaattisen eston valinta. Kun SG1/5=0, alijänniteporras toimii aina, kun mitattu jännite alittaa asetteluarvon. Kun SG1/5=1, alijänniteportaan havahtuminen ja laukaisu estyvät, jos mitattava jännite laskee pienemmäksi kuin 0,2 x U n. Tätä ominaisuutta voidaan käyttää estämään turhat havahtumiset ja laukaisut jälleenkytkentöjen aikana 6

Kytkin SG1/6 SG1/7 Toiminta U<-portaan toimintatavan valinta sekä toiminta-ajan asettelualueen valinta vakioaikatoiminnassa SG1/6 SG1/7 Toimintatapa Toiminta-aika t< tai ominaiskäyrästö 0 0 vakioaika 1...10 s 1 0 vakioaika 10...100 s 0 1 käänteisaika käyrästö C 1 1 käänteisaika käyrästö C SG1/8 Alijänniteportaan havahtumisajan valinta. Kun SG1/8=0, havahtumisaika on 0,1 s Kun SG1/8=1, havahtumisaika on 30 s. Kytkinryhmä SG2 sijaitsee kytkinryhmän SG1 tarkistussumman kolmannessa alavalikossa ja on ns. pehmokytkinryhmä. Kytkinryhmällä SG2 ohjelmoidaan havahtumisten ja laukaisujen toimintamerkkien toimintatapa. Toimintamerkit voidaan vapaasti ohjelmoida joko pysymään (itsepito) tai palautumaan toiminnan aiheuttaneen signaalin palauduttua. Ohjelmoiminen tapahtuu määrittelemällä kytkinryhmälle tarkistussumma seuraavan taulukon mukaisesti. Oletusasetteluna havahtumissignaaleille on aseteltu palautuva toiminta ja laukaisusignaaleille itsepito. Itsepitotoimintaa vastaava luku Tehdasasettelu Keltainen toimintamerkki, U> hav. 1 0 Punainen toimintamerkki, U> lauk. 2 2 Keltainen toimintamerkki, U< hav. 4 0 Punainen toimintamerkki, U< lauk. 8 8 Tarkistussumma Σ 15 10 Kytkinryhmä SG3 sijaitsee kytkinryhmän SG1 alavalikossa 4. Etukilven STEP- ja RESET-painikkeet voidaan ohjelmoida kytkimellä SG3/1. Kytkimet SG3/2 8 eivät ole käytössä. Kytkimen SG3 oletusarvo on 0. SG3/1 Painike Kuittaa havahtumis- ja Poistaa muistiinlaukaisutoimintamerkit tallennetut arvot STEP 0 RESET x STEP & RESET x x STEP x 1 RESET x STEP & RESET x x Relemoduulin piirilevyllä on kytkinryhmä SGB, jonka kytkimillä 5, 7 ja 8 ohjelmoidaan alijänniteportaalle eri releyhdistelmissä mahdollisesti tulevat lukitussignaalit. Kytkinryhmän SGB ohjelmointiohje on esitetty releyhdistelmän käyttöohjeen yleisessä osassa pistoyksiköiden välisiä signaaleja esittävässä kaaviossa. 7

Mittaustiedot Mittaustiedot ilmaistaan näytön kolmella oikeanpuolimmaisella numerolla. Näytössä kulloinkin oleva mittaustieto osoitetaan merkkilampulla. Merkkilamppu U Mittaustieto Yksikön mittaama jännite releen nimellisjännitteen kerrannaisina. Rekisteröidyt tiedot Näytön vasemmanpuoleisin numero näyttää rekisterin osoitteen ja kolme muuta numeroa rekisteröidyn tiedon. Rekisteri/ STEP Rekisteröity tieto 1 Suurin yksikön mittaama jännite releen nimellisjännitteen kerrannaisina silloin, kun ylijänniteporras on havahtuneena. Uusi havahtuminen kuittaa vanhan rekisteröidyn arvon ja päivittää rekisteriin uuden arvon. Ylijänniteportaan laukaisu lopettaa keräilyjakson, jolloin muistiin jää suurin havahtuneenaoloaikana rekisteröity arvo. 2 Suurin yksikön mittaama jännite releen nimellisjännitteen kerrannaisena. Rekisteri päivittyy uudella arvolla aina, kun mitatun jännitteen arvo ylittää rekisterissä olevan arvon. Rekisteri 2 nollautuu ainoastaan apujännitteen kadottua, sarjaväylän kautta annetulla komennolla tai painettaessa yhtäaikaisesti STEP- ja RESETpainikkeita. 3 Pienin yksikön mittaama jännite releen nimellisjännitteen kerrannaisina silloin, kun alijänniteporras on havahtuneena. Uusi havahtuminen kuittaa vanhan rekisteröidyn arvon ja päivittää rekisteriin uuden arvon. Alijänniteportaan laukaisu lopettaa keräilyjakson, jolloin muistiin jää pienin havahtuneenaoloaikana rekisteröity arvo. 4 Pienin yksikön mittaama jännite releen nimellisjännitteen kerrannaisena. Rekisteri päivittyy uudella arvolla aina, kun mitatun jännitteen arvo alittaa rekisterissä olevan arvon. Rekisteri 4 nollautuu ainoastaan apujännitteen kadottua, sarjaväylän kautta annetulla komennolla tai painettaessa yhtäaikaisesti STEP- ja RESETpainikkeita. 5 Ylijänniteportaan havahtumisarvon ylitysten lukumäärä, n(u>)=0 255 6 Alijänniteportaan havahtumisarvon alitusten lukumäärä, n(u<)=0 255 7 Ylijänniteportaan viimeisin havahtuneenaoloaika prosentteina asetellusta toimintaajasta t> tai käänteisaikatoiminnassa lasketusta toiminta-ajasta. Uusi havahtuminen käynnistää laskurin nollasta. Jos porras suorittaa laukaisun, rekisterissä on lukema 100. 8 Alijänniteportaan viimeisin havahtuneenaoloaika prosentteina asetellusta toimintaajasta t< tai käänteisaikatoiminnassa lasketusta toiminta-ajasta. Uusi havahtuminen käynnistää laskurin nollasta. Jos porras suorittaa laukaisun, rekisterissä on lukema 100. 8

Rekisteri/ STEP Rekisteröity tieto 0 Ulkoisten lukitus- ym. ohjaustietojen näyttö. Rekisterin oikeanpuoleisin numero näyttää, missä tilassa alijänniteportaan lukitus on. Vaihtoehdot ovat seuraavat: 0 = ei lukitusta 2 = alijänniteportaan laukaisu lukittu Rekisterin keskimmäinen numero on aina nolla. Kolmas numero oikealta ilmaisee releyhdistelmässä mahdollisesti olevan kaukokuittaustulon tilan. Vaihtoehdot ovat seuraavat: 0 = kaukokuittaus ei aktiivinen 1 = kaukokuittaus päällä Tästä rekisteristä siirrytään tarvittaessa Trip test-toimintamuotoon, jossa saadaan pakko-ohjattua relemoduulin havahtumis- ja laukaisusignaalit yksi kerrallaan aktiivisiksi. Katso tarkempi selvitys käyttöohjeesta "C-tyypin SPC-relepistoyksiköiden yleiset ominaisuudet" A Yli- ja alijännitemoduulin osoitetunnus sarjaliikennejärjestelmää varten. Jos asetettu nollaksi, niin sarjaliikenne ei ole käytössä. Tämän rekisterin alavalikoita ovat: 1) Sarjaliikenteen tiedonsiirtonopeuden valinta. Valittavissa 300, 1200, 2400, 4800 tai 9600 Bd. Oletusasetteluna 9600 Bd. 2) Sarjaliikenteen toimintatilaa ilmaiseva yhteyskatkoslaskuri. Jos moduuli on liitetty järjestelmään, jossa on tiedonkeruu- ja raportointiyksikkö ja tietoliikenne toimii, yhteyskatkoslaskurin arvo on 0. Muutoin laskurissa pyörivät jatkuvasti numerot 0...255 3) Asetteluiden kauko-ohjauksessa tarvittava salasana. Näytön ollessa sammuneena päästään näyttövalikon alkuun painamalla kerran STEP-painiketta. Rekisterit 1...8 nollataan painamalla samanaikaisesti STEP- ja RESET- painikkeita tai SPAväylän kautta komennolla V102. Rekisterit nollaantuvat myös, jos apusähkön syöttö katkeaa. Relemoduulin osoitetunnus, sarjaliikenteen nopeuden arvo ja salasana pysyvät muistissa apujännitekatkoksen yli. Käyttöohjeessa "C-tyypin SPC-relepistoyksiköiden yleiset ominaisuudet" on esitetty osoitteen ja sarjaliikenteen nopeuden asetteluohje. Alkutilanteessa, jossa moduulin kumpikaan porras ei ole havahtunut, rekisterin näytössä 1 on lukema 000 ja rekisterin 3 näytössä - - -. 9

Asettelujen ja rekistereiden päävalikko ja alavalikot Alavalikoihin ja asettelumuotoon siirtymiseen tarvittavat toimenpiteet sekä asetteluiden suorittaminen ja Trip test-asennossa toimiminen on selostettu käyttöohjeessa "C-tyypin SPCrelepistoyksiköiden yleiset ominaisuudet". PÄÄVALIKKO ALAVALIKOT STEP 0,5 s RESET 1 s Normaali tila, näyttö pimeänä = asettelutilassa aseteltava arvo Mitattu jännite U ASKEL TAAKSE 0,5 s ALAVALIKOT ASKEL ETEEN 1 s T A A K S E P Ä I N S T E P.5 s E T E E N P Ä I N P Ä Ä V A L I K K O 1 2 3 4 5 Havahtumisarvon U> asettelu Aika t>/aikakerroin k> portaalle U> Havahtumisarvon U< asettelu Aika t</aikakerroin k< portaalle U< Tarkistussumma kytkinryhmälle SG1 1 Kaukoaseteltu tark. summa Edellisen U>-hav. aikana mitattu suurin jännite Suurin kuittauksen jälkeen mitattu jännite Edellisen U<-hav. aikana mitattu pienin jännite Pienin kuittauksen jälkeen mitattu jännite Ylijänniteportaan U> havahtumisten lukumäärä 1 1 1 1 Kaukoasetteluprosentti p1 Kaukoasetteluprosentti p2 Kaukoasetteluprosentti p3 Kaukoasetteluprosentti p4 2 Kaukoaseteltu tark. summa 3 2 2 2 2 Kaukoasetteluarvo U> x p1 Kaukoasetteluarvo t> x p2 / k> x p2 Kaukoasetteluarvo U< x p3 Kaukoasetteluarvo t< x p4 / k< x p4 Tark. summa kytkinryhmälle SG2 4 Tark. summa kytkinryhmälle SG3 S T E P 1 s 6 Alijänniteportaan U< havahtumisten lukumäärä 7 Viimeisin U>-portaan havahtuneenaoloaika 8 Viimeisin U<-portaan havahtuneenaoloaika 0 Tulevat lukitukset 0 000 IRF SS1 TS1 SS2 TS2 A Relemoduulin osoite sarjaliikennettä varten 1 Tiedonsiirtonopeus [Bd] Yhteyskatkoslaskuri 0...255 s 2 Salasana 3 10