2 Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voida vedota Uudenmaan ympäristökeskuksen virallisena kannanottona. Julkaisutilaukset: Uudenmaan ympäristökeskus / Tiedotus PL 36, 00521 HELSINKI puh. (09) 14 8881 fax (09) 1488 8295 e-mail: kirjaamo.uus@vyh.fi ISBN: 952-5237-95-8 (pdf) ISBN: 952-5237-59-1 (nid.) ISSN: 1238-7185 (nid.) Kuvat ja graafit: Mikaela Ahlman ja Leena Villa Painopaikka: Uudenmaan ympäristökeskuksen monistamo, Helsinki 2000
sista leväesiintymistä tuli kuitenkin ilmoituksia mm. Pellingin saaristosta ja Tammisaaren ja Hangon ulko- ja sisäsaaristosta. Heinäkuun loppupuolella sinilevien määrä lisääntyi mm. Helsingin edustalla. Lajeista runsaimpina esiintyivät myrkyllinen Nodularia spumigena ja Aphanizomenon sp. Levää oli runsaasti vesimassaan sekoittuneena myös muulla rannikkoalueella, mutta se ei muodostanut laajempia lauttoja. Porvoon edustalla sinilevien määrä oli alhainen Vessön pohjoisrantaa lukuunottamatta, jossa esiintyi myrkyllistä Nodularia spumigena -sinilevää. Läntisen Uudenmaan rannikolla sinileviä ei havaittu. Ulompana merellä sinileviä oli havaittavasta runsaaseen. Aivan heinäkuun lopussa Uudenmaan rannikkoalueelle kumpusi taas kylmää, fosforipitoista vettä. Pintaveden lämpötila oli silloin vain 8-10 C. Elokuun alussa ulkomerellä oli runsaasti sinilevälauttoja koko Suomenlahden alueella, runsaimmin keskisellä Suomenlahdella. Rannoilla levää oli kuitenkin suhteellisen vähän. Paikallisista esiintymistä tuli ilmoituksia mm. Hangon pohjoispuolelta ja Porvoon-Pellingin alueelta. Elokuun puolivälissä laajat pintaesiintymät sekoittuivat pintavesikerrokseen. Levää oli runsaasti mm. Porvoon ja Pernajan ulkosaaristossa, Helsingin ulkopuolella ja Hankoniemestä itään Nothamnin ja Jussarön kohdalla. Sisäsaaristossa levää oli selvästi vähemmän. Elokuun puolivälin jälkeen ulkomerellä levän määrä väheni ja sinileväkukinnat olivat enää havaittavia. Kasviplanktonlajistossa esiintyi sinilevien lisäksi mm. pieniä flagellaatteja ja panssarileviä. Pellingin Tirmon alueelta tuli ilmoitus sinileväkukinnasta (Nodularia spumigena, Anabaena sp. ja Aphanizomenon sp.). Syyskuun puolivälissä sinileviä ei havaittu enää ulkomerellä. Sen sijaan Pellingin tuntumassa esiintyi vielä runsas kukinta syyskuun lopussa ja vielä lokakuun lopulla havaittiin runsas Aphanizomenon-sinileväkukinta Bromarvsfjärdenilla. Copyright Ympäristöhallinto 26
Kuvailulehti Julkaisija Uudenmaan ympäristökeskus Päivämäärä Joulukuu 2000 Tekijä(t) Julkaisun nimi Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Leena Villa, Janne Soininen ja Mikaela Ahlman Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan vesistöjen ja rannikkoalueen tila vuonna 1999. Vuosi 1999 oli Uudenmaan vesistöissä monin tavoin äärimmäisyyksien vuosi. Suurten kevätvirtaamien jälkeen vedet laskivat monissa järvissä loppukesällä vuosisadan alhaisimpiin lukemiin. Vesimäärien vaihtelut heijastuivat suoraan vesistöjen kuormitukseen ja etenkin jokien veden laatuun. Kuivuudesta johtuen hajakuormitus kesällä oli vähäistä ja jokivedet olivat suhteellisen kirkkaita ja puhtaita. Toisaalta kuivuudesta kärsineille pelloille jäi runsaasti hyödyntämättömiä ravinteita, jotka syksyllä huuhtoutuivat vesistöihin. Lämpimästä kesästä huolimatta pahoja sinileväkukintoja ei kesällä yleisesti esiintynyt. Varsinkin merialueella sinileväkukinnat olivat hyvin maltillisia ja voimakkaat tuulet hajottivat nopeasti syntyneet sinilevälautat. myös järvissä vältyttiin vuoden 1997 kaltaiselta pahalta sinileväkesältä, vaikka monin paikoin levää kuitenkin oli runsaasti ja levän määrää kuvaavat klorofylliarvot olivat kesällä 1999 hieman korkeampia kuin 1990-luvulla yleensä. Vuonna 1999 vältyttiin myös sellaisilta ympäristövahingoilta, joissa vesistön tila olisi vakavasti heikentynyt. Asiasanat vesistöt, järvet, joet, meri, vedenlaatu, leväkukinnat, kasviplankton, vesistönkuormitus, virtaama, Uusimaa, Itä-Uusimaa, Suomenlahti Julkaisusarjan nimi ja numero Uudenmaan ympäristökeskus - Monisteita 76 Julkaisun teema Projektihankkeen nimi ja projektinumero Julkaisun nimi englanniksi Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot The State of Inland and Coastal Waters in Uusimaa and Eastern Uusimaa (Southern Finland) in 1999. ISSN 1238-7185 (nid.) ISBN 952-5237-59-1 (nid.) ISBN 952-5237-95-8 (pdf) Sivuja Kieli 28 suomi Luottamuksellisuus julkinen Hinta 35,- mk / 5,87 euroa (sis. alv:n 8 % = 2,59 mk / 0,44 euroa) Julkaisun myynti/ jakaja Julkaisun kustantaja Painopaikka- ja aika Uudenmaan ympäristökeskus / tiedotus puh. (09) 148 881 PL 36 (Asemapäällikönkatu 14) fax (09) 1488 8295 00521 HELSINKI e-mail: kirjaamo.uus@vyh.fi Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki 3.1.2000 27
Presentationsblad Utgivare Nylands miljöcentral Datum December 2000 Författare Publikationens titel Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Sammandrag Leena Villa, Janne Soininen och Mikaela Ahlman Tillståndet i Nylands och Östra Nylands sjöar, åar och kustvatten år 1999. År 1999 var i många avseenden ett exceptionellt år. Efter de sedvanliga vårflödena följde en lång torrperiod och vattennivån i sjöarna under sensommaren har sällan varit så låg detta århundrade. De stora fluktuationerna i vattenmängden kom till synes i belastningen på vattnen och i synnerhet i vattenkvaliteten i åarna. Under den torra sommaren var den diffusa belastningen obetydlig och åvattnet var relativt klart och rent. Torkan hämmade också tillväxten på åkrarna och en stor mängd närsalter, som inte bands av åkergrödorna, sköljdes ut i vattendragen med höstregnen. Trots den varma sommaren uppstod det inte långvariga och intensiva blågrönalgblomningar. Ute till havs var blågrönalgmängderna måttliga och den hårda vinden skingrade i allmänhet snabbt de ytansamlingar som bildats. I insjöarna var blågrönalgsituationen inte så svår som sommaren 1997, även om det i många sjöar förekom rikligt med alger. Klorofyllvärdet, som är ett mått på algmängden, var i medeltal högre än normalt i sjöarna. Under 1999 skedde det inte heller några sådana miljöolyckor som avsevärt skulle ha försämrat vattenkvaliteten. Nyckelord vattenkvalitet, insjöar, kustvatten, vattendrag, algblomning, växtplankton, belastning av vattendrag, vattenföring, Nyland, Östra Nyland, Finska viken Publikationsserie och nummer Nylands miljöcentral - Duplikat 76 Publikationens tema Projektets namn och nummer Publikationens titel på engelska Organisationer i projektgruppen The State of Inland and Coastal Waters in Uusimaa and Eastern Uusimaa (Southern Finland) in 1999. ISSN 1238-7185 (häft.) ISBN 952-5237-59-1 (häft.) ISBN 952-5237-95-8 (pdf) Beställningar/ distribution Förläggare Tryckeri/ tryckningsort och -år Sidantal 28 Offentlighet Offentlig Språk Finska Pris 35,- mk / 5,87 euro (inkl. moms. 8 % = 2,59 mk / 0,44 euro) Nylands miljöcentral / information tfn (09) 148 881 PB 36 (Stinsgatan 14) fax (09) 1488 8295 00521 HELSINGFORS e-mail: kirjaamo.uus@vyh.fi Nylands miljöcentral Nylands miljöcentral, Helsinki 3.1.2000 28
UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS - MONISTEITA ISSN 1238-7185 Täydellinen luettelo löytyy Internetistä URL: http://www.vyh.fi/palvelut/julkaisu/uyk/monisteet.htm 37. Irmeli Ahtela: Maatalouden vesiensuojelu Pohjanpitäjänlahden ympäristössä. Helsinki 1998. 38 s. 38. Kaija Savelainen (toim.): Saastuneet maat ja likaantuneet pohjavedet: Uudenmaan ympäristökeskuksen neuvottelupäivä Helsingissä 24.3.1998. Helsinki 1998. 50 s. 39. Raimo Antikainen: Rumpuaukkojen mitoitus: Kirjallisuusselvitys. Helsinki 1998. 46 s., 3 liit. 40. Hanna Yli-Tolppa (toim.): Viemäriverkon saneeraus: Uudenmaan ympäristökeskuksen koulutuspäivä 17.3.1998. Helsinki 1998. 62 s. 41. Rea Luttinen: Nummenjoen vesistöhankkeen kasvillisuus- ja maisemaselvitys. Helsinki 1999. 22 s. 42. Riitta Salasto ja Minna Laitinen (toim.): Agenda 21 oppimisverkosto: Uudenmaan ympäristökeskuksen koulutuspäivä 26.3.1998. Helsinki 1998. 48 s. 43. Esa Lammi, Matti Koivula, Esa Pienmunne ja Pekka Routasuo: Kirkkonummen Saltfjärdenin pesimälinnusto 1997. Helsinki 1998. 26 s. 44. Leena Villa (toim.): Uudenmaan ympäristökeskuksen tutkimus- ja kehittämisohjelma vuosille 1998-2000. Helsinki 1998. 54 s. 45. Eija Lehtonen (toim.): Kokemuksia ja suosituksia ohjelmien ja suunnitelmien ympäristövaikutusten arvioinnista: Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ohjelma-yva -jaoston loppuraportti. Helsinki 1999. 32 s. 46. Marketta Jolkkonen: Maisemaselvitys ja maisemanhoito-ohjeita Skärlandetin-Gullön alueelle Tammisaaressa. Helsinki 1998. 63 s. 47. Matti Laitio ja Pipsa Poikolainen (toim.): Alueidenkäytön neuvottelupäivä 18.3.1998: Uudenmaan ympäristökeskus. Helsinki 1998. 148 s. 48. Tuija Hilli, Kati Keto ja Susan Londesborough: Uudenmaan ympäristökeskuksen alueen pienten virtavesien seurannan raportointi vuosilta 1990-1996 ja seurannan kehittämi-nen. Helsinki 1999. 54 s. 49. Minna Laitinen: Yhteenveto kuntakyselyn (elokuu 1998) tuloksista ja kuntien sitoutumisesta paikalliseen Agenda 21 -työhön. Helsinki 1998. 64 s. 50. Teija Haavisto ja Pasi Lempinen: Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kalataloudellisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokkaat pienvedet. Helsinki 1999. 168 s. 51. Hanna Yli-Tolppa (toim.): HAAVE-projekti: Jätevesienkäsittely haja-asutusalueella: Uudenmaan ympäristökeskuksen koulutustilaisuus 12.11.1998. Helsinki 1998. 76 s. 52. Ari Lavinto: Tuusulanjoen linnustoselvitys 1996-1997: Loppuraportti. Helsinki 1999. 43 s., 20 liites. 53. Anu Lamminpää: Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Porvoonjoen valuma-alueella Askolassa ja Pukkilassa. Helsinki 1999. 54 s. 54. Pasi Lempinen: Sipoonjoen ja Mustijoen kalatietutkimus. Helsinki 1999. 36 s. 55. Kirsi Vilonen: Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Hirvijoen valuma-alueella Nummi-Pusulassa. Helsinki 1999. 30 s. 56. Leena Villa, Sirpa Penttilä, Janne Soininen ja Anu Seppälä: Maatalouden ympäristötukien toteutuminen ja vaikutukset ympäristön tilaan Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella. Helsinki 1999. 108 s. 29
57. Eija Lehtonen och Teija Haavisto (red.): Nylands miljöprogram 2005. Helsingfors 1999. 176 s. 58. Harri Aulaskari ja Pasi Lempinen: Ingarskilaån vesistöalueella vuosina 1991 ja 1992 tehtyjen meritaimenistutusten tulokset. Helsinki 1999. 28 s. 59. Merja Autiola: Keski-Uudenmaan soranottoalueet. Helsinki 1999. 198 s. 60. Hanna Yli-Tolppa (toim.): Haave-projekti: Vedenhankinta haja-asutusalueella - Uudenmaan ympäristökeskuksen koulutuspäivä 9.11.1999. Helsinki 1999. 52 s. 61. Pasi Lempinen, Rea Luttinen ja Arto Pummila: Tuusulanjoen ympäristöselvitys. Helsinki 1999. 64 s. 62. Päivi Piispa: Sosiaalisten vaikutusten arviointi Kestävä maatalous Vantaanjoella -hankkeesta. Helsinki 1999. 34 s. 63. Sirpa Penttilä ja Minna Kulmala: Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Vanjoen ja Vihtijoen valuma-alueilla Vihdissä ja Karkkilassa. Helsinki 1999. 46 s. 64. Mikla Koivunen: Koskenkyläjokilaakson yleissuunnitelma: Suojavyöhykkeet, maisema ja virkistyskäyttö. Helsinki 2000. 96 s. 64s. Mikla Koivunen: Översiktsplan över Forsbyådal: Skyddszoner, landskap och rekreation. Helsingfors 2000. 96 s. 65. Heimo Tuomola: Uudenmaan ympäristökeskuksen teollisuuden valvonnan kehittämissuunnitelma. Helsinki 2000. 44 s. 66. Hannu Airola ja Janne Soininen: Ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta metsäympäristössä: Tarkkailuohjelma Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueelle. Helsinki 2000. 70 s. 67. Teemu Kantelinen: Lahelan pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Tuusula. Helsinki 2000. 56 s., 5 karttaliit. 68. Kirsi Vilonen: Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Pusulanjärven alueella ja Räpsänjoen valuma-alueella Nummi-Pusulassa. Helsinki 2000. 34 s. 69. Leena Villa (toim.): Ympäristön tilan seuranta Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla vuosina 2000-2002. Helsinki 2000. 116 s. 70. Kaija Savelainen (toim.): Pilaantuneet maa-alueet: Uudenmaan ympäristökeskuksen neuvottelupäivä Helsingissä 12.4.2000. Helsinki 2000. 66 s. 71. Sirpa Penttilä (toim.): Rehevöityneiden järvien tehokalastus-projekti Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla: Väliraportti järvien tilasta, kuormituksesta ja kunnostuksesta vuosina 1998-1999. Helsinki 2000. 118 s. 72. Arto Pummila: Luonnon monimuotoisuuden edistäminen riistapeltoja perustamalla: Selvitys Uudenmaan ympäristökeskuksessa vuosina 1995-1998 lausunnolla olleista maatalouden ympäristötuen erityistukihakemuksista. Helsinki 2000. 16 s. 73. Minna Ollas: Ympäristöasenteet ja suojavyöhykkeen taloudellinen kannattavuus suojavyöhykesopimuksen tehneillä maatiloilla. Helsinki 2000. 70 s. 74. Sirpa Penttilä & Minna Kulmala: Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Hiidenveden alueella Vihdissä, Lohjalla ja Nummi-Pusulassa. Helsinki 2000. 44 s. 75. Irmeli Ahtela (toim.): Kestävä maatalous Vantaanjoella -projekti: Ravinnetaseseminaari Helsingissä 26.9.2000. Helsinki 2000. 46 s. 30