Raili Gothóni 2.11.2012 Ruokakasseja, pieniä avustuksia lähikauppaan, vaatimuksia vuokrarästin maksamisesta. Hätäähän tämäkin on, mutta mitä sillä autetaan. Minulla on aivan erilainen kuva diakoniasta, se on osa kirkon hengellistä työtä. Nyt en ehdi kunnolla tavata ihmisiä. (90-luvun laman puristuksessa ollut työntekijä työnohjauksessa) Vein muovikassissa kaikki laskut, karhut ja karhujen karhut, joita en ollut edes jaksanut avata. Kaadoin diakoniatyöntekijän pöydälle. Hän asiallisesti sanoi, että katsellaanpa näitä yhdessä ja kysyi, miten muuten jaksan Tahdon kiittää kaikkia tästä mahtavasta avusta, joka olen saanut. Sen avulla pääsin aloittamaan ns. alusta. Nyt jälkeenpäin vasta olen todella ymmärtänyt kuinka suuri apu tällä on ollut.apu koutui omista asioista huolehtimisen aluksi ja pelasti pahemmalta nöyryytykseltä. (Akordin saanut) 1
Yksilön kokemus: liukuva pinta, voimattomuus, kasaantuneet köyhyyden ongelmat, sairaus, avioero, talouden hallintaongelmat, heikko koulutus, elämänhallintaongelmat, mielenterveys- ja päihdeongelmat, työttömyys, maahanmuuttajuus, ei www. Yhteiskuntaan ja sen rakenteiden muutoksiin liittyvät syyt: Luotonantopolitiikka (pikavippien korot), lama- ja taloudelliset laskukaudet, pitkäaikaistyöttömyys, lomautukset ja irtisanomiset, alueelliset erot huonovointisuudessa, muutokset kulutuskäyttäytymisessä, viimesijaisen sosiaaliturvan ongelmat, sosiaali-, terveys-, koulutus- ja asuntopolitiikka, hyvinvointipalvelujen leikkaukset/ mitä kirkko tunnistaa, mitä hyväksyy, mitä puolustaa? 2
Molemmat avoimin paljain käsin Jesaja 58:6-8, Toisenlaista paastoa minä odotan, että vapautat syytömät kahleista,. Murrat leipää nälkäiselle,avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman, kun hänet näet, etkä karttele apu tarvitsevaa veljeäsi ja Jaak. 2:15-16 Jos veljenne tai sisarenne on vaikka vaatteita ja jokapäiväistä ravintoa, niin turha teidän on sanoa: menkää rauhassa, pitäkää itsenne lämpimänä ja syökää hyvin, jos ette anna heille mitä he elääkseen tarvitsevat Laki ja säädökset versus armo ja harkintavalta Hädän ääripää: Asiakkaan ongelma ei ole yksinkertainen ja selviytymiskyky usein rajoitteista Avunsaajan sisäisen elämänhallinnan vahvistaminen merkityksellisyys, toivo, voima kestää paineita, motivaatio yrittää itse, kuulluksi tuleminen ( Hirstiö- Snellman 2000, Gothóni & Vähäkangas 2010 Leipää vai läsnäoloa, sielunhoito versus taloudellinen auttaminen (Kettunen 2001) Konaisvaltaisuus huomioi myös ruumiin tarpeisiin (Roivanen 2003, Kainulainen 2006). Työntekijä yhteisö määrittää miten asiakkaan näkee, mitä apua tarjoaa, ketkä määritellään avuntarvitsijoiksi (Gothóni 2006, Juntunen 2011) Ei oikeutta saada apua, ei valitusoikeutta vain velvollisuus auttaa Vastuu kansalaisten perustoimeentulosta kuuluu lakisääteisesti yhteiskunnalle. Diakonia-avustus ei voi korvata yhteiskunnan vastuuta. Tarvitaan jatkuvaa ohjausta 3
Auttamisen välineitä seurakunnat, rovastikunnat, yhtymät ja hiippakunnat Diakoniamäärärahat: budjettimäärärahat, yhteisvastuukeräys, (10 % yhteisvastuu keräyksen tuotosta) mahdolliset kolehti- ja lahjoitusrahat, voidaan anoa lisärahaa tai vedota yrityksiin, yksityisiin ihmisiin ja järjestöihin Kokonaisvaltainen kohtaaminen, jonka osana taloudellinen avustaminen harkinnan varaisesti (esim. ruoka-apu, lääkkeet, vuokrarästit, yhteisölliset ruokailut). Vuonna 2011 kirkko antoi suoraa taloudellista apua 7,54 M pääasiassa yksin asuville, eläkeläisille ja yksinhuoltaja-perheille. Avustusten lisäksi seurakunnat järjestivät 10 461 edullista tai ilmaista ruokailua, joissa aterioitiin 668 685 kertaa. Lisäksi on jaettu lahjoituksina sekä EU-avustuksena saatuja ruokatarvikkeita. Auttamisen välineitä Kirkon Diakoniarahastot Periaatteet: Tuki on tilapäistä ja kertaluontoista avustamista odottamattomassa kriisitilanteissa Vuonna 2011 Kirkon diakoniarahastosta anottiin 411 avustusta, yhteissummaltaan 1 162 136. Näistä avustus myönnettiin 306 tapauksessa ja avustusten yhteissumma oli 587 086. Akordi-rahasto; auttaa ylivelkaantuneita, velkataakan ja velkakierteen katkaisu, diakoniatyöntekijän ja velkaneuvojien yhteistyö, velkojan ja velallisen sovinto Syrjäytymisen ehkäisyn määrärahat: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy, Ylivelkaantuminen Maahanmuuttajat, Asunnottomuus (liittyminen asunnottomuusohjelmaan), Köyhät seurakunnat Perhetyö, Terveyden edistäminen (liittyminen terveyserojen kaventamisohjelmaan), Mielenterveys (liittyminen Mieli 2009 ohjelmaan), Köyhyyden vähentäminen (liittyminen köyhyysvuoden teemaan) Kirkkohallituksen kriisi ja vaikuttamistyö 4
Vuorovaiktussuhde ja motivaatio Asiakkaan oma mahdollisuus vaikuttaa, osallistua ja motivoitua työskentelyyn. Jos vahva valtasuhde (asiakkaan oma toiminta nihiloidaan), Joskus molemmat tietävät, miten toimitaan, muotoutuu pelejä kun suhde ei toimi se on asiakkaan vika, kun se toimii, se on työntekijän ansio, joskus työtekijät kilpailevat keskenään, Yhteistyö: talous ja velkaneuvonta; Sosiaalinen luototus, Takuu säätiö, Kela, Sosiaalitoimi, Järjestöt, säätiöt, Työttömät, vapaaehtoiset, Taloyhtiöt Velkojat ja perintäfirmat, yritykset Toiminan muodot: Asianajamista, tiedottamista, vaikuttamista Onnistunut aloudellinen apu edellyttää kokonaiselämän hahmottamista ja kohtaamista Rahaa, ruokaa, asuntoa, aineellinen apu, että perustarpeet on mahdollista tyydyttää Diakoniatyöntekijöiden hyvien ammatillisten ja vapaaehtoisten verkoston hyödyntäminen Ajan käyttöä henkilkohtaiseen neuvontaa ja palveluohjaukseen (esim. lomakkeet ja internet) Kohtaaminen, kuunteleminen, arvostaminen diakonian erityisosaamista Kirkon, seurakunnan työntekijänä diakoniatyössä on aina arvo ulottuvuus, henkinen ja hengellinen auttaminen ihmisten tarpeiden mukaisesti 5
MIKÄ ON TAVOITE? Jos tavoitteena on köyhyyden poistaminen? Jos tavoitteena on yksilön ja perheen velkataakan poistaminen? Jos tavoitteena on sosiaalisen- ja terveydellisen hyvinvoinnin edistäminen?jos tavoitteena on ihmisarvon, henkisen ja hengellisen hyvinvoinnin toteutumisen mahdollistaminen?jos tavoitteena on oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen?jos tavoite on, että yksilön oma elämänhallinta lisääntyy?jos tavoite on, että yksilö löytää seurakunnan ja Jumalan? Jos tavoite on, että armottomia ja epäoikeudenmukaisia sosiaalisia rakenteita, rajoja ja vallan suhteista johtuvia esteitä puretaan? MARKITTÄVIÄ TULOKSIA q Nopea apu ilman byrokratiaa ja nöyryytystä q Vahvistaa yhteistyötä muihin alueen toimijoihin q Ruokakassi tai osto-osoitus saattaa turvata päivittäistä selviytymistä kun asiakas odottaa viranomaispäätöksiä keskeneräisissä asioissa. q Vuosina 2000-2004 soviteltuja lainoja suuruudet 1000 eurosta 6 miljoonaan (210 henkilöä), viiden vuoden jälkeen 85 % autetuista velattomia q Yksilön häpeän kokemukset vähenevät, sosiaaliset suhteet paranevat, mahdollisuus tulevaisuuteen q Antaa tietoa yhteiskunnan heikompiosaisten tilanteesta q Vaikuttaa muiden kanssa esim. 2008 velkojen lopullinen vanheneminen (sitkeää työtä 1990-luvun laman jälkeen) ONGELMIA q Työntekijöiden erilaiset näkemykset hengellisen ja taloudellisen avustuksen ensisijaisuudesta tai tasavertaisuudesta, Ristiriitaista viestiä ulospäin. q Mahdollisuus harkintavallan ja vallan käyttöön q Vuorovaikutussuhteiden monikerroksisuutta ei nähdä tai haluta nähdä q Diakoniatyön kautta saatu taloudellinen apu ei euromääräisesti suuri q Tilapäisestä avusta jatkuvaan auttamisen vaatimukseen ja jopa hyväksikäyttöön herättää työntekijöissä kyynisyyttä. q Isot alueelliset ja hiippakunnalliset erot ja erityyppiset lomakkeet ja periaatteet, tarve selkiyttämiselle ilmeinen 6
Haasteita: v 15 % ei ole saanut tarvitsemaansa (terveydenhuollon) apua, kasaantuvaa huono-osaisuutta 300 000 suomalaista (Kansalaisbarometri 2011) v Köyhä on sairas eikä saa hoitoa, että paranisi nopeasti ( Kinnunen 2008) v Pätkätyöt eivät riitä elämiseen, itsenäiseksi yrittäjäksi pakottaminen, yrittäjänä putoaa sosiaaliturvan ulkopuolelle, perusturva ei riitä. v Omaishoitajat, joille suositellaan yksityisiä kotihoitopalveluja v Eläkeläispariskunnasta toinen kuolee menot eivät puoliudu, tulot puoliutuvat Iso asuntolaina, muutos työttömyys tai sairastaminen v Köyhien perheiden II-aasteen esim. lukiolaisten kirjat, koulussa organisoi kirjojen kierrätystoimintaan v Maahanmuuttaja äitien (ilman oleskelulupaa), vaikka isä töissä ja oleskelupa maksettava neuvola ja synnytyssairaalakulut. Neuvolapalveluja tai synnyttäminen maksaa. STM- ei asiaan tartuta, kunnat voivat päättää. 3500 synnytys. Voisiko tehdä esim. vapaaehtoistyönä kerran kuukaudessa lääkäri tavattavissa v Hoivapalvelut kansainväliset suuryhtiöt jyräävät kotimaiset palveluyritykset. Kilpailuttamisen osaaminen, hoivapalveluyritykset kuolevat. Ehkäisevää työtä Perustyön hyvä toteutuminen: perhe-, lapsi-, nuoriso-, yhteisö-, diakonia-, ja yleisessä seurakuntatyössä, yhteisöllinen välittäminen Mahdollisuus yhteiskunnalliseen vastuuseen: Tukikummisäätiö; Sipiläsäätiö.rahat jaetaan kirkon diakoniarahaston kautta, tukee nuoria harrastuksiin ja osallisuuteen diakoniarahaston kautta Perustelut: Mahdollisuus käyttää valmista kanavaa, luotettava, aina on joku ihminen, joka on kohdannut ihmisen ja on ammattitaitoinen. Tutkimustarpeita:: mitä merkitsee, kun vuokrarästejä ei makseta, mitkä ovat uuden hädän muodot ja vaikuttamisen tavat, seuranta vaikutuksista, seurakuntien, hiippakuntien kirkon diakoniarahaston työnjaot ja sujuvat käytännöt, mitä olisi suomalainen yhteiskunnallinen sielunhoito, käsitteiden käytön selkiyttämistä; retoriikalla legitimoidaan hyvin erilaisia käytäntöjä 7
Gothóni, Raili (2006). Velat anteeksi? akordirahaston arviointitutkimus. Gothóni, Raili & Vähäkangas, Auli (2010). Toivon häivähdyksiä hiv-tartunnan saaneiden ja ylivelkaantuneiden arjesta Diakonian tutkimus 1/2010, pp. 27-45. Hiilamo, Heikki (2011) Reinvigorated church poor relief in Finland between two reces Hirstiö-Snellman, Paula (2000). Kirkon Katastrofirahaston toiminnan vaikuttavuus Juntunen, Elina (2011). Vain hätäapua? Taloudellinen avustaminen diakoniatyön professionaalisen itseymmärryksen ilmentäjänä Kettunen, Paavo (2001). Leipää vai läsnäoloa, asiakaan tarve ja diakoniatyöntekijän työnäky laman puristuksessa 8