Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2012

MATKO 3 MATKAILUN KOORDINOINTI ETELÄ-POHJANMAALLA v. 2011-2014 hankenumero 14689 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU / MATKO 3 -HANKE Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2012 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Raportti 1 (20) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tiivistelmä... 2 3 Aineisto ja menetelmät... 3 4 Etelä-Pohjanmaa matkailualueena... 4 4.1 Majoitus ja ravitsemusalan kehitys Etelä-Pohjanmaalla... 5 5 Matkailun taloudelliset vaikutukset Etelä-Pohjanmaalla... 11 5.1 Matkailun osuus toimialojen liiketoiminnasta... 11 5.2 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset vuonna 2012... 11 5.2.1 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset... 11 5.2.2 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset toimialoittain... 12 5.2.3 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset seutukunnittain... 13 5.2.4 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset kunnittain... 15 6 Matkailutulo- ja työllisyysvaikutusten kehitys v. 1998-2012... 17 7 Etelä-Pohjanmaan matkailun sidosryhmien näkemyksiä... 18

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (19) Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2012 1 Johdanto Matkailun merkitys elinkeinotoimintana on kasvanut merkittävästi niin globaalisti, kansallisesti kuin Etelä-Pohjanmaallakin. Osa syynä Suomessa on esimerkiksi Suomen teollista rakennetta koetteleva globaali murros. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan palvelualat, matkailu mukaan luettuna, ovat viime vuosien elinkeinopoliittisessa keskustelussa jääneet liian vähälle huomiolle, mutta Suomen on ymmärrettävä panostaa myös kasvaviin palvelualan sektoreihin. Ministeri Vapaavuori toteaa, että erityisesti matkailu on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä ja alati kasvava ala. Kyse on myös erittäin työllistävästä elinkeinosta, joka jakaa hyvinvointia laajasti maan eri osiin. Matkailualalla toimii Suomessa jo nyt 27 000 yritystä ja yli 180 000 työntekijää. Vuonna 2012 matkailukysyntä oli arviolta 13,3 miljardia euroa eli noin 2,7 prosenttia Suomen BKT:stä. Matkailutoimiala on kasvanut myös Etelä-Pohjanmaalla merkittävästi systemaattisen kehittämistyön tuloksena viime vuosien aikana. Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallinnoima MATKO3- hanke edistää ja koordinoi Etelä- Pohjanmaan matkailun kehittymistä ja kehittymiseen tähtääviä toimenpiteitä niin, että matkailutoimiala edelleen kasvaa ja kehittyy maakunnassa. Hankkeen tavoitteena on pyrkiä varmistamaan kehittämistoimien oikeansuuntaisuus, koordinoida kehittämistoimia päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä hankkia, jalostaa ja välittää matkailutietoa alueen matkailutoimijoille kehittämistoimien pohjaksi. Hankkeessa kartoitettiin elinkeinon yhteinen tahtotila ja laadittiin päivitetty maakunnan matkailustrategia ja toimenpidesuunnitelma tuleville vuosille. MATKO3-hanke on toiminut myös tämän tammikuussa 2014 valmistuneen Etelä-Pohjanmaa matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012:n toimeksiantajana. Vastaavia selvityksiä Etelä-Pohjanmaalla on toteutettu vuosien 1998, 2004 ja 2008 osalta. MATKO3-hanketta rahoittaa Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseuturahastosta. Selvityksen menetelmänä on käytetty ns. pohjoismaista MTT-mallia, jota on käytetty myös edeltävissä selvityksissä. Mallissa on selvitetty Etelä- Pohjanmaan maakunnassa toimivien matkailuyritysten liikevaihto ja henkilöstömäärätiedot sekä kyselyn avulla arvioitu matkailukysynnän aikaansaama osuus toimialan kokonaisliikevaihdosta. Selvityksessä on huomioitu työ- ja elinkeinoministeriön suositukset alueellisista matkailun tulo- ja työllisyysselvityksistä 1. Matkailun merkityksen odotetaan myös tulevaisuudessa kasvavan. Liikkumisen helppous, ihmisten lisääntynyt vapaa-aika ja kokemisen halu, elintason kasvu, sähköiset palvelut jne. luovat kysyntää matkailun toimialalla. Matkailun haasteita ovat alan jatkuva muutos kulutuskäyttäytymisen muutoksista johtuen. Etelä-Pohjanmaan matkailutoimijat ovat laatineet maakunnallisen matkailustrategian vuosille 2013 2017, joka on toimialan yhteinen toimintasuunnitelma tulevaisuuden kasvun vauhdittamiseksi. Strategian päämääränä on tehdä Etelä-Pohjanmaasta matkailijoita houkutteleva alue ja siten lisätä maakunnan matkailutuloa. 1 Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista. (http://www.tem.fi/files/36877/matkailun_alueellisten_ttselvitysten_suositukset.pdf)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (19) 2 Tiivistelmä Etelä-Pohjanmaan maakunnan välitön matkailutulo oli 353 miljoonaa euroa vuonna 2012. Matkailutulo on kasvanut merkittävästi vuodesta 2004, jolloin matkailutulo oli noin 264 miljoonaa euroa. Matkailun aikaansaamiksi työllisyysvaikutuksiksi on arvioitu noin 1 800 henkilötyövuotta. Matkailun taloudellinen kokonaishyöty Etelä-Pohjanmaalla oli noin 663 miljoonaa euroa. Kokonaishyödyssä on huomioitu myös matkailun aikaansaamat välilliset vaikutukset, matkailun aikaansaama osuus työllisten palkkatuloista sekä ansiotuloverot. Suorien työllisyysvaikutusten lisäksi välillisiä työllisyysvaikutuksia kertyi noin 764 henkilötyövuotta. Kun matkailutuloa verrataan joidenkin muiden toimialojen liikevaihtoon, havaitaan että matkailun merkitys Etelä-Pohjanmaan aluetaloudelle on erittäin suuri. Matkailun osuus Etelä-Pohjanmaan yritysten kokonaisliikevaihdosta oli noin 3,7 % ja henkilötyövuosista noin 3,8 %. Esimerkkinä matkailun merkityksestä muihin toimialoihin verrattuna voidaan mainita esimerkiksi huonekalujen valmistus, joka aikaansai vuonna 2012 noin 131 miljoonan euron liikevaihdon alan yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla. Puutalojen valmistuksen aikaansaama liikevaihto oli noin 147 miljoonaa euroa vuonna 2012. Toimialoittain tarkasteltuna matkailusta hyötyy eniten vähittäiskauppa, jonka saama matkailutulo oli noin 217 miljoonaa euroa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan matkailutulo oli noin 62 miljoonaa euroa. Matkailun sisältöä tuottavien toimijoiden saama matkailutulo on verrattain pieni, vain vajaa 26 miljoonaa euroa. Seutukunnittain tarkasteltuna suurimman osuuden matkailutulosta kerää Seinäjoen seutu (163 M ) ja seuraavaksi suurimman osuuden Kuusiokuntien seutukunta (146 M ). Kunnittain tarkasteltuna suurimpia matkailukuntia aluetaloudellisessa mielessä ovat Alavus (välitön matkailutulo 127 M ), Seinäjoki (83 M ) ja Kauhava (37 M ). Etelä-Pohjanmaalla rekisteröityjen yöpymisten määrä on kasvanut vuosien 2001 2011 välillä noin neljänneksen (24 %). Vuonna 2012 Etelä- Pohjanmaalla kertyi 674 000 yöpymistä. Matkailijoista 96 % oli suomalaisia ja 4 % ulkomaisia. Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden osuudet ovat säilyneet lähes samoina vuosituhannen alusta. Etelä-Pohjanmaan matkailun kansainvälinen kasvu on tapahtunut liikematkustamisen kautta 2000 luvulla. Yöpyneiden matkailijoiden lisäksi matkailutuloon vaikuttaa myös päiväkävijöiden määrän kasvu. Asiantuntijahaastattelujen arvion mukaan matkailun kysyntä jatkaa kasvuaan, tosin talouden taantuma vaikuttaa varsinkin työperäiseen matkustamiseen. Maakunnan matkailukenttää pidetään jossain määrin hajanaisena ja yhteistyön lisäämisellä saataisiin lisää resursseja tuotteiden kehittämiseen ja markkinointiin. Selvitys toteutettiin vuoden 2013 loppupuolella ja se perustuu tilastokeskuksen aineistoon sekä Etelä-Pohjanmaan matkailu- ja kaupanalan yritykselle suunnattuun kyselyyn sekä asiantuntijahaastatteluihin. Laskennassa huomioitiin työ- ja elinkeinoministeriön suositukset. Selvityksen toteutti FCG Finnish Consulting Group Oy.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (19) 3 Aineisto ja menetelmät Tehtävänä oli selvittää matkailun aikaansaamat tulo- ja työllisyysvaikutukset Etelä-Pohjanmaalla. Selvityksessä vaikutuksia tarkasteltiin matkailutuloa saavien yritysten näkökulmasta eli käytettiin alueellista tulomenetelmää luotettavan tiedon saamiseksi. Tulo Meno Kuva 1. Matkailun aikaansaamien tulo- ja työllisyysvaikutusten laskentamalli. Lähdemateriaalina työssä käytettiin aiempia tutkimuksia ja tilastoja. Keskeisin aineisto oli Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin vuoden 2012 koskeva yritystilasto, jossa on esitetty kunnittain, seutukunnittain sekä maakuntatasolla matkailulle tyypillisten toimialojen lisäksi matkailun liitännäistoimialojen sekä vähittäiskaupan liikevaihto- ja henkilöstömäärä. Arvio matkailukysynnän osuudesta kokonaisliikevaihdosta kerättiin matkailuyrityksille ja vähittäiskaupan yrityksille toteutettujen kyselyiden avulla. Kyselyt sisälsivät kysymyksiä mm. vuotuisesta liikevaihdosta ja matkailijoiden kysynnän osuudesta liikevaihtoon, työntekijöiden määrästä ja työntekijöiden asuinpaikkakunnasta. Linkki sähköiseen kyselyyn lähetettiin sähköpostitse Etelä-Pohjanmaalla toimiville matkailuyrityksille, joita pyrittiin tavoittamaan myös puhelimitse vastausmäärän kasvattamiseksi. Kyselyyn saatiin yhteensä noin 200 vastausta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (19) 4 Etelä-Pohjanmaa matkailualueena Etelä-Pohjanmaalla toimii 672 matkailupalveluja tarjoavaa yritystä tai toimijaa. Näistä majoitusyrityksiä on 213 (35 %) ja ravitsemuspalveluja pääasiallisesti tarjoavia yrityksiä 127 (19 %). 2 Kuva 2. Matkailuyritysten sijainti Etelä-Pohjanmaalla 2012 (Lähde: Matko 3 hankkeen rekisteri, kartalla esitetty yritykset, joiden osoitetiedot tunnistettu) Etelä-Pohjanmaalla matkailu perustuu vahvoihin matkailu- ja palvelukeskittymiin sekä tapahtumamatkailuun. Matkailukeskittymät sijaitsevat eri puolilla maakuntaa; Ähtärissä, Alavudella, Kauhavalla, Lappajärvellä, Lapualla, Kuortaneella ja Seinäjoella. Etelä-Pohjanmaalla on valtakunnan mittakaavassa merkittäviä matkailukeskittymiä sekä matkailijoita kiinnostavia tapahtumia. Ähtäri, Alavus, Kauhava ja Lappajärvi ovat nostaneet matkailun yhdeksi kärkitoimialoistaan. Maakunnan suurin yksittäinen matkailukohde, kävijämäärillä mitattuna merkittävä megakohde valtakunnallisestikin, on Veljekset Keskinen Oy:n kauppakeskittymä Tuurissa. Toiseksi suurimmaksi yksittäiskohteeksi on noussut PowerPark Kauhavalla. Matkailukeskittymien lisäksi pienempiä ja nousevia vetovoimakohteita sekä maaseutumatkailun kärkikohteita löytyy eri puolilta maakuntaa. Maakunnan matkailun veturikohteina ovat edellä mainittujen Keskisen kyläkaupan ja PowerParkin lisäksi Ähtärin eläinpuisto, Kuortaneen Urheiluopisto, Härmän ja Kivitipun kylpylät sekä Seinäjoen seudulla järjestettävät kesän suurtapahtumat mm. Tangomarkkinat ja Provinssirock. Matkailu Etelä-Pohjanmaalla on voimakkaasti kesäaikaan painottuvaa. 2 Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia 2013 2017 (2012)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (19) Etelä-Pohjanmaan matkailustrategiassa maakunnan matkailukeskittymiksi on nimetty: Ähtärin matkailukeskittymä Tuurin ostosmatkailukeskittymä Kuortaneen liikuntamatkailukeskittymä Härmän matkailukeskittymä Lappajärven matkailukeskittymä Kalajärven matkailualue Lapuan Simpsiö ja Vanha Paukku 4.1 Majoitus ja ravitsemusalan kehitys Etelä-Pohjanmaalla Matkailun kehityksen tarkastelussa keskitytään Etelä-Pohjanmaan majoitusliikkeitä koskevaan tilastolliseen tietoon vuodesta 2000 lähtien. Tarjonta Etelä-Pohjanmaan majoitusliikkeiden kokonaismäärä on vaihdellut 2000- luvulla 40-50 yrityksen välillä. Vuonna 2013 majoitusliikkeitä oli ennakkotietojen mukaan 54 kpl ja vuonna 2012 44 kpl. 3 Kasvu vuosien 2012 ja 2013 välillä johtuu tarkemmasta tilastoinnista. Majoitusliikkeistä noin puolet on hotelleja. Tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa sekä retkeilymajat. Tilastoinnista johtuen majoitusliikkeiden sekä huoneiden ja vuoteiden kokonaismäärä on korkeampi todellisuudessa, kun alle 20 vuodepaikan majoitusliikkeet lasketaan mukaan. Etelä-Pohjanmaalla majoitushuoneiden lukumäärä on kasvanut tasaisesti 2000 luvun alusta. Vuonna 2012 huoneiden lukumäärä oli noin 1 900. Huoneiden käyttöaste on vaihdellut pääsääntöisesti 40 45 % välillä, poikkeuksena vuosi 2007 jolloin käyttöaste oli noin 47 % ja 2010 46 %. Vuonna 2012 käyttöaste oli 42,6 % (kuva 3.) Etelä-Pohjanmaalla majoitusliikkeissä yöpymisen keskihinta oli 38,94 euroa, joka on kasvanut huomattavasti 2000-luvun alusta. Vuoden 2001 keskihinta oli 25,09 euroa. Vuoden 2012 majoitusmyynnin kokonaisarvo oli noin 26 250 000 euroa keskimääräisen huonekäyttöasteen mukaan. 4 Vuosina 2008 2012 majoitus- ja ravitsemusalan toimipaikkojen määrä lisääntyi neljä toimipaikkaa, vuonna 2008 toimipaikkoja oli 394 kpl ja vuonna 2012 398 kpl. Samana ajanjaksona majoitus- ja ravitsemusalan liikevaihto lisääntyi 13 % (17,5 miljoonaa euroa) ja henkilöstömäärä väheni 0,7 % (10 henkilöä). 5 3 Tilastokeskus (2012) Majoitustilasto. Majoitusliikkeiden kapasiteetti ja sen käyttö 4 Tilastokeskus (2012), Majoitustilasto, Saapuneet vieraat ja yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä 5 Tilastokeskus (2012) Toimipaikkarekisterit vuosilta 2008 ja 2012.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (19) Ennakkotieto 2013. Kuva 3. Etelä-Pohjanmaan majoitusliikkeiden huoneiden lukumäärä ja käyttöaste 2000 2013. (Lähde: Tilastokeskus (2012) Majoitustilasto. Majoitusliikkeiden kapasiteetti ja sen käyttö) Kokonaismajoituskapasiteettiin vaikuttaa rekisteröidyn majoituksen lisäksi rekisteröimätön majoituskapasiteetti. Tilastokeskuksen seurannan ulkopuolelle jääviä, alle 20 vuodepaikan yrityksiä Etelä-Pohjanmaalla on noin 130, joissa yhteensä runsaat 1 600 vuodepaikkaa matkailukäytössä. 6 Rekisteröimätöntä majoituskapasiteettia on lisäksi. yksityinen mökkimajoitus. Kesämökkien määrä on hieman kasvanut Etelä-Pohjanmaalla vuosien 2005 ja 2012 välillä. Kesämökkejä on yhteensä noin 13 400. Eniten mökkejä on Alavuudella (2 000), Ähtärissä (1 400), Alajärvellä (1 300), Lappajärvellä (1 100) ja Kauhavalla (1 000). 7 Rekisteröimätöntä kesämökkien majoituskapasiteettia voidaan arvioida keskimääräisen vuodepaikkalukumäärän (vp) perusteella. Kesämökeissä on keskimäärin 5 vp eli Etelä-Pohjanmaan rekisteröimätön majoituskapasiteetti on noin 66 800 vp. 6 Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia 2013 2017 (2012) 7 Tilastokeskus 2013. Kesämökit.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (19) Taulukko 1. Kesämökkien lukumäärä Etelä-Pohjanmaan kunnissa 2005 ja 2012 (Lähde: Tilastokeskus (2013) Kesämökit). Kesämökit (lkm) 2005 ja 2012 2005 2012 Alajärvi 1 161 1 300 Alavus 1 806 1 963 Evijärvi 703 696 Ilmajoki 386 378 Isojoki 317 306 Jalasjärvi 481 489 Karijoki 91 105 Kauhajoki 532 569 Kauhava 1 061 1 056 Kuortane 739 740 Kurikka 561 615 Lappajärvi 1 012 1 121 Lapua 658 671 Seinäjoki 790 863 Soini 421 510 Teuva 190 183 Vimpeli 422 444 Ähtäri 1 304 1 354 Yhteensä 12 635 13 363 Etelä-Pohjanmaan majoitusliikkeiden rekisteröity vuodepaikkamäärä oli 4 669 vuonna 2012. 8 Kokoluokassa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia viime vuosina. Majoituskapasiteetin kokonaismääräarvio on noin 73 000 vp, kun lasketaan yhteen rekisteröity ja rekisteröimätön kapasiteetti alle 20 vuodepaikan yrityksissä sekä kesämökeissä. Majoituskapasiteetin kokonaismäärä on arvio, jonka epävarmuustekijöitä ovat mahdollinen tilastoiden osittainen päällekkäisyys sekä mökin omistajan kotikunta. 8 Tilastokeskus (2013). Majoitustilasto, Majoitusliikkeiden kapasiteetti ja sen käyttö.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (19) Taulukko 2. Etelä-Pohjanmaan majoituskapasiteetti. Etelä-Pohjanmaan majoituskapasiteetti 2012 Rekisteröity kapasiteetti, yli 20 vuodepaikan yritykset (hotellit, retkeilymajat, lomakylät, leirintäalueet yms.) Rekisteröimätön kapasiteetti, alle 20 vuodepaikan yritykset Rekisteröimätön kapasiteetti, arvio (13 363 mökkiä x keskimäärin 5 vp /mökki) Yhteensä 4 669 vuodepaikkaa 1 600 vuodepaikkaa 66 815 vuodepaikkaa n. 73 000 vuodepaikkaa Kysyntä Etelä-Pohjanmaalla rekisteröityjen yöpymisten määrä on kasvanut vuosien 2001 2011 välillä noin neljänneksen (24 %). Vuonna 2012 Etelä- Pohjanmaalla yöpyi 645 704 matkailijaa. Yöpymisistä 96 % oli suomalaisten ja 4 % ulkomaalaisten matkailijoiden aikaansaamia. Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden osuudet ovat säilyneet lähes samoina vuosituhannen alusta. Matkailijamäärissä tarkasteltuna ulkomaisia matkailijoita oli noin 20 000 vuonna 2001 ja vuonna 2012 noin 28 500. 9 Etelä-Pohjanmaalle tehtiin rekisteröimättömiä yöpymisiä sisältäviä matkoja noin 870 000 kappaletta. Rekisteröimättömät yöpymiset tarkoittavat yöpymisiä tuttavien ja sukulaisten luona sekä kesämökeillä. 1-3 yötä kerrallaan kestäviä matkoja oli 727 000 kpl ja yli 4 yötä 143 000 kpl. 10 9 Tilastokeskus (2013) Majoitustilasto 10 Suomalaisten matkailu 2012 (Tilastokeskus 2013) Liitetaulukko 9. (http://tilastokeskus.fi/til/smat/2012/smat_2012_2013-04-18_tau_010_fi.html)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (19) 24 % Kuva 4. Etelä-Pohjanmaan kotimaisten ja ulkomaisten yöpymisten lukumäärä 2001 2012. (Tilastokeskus 2013) Etelä-Pohjanmaalla yöpyvien matkan tarkoitus on suurimmaksi osaksi vapaaaika. Ammattiin liittyviä matkoja on noin neljännes. Vapaa-ajan ja ammattiin liittyvien matkojen suhde on säilynyt lähes samana vuodesta 2001. Ulkomaisten yöpyjien matkan tarkoituksessa on sen sijaan tapahtunut muutosta. Vuosituhannen alusta lähtien ammattiin liittyvien matkojen osuus on kasvanut noin 50 %:sta 70 %:in. Ulkomaalaisten vapaa-aikaan liittyvien matkojen osuus on suhteellisesti vähentynyt, mutta absoluuttisina lukumäärinä vapaaajan matkustajien määrä on säilyttänyt saman tason (noin 7000 9000 ulkomaista vapaa-ajan matkailijaa) tarkastelujaksolla. Näin ollen Etelä- Pohjanmaan matkailun kansainvälinen kasvu on tapahtunut liikematkustamisen kautta 2000 luvulla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (19) Kotimaiset matkailijat, yht. 645 704 Kuva 5. Etelä-Pohjanmaalla yöpyvien matkan tarkoitus 2001 2012 kotimaisilla matkailijoilla. (Tilastokeskus 2013). Ulkomaiset matkailijat, yht. 28 524 Kuva 6. Etelä-Pohjanmaalla yöpyvien matkan tarkoitus 2001 2012 ulkomaisilla matkailijoilla. (Tilastokeskus 2013).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (19) Etelä-Pohjanmaalla matkustavista ulkomaisista matkailijoista suurin ryhmä on venäläiset (vuonna 2012 yöpymisiä 3 880) ja virolaiset (vuonna 2012 yöpymisiä 2 890). Seuraavaksi eniten oli ruotsalaisia ja saksalaisia matkailijoita. 11 5 Matkailun taloudelliset vaikutukset Etelä-Pohjanmaalla 5.1 Matkailun osuus toimialojen liiketoiminnasta Toimialakohtaiset matkailuosuusprosentit liikevaihdosta määriteltiin yrityskyselyn perusteella. Matkailuosuusprosentti ilmaisee, kuinka suuri osuus toimialan yhteenlasketusta liikevaihdosta syntyy matkailijoiden kulutuksesta. Seuraavassa taulukossa on esitetty tässä selvityksessä käytetyt toimialakohtaiset matkailuosuusprosentit Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2012. Lisäksi on esitetty vertailutietona Etelä-Pohjanmaan matkailuosuusprosentit vuonna 2004 12 ja koko maata koskevat keskimääräiset matkailuosuusprosentit vuonna 1999 13. Suoritetun kyselyn mukaan esim. vähittäiskaupan matkailunosuusprosentti on suurempi kuin koko maassa v. 1999. Tämä kuvastaa mm. maakunnan suurten kaupallisten keskittymien merkitystä. Taulukko 3. Toimialakohtaiset matkailuosuusprosentit Etelä-Pohjanmaalla Toimiala Matkailuosuusprosentti 2012 2004 1999 Vähittäiskauppa* 9 % 6 % 4,5 % Huoltamotoiminta 21 % 17 % 14 % Henkilöliikenteen palvelut 32 % 10-90 % 39-100 % Majoitustoiminta 60 % 57 % 65 % Ravitsemistoiminta 27 % 17 % 16 % Matkailua palveleva vuokraustoiminta 33 % 29 % 26 % Matkatoimistot ja muut matkailupalvelut 100 % 100 % 100 % Virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalvelut 70 % 50 % 39 % Terveys- ja hyvinvointipalvelut 5 % * ilman Veljekset Keskinen Oy:tä 5.2 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset vuonna 2012 5.2.1 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Matkailun aikaansaama välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo Etelä- Pohjanmaalla oli vuonna 2012 noin 353 miljoonaa euroa ja välitön työllisyysvaikutus noin 1 800 henkilötyövuotta. Matkailun osuus Etelä- Pohjanmaan yritysten kokonaisliikevaihdosta oli näin ollen noin 3,7 % ja henkilötyövuosista noin 3,8 %. Matkailun suhteellinen merkitys on jonkin verran suurempi kuin koko Suomessa keskimäärin. Asukasta kohti matkailun taloudelliset vaikutukset olivat noin 1 800 euroa Etelä-Pohjanmaalla. Esimerkkinä matkailun merkityksestä muihin toimialoihin verrattuna voidaan mainita esimerkiksi huonekalujen valmistus, joka aikaansai vuonna 2012 noin 131 miljoonan euron liikevaihdon alan yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla. Puuta- 11 Tilastokeskus (2013) Majoitustilasto 12 Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu (2006). Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Etelä-Pohjanmaalla 2004 13 Laakkonen Sami (2002). Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset, seurantaindikaattorit ja vuoden 2000 tulokset

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 (19) lojen valmistuksen aikaansaama liikevaihto oli noin 147 miljoonaa euroa vuonna 2012. Välillistä matkailutuloa Etelä-Pohjanmaalla kertyi noin 189 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja välillinen työllisyysvaikutus oli noin 764 henkilötyövuotta. Matkailun välilliset vaikutukset on arvioitu matkailun alueellisen tilinpidon mukaisilla kertoimilla ja työpanoskertoimilla. 14 Matkailun kokonaishyöty oli vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaalla noin 663 miljoonaa euroa. Kokonaishyötyyn sisältyvä palkkatulovaikutus on laskettu Etelä- Pohjanmaan vuoden 2012 keskimääräisellä vuosiansiolla (35 800 /vuosi 15 ) ja verotulovaikutus vuoden 2012 Etelä-Pohjanmaan keskimääräisellä tuloveroprosentilla (19,98 % 16 ). Taulukko 4. Matkailun kokonaishyöty Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2012 Vuosi 2012 Välitön matkailutulo, milj. 353 Vällinen matkailutulo, milj. 189 Matkailutulo yhteensä, milj. 542 Palkkatulovaikutukset, milj. 101 Verotulovaikutukset, milj. 20 MATKAILUN KOKONAISHYÖTY, milj. 663 Välitön työllisyysvaikutus, htv 1 796 Vällinen työllisyysvaikutus, htv 764 Työllisyysvaikutus yhteensä, htv 2 559 5.2.2 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset toimialoittain Toimialoittain tarkasteltuna matkailusta hyötyi eniten vähittäiskauppa, jonka saama matkailutulo oli noin 217 miljoonaa euroa (62 %), mukaan lukien Veljekset Keskinen Oy. Seuraavaksi suurin matkailutulo oli majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, noin 62 miljoonaa euroa (18 %). Matkailun aikaansaama työllisyysvaikutus oli suurin vähittäiskaupassa, noin 759 henkilötyövuotta (42 %), mukaan lukien Veljekset Keskinen Oy. Seuraavaksi suurin työllisyysvaikutus oli majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, noin 615 henkilötyövuotta (34 %). 14 Tilastokeskus, Tilastotietokannat, Kansantalous 15 Tilastokeskus, Tilastotietokannat, Palkat ja työvoimakustannukset 16 www.kunnat.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 13 (19) Taulukko 5. Matkailun välitön tulo- ja työllisyysvaikutus toimialoittain 2012 Toimipaikat 2012 Henkilöstö 2012 Liikevaihto 2012, milj. Matkailumyynnin osuus (%) Välitön matkailutulo (ei alv), milj. Matkailun työllisyysvaikutus, htv Vähittäiskauppa 1 134 4 393 1 258 17 % 217,2 62 % 759 42 % Huoltamotoiminta 63 229 106 21 % 22,5 6 % 49 3 % Henkilöliikenteen palvelut 300 504 45 32 % 14,1 4 % 163 9 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 398 1 466 148 42 % 62,1 18 % 615 34 % Matkatoimistot ja muut matkailupalvelut 47 73 13 83 % 11,0 3 % 58 3 % Virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalvelut 76 171 30 79 % 24,0 7 % 136 8 % Terveys- ja hyvinvointipalvelut 211 303 35 5 % 1,8 1 % 16 1 % YHTEENSÄ 2 229 7 139 1 635 22 % 353 100 % 1 796 100 % 5.2.3 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset seutukunnittain Seutukunnittain tarkasteltuna eniten matkailutuloa sai Seinäjoen seutukunta, noin 163 miljoonaa euroa (46 %). Seuraavaksi suurin matkailutulo oli Kuusiokuntien alueella, noin 146 miljoonaa euroa (41 %), josta valtaosa oli Veljekset Keskinen Oy:n aikaansaamaa matkailutuloa. Järviseudulla välitön matkailutulo oli noin 23 miljoonaa euroa (6 %) ja Suupohjan seudulla noin 21 miljoonaa euroa (6 %). Seinäjoen seudulla matkailutulo kohdistui vähittäiskauppaan, majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalveluihin. Kuusiokuntien alueella valtaosa matkailutulosta kohdistui vähittäiskauppaan. Taulukko 6. Matkailun välitön tulovaikutus seutukunnittain 2012 Välitön matkailutulo 2012, milj. Järviseutu Kuusiokunnat Seinäjoki Suupohja ETELÄ- POHJANMAA Vähittäiskauppa 10,8 125,9 68,2 12,4 217,2 Huoltamotoiminta 2,9 4,0 13,4 2,2 22,5 Henkilöliikenteen palvelut 1,6 1,8 8,9 1,9 14,1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 6,2 11,0 41,1 3,8 62,1 Matkatoimistot ja muut matkailupalvelut 1,0 0,3 9,3 0,4 11,0 Virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalvelut 0,1 2,9 20,7 0,2 24,0 Terveys- ja hyvinvointipalvelut 0,1 0,1 1,6 0,1 1,8 YHTEENSÄ 23 146 163 21 353 Seuraavassa kuvassa (kuva 6) on esitetty kartalla matkailutulo toimialoittain ja seutukunnittain. Ympyrädiagrammin koko kuvaa kokonaisvolyymia suuntaa-antavasti. Seutukunnittain tarkasteltuna Kuusiokuntien alueella korostuu vähittäiskaupan merkitys. Majoitus- ja ravitsemistoiminta on suhteellisesti ja absoluuttisesti merkittävintä Seinäjoen seudulla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 14 (19) Kuva 6. Etelä-Pohjanmaan matkailutulo seutukunnittain. Etelä-Pohjanmaan matkailun välittömästä työllisyysvaikutuksesta noin 957 henkilötyövuotta (53 %) kohdistui Seinäjoen seutukuntaan. Seuraavaksi suurin matkailun työllisyysvaikutus oli Kuusiokuntien alueella, noin 596 henkilötyövuotta (33 %). Järviseudulla välitön työllisyysvaikutus oli noin 132 henkilötyövuotta (7 %) ja Suupohjan seudulla noin 111 henkilötyövuotta (6 %) vuonna 2012. Taulukko 7. Matkailun välitön työllisyysvaikutus seutukunnittain 2012 Välitön työllisyysvaiktuus 2012, htv Järviseutu Kuusiokunnat Seinäjoki Suupohja ETELÄ- POHJANMAA Vähittäiskauppa 38 440 238 43 759 Huoltamotoiminta 6 9 29 5 49 Henkilöliikenteen palvelut 19 20 102 21 163 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 62 109 407 37 615 Matkatoimistot ja muut matkailupalvelut 5 2 49 2 58 Virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalvelut 1 17 118 1 136 Terveys- ja hyvinvointipalvelut 1 1 14 1 16 YHTEENSÄ 132 596 957 111 1796

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 15 (19) Seuraavassa kuvassa (kuva 7) on esitetty kartalla matkailutyöllisyys toimialoittain ja seutukunnittain. Ympyrädiagrammin koko kuvaa kokonaisvolyymia suuntaa-antavasti. Toimialoittain tarkasteltuna voidaan havaita, että majoitus- ja ravitsemistoiminnan työllisyysvaikutus on suhteellisesti merkittävämpi kuin esim. vähittäiskaupan. Kuva 7. Etelä-Pohjanmaan matkailutyöllisyys seutukunnittain. 5.2.4 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset kunnittain Kunnittain tarkasteltuna eniten matkailutuloa saivat Alavus ja Seinäjoki, joiden matkailutulo oli yhteensä noin 60 % maakunnan välittömästä matkailutulosta ja matkailutyöllisyys noin 54 % maakunnan matkailun välittömästä työllisyysvaikutuksesta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 16 (19) Taulukko 8. Matkailun välitön tulo- ja työllisyysvaikutus kunnittain 2012 Välitön matkailutulo (ei alv), milj. Välitön työllisyysvaikutus, htv Alajärvi 8,9 42 Alavus 127,3 464 Evijärvi 2,1 12 Ilmajoki 8,1 46 Isojoki 2,2 16 Jalasjärvi 9,4 51 Karijoki 0,9 7 Kauhajoki 14,1 70 Kauhava 36,7 225 Kuortane 6,6 51 Kurikka 11,1 62 Lappajärvi 6,2 49 Lapua 15,2 79 Seinäjoki 82,5 494 Soini 2,8 16 Teuva 3,6 19 Vimpeli 2,7 14 Ähtäri 12,0 82 YHTEENSÄ 353 1 796 Seuraavissa taulukoissa on esitetty joidenkin kuntien osalta matkailun välitön tulo- ja työllisyysvaikutus toimialoittain. Taulukko 9. Matkailun välitön tulovaikutus kunnittain ja toimialoittain Välitön matkailutulo (ei alv), milj. Vähittäiskauppa ja huoltamot Majoitus- ja ravitsemistoiminta Palvelut Yhteensä Alavus 123,9 2,4 1,0 127,3 Kauhajoki 10,6 2,6 0,9 14,1 Kauhava 10,2 7,5 19,0 36,7 Kuortane 1,3 3,7 1,7 6,6 Kurikka 6,5 2,3 2,2 11,0 Lappajärvi 1,8 4,0 0,3 6,1 Lapua 8,2 2,2 4,8 15,2 Seinäjoki 45,3 25,1 11,9 82,4 Ähtäri 4,7 4,9 2,4 12,0

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 17 (19) Taulukko 10. Matkailun välitön työllisyysvaikutus kunnittain ja toimialoittain Välitön työllisyysvaikutus, htv Vähittäiskauppa ja huoltamot Majoitus- ja ravitsemistoiminta Palvelut Yhteensä Alavus 430 24 10 464 Kauhajoki 35 26 9 70 Kauhava 32 75 118 225 Kuortane 4 36 11 51 Kurikka 22 23 17 62 Lappajärvi 6 40 3 49 Lapua 26 23 30 79 Seinäjoki 153 249 92 494 Ähtäri 15 48 19 82 6 Matkailutulo- ja työllisyysvaikutusten kehitys v. 1998-2012 Maakunnallinen matkailun tulo- ja työllisyysselvitys on toteutettu aiemmin vuosina 1998,2004 ja 2008. Eri vuosina selvityksen ovat toteuttaneet eri toimijat hieman eri menetelmiä ja määrityksiä käyttäen ja tästä syystä tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Tulokset kuitenkin kertovat alueellisen matkailutulon ja sen suhteellisen osuuden kasvun. Lisäksi matkailutulo kertoo matkailukysynnän rakenteen muutoksesta ja viime vuosien aikana esim. ostosmatkailu on kehittynyt voimakkaasti ja se on lisännyt etenkin päivämatkailua, joka ei näy majoitustilastoissa. Työllisyysvaikutuksiin vaikuttaa eri toimialojen osuuksien suhde. Esim. hotellija ravintola-alalla tarvitaan suurempi määrä henkilökuntaa tuottamaan sama määrä liikevaihtoa kuin vähittäiskaupassa. Taulukko 11. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten kehitys Etelä- Pohjanmaalla. Vuosi Matkailutulo Työllisyysvaikutukset 2004 265 milj. euroa 1 480 htv 2008* 330 milj. euroa na. 2012 353 milj. euroa 1 796 htv *sisältää autoalan

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 18 (19) 7 Etelä-Pohjanmaan matkailun sidosryhmien näkemyksiä Selvityksen alussa haastateltiin noin kaksikymmentä eri kuntien, yritysten ja matkailukohteiden edustajaa Etelä-Pohjanmaan matkailun kehittämiseen liittyen. Esitettyjen arvioiden mukaan matkailukysynnässä on nähtävissä pientä positiivista kasvua edelleenkin, vaikka toisaalta arvioitiin myös taloudellisen taantuman vaikutuksesta matkailun kasvun jopa pysähtyneen, etenkin työmatkustuksen osalta. Kasvua odotetaan kuitenkin tapahtuma- ja kesämatkailussa sekä kansainvälisen kysynnän osalta urheilumatkailussa. Alueen matkailullinen kapasiteetti ja palvelutaso ovat tällä hetkellä hyvät ja monipuoliset. Lisäksi ne vastaavat kysyntään. Ajoittain sesonkiaikoina, mm. tapahtumien aikaan, kapasiteetti ei aina riitä. Sesongit tosin vaihtelevat jonkin verran yrityksittäin maakuntatasolla. Esitetyn arvion mukana kapasiteettia ei kannata kuitenkaan lyhyiden sesonkien takia lisätä. Toisaalta kommentoitiin myös, että palvelutasossa on kehitettävää ja että ala kaipaa lisää ammattimaisuutta sekä lisää tarjontaa ohjelmapalveluiden osalta. Haastateltavia pyydettiin arvioimaan maakunnan matkailun kehittämisen mahdollisuuksia sekä esteitä ja uhkatekijöitä. Haastatteluissa mahdollisuuksina korostui erityisesti Etelä-Pohjanmaan voimallinen markkinointi ja brändäys, yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen sekä tuotteiden ja palveluiden paketointi. Lisäksi mainittiin lentokentän toiminnan, kansainvälisen matkailun kehittäminen sekä Venäjän potentiaali ja sen hyödyntäminen. Kehittämisen esteinä ja uhkatekijöinä mainittiin hajanaisuus ja se, että yhteinen suunta puuttuu. Lisäksi todettiin, että maakunnan matkailukenttä on pirstaloitunut. Esteinä todettiin myös asenneilmasto, yrittäjien vähyys, markkinoinnin epäonnistuminen sekä osaamisen puute. Haastateltavia pyydettiin nimeämään uusia palveluja tai rakenteita, joita Etelä-Pohjanmaalle tarvitaan. Investointien osalta toivottiin erityisesti lisää laadukasta mökkimajoitusta, Seinäjoella areenan laajennusta sekä reitistöjen kehittämistä (mm. moottorikelkat ja venereitit). Toiminnallisina rakenteina mainittiin mm. uudet yhteistyömuodot esim. tapahtumajärjestäjien ja yrittäjien välillä (mm. lähituotetorit tapahtumiin) sekä yhdistys- ja seuratoiminnan mukaanotto matkailupalveluihin. Lisäksi toivottiin lentoliikenneyhteyksien kehittämistä sekä aktiivista myyntiorganisaatiota. Haastateltavilta kysyttiin, että minkälaisia kehittämistoimenpiteitä ja kehittämistahoja/toimijoita heidän mielestään Etelä-Pohjanmaalla tarvitaan. Haastatteluissa arvioitiin, että moni toimija on pyrkinyt panostamaan kehittämiseen ja asioita on tehty oikein. Toimenpiteistä mainittiin mm. yhteismarkkinointi ja yhteistyö laajemminkin. Hankkeiden toivottiin sisältävän enemmän konkreettisia toimenpiteitä ja mm. tuotteistusapua yrittäjille. Hankkeista todettiin myös, että isoissa kasvukeskuksissa hankkeet pyörivät, mutta syrjemmässä tulokset ei niinkään näy.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 19 (19) Haastatteluissa todettiin, että matkailun kehittämisen katto-organisaatio on tarpeen. Lisäksi esitettiin, että yrittäjien tulee olla mukana yhteistyössä kuntien lisäksi. Toisaalta todettiin, että kuntia ei tarvittaisi ollenkaan, kuntien rooli on tukea yrittäjien toimintamahdollisuuksia. Myös kehittämisen tasapuolisuus aiheutti vastausten hajontaa: todettiin, että tarvitaan yksi maakunnallinen vahva toimija, joka antaa konkreettista apua kaikille seuduille tasapuolisesti, mutta toisaalta täytyy valita kärkikohteet, joita kehitetään voimallisemmin. Maakunnan liittojen (Keski- ja Etelä-Pohjanmaan liitot sekä Pohjanmaan liitto) yhteistyön painopistettä tulisi kohdistaa yhteismarkkinoinnista brändäykseen. Tulevaisuuden merkittävimmiksi matkailijaryhmiksi nimettiin perheet, seniorit sekä ulkomaalaisista matkailijoista venäläiset. Matkailutyypeittäin tarkasteltuna tulevaisuudessa merkittäviä ovat edelleen tapahtumamatkailu (esim. ruokaan liittyen), urheilumatkailu ja luontomatkailu. Myös kokous- ja kongressimatkailuun tulisi panostaa sekä ruotsalaisiin ja norjalaisiin Vaasan kautta tuleviin risteilymatkustajiin. Erikseen kysyttiin vielä näkemyksiä yhteistyöstä sekä sen toimivuudesta ja parantamis-/lisäämistarpeista. Haastatteluissa todettiin, että maakunnan tasolla yhteistyötä on kehitettävä, mutta ainakin jossain tapauksissa seutukuntatason yhteistyö toimii hyvin. Toisaalta mainittiin, että keskusteluyhteys ja yhteistyö toimijoiden kesken on hyvä, mutta tarvitaan lisää yrittäjien ja matkailun kehittämisorganisaatioiden välistä konkreettista yhteistyötä. Kehittämistoimenpiteinä mainittiin myös, että selkeä työnjako yhteistyön kehittämisessä yritysten ja kunnan välillä puuttuu. Yrittäjät toimivat omista lähtökohdista ja kuntien sekä kehittämistoimijoiden tulee tukea sitä. Muutaman kommentin mukaan yrittäjien keskinäinen yhteistyö on puutteellista; pohjalaisen minä itte -periaatteen mukaisesti kaikki halutaan tehdä itse, vaikka yhteistyö toisen yrityksen kanssa voisi olla järkevämpää.