Eroon erikoissairaanhoidon liian pitkistä odotusajoista tutkimusten ja hoitojen oikea-aikainen saatavuus, professori n johtaja PHSOTEY
Terveydenhuoltolain säädökset tutkimuksesta ja hoidosta Terveydenhuoltolain 52 :n mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Kiireellisessä tapauksessa hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi.
Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytietojen käyttötarkoituksia Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn toteutumisen seuranta ja valvonta (terveydenhuoltolaki 51, 52, 53 ) Tuottaa tietoa potilaalle kiireettömän hoitopaikan valinnan helpottamiseksi (terveydenhuoltolaki 47, 48 ) Tuottaa hoitoonpääsytietoa tutkimusta ja päätöksentekoa varten Toimia yhtenä terveydenhuoltojärjestelmän suoriutumiskyvyn mittarina (laatuindikaattorina) Kansalliset ja kansainväliset tilastot Tietojen jatkokäyttö indikaattoreiden muodostamisessa.
Terveydenhuoltolain mukaiset hoitoonpääsyn enimmäisajat erikoissairaanhoidossa Enintään 3 kk Enintään 3 vk Enintään 6 kk Lähetteen saapuminen yksikköön Hoidon tarpeen arviointi aloitettava Hoidon tarve arvioitu Lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi arvioitu hoito on järjestettävä
Terveydenhuoltolain mukaiset hoitoonpääsyn enimmäisajat lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa Enintään 6 vk Enintään 3 vk Enintään 3 kk Lähetteen saapuminen yksikköön Hoidon tarpeen arviointi aloitettava Hoidon tarve arvioitu lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tarpeelliseksi arvioitu hoito on järjestettävä
Seurattavat jonoryhmät ja niihin kuuluvat toimenpidekoodit 1. Nivus-, napa- ja arpityräleikkaukset JAB, JAD, JAF 2. Polven tai lonkan tekonivelleikkaus NGB, NFB 3. Sappileikkaus JKA 4. Kohdunpoisto LCD 5. Suonikohjujen hoito PHD, PHG, PHB, PHL, PHS 6. Eturauhasen liikakasvun toimenpiteet KED 7. Isovarpaan tyvinivelen ongelmien leikkaus NHG26, NHG80, NHK30 8. Rintarauhasen pienennys- tai muovausleikkaus HAD 9. Naisen virtsankarkailuleikkaus LEG 10.Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus FNA, FNB, FNC, FND, FNE 11.Sepelvaltimoiden pallolaajennus tai stentti FN1AT, FN1YT 12.Sepelvaltimoiden kuvaukset FN1AC, FN1BC, FN1CC 13.Ruokatorven, mahalaukun ja suoliston tähystykset UJC, UJD, UJF13.9.2012
Kansalaisen hoitoon vaikuttavat tekijät TUOTANTO Tutkimus ja hoito TILAUS Hoidon tarve Poliittinen päätöksenteko RESURSSIT Eurot, osaaminen, laitteet jne
Palvelujen tarve Palvelujen kysyntä Palvelujen tarjonta Terveyspolitikointi Nenonen ym. 2002 20.11.2012 M Talja
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 yli 180 vrk 6 % 7 % 4 % 2 % 2 % 2 % 3 % 4 % 4 % 3 % 91-180 vrk 5 % 6 % 6 % 5 % 5 % 6 % 17 % 8 % 5 % 4 % 1-90 vrk 89 % 88 % 90 % 93 % 93 % 92 % 80 % 87 % 91 % 93 % yht. 2012 438 400 408 421 419 427 430 379 383 407 yht. 2011 493 496 509 526 474 454 446 384 432 511 492 454 Ensikäynnille odottava: Lääkäri on tehnyt lähetteen perusteella päätöksen hoitoon ottamisesta. Lähete on jonossa odottamassa ensimmäistä aikaa tai aika on jo annettu, mutta käynti ei ole vielä toteutunut. MT/SK
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 yli 180 vrk 4 % 5 % 5 % 7 % 5 % 4 % 6 % 7 % 7 % 7 % 91-180 vrk 24 % 22 % 23 % 26 % 29 % 26 % 29 % 35 % 38 % 17 % 1-90 vrk 73 % 73 % 71 % 67 % 66 % 70 % 64 % 59 % 55 % 76 % yht. 2012 335 347 332 353 354 322 324 352 330 254 yht. 2011 442 485 276 279 318 329 370 377 356 364 368 339 Ensikäynnille odottava: Lääkäri on tehnyt lähetteen perusteella päätöksen hoitoon ottamisesta. Lähete on jonossa odottamassa ensimmäistä aikaa tai aika on jo annettu, mutta käynti ei ole vielä toteutunut. MT/SK
Ensikäynti: Käynti lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön luona, myös hoitopuhelu joka korvaa käynnin Lähete: Kyseisen terveysongelman ensimmäinen lähete, jonka perusteella tehty päätös hoitoon ottamisesta (potilastietojärjestelmän lähetetyypit 1 Lähete ja 3 Sisäinen lähete MT/SK
Hoitoa yli 180 vrk odottaneiden jakauma erikoisaloittain (Lähde: THL 31.8.2012) SISÄTAUDIT ANESTESIOLOGIA KIRURGIA NEUROKIRURGIA Silmätaudit NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET LASTENTAUDIT KNK SILMÄTAUDIT KORVA- NENÄ- JA KURKKUTAUDIT FONIATRIA HAMMAS- SUU- JA LEUKASAIRAUDET IHO- JA SUKUPUOLITAUDIT SYÖPÄTAUDIT JA SÄDEHOITO Kirurgia 32 707 potilasta PSYKIATRIA NUORISO- JA LASTENPSYKIATRIA NEUROLOGIA LASTENNEUROLOGIA KEUHKOSAIRAUDET MUUT
14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Hoitoa odottaneet yli 180 vrk (%) /10 000 asukasta (Lähde THL-tuottajavertailu 31.8.2012) Satakunnan shp Päijät-Hämeen shp Vaasan shp Etelä-Pohjanmaan shp Pirkanmaan shp Itä-Savon shp Etelä-Savon shp Keski-Pohjanmaan shp Varsinais-Suomen shp Etelä-Karjalan shp 0,2 0,5 0,5 0,8 0,9 1,1 1,2 1,3 1,4 1,6 Pohjois-Karjalan shp Keski-Suomen shp 1,9 2,0 Helsingin ja Uudenmaan shp 3,1 Pohjois-Savon shp Kanta-Hämeen shp Pohjois-Pohjanmaan shp Länsi-Pohjan shp 5,2 5,3 5,6 5,8 Kymenlaakson shp 8,4 Kainuun shp 12,3
Jäsenkuntien hoitoa odottaneet yli 180 vrk / 10 000 as Hoitoa odottaneet yli 180 vrk (%) /10 000 asukasta Lähde: THL-aikasarjavertailu 9,0 8,0 8,0 8,2 7,4 8,1 7,0 6,6 6,0 5,5 5,0 4,0 3,0 2,9 2,7 2,8 2,0 1,4 2,1 1,8 1,3 1,6 1,0 0,0 0,0 31.12.2007 31.08.2008 30.04.2009 31.12.2009 31.08.2010 30.04.2011 31.12.2011 31.08.2012 30.4.2008 31.12.2008 31.8.2009 30.4.2009 31.12.2010 31.8.2011 30.4.2012
potilasta Päijät-Hämeen keskussairaalan hoitoa odottaneet 2003-2005 Leikkaushoitoa odottavat potilaat 7000 6000 5000 4000 3000 odottajaa 2000 1000 0 6/03 12/03 4/04 6/04 12/04 2/05
PHKS:n hoitojono 2008-2012
Erikoissairaanhoidon toimintayksikön toimintamalli Tuottaa kansalaisille terveyshyötyä Oikealle potilaalle oikea-aikaisesti hänen sairautensa mukainen hoito Erikoisalayksikön johtajan tarvitsemat tiedot toiminnan johtamiseen 1.Tilauskannan hallinta lähetteet ja hoitojonot 2.Tuotanto vastaa tilausta Tuotetaan itse tai ostetaan ulkoa 3. Resurssit tuotannon toteutukseen Taloudelliset Henkilökunta osaaminen Tilat ja laitteet
Yhteistyö muiden palveluntuottajien kanssa Terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmä ja sen rahoitus monimutkaisia mahdollistaa osaoptimoinnin Kansalaisen hoidon tarve eri palveluntuottajien hoidon yhteensovittaminen ja kansalaisen osallistuminen omaan hoitoonsa Tällä hetkellä päähuomio tiedon kirjaamisessa (kertomusjärjestelmissä) päähuomio pitäisi olla terveyspalvelujärjestelmien yhteensovittamisessa (tuotannonohjaus) Mistä koostuu potilaan vuoden aikana käyttämät palvelu (tk esh yksityissektori kolmas sektori) Hoitosuunnitelma ohjaa palvelunkäyttöä
Kuka on vastuussa hoidosta? Terveydenhuollon ammattilaiset ovat vuorovaikutuksessa potilaaseen vain muutaman tunnin vuodessa. Loput ajasta, 8757 tuntia vuodessa, potilaat hoitavat itse itseään......
Kansalaisen kiireettömän hoidon hoitopaikan valintaoikeus ja tuottaja Houkuttelevia elementtejä Hyvä asiointikokemus Lyhyet jonot Tunnettu hoidon laatu Ystävällinen, huomioiva kohtelu Vähemmän houkuttelevia elementtejä Potilaalle asetettavat vaatimukset osallistumisesta hoitoon Potilas koulutetaan omahoitoon Terveyshyötymalli Hoidon toteutuksen vaatimus yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa Tuleeko hylkäämisen kokemuksia siirrettäessä hoito muualle?
Yhteenveto miten pärjäämme Tulevaisuuden resurssit ovat rajalliset Rahoitus Henkilöstö Miten resurssit hyödynnetään? Tuotetaan terveyshyötyä joka kontaktilla Hoidon toteutus porrasteisesti organisaatioiden ja työntekijäryhmien välillä osaamistason ylälaidalla Kansalaisen omavastuu hoidostaan Kansalaisen asema vahvistunut Hoidon tarpeen arvioinnin ja saatavuuden on nopeuduttava muuten tuottajaa enää ole