Miten vesienhoitosuunnitelma etenee kunnostuksissa? Pirkko-Liisa Luhta Eräpalvelut Pohjanmaa VHS YTR 2.5.2017 Rokua
Vesistöjen kunnostusta ohjataan kansallisissa suunnitelmissa ja strategioissa Vesienhoitosuunnitelmat ja niiden toimenpideohjelmat vuoteen 2021 Sektorikohtaisesti (Yhdyskunnat ja haja-asutus, teollisuus ja kaivostoiminta, kalankasvatus, turvetuotanto, metsätalous, maatalous, maa-ainesotto, liikenne, vedenotto, vesistöjen säännöstely ja rakentaminen, vesistöjen kunnostus, maankäyttö) Vesien kunnostusstrategia (YM&MMM 2013) Kunnostusten määrä, laatu ja vaikuttavuus paranevat Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia (MMM&YM 2015) Pienvesiä kunnostetaan aktiivisesti monipuolisella, eri lähteistä tulevalla rahoituksella. Kansallinen kalatiestrategia 2012 Elinvoimaiset vaelluskalakannat lisääntyvät luonnossa mahdollistaen monimuotoisuuden säilymisen ja kestävän kalastuksen.
Kuinka kunnostushankkeet edistyvät? Tähän saakka virtavesien ja järvien kunnostushankkeista ovat pääosin vastanneet ELY-keskukset ELY:t ovat luopuneet hankkeiden läpiviennistä, niiden tehtäväksi on jäänyt rahan jakaminen kunnostushankkeisiin seurausta ympäristöhallinnon supistamisesta Samalla on käynnistetty hankkeita, joilla vapaaehtoiset halutaan mukaan kunnostustoimintaan samalla kun yritetään laajentaa vesistökunnostusten rahoituspohjaa. Lainsäädännön tavoite on aiheuttaja maksaa - periaate Maksuhalukkuuskyselyissä (SYKE 2013) enemmistö vastanneista ei ollut valmis maksamaan vesienhoitomaksua siitä syystä, että vesienhoidon kustannukset tulisi kattaa vesistöjen likaajien ja yhteiskunnan toimesta. 3
Yksityismailla Kuka kunnostaa vesistöjä? Metsäkeskukset Kemera-rahoituksella luonnonhoitohankkeina Monet vesienhoito- ja kyläyhdistykset ja muut aktiivit ovat käynnistäneet kunnostushankkeita lähialueensa vesistöissä. Isot yhteishankkeet, joita Suomessa vähän haettu (Life, Interreg, Enpi, Eni..) Metsähallituksen alueilla Luontopalvelut luonnonsuojelualueilla vähän vesistökunnostusta Eräpalvelut Iijoen vesistössä hankkeita pian 20 vuotta, kokemusta ja tietoa runsaasti Erän omarahoitus ollut noin 10 000 /vuodessa Metsätalous tukenut vuosien mittaan metsurityöllä yhteensä n. 90 000 Työllisyysrahoja saatu vuoteen 2014 saakka yli 1 M ELY:n kautta rahoitusta yht. n. 250 000, kunnilta n. 50 000 Jos vesistökunnostuksista ei oteta koppia valtion mailla, käytännössä kolmasosa Suomesta jää kunnostustoiminnan ulkopuolelle. 4
Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen kunnostustarveselvityksessä (2014) on satoja kohteita odottamassa kunnostusta. 5
Suomessa on noin 90 000 tierumpua. Niistä joka kolmas on vaelluseste kaloille, eli noin 30 000 punaista lisäpistettä oheiseen karttaan
Esteet pois-hanke 2016-2018 www.metsa.fi/esteet-pois Selvitetään teiden vaellusesteitä Iijoen vesistöalueella, haetaan ratkaisuja niiden korjaamiseksi sekä tehdään valtakunnallinen ohje Tehdään myös purokunnostusten täydennystä, inventointia ja uusia kunnostuksia, jos saadaan työllisyysrahaa Kokonaisbudjetti 199 000 YM/ELY rahaa 160 000 Valtioneuvosten asetus vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta 714/2015 LP/erä 30 000 Talkootyö 9000 Hankkeessa suunnittelija ja maastokaudella työporukka tai kaksi
Ylitysrakenteiden esteellisyys Iijoen alueella (n= 228, 2016) 51 % 36 % Täydellinen este Osittainen/Ajoi ttainen Ei este 13 %
Kartoitustilanne Iijoen vesistössä vuoden 2016 lopussa:
Korjaukset käyntiin, mutta päävastuu aina tienpitäjällä Rumpujen kunnostusmahdollisuuksia alapuolisen vesipinnan nostaminen, rakenteen sisäpuolen kiveäminen ja lähestymis- tai suualueen raivaus (n.70 %). Tärkeimmät kohteet, esim. raakkupurojen vaellusesteet ja vesistöjen alimmat esteelliset kohdat korjataan mahdollisimman pian Täydellisissä esteissä rummun tai sen rakennetyypin vaihtamisen arvioitiin olevan järkevin kunnostustapa noin kolmasosassa havaituista kohteista. 10
Ruotsin Remibar hankkeessa toteutettuja kunnostuksia: Kuvat:
Sitten vähän solisevilta puroilta. Sadan kilometrin jokeen laskee noin 1000 km sivujokia ja puroja * Jos ne ovat huonossa kunnossa, voiko jokikaan tulla hyvään kuntoon? Tyvestä puuhun ja jokien hyvään tilaan latvapuroilta ja niiden valuma-alueilta Puroista vain 1 % luonnontilaisia, kuitenkin viidesosa purojaksoista lähellä sitä Purojen, pienten virtavesien ja jokien kunnostusta riittää kaikille halukkaille enemmän kuin tarpeeksi VHS:n toteuttamiseksi Iijoen vesistössä on tiedossa noin 30 raakkujokea. Niissä olevien raakkujen arvo on vähintään 190 M, mutta ilman elvytystä ne vähitellen kuolevat.
Kunnostustarpeen arviointi Iijoen vesistön inventoiduilla puroilla (N= 442 puroa, ~1700 km) 180 160 140 kpl % 120 100 Eniten esitetty 80 Hiekan poistoa 60 Suisteiden rakentamista 40 20 0 erittäin suuri kunnostustarve selvä kunnostustarve vähäinen kunnostustarve ei kunnostustarvetta Valuma-alueelle vesiensuojelua Kiveämistä
Iijoen vesistön kunnostukset puroilla ja niiden valuma-alueilla 1999-2014 Valuma-aluetyöt Purot Purojen Kunnostus- Kunnostetun Kustan- Kustan- Pintavalu- Laskeutus- Metsäojien Suon enpituus alueen pituus alueen p-ala nukset nukset tuskentät altaat tukkimiset nallistaminen kpl m m m² / m /m² kpl kpl kpl ha 34 150 740 46 956 52 500 14,7 14,1 102 81 211 32,6
Seurantaa Viiden puron uudelleeninventointi 4-8 vuotta kunnostuksen jälkeen Jatkuu tänä kesänä, uusi seurantamenetelmä? Sähkökalastuksia, seurataan lähinnä taimenten lisääntymistä Kunnostusrakenteiden seuranta Kunnostusalueen muutokset - / + (%) Keskileveys 31 Keskisyvyys 66 Monttujen keskisyvyys 16 Pohjakasvillisuuden peittävyys keskim. 44 Kutupaikat 119 Montut 128 Suojapaikat 40 Mutkittelevuus 39 Leveysvaihtelut 33 Puuaines 133 Luonnontilaisuus 20
Tutkimusta Iijoen puroilta on runsaasti tutkimusta ja selvityksiä valmiina Taimenen runsaudesta metsätalousalueilla suhteessa kunnostusehdotuksiin (OY, Yrjänä) Purojen inventointimenetelmästä (OY, Suurkuukka) Kunnostusrakenteiden toiminnasta ja tehokkuudesta (OY, Marttila, Tammela) Raakuista ja niille sopivista isäntäkaloista (JYU, Salonen) Kunnostusten vaikuttavuudesta ja onnistumisesta monella tavalla ( OY, Turunen, Aroviita..) Maksuhalukkuudesta purokunnostuksiin (SYKE) Kutusoraikkojen kunnossapysyminen (MH) Ja lisää on tulossa Uudesta seurantamenetelmästä (JYU) Purokunnostuskustannusten vaikuttavauudesta (HY)
Mistä rahat? Koillismaalla 1998 2017 : Työllisyysvaroin n. 1,2 M (1998-2014) MH Luontopalvelut arvio 200 t (noin 10 t /vuosi) MH metsätalous n. 90 t (metsurityötä) kuntien rahaa n. 50 t Hankerahoja MMM, YM, ELY, Interreg 440 t Tutkimusyhteistyötä SYKEn, Oulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa pitkään, jotka ovat tuoneet lisäksi omat rahoituksensa
Kiitos Kiitos!