Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011

Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011 TEM Toimialapalvelu 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Saatteeksi 2.3.2011 Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti ELY-keskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Rahoitusnäkemykset kattavat seuraavat toimialat: bioenergia, elintarviketeollisuus, elektroniikka- ja sähköteollisuus, kaivosteollisuus ja kivituotteiden jalostus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä matkailun ohjelmapalvelut, liike-elämän palvelut sekä sosiaalipalvelut. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Rahoitusnäkemyksissä ovat mm. TEM:n ja ELY-keskusten, maaseuturahoituksen, työllisyysmäärärahojen sekä Finnveran pk-rahoituksen tiedot vuodelta 2010. Lisäksi yhteenvetotaulukosta ilmenee myös Tekesin tukimäärät toimialoittain vuodelta 2010. Toimialan rahoituksen liittyviä erityiskysymyksiä käsitellään myös TEM Toimialapalvelun järjestämien alueellisten asiantuntijaseminaarien sekä asiantuntijatapaamisten ja toimialapäivien yhteydessä. Toimialapäälliköiden yhteystiedot löytyvät: www.temtoimialapalvelu.fi sivulta asiantuntijat. Samasta kohdasta saa tiedot myös ELY-keskusten ko. toimialan alueellisista asiantuntijoista. Rahoitusnäkemykset ovat vapaasti saatavissa, ja niiden PDF-muoto, löytyy www.temtoimialapalvelu.fi/ kohdasta rahoitusnäkemykset. Seuraavat rahoitusnäkemykset julkaistaan seuraavan kerran maaliskuussa 2012. Lisätietoja antaa TEM:n konserniohjauksen Toimialapalvelusta neuvotteleva virkamies Esa Tikkanen, esa.tikkanen(at)tem.fi Kalle J. Korhonen Alivaltiosihteeri Heikki Vesa Teollisuusneuvos

Sisällysluettelo Saatteeksi...3 Johdanto...5 Talouden yleinen kehitys ja suhdannenäkymät... 5 Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemysten kattavuus ja julkinen rahoitus... 8 Bioenergia-ala...10 Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät... 10 Myönnetyt tuet ja rahoitus... 17 Hankkeiden rahoitus... 25 Elintarviketeollisuus...27 Alan yleinen kehitys- ja suhdannenäkymät... 27 Myönnetyt tuet ja rahoitus... 37 Hankkeiden rahoitus... 43 Kaivosala...46 Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät... 46 Myönnetyt tuet ja rahoitus... 52 Hankkeiden rahoitus... 55 Kivenjalostus...57 Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät... 57 Myönnetyt tuet ja rahoitus... 60 Hankkeiden rahoitus... 64 Kone- ja laiteteollisuus...66 Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät... 66 Myönnetyt tuet ja rahoitus... 73 Hankkeiden rahoitus... 81 Puutuoteteollisuus...83 Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät... 83 Myönnetyt tuet ja rahoitus... 93 Hankkeiden rahoitus... 99 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus...104 Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät... 104 Myönnetyt tuet ja rahoitus... 109 Hankkeiden rahoitus...114 Liike-elämän palvelut...117 Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät...117 Myönnetyt tuet ja rahoitus... 123 Hankkeiden rahoitus... 128 Majoitus- ja ravitsemistoiminta...130 Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät... 130 Myönnetyt tuet ja rahoitus... 134 Hankkeiden rahoitus... 140 Matkailun ohjelmapalvelut...146 Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät... 146 Myönnetyt tuet ja rahoitus... 149 Hankkeiden rahoitus... 153 Sosiaalipalvelut...158 Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät... 158 Myönnetyt tuet ja rahoitus... 165 Hankkeiden rahoitus... 171 Liite 1: Myönnetty julkinen rahoitus vuonna 2010... 176 4 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011

Johdanto Talouden yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Maailmantalouden myönteinen kehitys on jatkunut, ja tälle vuodelle arvioidaan kasvuksi runsaat neljä prosenttia. Kasvusta noin 70 prosenttia syntyy kehittyvissä maissa ja erityisesti Kiinassa, Intiassa ja muissa Aasian maissa. Kehittyneiden maiden, lähinnä Pohjois-Amerikan, Länsi-Euroopan ja Japanin, osuudeksi kasvusta jää loput 30 prosenttia. Kuva Maailmantalouden 1: kasvuennuste kasvun v jakautuminen 2011 2011e 11 BkT:n kasvu 2011, % 10 Kiina 9 8 7 6 5 Kasvu keskimäärin, + 4,4 % Intia Muu Aasia Venäjä Muu itäinen Eurooppa Brasilia Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka 4 3 Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Japani 2 1 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pylvään leveys kuvaa osuutta maailman bkt:stä vuonna 2010, % Lähde: Teknologiateollisuus ry Viimeisten ennusteiden mukaan myös euroalueen ennakoidaan jatkavan yli 3 %:n kasvua kriiseistä huolimatta, mutta maiden väliset ero ovat merkittäviä. Nopea kasvu on heijastunut työllisyyden kohentumiseen, ja myös raaka-aineiden kallistumiseen. Arabimaiden levottomuus ja Japanin tilanne aiheuttaa kuitenkin epävarmuutta myönteiseen kehitykseen. Suomen talous toipui taantumasta teollisuuden viennin nopean kasvun ja hyvän kuluttajien luottamuksen ansiosta. Kotimainen kulutus on ollut hyvällä tasolla. BKT kasvoi viime vuonna 3,2 %, ja tämän vuoden kasvun arvioidaan pysyvän saman tasoisena. Talouskasvun ei uskota enää kiihtyvän. Lähivuodet olivat maltillisen kasvun aikaa. Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

Kuva 2: Teollisuuden ja kuluttajien luottamus 1998-1/2011 20 % 40 15 30 10 Kuluttajien luottamus (oikea asteikko) 20 5 10 0 0-5 -10 Teollisuuden luottamus (oikea ast.) -10-20 -15-30 -20-40 -25-30 Tuotannon vuosikasvu, % (vasen asteikko, 3 kk:n liukuva keskiarvo) 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11-50 -60 Lähde: Sampopankki Oyj Source: Reuters EcoWin Teollisuuden saamat uudet tilaukset kasvoivat vuoden loppua kohti. Uusien tilausten osalta aletaan lähestyä ns. normaalitasoa mm. kaivosalalla, kemianteollisuudessa ja paperiteollisuudessa. Toimialojen nopea elpyminen näkyy myös yritysten viimeaikaisessa liikevaihdon kehityksessä. Kuva 3: Yritysten liikevaihdon kehitys päätoimialoittain Suomessa 1/2005 12/2010 (Indeksi 2005 = 100) 150 140 130 120 110 100 90 80 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Lähde: Tilastokeskus, liikevaihdonkuvaajat 6 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011

Toimialakohtaiset erot ovat merkittäviä. Yksityisen kulutukseen perustuvilla toimialoilla, kuten matkailussa ja vähittäiskaupassa yritysten liikevaihdon lasku jäi muita aloja vähäisemmäksi. Myös rakennusalan on toipunut taantumasta ennakoitua helpommin. Konepajateollisuudessa toipuminen on merkittävästi hitaampaa. Kasvuodotukset ovat nyt selvästi tasaantuneet. Varovaisuus näkyy erityisesti yritysten investointiodotuksissa, johon vaikuttaa myös yhä vapaa kapasiteetin käyttöaste. Myös tuotekehitysinvestoinnit ovat jääneet vähäisiksi. Työllisyys ja työvoima Työllisiä oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin 2 447 000 henkilöä. Työllisyys alkoi hiljalleen parantua vuoden 2010 alussa ja kesällä 2010 edellisvuotiset työllisyysluvut jo ylittyivät. Työpaikkakato jäi näin ollen alle neljännekseen verrattuna 1990-luvun laman aikaisiin menetyksiin. Osittain tähän vaikuttivat yritysten nopeat sopeuttamistoimenpiteet, kuten lomautukset. Irtisanomisia pyrittiin välttämään. Kuva 4: Työlliset ja työttömät 1989 1/2011 Työlliset 3 000 000 Työttömät 500 000 450 000 2 500 000 400 000 2 000 000 350 000 300 000 1 500 000 250 000 200 000 1 000 000 150 000 500 000 100 000 50 000 0 0 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Työlliset Työttömät Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Vaikka taantuma oli jyrkkä, siitä toivuttiin nopeammin kuin mitä osattiin ennustaa. Toimialoittaiset erot taantuman vaikutuksesta työllisyyteen ovat kuitenkin huomattavia. Työllisyys kasvoi taantumassakin mm. terveys ja sosiaalipalveluissa, samoin kuin eräillä yksityisestä kulutuksesta riippuvilla aloilla. Teollisuudessa työllisten määrä on vuonna 2010 ollut edelleen selvästi alhaisemmalla tasolla kuin ennen taantumaa. Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

Työn tuottavuus esimerkiksi tuotannon jalostusarvo/henkilöstökustannukset -indikaattorilla mitattuna on ollut viime vuosina laskussa. Työn tuottavuuden heikentymisen taustalla on ollut mm. yritysten halu pitää kiinni työvoimastaan. Monilla toimialoilla työvoiman saatavuuden ennakoidaan vaikeutuvan jo vuoden kuluessa. Alueellisesti tilanne voi vaihdella merkittävästi. Induforin ennusteen mukaan väestön ikääntymisen myötä työmarkkinoilta poistuu vuoteen 2015 mennessä Suomessa yli 20 prosenttia työvoimasta. Sama kehitys tulisi jatkumaan vuosien 2016 2025 aikana. Tulevaisuudessa työvoiman saatavuus on muodostumassa yhdeksi suurimmaksi yritystoiminnan kasvun uhaksi maassamme. Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemysten kattavuus ja julkinen rahoitus Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset kattavat TEM Toimialapalvelun asiantuntijatoiminnon toimialat: bioenergia, elintarviketeollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, kaivosteollisuus ja kivituotteiden jalostus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä matkailun ohjelmapalvelut, liike-elämän palvelut sekä sosiaalipalvelut. Näille toimialoille TEM ja ELY-keskukset, MMM, sekä Finnvera myönsivät vuonna 2010 julkista yritysrahoitusta yhteensä 424,4 milj. euroa 8 458 päätöksellä, mikä on n. 35 % myönnetystä kokonaisrahoituksesta. Taulukko 1: Myönnetty julkinen rahoitus vuonna 2010 Yritysten Työl.koulutus ja TEM ja ELYkeskukseperusteiset tuet * ympäristötuet Työllisyys- Toiminta- TEM Yhteensä kehittämisavustukset tuet * yhteishankinta TEM energiatuet kpl t kpl t kpl t kpl t kpl t kpl t 79 523 449 224 1 762 124 561 75 598 240 004 1 585 19 529 62 10 848 516 54 282 Maaseuturahoitus / Maaseutu-rahoitus Maaseudun Maaseudun Maaseudun yhteensä investointituki kehittämistuki käynnistystuki MMM kpl t kpl t kpl t kpl t 2 361 60 569 1 619 49 615 464 4 346 278 6 608 Finnvera Finnveran pk yritysten rahoitus kpl t 7 541 692 357 Tekes Rahoitus yhteensä TEKES kpl t 1 196 429 105 Kaikki yhteensä kpl t 90 621 1 631 257 * TEM:n työllistämisperusteidet tuet sekä työllistämiskoulutus ja yhteishankinta kohdistuvat pääosin yritysten ulkopuolelle Lähde: TEM, Maaseutuvirasto, Finnvera ja Tekes 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011

Rahoitusnäkemykseen liitteeseen 1 on koottu keskeisimmät tiedot myönnetystä julkisesta yritysten rahoituksesta TOL 2 numerotasolla rahoitusmuodoittain vuodelta 2010. TEM ja ELY-keskukset Yritysrahoitustiedot kattavat pääsääntöisesti TEM:n ja ELY-keskusten valtion kansallisen sekä EU-osarahoitteiset yritystuet (EAKR). TEM:n työllistämisperusteisten tuki ja työllistämiskoulutukseen sekä yhteishankinnan tuet kohdistuvat pääosin muille kuin yritykselle. Yritysten ulkopuoliselle tahoille myönnettiin vuonna 2010 myös ESR- rahoitusta 188 milj. 1590 päätöksellä ja EAKR rahoitusta yhteensä 155 milj. euroa 1573 rahoituspäätöksellä. Maaseuturahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta myönnetään yritystukea maatilojen muuhun yritystoimintaan kuin maatalous (maatilojen monialaistaminen), maaseudun alle 10 henkilöä työllistäville mikroyrityksille sekä maataloustuotteiden ensiasteen jalostusta harjoittaville pk-yrityksille. Yritystukea ei myönnetä varsinaiseen maatalouteen. Maatalouden alkutuotantoa koskeviin maatalousinvestointeihin myönnetään sekä EUosarahoittaista että kansallista investointitukea. Maatalouden investointituet eivät sisälly taulukoihin. Finnvera Tiedot kattavat pk-yrityksille myönnetyn rahoituksen (lainat & takaukset) toimialoittain vuonna 2010. Rahoitusluvut eivät sisällä henkilöasiakkaille myönnettyä rahoitusta eikä vientitakauksia. Jos rahoitettavia yrityksiä on ollut vähemmän kuin viisi kappaletta, taulukon kpl-sarake on jätetty tyhjäksi. Tekes Tiedot ovat koottu projektikohtaisista päätöksistä kunkin yrityksen toimialan mukaan yrityksiin suuntautuneesta tuotekehitysrahoituksesta. Tekesin luvuissa ei ole mukana tuotekehitysrahoitus, joka asiakkuuden mukaan on suuntautunut muihin kuin yritysorganisaatioihin. Muu myönnetty rahoitus oli vuonna 10,88 milj. euroa. Lisäksi yrityksille julkista tukea myöntävät mm. maakunnan liitot sekä kunnat, joiden myöntämät rahoitus- tai tukitiedot eivät sisälly liitetaulukkoon. Esa Tikkanen Mika Tuomaala neuvotteleva virkamies neuvotteleva virkamies p. 0500 405 459 p. 0503 960 014 esa.tikkanen@tem.fi mika.tuomaala@tem.fi Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

Bioenergia-ala Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Toimialan kehitys Bioenergian tuotannon taloudellinen kilpailukyky ei vielä ole yhtä hyvä kuin monilla muilla energiamuodoilla. Teknologia on monilta osin vielä kehittymätöntä, joten yksi tulevaisuuden haasteista on teknologian kehittäminen siten, että raaka-aineet saadaan hyödynnettyä entistä tehokkaammin. Yksi merkittävistä tulevaisuuden haasteista onkin biomassan käyttö kestävän kehityksen kriteerien mu kaisesti. Bioenergian kokonaiskäyttö lisääntyy merkittävästi vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian käyttöä koskevien EU velvoitteiden täyttämisen vuoksi. Suomessa suurin osa tulevaisuuden bioenergian käytön lisäyksestä tulee metsäbiomassoista. Bioenergia on merkittävin vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaajaksi. Bioenergian hintakilpailukyky on vielä heikko fossiilisia polttoaineita hyödyntäviin energiamuotoihin nähden, mutta se paranee koko ajan korvaavien fossiilisten polttoaineiden hintojen ko rottuessa ja taloudellisen toiminnan elpyessä. Samoin jo tehdyt energiaveroratkaisut parantavat etenkin puuperäisten energiaraaka-aineiden kilpailukykyä. Ilmaston muutoksen torjunta luo pitkälle tulevaisuuteen ulottuvaa tarvetta uudistaa energian tuotannon rakenteita vähemmän ilmastopäästöjä aiheuttavaan ja energiatehokkaampaan suuntaan. Samalla se luo uusia ja kasvavia mahdollisuuksia bioenergia-alalle. Päästökauppameka nismien kiristyminen luo tulevaisuudessa uutta kysyntää hyvin perinteisillekin ratkaisuille. Kuitenkin eniten korostuvat uusiutuvien energioiden ratkaisut niin kehittyneissä kuin kehittyvissäkin maissa. Ilmastonmuutoksen torjunta aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia, jotka heijastuvat päästömak suina ja veropaineina kuluttajille. Toisaalta ilmastonmuutoksen torjunnan aktiviteetin ja uusiutuvan energian kysynnän lisäys luo uusia työpaikkoja etenkin hajaasutusalueille. Tulevaisuuden ratkaisut perustuvat kestävään kehitykseen - vähemmän päästöjä ja vähemmän tuotantopanoksia vaativaan suuntaan. Samaa kehitystä edustavat ympäristöperusteiset polttoainevalinnat ja uusiutuvat energialähteet. Energian suhteellinen hinta ja sitä kautta sen merkitys tuotannontekijänä korostuvat. Tietotekniikan hyödyntämisellä voidaan parantaa hyötysuhteita ja säästää resursseja uusissa ratkai suissa ja mahdollistaa entistä hajautetumpi sekä paikallisempi ja paikallisiin polttoaineisiin perus tuva energiantuotanto. Hajautetun energian tuotannon järjestelmät perustuvat samalla myös älyk käisiin tuotteisiin ja palveluihin. Tietotekniikan soveltaminen ja älykkäät tuotteet auttavat myös matala-arvoisten tai ympäristömielessä vaativien polttoaineiden ja energialähteiden hyödyntämistä. 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011

Materiaalitekniikka on avainasemassa parannettaessa prosessien hyötysuhteita ja laitteiden elinikää sekä energian varastointia ja kierrätettäväksi sopimattomien jätteiden energiakäyttöä. Bioteknologia tarjoaa mahdollisuuksia energiantuotantoon etenkin polttoaineiden bioteknisen tuotannon ja jalos tamisen alueella. Perinteisesti bioenergia-ala on hahmotettu kiinteäksi osaksi metsätaloutta ja metsäteollisuutta. Tu levaisuudessakin puuperäiset raaka-aineet muodostavat merkittävimmän osuuden bioenergian raaka-aineista, mutta merkittävän kasvupotentiaalin omaavat myös ympäristöja jätehuoltoon liittyvät kysymykset, kuten esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivuvir rat, asuinalueiden jätevesilietteet ja kotieläintaloudesta peräisin oleva lanta. Bioenergia-ala on kasvanut viimeisten vuosien aikana tasaisesti, lukuun ottamatta vuotta 2009. Taloudellisen taantuman vaikutukset eivät olleet kuitenkaan kovin dramaattisia tämän toimialan pk-yrityksille. Bioenergiajakeita korvaavan öljyn maailmanmarkkinahinta on ollut jyrkässä nousussa joulukuun 2010 alusta lähtien ja hinta tätä kirjoitettaessa on 110 dollaria/barreli. Aiempaan tilanteeseen verrattuna (vuosi 2009) öljyn hinta on ollut 25-40 dollaria/barreli korkeammalla tasolla. Öljyn huippuhinta 147 dollaria koettiin vuoden 2008 heinäkuussa. Viime aikojen öljyn hintakehitys on ollut omiaan parantamaan bioenergiajakeiden hintakilpailukykyä ainakin lyhyellä aikavälillä. Bioenergia-alan yritysten kilpailukykyyn vaikuttaa myös päästökauppa. Hiilidioksiditonnin hinta on vuonna 2010 vaihdellut 12,5-16,5 euron välillä. Päästökaupan CO 2 tonnin hinnan laskiessa alle 20 euron bioenergiaa korvataan päästökauppajärjestelmään kuuluvissa lämpöja voimalaitoksissa fossiilisilla polttoaineilla. Tämä johtuu bioenergiajakeiden korkeammasta kokonaiskustannuksesta energiantuotannossa suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin, kun huomioidaan myös päästökaupan aiheuttama rasitus tuotantolaitoksen tuloslaskelmaan ja tätä kautta kustannus tuotettua energiayksikköä kohti ( /MWh). Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus nousi vuoden 2010 tammi-syyskuussa 8,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sähkönkulutus nousi samaan aikaan 8,2 prosenttia. Energian kulutusta kasvattivat kylmä alkuvuosi ja teollisuustuotannon elpyminen. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön lisääntyminen kasvatti energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöjä 15,3 prosenttia edellisvuodesta. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet vuoden 2008 tasolle. Kotimaisten polttoaineiden hintakehitys on ollut maltillisempaa. Yksittäisistä energialähteistä kivihiilen kulutus kasvoi eniten (25,1 prosenttia) edelliseen vuoteen verrattuna ja toiseksi eniten kasvoi metsäteollisuuden jäteliemistä saatu energia (14,6 prosenttia). Myös turpeen käyttö kasvoi merkittävästi (44,9 prosenttia). Tähän rahoitusnäkemykseen koottu bioenergia-ala koostuu yritysryhmittäin kootusta neljästä ala toimialasta aivan vastaavalla tavalla kuin marraskuussa 2010 julkaistussa bioenergia-alan toimialaraportissa (www.toimialaraportit.fi). Kuhunkin tarkasteltavaan yritysryhmään kuuluu Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

vain pk-yrityksiä. Suuret yri tykset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Bioener gian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokituksessa. Alatoimialat ovat: Hakkeen tuotanto Energiapuun korjuu Lämpöyrittäjyys Muut bioenergiayrittäjät ryhmä (biokaasun, biodieselin ja etanolin tuotanto, peltobiomassan tuotanto, polttopuiden ja pellettien tuotanto) Suomalaisen energia-toimialan ympärille on muodostunut mittava teollisuus- ja tuotantokeskittymä. Korkealaatuiset tuotteet, korkea teknologian taso, kilpailukyky ja menestyminen markkinoilla pe rustuvat yhteistyöhön alan teollisuuden, laitevalmistajien, raaka-ainetoimittajien, tutkimus- ja ke hittämistoiminnan sekä asiakkaiden välillä. Energiamarkkinoiden vapautumisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan haasteet luovat uudenlaisia ja kasva via mahdollisuuksia yleisesti suomalaiselle energiatekniikalle ja erityisesti bioenergian käytön teknologioille. Vuoden 2009 lopulla toimialalla oli yhteensä 502 yritystä (843 toimipaikkaa). Yritysten lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien. Bioenergia-alan yritykset ovat pääosin hyvin pieniä ja niiden toiminta on pääsääntöisesti kohdistunut kotimaan markkinoille. Alan yrityksistä mikroyrityksiä oli 87,6 prosenttia sekä pie niä ja keskisuuria yrityksiä oli yhteensä 12,4 prosenttia. Kaikkiaan bioenergia-ala työllisti 3 958 henkilöä vuonna 2009. Alan liikevaihto on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Vuonna 2009 toimialan yritysryhmittäin yhteenlaskettu liikevaihto oli 775 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5,7 %. Liikevaihdon kasvuun on vaikuttanut uusiutuvien energianlähteiden käytön uu sien tavoitteiden myötä lisääntynyt biopolttoaineiden käyttö. Liikevaihdon merkittävämpää kasvua rajoitti vuonna 2009 metsäteollisuuden rakennemuutos ja yleinen taloustaantuma. Alan liikevaihdosta 70,2 % syntyi yli 10 hen kilöä työllistävissä pk-yrityksissä ja 29,8 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä. 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011

Kuvio 1: Liikevaihdon kehitys bioenergia-alan yritysryhmissä vuosina 2000-2010 250 200 Indeksi 2005=100 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kaikki ryhmät yhteensä Bio Lämpö Hake Energiapuu Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Lämpöyritysryhmän yritysten liikevaihto (kuvio 1) on kehittynyt vuoden 2005 loppupuolelta lähtien voimakkaimmin kaikista neljästä yritysryhmästä. Kasvu on ollut tasaisen nousujohteista koko 2000-luvun. Lämpöyritysryhmän liikevaihto kehittyi varsin suotuisasti vuoden 2009 aikana. Koko vuonna liikevaihto kohosi 7,7 prosenttia edellisvuoden tasosta. Neljännesvuositasolla tarkasteltuna liikevaihto kasvoi voimakkaimmin tammi-maaliskuussa, kun kasvua kertyi 21,3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Liikevaihdon kasvu voimistui vuoden 2010 alkupuolella; tammi-kesäkuussa liikevaihto nousi lähes 17 prosenttia vuodentakaisesta vastaavasta ajankohdasta. Vuoden 2010 kolmannella vuosineljänneksellä liikevaihto kasvoi edelleen 8,1 prosenttia vuoden 2009 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hakeyritysryhmän muutaman vuoden kestänyt liikevaihdon reipas kasvu taittui vuoden 2008 viimeisellä vuosineljänneksellä ja lasku jatkui edelleen vuoden 2009 kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Hakeyritysryhmän liikevaihto lähti maltilliseen kasvuun vuoden 2009 loka-joulukuussa, kun lisäystä kertyi 4,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuoden 2010 tammi-kesäkuussa varovainen kasvu jatkui liikevaihdon noustessa reilun prosentin vuoden 2009 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuoden 2010 kolmannella vuosineljänneksellä liikevaihdon kehitys kääntyi jälleen alavireiseksi, kun laskua kertyi lähes 10 prosenttia vuodentakaiseen vastaavaan neljännekseen verrattuna. Energiapuu-yritysryhmässä liikevaihdon kehitys kääntyi ensimmäistä kertaa negatiiviseksi tarkasteltavalla ajanjaksolla vuonna 2009, kun liikevaihto laski 10,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihdon supistuminen oli erityisen voimakasta vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä, kun liikevaihto sukelsi peräti 33,8 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2009 viimeisellä vuosineljänneksellä kehitys kääntyi maltilliseen kasvuun liikevaihdon Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

noustessa 3,3 prosenttia vuoden 2008 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuoden 2010 alkupuolella kasvu oli jo selvästi vauhdikkaampaa. Tammi-maaliskuussa liikevaihto nousi 4,8 prosenttia ja huhti-kesäkuussa peräti 50,8 prosenttia. Toisen vuosineljänneksen kovaan kasvuun vaikutti viime vuoden vastaavan ajankohdan heikko kehitys. Yritysryhmän liikevaihdon kehitys jatkui edelleen vahvana vuoden 2010 kolmannella vuosineljänneksellä, liikevaihdon noustessa yli 30 prosenttia vuotta aiemmasta. Bioenergian yritysryhmässä taloustaantuma ja sen vaikutus on näkynyt tarkastelluista yritysryhmistä kaikkein vähiten. Vuonna 2008 ryhmän liikevaihto kasvoi 7,8 prosenttia ja positiivinen kehitys jatkui myös tammi-kesäkuussa 2009, kun lisäystä kertyi 3,8 prosenttia. Myös bioenergian ryhmässä vuoden 2009 kolmas neljännes oli varsin alavireinen ja vähennystä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kertyi 16,3 prosenttia. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kehitys piristyi jälleen, kun liikevaihto kasvoi 8,3 prosenttia. Vuositasolla 2009 liikevaihdon kasvu jäi kuitenkin vajaaseen prosenttiin (0,4 %) vuodentakaisesta. Vuoden 2010 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kehittyi myönteisesti, kasvun yltäessä noin 10 prosenttiin ensimmäisellä ja kolmannella neljänneksellä. Kilpailutilanne Tällä hetkellä bioenergia-alan toiminta keskittyy pääsääntöisesti kotimarkkinoille, pelletin ja biodieselin kauppaa lukuun ottamatta. Puupellettien tuotanto väheni viidenneksen vuonna 2009. Myös puupellettien vienti supistui ensimmäistä kertaa 2000-luvulla, sen sijaan tuonti lisääntyi voimakkaasti. Muutos johtui lähinnä pellettitehtaita vaivanneesta raaka-ainepulasta; pellettien valmistukseen tarvittavaa kutterin- ja sahanpurua ei ollut riittävästi saatavilla sahauksen ja muun puutuoteteollisuuden tuotannon vähentyessä. Tämä johti pellettituotannon supistuksiin; myös uudet pellettitehdashankkeet ovat viivästyneet tai niistä on luovuttu. Tällä hetkellä tilanne on tasaantumassa sahauksen lisääntyessä ja metsäteollisuuden tilanteen parantuessa merkittävästi. Pitkällä aikavälillä koko bioenergia-alan kehitysnäkymät voidaan arvioida hyvin myönteisiksi. Taloudellisen toiminnan jälleen elpyessä bioenergiajakeita korvaavan öljyn hinta on kohoamassa. Eri tahojen tekemissä ennusteissa bioenergia-alaa pidetään merkittävänä kasvualana. Lisäksi jätteiden energiakäytön edistämiseksi on viime aikoina oltu aloitteellisia. Kaikki edellä mainitut seikat luovat parempia edellytyksiä bioenergia-alan hintakilpailukyvyn lisääntymiselle, ja tätä kautta kysynnän kasvuun kaikkien tässä katsauksessa esitettyjen yritysryhmien osalta. Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta johtuva bioenergian käytön väheneminen ei ole vain väliaikainen ilmiö Suomessa. Tämän uusiutuvan energian käytön vajeen kattaminen ja uusien EU velvoitteisiin liittyvän lisäystavoitteen saavuttaminen luo toimialan pk-yrityksille merkittäviä kasvunäkymiä tulevaisuudessa. Tässä uudessa muuttuneessa tilanteessa ja EU:n jäsenmaiden pyrkiessä täyttämään omat uusiutuvan energian velvoitteensa tämä saattaa merkitä myös laajamittaista bioenergiajakeiden kansainvälisen kaupan alkua. 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011

Bioenergian toimialalla käyttökateprosentit (keskiarvo) kääntyivät laskuun eritoten hake- ja energiapuuyritysryhmissä jo vuonna 2006. Vuonna 2009 lasku on jatkunut. Bioyritysryhmän käyttökateprosentti on kääntynyt vuonna 2008 nousuun kun taas lämpöyrittäjäryhmänkin käyttökateprosentti on tällöin kääntynyt laskuun. Käyttökateprosenttien muutos bioenergia-alan yritysryhmissä on samansuuntainen ja samanaikainen kuin kaikilla toimialoilla yhteensä (kuvio 2). Kuvio 2: Käyttökateprosentin kehitys bioenergia-alan yritysryhmissä vuosina 2006-2009 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2006 2007 2008 2009 Bioryhmä Lämpöryhmä Energiapuuryhmä Hakeryhmä Toimialat yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot Jalostusarvoa pidetään hyvänä tuotannon mittarina, koska se sisältää mittarina hintakehityksen ja se ottaa huomioon myös yrityksen toimintojen ulkoistamiseen liittyvät muutokset. Mittarin etuna on myös riippumattomuus inflaatio-ongelmasta ja sen läheinen yhteys käyttökatteeseen. Jalostusarvopohjaiset tunnusluvut eivät kata pääomakustannuksia, joten pääoman tuottavuuden tarkastelu jää tämän mittarin ulkopuolelle. Tuottavuuden parantamisessa on olennaista kasvattaa jalostusarvoa ilman, että työpanosta tarvitsee lisätä samassa suhteessa. Hitaasti kasvavilla markkinoilla suurin vaikeus on erityisesti jalostusarvon lisääminen. Monesti jalostusarvoa voi tehokkaimmin kasvattaa kokonaan uusilla tuotteilla tai aiempiin tuotteisiin liitetyillä oheis- ja lisäpalveluilla. Työn tuottavuuden kehitys tuotannon jalostusarvo/henkilöstökustannukset -indikaattorilla mitattuna on ollut viime vuosina laskussa. Teollisuudessa työn tuottavuus on ollut keskimäärin muita aloja parempi aina vuoteen 2008 asti, mutta vuonna 2009 tuotannon jalostusarvo suhteessa henkilöstökustannuksiin oli jäänyt teollisuudessakin alle kaikkien alojen keskiarvon. Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

Bioenergia-alan yritysryhmistä (kuvio 3) lämpöyrittäjätoiminnan jalostusarvo suhteessa henkilöstökustannuksiin on ollut viimeiset kolme vuotta korkeimmalla tasolla muihin ryhmiin nähden. Kolme muuta yritysryhmää ovat muodostaneet melko tasaisen ryppään alla olevaan kuvaajaan. Työn tuottavuus tällä indikaattorilla mitattuna on siten merkittävimmin muuttunut parempaan suuntaan lämpöyrittäjätoiminnassa. Lämpöyrittäjätoiminnalle tunnusomaista on aina ollut vähäinen työnkäyttö suhteessa syntyvään liikevaihtoon. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että tämä tuotantomuoto on hyvin pääomavaltainen ja pääoman tuotto yleisesti hyvin alhaisella tasolla muihin bioenergian yritysryhmiin verrattuna. Tuotannon jalostusarvo (mediaani) suhteessa henkilöstökustannuksiin on bioenergian kolmessa muussakin yritysryhmässä (hake-, energiapuu- ja bioryhmä) hieman kaikkien toimialojen yhteenlaskettua arvoa korkeammalla tasolla. Kuvio 3: Jalostusarvo (mediaani) bioenergia-alan yritysryhmissä suhteessa kaikkien muiden toimialojen yhteenlaskettuun arvoon vuosina 2006 2009. 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2006 2007 2008 2009 Bioryhmä Lämpöryhmä Energiapuuryhmä Hakeryhmä Toimialat yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011

Vienti Bioenergia-alan kauppa on perinteisesti suuntautunut pääosin kotimarkkinoille. Alan yritykset ovat vielä varsin pieniä kansainvälisestä näkökulmasta, jolloin voimavarojen yhdistäminen on tarpeellista riittävän panostuksen ja resurssien aikaansaami seksi kansainväliseen kilpailuun. Markkinoiden volyymi tulee olemaan niin suuri, että se tulee työl listämään tuhansia henkilöitä, myös pk-sektorin yrityksissä. Työ- ja elinkeinoministeriön, Finnveran ja Suomen yrittäjien keväällä 2010 tuottama Pk-yritysbarometri antaa kuvan alan viennistä ja sen kehityksestä. Kyselyn tulosten mukaan bioenergia-alan yri tysten markkina-alueena on valtakunnallinen alue 11,8 %:lla yrityksistä, maakunnallinen markkina-alue 31,1 %:lla yrityksistä ja paikalliset markkinat 54,6 %:lla yrityksistä. Vain 2,5 % bioenergia-alan yrityksistä toimii laajemmin vientimarkki noilla. Myönnetyt tuet ja rahoitus ELY-keskusten ja TEM:n myöntämät yritystuet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edis tävät uusiutu van energian tuotantoa tai käyttöä, edistävät energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön te hostumista, vähentävät energian tuotannon tai käytön ympäristö haittoja tai muutoin edistävät ener giahuollon varmuutta ja monipuolisuutta. ELY-keskukset myöntävät energiatukea investointihankkeisiin, jotka ovat kustannukseltaan enintään 3 000 000 euroa ja selvityshankkeisiin, joiden kustannukset ovat enintään 250 000 euroa. Kustannuksiltaan näitä suurempien hank keiden tuesta päättää työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Pääsääntöisesti myös uutta teknologiaa sisältävät energiatukihankkeet on rahoitettu ministeriön toimesta. Seuraavassa tarkastellaan työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten myöntämiä energiatukia kokonaisuutena ja erityisesti bioenergia-alan pk-yrityksille kohdistettujen energiatukipäätösten osuutta tämän kokonaisuuden osana. Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

Taulukko 1: TEM:in ja ELY-keskusten myöntämät energiatuet vuonna 2010 Bioenergia-alaan kohdistuvat energiatuet Energiatuki yhteensä Bioenergian osuus energiatuesta kpl euro kpl euro % Uusimaa 9 1 126 000 78 2 562 000 44 Varsinais-Suomi 9 860 000 42 2 080 000 41 Satakunta 4 111 500 16 348 240 32 Häme 23 1 680 300 40 2 055 190 82 Pirkanmaa 17 1 515 090 48 2 781 490 54 Kaakkois-Suomi 12 441 846 26 995 755 44 Etelä-Savo 7 345 170 20 770 250 45 Pohjois-Savo 9 445 180 27 1 695 260 26 Pohjois-Karjala 10 905 340 19 1 107 280 82 Keski-Suomi 18 463 045 27 867 841 53 Etelä-Pohjanmaa 7 519 710 22 1 219 570 43 Pohjanmaa 14 2 197 266 36 2 490 695 88 P-Pohjanmaa 23 2 124 537 40 2 473 567 86 Kainuu 10 392 300 11 514 000 76 Lappi 16 1 423 000 26 2 238 000 64 TEM 17 18 145 782 39 29 311 725 62 Kaikki yhteensä 205 32 696 066 517 52 515 108 62 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Tarkastelu kohdistuu vuoden 2010 energiatukipäätöksiin. Kyseisenä ajanjaksona alueelliset elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) myönsivät yhteensä 23,2 miljoonaa euroa energiatukea alan yrityksille. Tukea myönnettiin yhteensä 478 hankkeelle. Tästä bioenergia-alan investointeja (sisältävät investointeja puupolttoaineiden tuotantoon, energian tuotantoon puuraaka-aineista ja kierrätyspolttoaineisiin/peltobiomassoihin/biokaasuun/ liikenteen biopolttoaineisiin) oli yhteensä 14,55 miljoonaa euroa lukumäärältään 188 investointiin. Bioenergia-alaan kohdistuvan ELY-keskusten rahoituksen osuus energiatuen kokonaisrahoituksesta oli 62 % Bioenergia-alaan kohdistuvien energiatukipäätösten rahoitusosuus ylittää ELY-keskuksittain 70 prosentin rajan Hämeen, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella. Näistä Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset ovat käyttäneet bioenergia-alan tukemiseen yli 2 miljoonan euron suuruisen vuotuisen rahamäärän. Määrät ovat noin 20 kertaa suuremmat kuin vähiten rahaa bioenergiatoimialalle käyttäneen Satakunnan ELY-keskuksen myöntämät vastaavat määrät. Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämien energiatukien kokonaismäärä oli 29,3 miljoonaa euroa ja tukea kohdennettiin kaikkiaan 39 hankkeeseen. Näistä bioenergia-alan investointeja 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011

oli 17 kappaletta ja rahaa näihin myönnettiin 18,1 miljoonaa euroa. Bioenergiainvestointien osuus TEM:in myöntämästä rahamäärästä oli 62 prosenttia. Maa- ja metsätalousministeriön myöntämä rahoitus bioenergiaalalle Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalan energia- ja investointituilla on mahdollista tukea kehittämishankkeita, yritystoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen liittyviä toimia sekä maatilojen energiainvestointeja. Rahoitus kana voituu MMM:n osalta pääosin EU-osarahoitteisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta, mutta osaa maatilojen bioenergiainvestoinneista rahoitetaan myös kansallisilla investointituilla. Tämän lisäksi MMM:n käytettävissä on ollut hallitusohjelmaan kirjattu bioenergian käytön edistämiseen varattu erillinen vuosittainen myöntövaltuus, jonka suuruus on 5 miljoonaa euroa kutakin hallitusohjelmavuotta kohden, yhteensä tällä hallitusohjelmakaudella 20 miljoonaa euroa. Näitä varoja voidaan käyttää muun muassa bioenergiaa tuottavien laitosten perustamista edistäviin soveltaviin tutkimus-, selvitys-, koulutus- ja tiedotushankkeisiin ja uutta tutkimustietoa ja teknologiaa soveltaviin pilottihankkeisiin. Avustuksen tavoitteena on lisätä maati lapohjaisten bioenergian raaka-aineiden, elintarviketeollisuuden eloperäisten sivujakeiden sekä haja-asutuksesta peräisin olevien yhdyskuntalietteiden käyttöä bioener gian tuotannossa. Lisäksi määrärahaa käytetään maatilojen energiaohjelman toimeenpanoon. Myöntövaltuutta on kohdennettu myös bioenergianeuvonnan ja asiatuntijapalveluiden toteuttamiseen sekä koordinointiin valtakunnan tasolla bioenergiakoor dinaationhankkeen puitteissa. Maa- ja metsätalousministeriö toteutti keväällä 2010 näiden rahojen käyttöä koskevan järjestyksessään toisen tukihaun. Ministeriöön saapuneiden hakemusten kustannusarvioiden yhteissumma oli n. 16,6 miljoonaa euroa ja avustusta haettiin kaikkiaan 7,5 miljoonaa euroa, yhteensä 8 uuden biokaasulaitoksen perustamiseen. Myönteisiä avustuspäätöksiä tehtiin vuoden 2010 joulukuussa ja kuluvan kevään aikana yhteensä 7 laitoksesta. Yksi hakemuksista hylättiin. Rahaa näihin päätöksiin käytettiin 7, 3 miljoonaa euroa, tukitaso oli 45 % hyväksyttävistä tukikelpoisista kustannuksista. Aiemmin tästä samasta myöntövaltuudesta ensimmäisen hakukierroksen perusteella vuonna 2009 rahoitettiin 15 biokaasulaitoksen rakentaminen. Käytännön toteutukseen ja laitoksen rakentamiseen näistä on edennyt vain kolme laitosta. Loput 12 jo rahoitettua laitosta jäävät näillä näkymin rakentamatta. Suurin yksittäinen ongelma hankkeiden toteuttamisen ja lopullisen rakentamisen kannalta on ollut sähkön syöttötariffijärjestelmän toimeenpanon viivästyminen ja lähinnä epäselvyys tämän tuotantotuen lopullisista edellytyksistä ja ehdoista. Lisäksi sähkön markkinahinnan Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

nopeat muutokset ovat saaneet investoijat ymmälleen ja vertailemaan näiden kahden eri järjestelmän paremmuutta keskenään ensisijassa yrityksen tuotannon kannattavuuden näkökulmasta Jo vahvistettujen säädösten mukaisesti tariffijärjestelmään ei pääse biokaasulaitos, jonka rakentamiseen on myönnetty investointitukea. Tariffijärjestelmään pääsyn edellytyksenä siis on, että aiemmin myönnetyt investointituet on maksettu takaisin ennen tariffijärjestelmään liittymistä. Tällä hetkellä järjestelmän toimeenpano odottaa EU:n komission virallista hyväksyntää. EU:n maaseutuohjelman mukaiset yritystuet ja kehittämistuet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta myönnetään investointi-, kehittämisja käynnistystukea (= tuki ensimmäisen/ensimmäisten työntekijöiden palkkaamiseen) maatiloille niiden ryhtyessä harjoittamaan uutta yritystoimintaa sekä maaseudulla sijaitseville alle kymmenen henkilöä työllistäville mikroyrityksille. Maaseutumaiset alueet on määritelty ELY-keskuksittain rajaamalla tuen ulkopuolelle suurimpien kaupunkien yleisilmeeltään kaupunkimaiset alueet. Osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritystuista sisältyy paikallisten Leader-ryhmien kehittämisohjelmiin. Tällöin tukea haetaan Leader-ryhmän kautta. ELY-keskukset voivat itsenäisesti määrätä energiatuen sekä yritystukilain mukaisen rahoituksen ja maaseutuohjelman yritysrahoituksen keskinäisestä työnjaosta sillä rajoituksella, että maaseutuohjelmasta rahoitettavien yrityshankkeiden tulee aina ensisijaisesti tukea maaseutuohjelman tavoitteiden toteutumista ja valintakriteereiden täyttymistä. Vuonna 2010 ELY-keskukset rahoittivat yhteensä 17,67 miljoonalla eurolla bioenergiaalaa. Kokonaissummasta 12,3 miljoonaa euroa on kohdistunut kehittämishankkeiden rahoittamiseen ja 5,37 miljoonaa euroa suorien yrityshankkeiden rahoittamiseen. Taulukoissa 2, 3 ja 4 on tarkemmin esitetty myönnetyn rahan jakautuminen yritystoimintaan ja maaseudun kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Lisäksi taulukossa 3 on esitetty yritys- ja hankerahoituksen jakautuminen eri raaka-ainelähteittäin. 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011

Taulukko 2: Maaseutuohjelman mukainen yritysrahoitus bioenergia-alalle vuonna 2010 Investointituki Kehittämistuki Käynnistystuki Yhteensä kpl euro kpl euro kpl euro kpl euro Etelä-Pohjanmaa. 24 247 058 4 3 643 1 44 928 29 295 629 Etelä-Savo 8 69 841 2 2 700 2 37 150 12 109 691 Häme 17 48 578 1 0 0 0 17 48 578 Kaakkois-Suomi 3 33 553 0 0 0 0 3 33 553 Kainuu 6 152 826 0 0 0 0 6 152 826 Keski-Suomi 19 219 079 1 1 350 1 28 800 21 249 229 Lappi 3 27 077 0 0 0 0 3 27 077 Pirkanmaa 9 267 002 0 0 0 0 9 267 002 Pohjanmaa 20 404 931 2 27 400 7 173 603 29 605 934 Pohjois-Karjala 14 368 707 7 8 200 2 0 23 376 907 P.-Pohjanmaa 32 985 950 8 113 275 2 26 904 42 1 126 129 Pohjois-Savo 14 442 342 4 120 567 1 10 260 19 562 908 Satakunta 11 365 284 3 37868 1 0 15 403 152 Uusimaa 8 239 654 0 0 0 0 8 239 654 Varsinais-Suomi 13 829 874 4 1 790 2 31 248 19 862 913 Kaikki yhteensä 201 4 701 756 36 316 793 19 352 893 255 5 371 442 Lähde: Maaseutuvirasto Vuonna 2010 ELY-keskukset rahoittivat yhteensä 255 yritystukihanketta bioenergia-alan toimialalla, yhteensä noin 5,37 miljoonalla eurolla. Bioenergia-alan hankkeita on rahoitettu kaikissa ELY-keskuksissa kautta maan. Kaakkois-Suomen ja Lapin ELY-keskuksissa maaseutuohjelman mukaisia myönteisiä yritystukipäätöksiä bioenergia-alalle on tehty muuta maata merkittävästi vähemmän vuonna 2010. Tämä johtuu aiemmin edellä mainituista ELY-keskusten omista rahoituslinjauksista, jonka mukaisesti Kaakkois-Suomen ja Lapin ELY-keskuksissa bioenergian investoinnit mikroyrityksille on rahoitettu pääsääntöisesti työja elinkeinoministeriön (TEM) energiatuen tukijärjestelmän kautta. Eniten yrityshankkeita on rahoitettu luku- ja rahamääräisesti tarkastellen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa (1 216 129 euroa). Seuraavaksi eniten hankkeita on rahoitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa (862 913 euroa). Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

Taulukko 3: Maaseutuohjelman rahoitus raaka-aineittain bioenergia-alalle vuonna 2010 (yritysrahoitus sekä kehittämishankerahoitus yhteensä). Myönnetyt tuet Energiamuoto kpl euro Pelletti 2 217 013 Bioenergia (puu) 130 9 021 941 Bioenergia (pelto) 11 1 064 955 Bioenergia (biokaasu) 12 727 893 Yhteensä 155 1 0829 065 Lähde: Maaseutuvirasto Maaseutuohjelman rahoituksesta suurin osa on kohdistunut puuperäisen bioenergian käytön edistämiseen. Tässä jaottelussa ovat mukana sekä yritysrahoituksen päätökset sekä myöhemmin seuraavassa tilastoidut (taulukko 4) elinkeinojen kehittämishankkeiden mukaiset tukipäätökset. Kaikkiaan 114 rahoituspäätöstä on kohdistunut metsäbioenergian käyttöön. Rahaa näihin on käytetty kaikkiaan noin 8,84 miljoonaa euroa. Biokaasuhankkeisiin on käytetty rahaa 479 686 euroa ja hankkeita on ollut kaikkiaan 5 kappaletta. Tähän rahoituskokonaisuuteen ei kuitenkaan sisälly varsinaisia biokaasulaitosten rakentamispäätöksiä. Varsinaiset rakentamishankkeet ovat odottaneet jo pidemmän aikaa lähinnä sähkön syöttötariffijärjestelmän lopullista voimaantuloa. Peltobioenergian osalta ELY-keskukset ovat rahoittaneet yhteensä 4 hanketta, yhteensä 638 618 eurolla. Näiden edellä mainittujen ryhmien lisäksi maaseutuohjelman mukaisista varoista on tehty kaksi päätöstä liittyen pellettituotantoon, rahaa on näihin käytetty 33 232 euroa. 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011

Taulukko 4: Maaseutuohjelman kehittämishankerahoitus bioenergia-alalle vuonna 2010 Maaseutuohjeman mukainen kehittämishankerahoitusrahoitus bioenergia-alalle Yhteensä ELY-keskusalue kpl euro Etelä-Pohjanmaa. 4 2 260 047 Etelä-Savo 1 270 238 Häme 3 1 462 561 Kaakkois-Suomi 4 453 135 Kainuu 5 1 183 466 Keski-Suomi 3 362 099 Lappi 2 473 890 Pirkanmaa 2 563 739 Pohjanmaa 5 596 798 Pohjois-Karjala 3 710 000 P.-Pohjanmaa 3 556 011 Pohjois-Savo 1 664 527 Satakunta 2 487 728 Uusimaa 5 42 848 Varsinais-Suomi 2 2 214 450 Kaikki yhteensä 45 12 301 537 Lähde: Maaseutuvirasto Eniten bioenergia-alan kehittämishankkeita on rahoitettu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa (4 hanketta ja 2,26 milj. euroa) ja toiseksi eniten Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa (2 hanketta ja 2,21 milj. euroa). Kehittämishankkeet tarkoittavat laajempia bioenergia-alan kehittämishankkeita ja niiden kustannukset jakautuvat useamman vuoden ajalle, vaihdellen tapauksittain 3-5 vuoteen. Kehittämishankkeiden ajatuksena on luoda edellytyksiä kyseisen toimialan yritystoiminnan kehittymiselle ja innovaatiotoiminnalle. Kehittämishankkeen toteuttajina ovat yleisesti alueelliset kehittämisorganisaatiot ja yhtiöt sekä kyseisen toimialan oppilaitokset. Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

Finnveran rahoitus bioenergian toimialalle Finnveran myöntämästä valtakunnallisesta rahoituksesta bioenergia-alalle vuonna 2010 ei voida tässä yhteydessä laatia taulukoita maakunnittain. Hankkeita on ollut lukumääräisesti vähän, jolloin tietosuojan vuoksi tietoja ei voida esittää. Rahoitusta on myönnetty yhteensä 11 yrityshakkeelle. Rahoitusta on myönnetty yhteensä 10,2 miljoonaa euroa. Tuotantomuodoittain jaoteltuna biodieselin ja etanolin tuotantoon on myönnetty rahamääräisesti eniten rahoitusta, yhteensä 8 miljoonaa euroa. Seuraavaksi eniten rahoitusta on myönnetty lämpöyrittäjyyteen, yhteensä 1,04 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi rahoitusta on myönnetty hakkeen tuotantoon (650 000 euroa), pellettien tuotantoon (240 000 euroa), energiapuun korjuuyrityksille (240 000 euroa) sekä polttopuiden eli klapien tuotantoon (20 000 euroa). Finnveran rahoituksella on äärimmäisen tärkeä rooli yrityksen toimivan rahoitussuunnitelman kokoamisessa ja yrityshankkeiden käytännön toteutuksessa. Taulukko 5: Finnveran rahoitus bioenergia-alalle vuonna 2010 tuotantomuodoittain. Finnveran pk-yritysten rahoitus bioenergia-alalle kpl euro Bioenergia, hakkeen tuotanto 650 000 Bioenergia, energiapuun korjuu 240 000 Bioenergia, lämpöyrittäjyys 1 040 000 Bioenergia, biodieselin ja etanolin tuotanto 8 000 000 Bioenergia, polttopuiden tuotanto 20 000 Bioenergia, pellettien tuotanto 250 000 Bioenergia yhteensä 11 10 200 000 Lähde: Finnvera 24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011

Hankkeiden rahoitus Tukien myöntämistä puoltavia seikkoja bioenergiatoimialalla ovat: Hanke parantaa yrityksen liiketoimintaosaamista Hanke edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa ja vähentää hiilidioksidipääs töjä Hanke parantaa yrityksen teknologista tasoa Hankkeessa syntyy uusi innovaatio ja se edistää uusien tuotantomenetelmien sekä tuotteiden käyttöönottoa Hanke parantaa yrityksen tuottavuutta ja/tai tukee sen kasvua Hankkeella on merkittävä työllistävä vaikutus Puunkorjuuta, keräilyä ja kaukokuljetusta sekä logistiikkaa energiantuotannon tarpeisiin tehostavat hankkeet Laadunhallintaa parantavat hankkeet Toiminnanohjausjärjestelmiä parantavat hankkeet Hanke parantaa bioenergiatoimialan yritystoiminnan toimintaedellytyksiä esimerkiksi edistämällä yritysten verkostoitumista, osaamista ja markkinointia Hanke edistää vientitoiminnan aloittamista ja yritystoiminnan kansainvälistymistä Tukea ei tule myöntää: Kyseessä ovat tavanomaiset korvausinvestoinnit, joilla ei merkittävästi paranneta teknologista tasoa Kilpailutilanteen kartoittaminen osoittaa markkinoilla olevan riittävästi alueellista kapasiteettia ja tarjontaa Hankittavan koneen tai laitteen käyttöaste jää alhaiseksi Hakija ei kykene osoittamaan tuotteensa markkinointimahdollisuuksia Toimialan laajemmista kehittämishankkeista osa on perusteltuja ja ne vastaa vat niille asetettuihin tavoitteisiin. Merkittävä osa hankkeista on kuitenkin lähtöisin koulutus- ja kehittämis organisaatioiden piiristä ja tarpeista, jolloin ei aina oteta riittävästi huomioon yritysten tarpeita, vaa timuksia ja resurs seja. Erityisesti erilaisten esiselvitys, kartoitusja tiedotushankkeiden rahoitukseen tulisi suhtautua erittäin kriittisesti bioenergia-alalla ja laajemminkin uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyen. Maaseutuohjelman rahoituksesta on vuosina 2009-2010 käytetty kehittämishankkeiden rahoittamiseen yhteensä 22, 5 miljoonaa euroa. Vastaavalla ajanjaksolla bioenergia-alan yritysten rahoitukseen on käytetty 11,4 miljoonaa euroa. Rahoituksen jakauma kehittämishankkeiden ja yritysrahoituksen välillä on vääristynyt ja kestämätön uusiutuvan energian mittavien velvoitteiden täyttämisen näkökulmasta. Tulevien vuosien aikana on vaikea korjata tätä vääristynyttä suhdetta yritysrahoituksen hyväksi käytettävissä olevien rahoituskehysten puitteissa. Tästä syystä hankerahoittajien toivoisikin käyttävän nykyistä enemmän harkintaa ja tarkastelevan hankkeita bioenergian tuotannon logistiikan ja kustannustehokkuuden kehittämisen sekä toimialan yritystoiminnan nopean edistämisen näkökulmasta. Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

Bioenergiatoimialalla toimivat yritykset ovat pääosin kotimarkkinoilla toimivia yri tyksiä, joten merkittävää huomiota tulisi kiinnittää alan yritysten verkostoitumiseen ja kansainvälistymiseen kannustami seen. Tällä toimialalla korostuvat merkittävästi myös henkilökun nan osaamisen ja kouluttautumisen tarve. Osaavan ja pitkäaikaisen henkilöstön saaminen yrityksiin on vaikeaa ja tämä edellyttäisi paikoin bioenergia-alan erikoistumiskoulutuksen lisäämistä Suomessa. Erityisen suotavaa olisi ELY-keskusten tuotteis tettujen asiantuntijapalvelujen entistä runsaampi käyttö yritysten liiketoiminnan kehittämisen ja kehi tysohjelmien laadinnan apuvälineenä. Tukia tulee edellisen lisäksi suunnata etenkin pk-yritysten yhteistyö- ja verkostoitumishankkeisiin, lii ketoimintaosaamisen kehittämiseen, tuotteiden, tuotantomenetelmien ja uusien palve luiden kehittämiseen sekä uusien innovatiivisten toimintamenetelmien käyttöönottoa edistäviin hankkeisiin. Yritysryhmien kehittämishankkeiden aikaansaamiseen ja rakenteluun tulisi panostaa merkittä västi toimialan kilpailukyvyn parantamiseksi. Markku Alm toimialapäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Puh. 0400-864945 markku.alm@ely-keskus.fi 26 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011

Elintarviketeollisuus Alan yleinen kehitys- ja suhdannenäkymät Toimialan kehitys Elintarviketeollisuus on tuotannon arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala Suomessa ja kolmanneksi suurin teollinen työllistäjä. Elintarvikeketju työllistää n. 300.000 henkeä, joka on n. 12 % työllisestä työvoimasta. Elintarviketeollisuudessa työskentelee n. 33.000 henkilöä. Tuotannon bruttoarvo v. 2009 oli 10,4 mrd. ja jalostusarvo 2,4 mrd.. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksesta koostuva elintarviketeollisuus jakaantuu useisiin eri alatoimialoihin (taulukko 1). Elintarviketeollisuus käyttää pääosin kotimaisia raaka-aineita. Elintarvikealalla on suuri kansantaloudellinen merkitys. Taulukko 1: Elintarviketeollisuuden tuotannon brutto- ja jalostusarvot v. 2009 ennakko Bruttoarvo 1000 Muutos-% Jalostusarvo 1000 Muutos-% 10 Elintarvikkeiden valmistus 9 250 926-0,5 2 067 480 6,6 101 Teurastus, lihan säilyvyysk. ja lihat. v. 2 732 754 8,8 553 505 15,3 102 Kalan, äyr. ja nilv. jal.ja säilöntä 211 662 12,8 40 992 25,3 103 Hedelmien ja kasvisten jal.s ja säil. 437 405-7,8 129 126-5 104 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen v. 170 616-33,7 28 069-20,1 105 Maitotaloustuotteiden valmistus 2 352 006-2,9 336 257 11,6 106 Mylly- ja tärkkelystuotteiden v. 274 113 0,3 34 832-24,4 107 Leipomotuot., makaronien yms. v. 1 083 340 1,6 454 683 3,8 108 Muiden elintarvikkeiden v. 1 409 412-3,3 405 692-1,1 109 Eläinten ruokien valmistus 579 618-10,1 84 324 42 11 Juomien valmistus 1 186 819-5,6 367 220 1 Yhteensä 10-11 10 437 745-1,1 2 434 700 5,7 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus Elintarvikealan toimipaikkoja on kaikkialla Suomessa. Tilastokeskuksen rekisterien mukaan maassamme on n.1.990 toimipaikkaa (1720 yritystä). Ruoka-Suomen kokoamien tilastojen mukaan meillä toimii n. 2.890 elintarvikeyritystä, joista valtaosa sijaitsee maaseudulla. Eniten toimipaikkoja on leipomoteollisuudessa (809). Toimipaikkojen määrä on ollut lievässä laskussa. Vuonna 2009 uusia yrityksiä syntyi 121 ja toimintansa lopetti 117 yritystä. Ala on polarisoitunut harvoihin isoihin ja lukuisiin pieniin yrityksiin, sillä 79 % yrityksistä työllistää alle 10 henkilöä ja yli 50 henkilöä työllistäviä on 6 %. Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27