Toimintakertomus Verksamhetsberättelse 2003
Puheenjohtajan katsaus Vuoden avainalueita olivat pelastuspalvelun, koulutuksen ja seuratoiminnan kehittäminen. Seuratoimintavaliokunta sai laajamittaisen työn jälkeen valmiiksi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepan) koulutusohjelman. Tämä antaa seuroille nyt uuden toimintamuodon. Maamme on laaja, ja viranomaisten resurssit eivät riitä kaikkialle. Meitä siis tarvitaan. Koulutusohjelmien uudistaminen on erittäin laaja ja kauaskantoinen tehtävä, joka jaksottuu usealle vuodelle. Liiton koulutusjärjestelmä täyttää uusimpienkin kansainvälisten standardien vaatimukset. Yhteistyö useiden kansainvälisten ja kotimaisten sukelluksen asiantuntijatahojen kanssa takaa sen, että Liiton strateginen asema harrastussukelluksen johtavana asiantuntijana Suomessa säilyy jatkossakin. Sukellusseurojen oma toiminta on ratkaisevassa asemassa koko harrastuksen kannalta. Liittomme on seurojen yhteistyöelin, ja ilman aktiivisia harrastajia toimintamme olisi ontuvaa. Olemme siksi halunneet tukea seurojen johtoa niiden hallinnollisissa ongelmissa. Tällä alueella on kuitenkin vielä tehtävää. Liittomme on hyvässä kunnossa, taloutemme on terveellä pohjalla ja meitä arvostetaan niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Tästä on hyvä jatkaa. Suurkiitokset kaikille jäsenille ja etenkin niille, jotka ovat uhranneet vapaa-aikaansa meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi ja iloksi. Kiitokset ansaitsee myös toimistomme henkilökunta, jonka ansiosta toimintamme on hyvässä järjestyksessä. Jouko Laitinen Ordförandens översikt Nyckelområdena för året var utvecklandet av räddningstjänsten, utbildningen och klubbverksamheten. Klubbutskottet färdigställde efter omfattande förberedning ett utbildningsprogram för Frivillig räddningstjänst. Detta ger nu klubbarna en ny verksamhetsform. Vårt land är vidträckt, och myndigheternas resurser räcker inte till för allt. Med andra ord behövs vi. Förnyandet av utbildningsprogram är en mycket omfattande och vittgående uppgift, som utsträcker sig över år. Förbundets utbildningssystem uppfyller kraven på de flesta internationella standarder. Samarbete med många internationella och inhemska sakkunniga säkerställer att Förbundet behåller sin strategiska ställning som finländsk ledande expertis inom dykning även i fortsättningen. Dykklubbarnas egen verksamhet har en avgörande betydelse för hela verksamheten. Vårt förbund är en samarbetsorganisation för klubbarna, och utan aktiva medlemmar skulle verksamheten vara haltande. Därför har vi velat stöda klubbarnas ledning att lösa administrativa problem. På detta område behövs det ytterligare satsningar. Vårt förbund är i gott skick, vår ekonomi har en sund bas och vi uppskattas såväl utomlands som i hemlandet. Vi har en bra grund att bygga vidare på. Ett stort tack till alla medlemmar, och framför allt till dem som offrat sin fritid för vårt gemensamma bästa och glädje. Även vår kontorspersonal är värd ett stort tack. Den har en stor andel i det att vår verksamhet är i gott skick. Jouko Laitinen 1
Yleiskatsaus Vuosi 2003 oli Suomen Urheilusukeltajain liiton 47. toimintavuosi. Liitto kasvaa tasaisesti; jäsenmäärä pysyi selvästi 12 000 rajan paremmalla puolen. Seurojen määrä näyttää vakiintuneen hiukan yli 210:een. Liiton talous on ollut vakaa jo vuosia, mikä on mahdollistanut pitkäjänteisen toiminnan. Vastuullisesti hoidettu talous takaa sen, että Liitto voi toteuttaa laadukasta toimintaa sen kaikilla osa-alueilla. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli lähes 300 000 euroa. Omatoiminen varainhankinnan nettotulos oli noin 210 000 euroa. Tilinpäätös osoitti 8 827 euron ylijäämää. Yhteiskunnalta Liitto sai erilaista tukea yhteensä 86 000 euroa. Teknisen valiokunnan toiminnan painopisteitä olivat kouluttajakoulutuksen uudistaminen sekä jatko- ja erikoiskurssien kehittäminen. Hankkeissa edistyttiin suunnitellusti. Taloudellinen toteutuma oli huomattavan ylijäämäinen, mikä johtui ennakoitua runsaammasta osanotosta kouluttajakursseille ja arvioitua pienemmistä menoista. Uudistettu kouluttajakoulutus sai osallistujien keskuudessa myönteisen vastaanoton. Nuorisotoimintavaliokunnan avainalueina olivat koulutusjärjestelmän yhdenmukaistaminen sekä oppimateriaalin laadinta ja päivittäminen. Suunnitelluista tapahtumista ohjaajakurssit ja Valtakunnalliset Norpparallit toteutuivat hyvin. Noin puolet muista tapahtumista peruuntui. Uppopallovaliokunta loi uuden pohjan nuorisotoiminnalle sekä kehitti valmennusta. Urheilullinen menestys oli hyvä. Nuorten PM-kilpailuissa saavutettiin kultaa. Miehet saavuttivat hopeaa MM-kilpailuissa ja kultaa PM-kilpailuissa. Räpyläuintivaliokunnan tavoitteena oli uimareiden kansainvälinen menestyminen ja tason laajentaminen. Tässä onnistuttiin hyvin. Euroopan mestaruuskilpailuissa saavutettiin kaksi henkilökohtaista hopeamitalia ja yksi joukkuehopea. Harrastajamäärän kasvattamisessa tulos ei ollut aivan odotettu. Uusia nuoria on kyllä saatu mukaan, mutta toivottua vähemmän. Vuosi oli vapaasukellusvaliokunnan ensimmäinen toimintavuosi. Valiokunta järjesti vapaasukelluksen SM-hallikilpailut ja kansainvälisen avovesisyvyyssukelluskilpailun avoimena SM-kilpailuna. Kansainvälisen englanninkielisen kouluttajakurssin peruuntumisen johdosta omaa koulutustoimintaa ei vielä saatu käyntiin. Oppimateriaalin tuotanto aloitettiin kuitenkin kansainvälisen materiaalin käännöksellä. Lajin saama julkisuus oli laajaa, etenkin hyvän kansainvälisen menestyksen ansiosta. Sukelluskalastusvaliokunta saavutti kaikki määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Suomen joukkueen 8. sija Euro-Afrikan mestaruuskilpailuissa takasi paikan MM-kilpailuihin 2004 Chileen. Tavoitteet lajin suosion kasvattamiseksi kotimaassa onnistuivat erinomaisesti. Uusia seuroja on tullut lajin piiriin useita. Kasvanut harrastajamäärä teki tarpeelliseksi turvallisuusnormien tarkastamisen. Sukelluskalastus oli hyvin esillä myös tiedotusvälineissä. Seuratoimintavaliokunnan ydinalueet olivat Vapepa toiminnan kehittäminen ja seurakoulutuksen järjestäminen. Vapepa koulutusmateriaali saatiin lähes valmiiksi ja se sai viranomaisilta hyvän vastaanoton. Seurakoulutuksen painopistettä siirrettiin tiedotukseen. Sukeltaja-lehti toimitettiin kolmatta vuotta uuden toimintamallin mukaisesti. Sisällöstä vastasi osittain ulkopuolinen tekijä ja osittain Liiton jäsenkunta. Lehden talous oli lujalla pohjalla. Uusi konsepti vaikutti onnistuneelta. 2
Sammanfattning Året 2003 var Finska sportdykarförbundets 47 verksamhetsår. Förbundet växer stadigt; antalet medlemmar höll sig klart över 12 000 strecket. Antalet klubbar håller sig stadigt kring ca 210. Förbundets ekonomi har varit stabil i många år, vilket har möjliggjort ett långsiktigt arbete. En ansvarsfullt omskött ekonomi ger en bra grund att skapa verksamhet inom Förbundets alla delområden. Kostnadsöverskottet för ordinarie verksamhet var nästan 300 000 euro. Nettoinkomster från medelanskaffningen var ca 210 000 euro. Bokslutet visade ett överskott på 8 827 euro. Allmänna bidrag fick Förbundet för olika ändamål ca 86 000 euro. Tekniska utskottets nyckelområde var förnyandet av instruktörsutbildningen samt utvecklandet av fortsättningskurser och specialkurser. Projekten kunde förverkligas planenligt. Det ekonomiska utfallet visade betydligt överskott tack vare oväntat aktivt i deltagande i instruktörskurser och lägre kostnader. Den förnyade instruktörsutbildningen togs väl emot av deltagarna. Ungdomsutskottets nyckelområden var förenhetligandet av utbildningssystemet samt utarbetande och uppdatering av kursmaterialet. Av planerade aktiviteter lyckades ledarkurser och riksomfattande vikarrallyt väl. Ca hälften av andra aktiviteter måste annulleras. Uv-rygbyutskottet skapade en ny grund för ungdomsverksamheten och utvecklade träningen. Resultaten från Nordiska mästerskapet var goda: ungdomar och herrar fick var sin guldmedalj. Målsättningen för fensimmarna var topplaceringar på internationell nivå och breddandet av nivån. Denna målsättning nåddes väl. I europeiska mästerskapet fick man tvåpersonliga silvermedaljer och en lagsilvermedalj. Utökandet av antalet nya fensimmare motsvarade inte helt förväntningar. För fensimmarna var året det första egentliga verksamhetsåret inom förbundets ramar. Utskottet ordnade FM-mästerskapet i hall och en öppen internationell djupdykningstävling i öppet vatten inom ramen för FM-mästerskapet. Eftersom den internationella engelskspråkiga instruktörskursen förföll kunde egen utbildning inte inledas. Man började dock översätta internationellt material. Grenen fick mycket publicitet tack vare goda internationella framgångar. Dykfiskesutskottet uppnådde alla kvantitativa och kvalitativa mål. Vårt lag fick 8 placeringen i euroafrikanska mästerskapstävlingen, vilket garanterade en plats i VM-tävlingen i Chile 2004. Målsättningen att öka populariteten i hemlandet lyckades utmärkt. Det har kommit nya klubbar till vår krets. Därför måste nya säkerhetsregler finjusteras. Publiciteten kring dykfiske var mycket god. Klubbutskottets nyckelområden var utvecklandet av Frivillig räddningstjänst och stödet för klubbarnas administration. Vapepa-utbildningspakatet blev nästan helt färdigt och mottogs väl av berörda parter. Tyngdpunkten för klubbutbildningen flyttades till allmän information. Sukeltaja-tidskriften redigerades redan tredje året enligt ett nytt handlingsmönster. För innehållet svarade delvis en utomstående professionell aktör delvis Förbundets medlemskår. Tidskriftens ekonomi vilade på stabil bas. Det nya konceptet föreföll lyckat. 3
HALLINTO Jäsenmäärä Kulunut vuosi oli Liiton 47. toimintavuosi. Jäsenmäärä oli 12 279, mistä alle 19- vuotiaita nuoria oli 2 267, naisia oli 2 615. Kasvu taantui hiukan verrattuna aikaisempiin vuosiin. Uusia seuroja hyväksyttiin kolme, ja vanhoja toimintansa lopettaneita poistettiin rekisteristä kaksi. Näin siis seurojen kokonaismäärä oli vuoden lopussa 208. Liiton jäsenmäärän kehitys 14000 12000 10000 8960 9750 9826 9979 10115 10571 10840 11511 11580 11870 12232 12279 8000 6000 4000 2000 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Seurojen toimintarakenne vaihteli jonkin verran. Suurimmat seurat olivat jäsenmäärältään 200 400 henkeä. Niissä oli toimintaa runsaasti laitesukelluksesta kuuttitoimintaan, uppopalloa, räpyläuintia, vapaaehtoista pelastuspalvelua ja tiede-toimintaa. Toisaalta moni pieni ja keskisuuri seura keskittyi ainoastaan laitesukellukseen ja snorkkelisukellukseen kouluttamalla vuosittain uusia jäseniä. Varsinaisen lajivalinnan olivat tehneet mm. sukelluskalastusta ja vapaasukellusta harrastavat seurat, kuten ne perinteiset uimaseurat, joiden räpyläuintijaostot ovat Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäseniä. Joukossa oli myös muutama erityisesti nuorisotoimintaan keskittynyt seura. 4
Liiton jäsenseurojen määrän kehitys 250 200 162 171 168 174 184 190 202 209 211 211 207 208 150 100 50 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Liiton talous Liiton eri toiminta-alat onnistuivat pysymään talousarvionsa puitteissa hyvin. Koska valtionapu oli 6 000 euroa arvioitua suurempi, sukelluskalastus- ja vapaasukellusvaliokunnille myönnettiin kummallekin 3 000 euron lisäystä talousarvioon. Lisäksi johtokunta myönsi räpyläuintivaliokunnalle 3 000 euroa Pohjoismaisiin kilpiluihin osallistumista varten. Omatoiminen varainhankinta tuotti jälleen merkittävän osan Liiton rahoituksesta, mikä mahdollisti tasokkaamman toiminnan sekä panostuksen Sukeltaja-lehteen. Omatoimisen varainhankinnan nettotulos oli 210 740 euroa. Vuonna 2002 vastaava tulos oli 206 787 euroa. Tulos muodostui jäsenmaksuista, myyntituotosta, vakuutusmyynnistä, yhteistyösopimuksista ja korkotuotoista. Sijoitus- ja rahoitustoiminta onnistui myös hyvin, tosin maksettavat korot olivat markkinatilanteesta johtuen alhaisia. Liiton varoja talletettiin kuukauden jaksoissa sijoitustileille, joissa korko oli keskimäärin 2 %. Budjetoidun alijäämän sijasta vuoden tilinpäätös osoitti 8 827 euron ylijäämää. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 295 049 euroa. Vaihto-omaisuuden arvo oli 41 060 euroa, joka koostui koulutus- ja kurssimateriaalista, mitaleista ja Liiton logolla olevista myyntituotteista (T-paidat, colleget, pipot ja lippalakit). Vaihtoomaisuus arvostettiin epäkuranttiusperiaatteella, ja kalustosta tehtiin 25 %:n suuruiset menojäännöspoistot. Liiton saama valtionapu oli 86 000 euroa, eli 6 000 euroa ennakoitua suurempi. Opetusministeriö myönsi lisäksi 1 800 euroa erityisryhmien kouluttamiseen ja Suomen Olympiayhdistys räpyläuimareille "korvamerkittyä" valmennustukea 2 000 euroa. 5
Liiton kokoukset Liiton kevätkokous 26.4.2003, Helsinki Kokous järjestettiin ammattikorkeakoulu Helian auditoriossa. Kokouksen järjestelyistä vastasi Liiton henkilökunta. Kokoukseen osallistui 37 henkilöä 19 jäsenseurasta, ja edustettuna oleva äänimäärä oli yhteensä 284. Kokouksen puheenjohtajana toimi Risto Sajaniemi, Sukellusseura H2O:sta. Kokous hyväksyi yksimielisesti edellisen vuoden toimintakertomuksen ja vahvisti tilinpäätöksen. Kokouksessa valittiin ehdollepanotoimikunta valmistelemaan seuraavan syksyn johtokunnan jäsenten valintoja. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Ulla Kauppi Pori Diving Team ry:stä. Vuoden 2004 jäsenmaksuksi vahvistettiin 19 /aikuisjäsen ja 8,50 /6-15 -vuotias jäsen Liiton jäsenseuran kautta Liittoon kuuluvilta jäseniltä. Henkilöjäsenmaksuksi vahvistettiin 50 Liiton syyskokous 27.10.2003, Vantaa Kokous järjestettiin Hotelli Vantaassa :n 25- vuotisjuhlien yhteydessä. Kokoukseen osallistui 65 henkilöä 36 jäsenseurasta, ja edustettuna oleva äänimäärä oli 467. Kokouksen puheenjohtajana toimi järjestävän seuran puheenjohtaja Veli-Matti Korppi-Tommola. Kokous hyväksyi yksimielisesti toimintasuunnitelman, mutta äänin 280 187 muutti johtokunnan talousarvioesitystä niin, että tekniselle valiokunnalle myönnettiin 4 000 euroa lisää. Räpyläuinti- uppopallo-, sukelluskalastus- ja vapaasukellusvaliokuntien talousarviosta vähennettiin kultakin 1 000 euroa. Valiokunnille jäi tehtäväksi päättää keskuudessaan mistä toiminnasta vähennys otetaan pois. Johtokuntaan valittiin erovuoroisten tilalle Timo Puomio, Jorma Onjukka, Heidi Hietanen ja Riku Riikonen. Varajäseniksi yhdeksi toimintakaudeksi valittiin Markus Korpela ja Jari Autio. Tilintarkastajiksi valittiin Antti Eskelinen (KHT) ja Mauno Sirén sekä varatilintarkastajiksi Timo Lautanen ja Jyrki Lukkarinen. Kokous kutsui yksimielisesti Kalervo Rehnbäckin Liiton kunniajäseniksi. Johtokunta Johtokunnan jäsenet Seura Osanotto kokouksiin Jouko Laitinen Sukellus - Hossa 6/6 Kari Lainio Calypso ry 5/6 Pekka Kaikumo Sukellusseura H2O 6/6 Keijo Kaittola Tampereen 6/6 Urheilusukeltajat Pentti Parkkila Job-Divers 4/6 Mika Pohjonen Keski-Uudenmaan 5/6 Sukeltajat Veli-Matti Pynnönen Sukellusseura Vesikot 3/6 6
Matti Pöntinen Saimaan Norpat 4/6 Jyrki Sariola Keski-Uudenmaan 6/6 Sukeltajat Varajäsenet Jari Autio ASK Hepula 3/6 Heidi Hietanen Diving Team Pori 6/6 Puheenjohtajana toimi Jouko Laitinen sekä varapuheenjohtajina Mika Pohjonen ja Pekka Kaikumo. Työvaliokunta Työvaliokunta hoiti johtokunnan antamin valtuuksin erillisiä, valmistelevia asioita. Työvaliokuntaan kuuluivat: Jouko Laitinen, Mika Pohjonen, Pekka Kaikumo ja Brita Ikävalko esittelijänä. Talousvaliokunta Valiokunta toimi talouden asiantuntijaorganisaationa. Se seurasi Liiton eri toimielinten budjetteja, tarkasteli Liiton talouden suunnittelua ja toteutusta sekä tarkasteli pitkän aikavälin taloussuunnittelua. Asioita käsiteltiin enenevässä määrin sähköpostitse. Keväällä konsultoitiin Liiton toimistoa eräissä talousarvion arvotuskysymyksissä sekä valtakunnallisten tapahtumien talousarvio- ja tilitysohjeiden laatimisessa. Valiokuntaan kuuluivat: Risto Sajaniemi, Helena Jaatinen, Jukka Sulku ja sihteerinä Brita Ikävalko. Ehdollepanotoimikunta Liiton kevätkokous asetti ehdollepanotoimikunnan, jonka tehtävänä oli etsiä ehdokkaita johtokunnan jäseniksi. Toimikunta laati lomakkeen, jonka lähetettiin seuroille. Ehdokkaat esiteltiin syyskokouksessa. Myös muita ehdokkaita oli mahdollisuus äänestää Toimikunnan jäsenet olivat: Ulla Kauppi, Matti Karppinen, Tapani Kähäri, Timo Puomio ja Kalevi Turkka sihteerinä. Tilintarkastus Liiton valvontatilintarkastuksesta vastasivat Hannu Sohlman (KHT) PricewaterhouseCoopers Oy:stä, sekä vuosikokouksen valitsemina Antti Eskelinen (KHT) ja Mauno Sirén. Liiton toimihenkilöt Brita Ikävalko, toiminnanjohtaja Mika Rautiainen, koulutuspäällikkö Sari Häkkinen, nuorisopäällikkö, 1.1.03 lähtien Riku Verkkomäki, jäsensihteeri Lisäksi toimistossa työskenteli kiireapulaisia. 7
Kotimainen yhteistoiminta Liitto oli edustettuna seuraavissa sidosryhmissä: Suomen Olympiayhdistyksen valtuuskunta (Jouko Laitinen) Vapepa-yhdyshenkilö ja keskustoimikunnan työvaliokunnan jäsen (Pentti Parkkila) SLU:n (Suomen Liikunta ja Urheilu ry) edustaja Urheilun oikeusturvalautakunta (Helena Jaatinen) Nuori Suomi ry:n ehdollepanotoimikunta (Brita Ikävalko) SLU:n toimitaloryhmä (Brita Ikävalko) Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton johtokunta (Heikki Hämäläinen) Muut tärkeät sidosryhmät Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Vakuutusyhtiö Pohjola Oy Oy Silja Line Ab Töölön matkatoimisto Cumulus-hotelliketju Varalan urheiluopisto Eerikkilän urheiluopisto Opetusministeriö Ympäristöministeriö Suomen museovirasto/merihistoriallinen osasto Suomen sukellus-ja ylipainetieteellinen yhdistys ry Meriturva Merivoimat Metsähallitus Kansainvälinen toiminta Liittomme kattojärjestön, Confédération Modiale des Activités Subaquatiques (CMAS) vuosikokous pidettiin marraskuussa Kiinan Hainanissa. Liittoa edustivat Jouko Laitinen ja Brita Ikävalko. CMAS:n räpyläuintivaliokunnassa oli Brita Ikävalko ja uppopallovaliokunnassa Lauri Nurminen. European Underwater Federationin (EUF) kokouksia seurattiin asiakirjojen välityksellä, samoin CEN TC 162/WG 12 (Diving Suits) ja CEN TC 329/WG 3 (Diving Service) toimintaa seurattiin asiakirjojen välityksellä. Kansainvälisissä tuomaritehtävissä toimivat Kalervo Rehnbäck ja Lauri Nurminen (uppopallo) ja Kalevi Turkka (räpyläuinti). Pohjoismaisessa kokouksessa Norjassa Liittoa edustivat Jouko Laitinen, Mika Rautiainen ja Brita Ikävalko. 8
Huomionosoitukset ja onnittelut Kunniajäsen Liiton kunniajäseneksi kutsuttiin Kalervo Rehnbäck. Liiton kultainen ansiomitali Mika Pohjonen Liiton hopeinen ansiomitali Susan Heikkinen Esa Häkkinen Sari Häkkinen Risto Lehto Olavi Parkkinen Mauri Tamminen Esta Vainio-Sonninen Tero Vinkki Jorma Vähä Partiosukeltajat ry Kiteen Urheilusukeltajat ry Kemin Urheilusukeltajat ry Liiton pronssinen ansiomitali Anna-Kaisa Björk Jari Ekblad Flinkman Tuomo Juha Haapajärvi Heidi Hietanen Tommi Holopainen Kari Huhtala Risto Huhtala Jukka Ilonen Hermanni Jansson Ulla Kauppi Tapani Kemppainen Matti Ketola Timo Kinnunen Frans Kärki Anu Kärkkäinen Johanna Laine Susanna Laine Heli Laukkarinen Tarmo Muhonen Matti Mäkinen Matias Mäkipää Leo Männistö Aira Parkkinen Atte Peltola Pekka Sorsa Jari Suokonautio Tomi Suomalainen Jukka Turunen Teuvo Turunen Uppopallovaliokunta Kiteen Urheilusukeltajat ry Oulun Vesimiehet ry Diving Team Pori ry Kemin Urheilusukeltajat ry Diving Team Pori ry Oulun Vesimiehet ry Harppuuna ry Outokummun Urheilusukeltajat ry Harppuuna ry Sammakot ry. Harppuuna ry Kiteen Urheilusukeltajat ry Kiteen Urheilusukeltajat ry Tampereen Palolaitoksen Sukeltajat ry Uppopallovaliokunta Kiteen Urheilusukeltajat ry Kiteen Urheilusukeltajat ry 9
Liiton standaari Veli-Matti Korppi- Tommola Jorma Virtala Erkki Puuperä Kemin Urheilusukeltajat ry Kemin Urheilusukeltajat ry CMAS****-sukeltajakortti Arto Gustafsson nro 41 Peter Jansson nro 42 Kalevi Lehtonen nro 44 Matti Peränen nro 40 Esa Virtanen nro 43 Vuoden sukeltaja Vuoden sukeltajaa ei valittavaksi esitetty. Vuoden seura Vuoden seuraa ei esitetty valittavaksi. Muut muistamiset Kiteen Urheilusukeltajat ry Delfin ry, Vaasa Kemin Urheilusukeltajat ry Sportdykarklubben Nautilus rf 20 vuotta 40 vuotta 25 vuotta 30 vuotta 35 vuotta 10
Markkinointi ja tiedotus Vuoden aikana lähetettiin neljä Seuraposti-tiedotetta seurojen yhteyshenkilöille. Kouluttajille lähetettiin kaksi kertaa erillinen kouluttajatiedote. Liiton internet-sivustoa ylläpiti toimiston henkilökunta. Sivuston uudistaminen käynnistettiin syksyllä yhteistyössä ammattikorkeakoulu Evtekin insinöörityönä. Työ valmistuu keväällä 2004 Liiton tiedotteita julkaistiin Sukeltaja-lehdessä. Ulkoisesta tiedottamisesta vastasivat liiton toimisto sekä valiokunnat omien kilpailutapahtumiensa osalta. Suhdetoiminta Liiton suhdetoimintaa hoiti pääsääntöisesti puheenjohtajisto ja toiminnanjohtaja osallistumalla yhteistyökumppaneiden tapahtumiin, seurojen vuosijuhliin ja syntymäpäiville. Sukeltaja-lehden vapaakappaleita lähetettiin valikoiduille sidosryhmille. Jouluna muistettiin luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita Juha Nurmisen sukellusaiheisella kalenterilla. 11
TEKNINEN VALIOKUNTA Teknisen valiokunnan toiminnan painopisteitä oli kouluttajakoulutuksen uudistaminen sekä jatko- ja erikoiskurssien kehittäminen. Hankkeissa edistyttiin suunnitellusti. Valiokunnan toiminta pysyi hyvin budjetin asettamissa rajoissa. Toteutuma oli huomattavan ylijäämäinen, mikä johtui ennakoitua runsaammasta osanotosta kouluttajakursseille ja arvioitua pienemmistä menoista. Uudistettu kouluttajakoulutus sai osallistujien keskuudessa myönteisen vastaanoton. Ilari Koskinen Valiokunnan kokoonpano Liittokouluttajat Ilari Koskinen, puheenjohtaja Jorma Onjukka, varapuheenjohtaja Susan Heikkinen Marko Kauppinen Kari Lainio Valiokunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Cem Ilksoz Jouko Keinänen Markus Korpela Pentti Parkkila Kari Peltola Timo Puomio Kouluttajakoulutus Kouluttajakurssien sisältöä uudistettiin vastaamaan CMAS:n sääntömuutoksia sekä täyttämään NAUI:n kouluttajakursseille asettamat vaatimukset. Kurssin läpäisseet saivat mahdollisuuden hakea myös kurssitasoa vastaavaa NAUI jäsenyyttä. M1/ NAUI Assistant Instructor -koulutus 17.1. 19.1.2003 ja 31.1. 2.2.2003 Pajulahden Urheiluopisto. Osallistujia 18 28.3. 30.3. ja 11.4. 13.4.2003 Eerikkilän Urheiluopisto. Osallistujia 11 19.9. 21.9.2003 ja 3.10. 5.10.2003 Pajulahti. Osallistujia 11 12
M2 / NAUI Instructor -koulutus 17.10. 19.10., 7.11. 9.11. ja 21.11. 23.11. Pajulahden Urheiluopisto. Osallistujia oli 21. M2/M3-täydennyskoulutus / NAUI Instructor Cross Over 4.6. 8.6. Eerikkilän Urheiluopisto. Osallistujia oli 14 Erityisryhmien kouluttajakoulutus Erityisryhmien perehdyttämiskurssi järjestettiin 3.-5.10. Jyväskylässä. Osallistujia oli 7, joista 2 kouluttajia ja 5 sukellusavustajia. Erityisryhmien koulutus päätettiin siirtää vuoden 2004 alusta seuratoimintavaliokunnalle. Opetusministeriö antoi kurssin järjestämiseen kehitysavustusta 1 800 euroa. Sukelluskoulutus Sukelluskurssien uudistaminen jatkui. Painopisteenä olivat CMAS:n ja NAUI:n standardien vaatimukset sekä niiden soveltaminen Suomen erityisolosuhteisiin. P2-kurssiuudistus Valiokunta jatkoi P2-kurssin uudistamistyötä. Uusi kurssiohjelma otetaan käyttöön vuonna 2004. Koulutusmateriaalit Kouluttajakurssit Kouluttajakurssien materiaalia kehitettiin edelleen. Muutostarpeen aiheuttivat muuttuneet CMAS-standardit sekä NAUI-koulutus. Liittokouluttajat Toiminnan avainalueet Liittokouluttajien toiminta keskittyi kouluttajakurssien yhteyteen. Liittokouluttajat kehittivät valmiuksiaan toimia kouluttajien kouluttajina. Kokemukset olivat myönteisiä. Liittokouluttajien toimintaa valiokunnan ja seurojen yhteyshenkilönä toimimisessa kehitetään jatkossa. Liittokouluttajien koulutustilaisuus 10.5. 11.5.2003 Tilaisuudessa keskityttiin kouluttajakoulutuksen arvioinnin ja harjoitettavien taitojen yhtenäistämiseen sekä sukeltajakurssien uudistamiseen. 13
Käytännön harjoituksiin liittokouluttajat osallistuivat kouluttajakurssien yhteydessä. Tiedottaminen Kouluttajapäivät 9.3.2003 High Tech Center, Helsinki. Osallistujia oli 84 henkilöä luennoitsijoineen 15.11. 16.11.2003, Kemi Osallistujia oli 48 henkilöä luennoitsijat mukaan luettuna. Tilaisuus järjestettiin yhdessä seuratoimintavaliokunnan kanssa. Kouluttaja-tiedote Kouluttajille laadittiin kaksi Kouluttaja-tiedotetta. Valiokunnan jäsenet kirjoittivat artikkeleita Sukeltaja-lehteen. Tapahtumaraportointi Tapahtumaraportteja saapui Liittoon yhteensä 18. Raportointi oli edelleen varsin vähäistä. Tämän vuoksi raporteista oli vaikea saada tehdyksi yhteenvetoja, joista olisi voinut nähdä läheltä piti tilanteisiin johtavia tapahtumasarjoja. Tapahtumaraporttien toimittamista täytyy painottaa jatkuvasti seuroissa ja kouluttajakursseilla. Tapahtumaraporttien koostamisesta ja analysoinnista vastasi teknisen valiokunnan jäsen Jorma Onjukka. Ilma-analyysit Liiton ilma-analyysipalvelusta vastasi Seppo Salonen. Kortitukset Laitesukelluksen peruskurssin kortitusten (CMAS P1) määrä laski edelleen, kuten kolmena edellisenäkin vuonna. Toisaalta kaikkien kortitusten kokonaismäärä kasvoi, koska tarjolla oli monenlaisia erikois- ja jatkokursseja. 14
Kouluttajakortitukset 140 120 100 80 60 40 NAUI IT NAUI Instr NAUI Crossover NAUI AI CMAS M3 CMAS M2 CMAS M1 CMAS Nx Instr SUSL Syväkoul SUSL Erityisryhm.koul 20 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Sukeltajakortitukset 1400 1200 1000 800 600 400 200 NAUI Ice NAUI EANx NAUI Rescue NAUI MSD NAUI ASD NAUI SD CMAS P3 CMAS P2 CMAS P1 CMAS Nx SUSL Syvä 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 15
NUORISOVALIOKUNTA Valiokunnan avainalueina oli koulutusjärjestelmän yhdenmukaistaminen sekä oppimateriaalin laadinta ja päivittäminen. Vuoden aikana työstettiin materiaalia sekä suunniteltiin koulutuksen uudistusta. Jo olemassa olevaa koulutusta muokattiin vastaamaan paremmin kansainvälisiä vaatimuksia. Marraskuussa järjestettiin ensimmäinen Kuuttiohjaajakurssi. Suunnitelluista tapahtumista Nuori Suomi-ohjaajakurssit ja Valtakunnalliset Norpparallit toteutuivat hyvin. Valitettavasti noin puolet tapahtumista peruuntui. Lilli Pykäläinen Valiokunnan kokoonpano ja kokoukset Lilli Pykäläinen, puheenjohtaja Anu Kärkkäinen Anu Laine Veli-Matti Pynnönen Tommi Rasila Maare Siukola Valiokunta kokoontui neljä kertaa ja piti kaksi puhelinkokousta. Koulutus Valiokunta järjesti koulutusta seuraavasti. Nuori Suomi ohjaajakurssi Nuori Suomi ohjaajakurssi Nuori Suomi ohjaajakurssi Aika Paikka Osallistujia Muuta 14.- Kuusankoski 17 16.2. 2.- Varalan 22 4.5. urheiluopisto, Tampere 19. 21.9. Kuuttiohjaajakurssi 28. 30.11. Nuori Suomi ohjaajien jatkokoulutus Nuori Suomi - ohjaajien jatkokoulutus Junior Life Saver Club - ohjaajakurssi Uimaopettaja I ja Uimaopettaja II 15. 16.3. 4.- 5.10. 11. 13.4. Varalan urheiluopisto, Tampere Varalan urheiluopisto, Tampere Varalan urheiluopisto, Tampere Varalan Urheiluopisto, Tampere Varalan urheiluopisto, Tampere 11 13 - Peruuntui vähäisen osallistujamäärän takia. - Peruuntui vähäisen osallistujamäärän takia. - Peruuntui vähäisen osallistujamäärän takia. - Päätettiin kehittää yhteistyötä, kiinnostuneet ohjattiin SUH:in kursseille. 16
Kortitukset Kortitusmäärät säilyivät aikaisempiin vuosiin verrattuna ennallaan. 180 160 140 120 100 80 CMAS S3 CMAS S2 CMAS S1 SUSL Jr Scuba 60 40 20 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Leirit Valtakunnallinen kesäleiri Tunturinorppa Kansainvälinen Nuorten leiri Junior Scuba - leiriviikonloppu Nuori Suomi ohjaajien leiriviikonloppu Aika Paikka Osallistujia Muuta 24. Sodankylä 47 Järjestävä seura 27.7. Sodankylän urheilusukeltajat - Osallistuminen leiriin peruuntui puutteellisen tiedon takia. 11. 13.4. / 10. 12.11 23. 25.5. Laitesukellusleiri 23. 27.6. Kouvola / Pori - Peruuntui vähäisen osallistujamäärän takia. Kuortane/Kaatiala - Peruuntui vähäisen osallistujamäärän takia. Kuortane/Kaatiala - Peruuntui vähäisen osallistujamäärän takia. 17
Kilpailut Aika Paikka Osallistujia Muuta Valtakunnallinen norpparalli 8.-9.2. Orivesi 60 järjestävä seura Längelmäveden Urheilusukeltajat Valtakunnallinen norpparalli Tampere 88 Järjestävä seura Tampereen Urheilusukeltajat Vinkkikilpailu 1.5. 30.6. Saimaan Norpat palkittiin heittoliinalla. Valokuvauskilpailu 1.5. 30.9. - Peruuntui osanottajapulan vuoksi. Sinettiseurat Sinettiseurat olivat snorkkelisukelluksen laatuseuroja. Sinettikriteerien täyttymistä valvottiin Sinetti-tarkastusten avulla. Nuori Suomi -sinettiseurat 2003 Diving Team Pori Keski-Uudenmaan Sukeltajat Mikkelin Urheilusukeltajat Rauma-Repola Diving Team Rauman laitesukeltajat Saimaan Norpat Sodankylän Urheilusukeltajat Sukellusseura Vesikot Tampereen Urheilusukeltajat Pori Järvenpää Mikkeli Tampere Rauma Lappeenranta Sodankylä Kouvola Tampere Nuoren Suomen järjestämälle Sinettiristeilylle osallistui nuorisovaliokunnan edustajana Lilli Pykäläinen sekä eri sinettiseuroista 12 edustajaa (Diving Team Pori, Keski-Uudenmaan sukeltajat, Rauma-Repola Diving Club, Rauman laitesukeltajat, Saimaan Norpat sekä Tampereen urheilusukeltajat). Operaatio pelisäännöt Nuoren Suomen Operaatio Pelisäännöt -kampanjan mukainen pelisääntösopimus oli voimassa 13 seuralla. Paikallistuki Opetusministeriön ja Nuoren Suomen seuratoiminnan paikallistukea myönnettiin: Alle 13 vuotiaiden lasten ja nuorten hankkeisiin Urheilusukeltajat, 1500 euroa Keski-Uudenmaan Sukeltajat, 1000 euroa Sukellusseura Calypso, 1000 euroa Espoon Dyykkarit, 500 euroa 18
Yli 13-vuotiaiden lasten ja nuorten hankkeisiin Sukellusseura Calypso, 1000 euroa Mikkelin Urheilusukeltajat, 500 euroa Sukellusseura Simppu, 500 euroa Torniolaakson Sukellusseura, 500 euroa Materiaalit Snorkkelisukelluskurssien tulevan koulutusuudistuksen myötä valiokunnan nimeämät työryhmät alkoivat työstää Snorkkelisukelluksen peruskurssin, Kuuttiohjaajakurssin sekä Norpan taitoradan materiaaleja. Snorkkelisukelluskurssin uudistuksen tarkoituksena oli muokata materiaali vastaamaan kansainvälisiä standardeja, laatia kouluttajan käsikirja: tuntimuistiinpanot, kalvot, allas- ja avovesikortit. Lisäksi tarkoituksena oli yhdenmukaistaa koulutusta kaikissa sukellusseuroissa. Norpan taitoradan tarkoituksena oli luoda mielekästä ja tarkoituksenmukaista koulutusta alle 10-vuotiaille snorkkelisukeltajille. Kuuttiohjaajakurssin laatimisen tarkoituksena oli perhesukellustoiminnan ohjaaminen 3-6 -vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Muistamiset Kevätkokouksessa jaettiin Vuoden norppa 2002 -palkinto Olli Rädylle, Keski- Uudenmaan Sukeltajat, ja Vuoden ohjaaja 2002 -palkinto Lilli Pykäläiselle, Saimaan Norpat. Lisäksi valiokunta palkitsi Pro Nuori Suomi -diplomilla seuraavat seurat: Längelmäveden Sukeltajat, Tampereen Urheilusukeltajat sekä Sodankylän Urheilusukeltajat. Johtokunnan jäsenistä valiokunta palkitsi Pro Nuori Suomi -diplomilla Jouko Laitisen, Mika Pohjosen ja Kari Lainion. Tiedotus Norppaposti ilmestyi 4 kertaa. Jokaisessa Sukeltaja-lehdessä oli Norppasivut. Norppasivujen sisältöä oli kehittämässä uusi Norppatoimittaja, Suvi-Sanna Kokkonen. Snorkkelisukellus oli esillä myös Koululiikunta-lehdessä. Pohjoismaiset liitot järjestivät yhteistyössä CMAS:n kokouksessa Kiinassa lasten ja nuorten sukellustoiminnan esittelytilaisuuden. 19
RÄPYLÄUINTIVALIOKUNTA Valiokunnan tavoitteena oli uimareiden kansainvälinen menestyminen ja tason laajentaminen. Tässä onnistuttiinkin jopa yli odotusten. Euroopan mestaruuskilpailuissa uimarimme saavutti kaksi henkilökohtaista hopeamitalia. Myös miesten 4x100 m viestijoukkueemme ylsi hopeamitaliin. Lisäksi myös naisuimariemme taso parani huomattavasti. Toisessa tavoitteessamme, harrastajamäärän kasvussa, emme onnistuneet yhtä hyvin. Uusia nuoria on saatu mukaan, mutta vähemmän kuin odotimme. Suurimpina ongelmina olivat hallivuorojen niukka saatavuus ja seuravalmentajapula. Kalevi Turkka Valiokunnan kokoonpano ja kokoukset Veli-Matti Pynnönen, puheenjohtaja Kalevi Turkka, sihteeri Kalervo Rehnbäck, kansainväliset asiat Juha Korja, valmentaja Janne Toivola, valmentaja Tia Hietanen, valmentaja Valiokunta kokoontui 2 kertaa ja piti kaksi puhelinkokousta. Valiokunnan puheenjohtaja osallistui syksyllä Liiton suunnittelukokoukseen. Nuorisotoiminta Valiokunta järjesti syksyllä nuorille lajista kiinnostuneille tutustumis- ja valmennusleirin Kuusankoskella. Mukana oli parikymmentä nuorta uimaria. Nuori Suomi Cup-kilpailut pidettiin sekä monoräpylä- että tavallisessa räpylä - sarjoissa. Tällä tavalla pyrittiin mataloittamaan nuorten mukaan tuloa. Valiokunta totesi, että aikaisemmin mukaan tulleet nuoret uimarit ovat siirtyneet monoräpyläsarjaan ja valitettavan vähän on saatu mukaan tavallisilla räpylöillä uivia uusia nuoria. Monet uusista kilpailijoista ovat kuitenkin ilahduttavasti 1990 luvulla syntyneitä. Merkille pantavaa on myös se, että kansainvälisellä huipulla olevista uimareistamme kahta lukuun ottamatta kaikki ovat 1984 tai myöhemmin syntyneitä. Valiokunta on välittänyt lajin kilpailu- ja harjoitusvarusteita seurojen ja kilpailijoiden tarpeeseen lähes omakustannushintaan. Valmentaja- ja tuomarikoulutus Vuoden 2003 aikana annettiin lajikohtaista valmennustietoutta kahdelle mukaan tulleelle valmentajalle. Tuomarikoulutusta valiokunta antoi kilpailujen järjestäjille kilpailujen yhteydessä. Valiokunta järjesti 3. toukokuuta kauan kaivatun monolevyjen korjauskurssin Tampereella. Asiantuntijana ja kouluttajana toimi Raimo Nieminen Arteknoyhtiöistä. Kurssille osallistui yhteensä viisi henkilöä neljästä seurasta. 20
Valmennus ja kilpailut Valmennus Valiokunta järjesti A-maajoukkueelle kaksi ja koko PM-joukkueelle yhden valmennusleirin. PM-joukkueen leiri pidettiin Kuusankoskella 13. 16.3. Leirille osallistui 15 kilpailijaa ja 4 valmentajaa. A-maajoukkueen leirit järjestettiin 10. 13.7. Jyväskylässä ja 12. 14.12. Upinniemessä. Leireille osallistui 9 kilpailijaa ja 4 valmentajaa. Kutsuttuna leireille osallistui myös maajoukkueen konsulttivalmentaja, Pietarin alueen päävalmentaja Peter Simovsky. A-maajoukkueelle suunniteltu ulkomaan leiri jouduttiin muuttamaan kotimaan leiriksi taloudellisista syistä. Kilpailut Kilpailu Aika Paikka Osallistujia Seuroja tai maita Suomen mestaruuskilpailut 8.- 9.2. Pohjoismaiden 24. mestaruuskilpailut 25.5 CMAS Trophy 29. 30.3. Euroopan 11. mestaruuskilpailut 16.8. Nuorten maailman mestaruuskilpailut 30.8. 7.9. Tampereen Uintikeskus, Tampere Esbjerg, Tanska 45 4 Dunajvaros, Unkari Liberec, Tshekki 138 18 Jeju, Etelä Korea Muuta 48 12 Orion-maljan voitti Ala- Keiteleen Urheilusukeltajat Suomen joukkue: 14+4 - - Suomi ei osallistunut Suomen joukkue: 9+4 - - Suomi ei osallistunut Nuori Suomi Cup 18.1. Suolahti 26 7 käsiajanotto Nuori Suomi Cup 10.5. Pori 24 9 käsiajanotto Nuori Suomi Cup 23.11. Tampere 22 9 sähköinen ajanotto Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin toimintasuunnitelmasta poiketen Tampereella, koska Oulusta ei löytynyt kilpailujen järjestäjää. Tulostaso maajoukkueuimareiden osalta oli poikkeuksellisen korkea kauden varhaiseen ajankohtaan nähden. EM-kilpailujen aikarajoja rikottiin joukolla useissa lähdöissä. Myös osallistujamäärä oli hieman odotettua parempi. Pohjoismaiden mestaruuskilpailut uitiin toimintasuunnitelmasta poiketen 24. 25.5. Esbjergissä Tanskassa. Kimmo Korjan uudet Suomen ja pohjoismaiden ennätykset olivat kilpailujen kohokohtia, samoin miesten viestijoukkueen esitykset. Kimmo Korjan 100 m:n räpyläuinnin aika 38,75 viestin avausosuudella oli ensimmäinen pohjoismaalaisen 39 sekunnin alitus kautta aikain. 50 m:n räpyläuinnissa Kimmo Korja sivusi tanskalaisen Jacob Andersenin pohjoismaiden ennätystä 17,50. Suomen joukkuetta viesteissä heikensi Sami Sorrin poisjäänti. Sami osallistui samanaikaisesti Espanjassa järjestettyyn sotilasurheilun meri-5 ottelun MM-kilpailuun, jonka hän myös voitti. 21
Naisten viestijoukkue rikkoi 12 vuotta vanhan Suomen ennätyksen 4x100 m:n viestissä. Kansainvälisesti parhaista tuloksista kilpailuissa palkittiin miehistä Kimmo Korja, naisista Eveliina Salo, B-ikäluokan pojista Lauri Pajari ja C-pojista Joonas Rikkonen. Euroopan mestaruuskilpailut. Suomesta oli mukana kaikkien aikojen suurin joukkue: 5 mies- ja 4 naisuimaria. Myös menestys oli paras kautta aikojen. Kimmo Korja ui kaksi henkilökohtaista hopeamitalia ja lisäksi miesten viestijoukkue saavutti 4x100 m:n viestissä hopeamitalin. Kaikki uimarit paransivat ennätyksiään reilusti. Kimmo Korjan aika 38,35 viestin avausosuudella oli koko kilpailujen nopein 100 m:n räpyläuinnin aika. Uusia Suomen ennätyksiä syntyi kaikkiaan 12, joista 4 myös Pohjoismaiden ennätyksiä. Kaikkiaan uimarimme saavuttivat 3 mitalin lisäksi 5 finaalisijoitusta. Nuori Suomi Cupin kilpailut pidettiin Suolahdessa, Porissa ja Tampereella. Kouvolan kilpailua ei pidetty. Valiokunta ei lähettänyt joukkuetta Unkariin Dunajvarosin CMAS Trophykilpailuihin eikä nuorten MM-kilpailuihin taloudellisista syistä, vaan keskitti niihin talousarviossa varatut rahat EM-kilpailuihin. Kilpailujen tulokset erillisessä tulosliitteessä. Leirit ja lajin kehittäminen A- maajoukkue PMmaajoukkue Lajiin tutustumisleir i PMmaajoukkue Aika Paikka Teema Osall. Muuta 13. Viimeistelyleiri Päävalmentaja 16.3. Kuusankoski PM-kisoja varten 15+5 Peter Simovsky 10. 13.7. 12. 14.9. 12. 14.12. Jyväskylä EM-joukkueen viimeistelyleiri 9+5 Kuusankoski Lajiin tutustuminen ja lajin kehittäminen Upinniemi Maajoukkueen motivointileiri 10+3 Päävalmentaja Peter Simovsky 18 Juha Korja Päävalmentaja Peter Simovsky Vuoden räpyläuimari Vuoden parhaaksi räpyläuimariksi valittiin Kimmo Korja Kouvolan Uimarit ry:stä. Olympiakomitea antoi sekä Kimmo Korjalle että Sami Sorrille valmennustukea 1 000 euroa. 22
UPPOPALLOVALIOKUNTA Parempi nuorisotoiminta tavoitteena oli vaikea aloittaa, koska käytännössä toiminta täytyi aloittaa aivan alusta. Saimme kuitenkin luotua pohjaa tulevien vuosien nuorisotyölle, mutta myös koko uppopallotoiminnalle, luomalla selkeitä sääntöjä toiminnalle ja suunnittelemalla uppopallon valmennusta ja esittelyä helpommaksi. Tulevaisuudessa keskitymme materiaalin sekä koulutuksen lisäämiseen, jotta seuroihin tulee tietoa lisää uppopallosta ja sen eri osa-alueista. Lajin huippuosaaminen maajoukkueissa oli kansainvälisesti korkeatasoista. Riku Riikonen Valiokunnan kokoonpano ja kokoukset Riku Riikonen, puheenjohtaja Jyrki Mutta, tuomarivastaava Tomi Suomalainen, maajoukkueiden edustaja Janne Lindell, tiedottaja Kaj Björk, sarjapäälliköiden edustaja Valmentajat ja muut toimitsijat Marko Enberg, miesten maajoukkuevalmentaja Petteri Silvola, naisten maajoukkuevalmentaja Tero Suomalainen, nuorten maajoukkuevalmentaja Tiedotus Päätiedotuskanavamme oli Uppopallovaliokunnan omat www-sivut liiton sivujen ulkopuolella. Sivuille on pyritty keräämään kaikki materiaali uutisista ottelutuloksiin. Sivuille on myös aktiivinen keskustelufoorumi. Sarjojen tai maajoukkueleirien tiedottamiseen valiokunta käytti sähköpostia sekä postikirjeitä. Teksti-tv:tä käytettiin yksittäisten ottelutulosten tiedottamiseen, kuten myös muutamia sanomalehtiä. Nuorisotoiminta ja kilpailut Nuorten PM-kilpailut 22.11. Tampere, Suomi Kilpailuissa oli mukana Suomen lisäksi Ruotsi sekä Norja. Suomen nuoret voittivat PM-kultaa. Valmentajina toimivat Tero ja Tomi Suomalainen. Maajoukkueet ja kansainvälinen toiminta Aikuisten PM-kilpailut 23
15. 16.2., Göteborg, Ruotsi. Miesten sarjassa oli mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Norja ja Tanska. Suomen miehet voittivat kultaa. Valmentajana toimi Marko Enberg. Naisten maajoukkue ei osallistunut PM-kilpailuihin. Aikuisten MM-kilpailut 26. 31.5., Fredericia, Tanska Miesten sarjassa oli mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Tsekki, Turkki, Venäjä, Kolumbia, Yhdysvallat ja Sveitsi. Suomen miehet voittivat MMpronssia. Valmentajana toimi Marko Enberg. Naisten joukkue ei osallistunut MM-kilpailuihin. Kansainvälisesti Suomi menestyi hyvin. Riihimäen Urheilusukeltajat osallistui Felix-cupiin Göteborgissa, josta sijoituksena tuli kolmas sija. Suomesta oli myös osanotto useisiin muihin turnauksiin esimerkiksi Italiassa ja Tsekinmaassa. Mestareiden turnaukseen ei osallistunut Suomesta joukkuetta. Sarjat Miesten SM-sarjan voitti keväällä Ahveniston Vesipedot kuudennen kerran peräkkäin. Runkosarja oli neljän ensimmäisen joukkueen kesken varsin tasainen. Sarjassa pelasi 9 joukkuetta. Nuoret (20 v.) pelasivat kolme osaturnausta. Sarjan voitti Kokkolan Merisaukot. Sarjassa oli 5 joukkuetta. Naiset saivat myös osallistua sarjaan. Aikuisten sarjoissa oli huomattavissa selkeää taantumista edelliseen vuoteen verrattuna. Nuorten sarjoissa pelaajamäärien lisääntyminen oli nähtävissä. Joukkueiden määrä kasvoi. Cupit Turnausten osanotossa oli havaittavissa pienoista lisääntymistä. Suosituin turnaus on Riksu-cup Riihimäellä sekä Divari-cup Tampereella. Susiraja-cupissa oli osallistujia peräti kahdeksan joukkuetta. Najadi-cup keräsi naisia ja nuoria myös varsin hyvin. Tuomaritoiminta ja säännöt Vuoden aikana pidettiin C-tuomarikurssi Tampereella A-tuomari Ahti Kivelän johdolla. Punaisen ja keltaisen kortin käyttö jatkui kaikissa sarjoissa. Pelaajamäärät Pelaajamäärät olivat hieman suuremmat kuin edellisenä vuonna. Maajoukkueleirit keräsivät sitä vastoin enemmän pelaajia. Pelaajamäärät sarjoittain: SM-sarja 9 joukkuetta 210 pelaajaa Nuorten sarjat 5 joukkuetta 90 pelaajaa 24
Pelaajamäärät maajoukkueittain: Miesten maajoukkue 35 pelaajaa Naisten maajoukkue 20 pelaajaa Nuorten maajoukkue 35 pelaajaa Sarjojen ja maajoukkueiden ulkopuolella pelasi arvioiden mukaan noin 450 pelaajaa. Kaiken kaikkiaan harrastajia voitaneen laskea olleen noin 750. Näistä alle 20-vuotiaita junioreita oli 280. Antidopingtyö Valiokunta teki aktiivista antidopingtyötä. Sen edustajat osallistuivat Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n antidopingseminaareihin. Joukkueille jaettiin Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n julkaisema Kielletyt lääkeaineet ja menetelmät urheilussa 2003. Maajoukkuepelaajat allekirjoittivat sopimuksen, jolla sitoutuivat noudattamaan Liiton antidopingsopimusta ja eettisiä sääntöjä. Maajoukkueleirillä huhtikuussa dopingtestattiin neljä osallistujaa. Näistä yksi antoi positiivisen näytteen. 25
VAPAASUKELLUSVALIOKUNTA Vuosi oli varsin tapahtumarikas. Järjestimme mm. vapaasukelluksen SMhallikilpailut, ensimmäisen kansainvälisen avovesisyvyyssukelluskilpailun (avoin SM-kilpailu) ja menestyimme kansainvälisissä vapaasukelluskisoissa ensimmäistä kertaa. Suunniteltu ApAc-kouluttajakoulutus ei toteutunut, koska kansainvälistä englanninkielistä kurssia ei järjestetty. Medioissa esiinnyimme usein niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Lisäksi olimme mukana useissa eri suomalaisissa sekä ulkomaisissa lehdissä, etenkin Kyproksen Sony Freediver Open Classic -kisoissa. Kimmo Lahtinen Valiokunnan kokoonpano ja kokoukset Kimmo Lahtinen, puheenjohtaja Anne Puustinen, varapuheenjohtaja Laura Tuominen, sihteeri Antti Kivioja Topi Lintukangas Mikko Maula Valiokunta kokoontui kaksi kertaa ja piti yhden puhelinkokouksen. Valiokunnan puheenjohtaja ja sihteeri osallistui syksyllä Liiton suunnittelukokoukseen. Valmentaja- ja tuomarikoulutus Koulutustoiminnan aloittamisessa oli vielä alkuvaikeuksia. Kilpailutoiminta oli puolestaan erittäin hyvissä kantimissa, ja se tapahtui Freediving Team of Finlandin toimesta. Tuomarikoulutusta ei saatu vielä aloitetuksi. Kansainväliseen kilpailutoimintaan osallistuttiin niin oma- kuin sponsorirahoitteisestikin. Kilpailut Aika Paikka Osallistujia Muuta 5.4 Nastola 27 Hall SMkilpailut Freediver open 24.5-31.5 Asikkala Open 26.- 27.7. Kypros 170 5 kilpailijaa Suomesta, oma- ja sponsorirahoitus Osallistujia yli 30 maasta Kinisselkä, Asikkala 21 3 ruotsalaista ja 1 virolainen kilpailija 26
Leirit Aika Paikka Teema Osallistujia Muuta Maajoukkueleiri toukokuu Jyväskylä Tekniikka 5 vastuuhenkilö Kimmo Lahtinen Maajoukkueleiri heinäkuu Jyväskylä Tekniikka 4 vastuuhenkilö Topi Lintukangas Vapaasukelluskokeilut Aika Paikka/ Teema Osall. Kouluttaja(t) seura Allas helmikuu Itäkeskus Esittely 25 Anne Puustinen ja Topi Lintukangas Allas maaliskuu Tampere Esittely 20 Jyri Vehmaskoski Allas huhtikuu H2O Esittely 15 Anne Puustinen ja Topi Lintukangas Allas toukokuu Jyväskylä Esittely 12 Kimmo Lahtinen Allas syyskuu Helsinki, Esittely 22 Topi Lintukangas Myyrmäki Avovesi syyskuu Turku Esittely 12 Kimmo Lahtinen/Timo Kinnunen Allas lokakuu Pajulahti Nastola Esittely 30 Anne Puustinen ja Topi Lintukangas 27
SUKELLUSKALASTUSVALIOKUNTA Kulunut kausi oli jälleen menestyksekäs suomalaiselle sukelluskalastajille. Kauden päätavoitteena oli sijoittua 10 parhaan maan joukkoon Euro-Afrikan mestaruuskilpailuissa ja lunastaa paikka MM kilpailuihin Chileen 2004. Mainio 8. sija ylitti odotukset ja antoi Suomelle kisapaikan. Muutenkin kansainvälisissä kilpailuissa Suomi menestyi hyvin, ja maailman kärki ei ole enää kovin kaukana. Menestyminen vaatii jatkossakin vahvaa panostusta maajoukkueen toimintaan. Tavoitteet lajin suosion kasvattamiseksi kotimaassa onnistuivat erinomaisesti. Uusia seuroja on tullut lajin piiriin useita, ja valiokunta joutuu päättämään kilpailujen järjestäjävastuun laajentamisesta uusille seuroille jo tulevalla kaudella. Vuoden 2003 aikana seitsemään kilpailuun osallistui yhteensä 170 kilpailijaa, keskiarvona 24,3 kilpailijaa/kilpailu. Kasvua viime kaudesta oli noin 21 %. Harrastajamäärä kasvaa oletettavasti myös tulevalla kaudella. Kasvanut harrastajamäärä teki tarpeelliseksi myös turvallisuusnormien tarkastamisen, ja valiokunta sai marraskuussa valmiiksi uudet kattavat tuvallisuussäännöt. Myös ohjeita kilpailujen järjestäjille täsmennettiin. Sukelluskalastus oli hyvin esillä myös tiedotusvälineissä. Kaikki kaudelle asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet saavutettiin. Ville Lahikainen Valiokunnan kokoonpano ja kokoukset Valiokunta piti vuoden aikana kaksi varsinaista kokousta: helmikuussa suunnittelukokouksen seurojen edustajien kanssa ja päätöskokouksen joulukuussa. Ville Lahikainen, puheenjohtaja ja sihteeri, koordinointi Jan Koskinen, tiedotus, lajiesittelyt, rahastonhoito Aki Nousiainen, kilpailutoiminta Kilpailut kotimaassa Suomessa järjestettiin mestaruuskilpailujen lisäksi kuusi kaikille avointa kilpailua: Kilpailu Aika Paikka Osallistujia Seuroja Dödörens cup 7.6. Hanko 20 6 Porkkala cup 28.6. Kirkkonummi 27 6 Jaskan Muistokisa 26.7. Jaala 9 3 SM-kilpailut 19. 20.7. Rauma 35 7 Rauma Open 10.8. Rauma 20 6 Hanko cup 30.8. Hanko 35 7 Siika cup 4.10. Tammisaari 24 6 28
Kilpailut ulkomailla Maajoukkue osallistui viiteen kansainväliseen kilpailuun. Kilpailu Aika Paikka Osall. Menestys Estonian 14. 15.6. Paldiski, Viro 15 joukkue 1. sija Championships Kristiansund Cup 8.-9.8. Kristiansund, Norja 5 M. Pyykkö 2. sija, joukkue 2. sija Silver Amphora 4.-5.9. Primorsko, Bulgaria 5 joukkue 5. sija Euro-African 18.-21.9. Lagos, Portugali 5 joukkue 8. sija Championships Nordic Championships 26. 27.9. Langeland, Tanska 6 joukkue 3. sija Vuoden sukelluskalastaja Valiokunta jakoi ensimmäistä kertaa Espanjasta lahjoituksena saadun Vuoden sukelluskalastaja -kiertopalkinnon kotimaan ranking-sarjan voittajalle. Palkinto annettiin hankolaiselle Matti Pyykölle. 29
SEURATOIMINTAVALIOKUNTA Valiokunnan toimintalinjoja muutettiin vuoden alussa selkeästi. Ydinalueena oli Vapepa toiminnan kehittäminen ja seurakoulutuksen järjestäminen. Vapepan osalta onnistuttiin jopa yli odotusten, sillä toiminta yhteistyötahojen kanssa saatiin käyntiin erittäin hyvin, ja koulutus saatiin käynnistetyksi hyvin. Koulutustavoitteista jäätiin hieman, koska materiaalin valmistuminen vei aikaa oletettua pidempään. Vapepa koulutusmateriaali saatiin kuitenkin viimeistelyä vaille valmiiksi, ja sille saatiin sekä Liiton johtokunnan hyväksyntä että hyvää palautetta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) alaiselta vesisukellustoimikunnalta. Seurakoulutuksen painopistettä siirrettiin tiedotukseen. Seuroja informoitiin entistä enemmän mm. Suomen Liikunta ja Urheilun (SLU) koulutustarjonnasta. Valiokunnan alaisten kilpailulajien suosio on hiipunut muutamien viime vuosien aikana. Vedenalaisen valokuvauksen, suunnistuksen ja laitetekniikan SM kilpailujen järjestäminen on tulevaisuudessa vaikeaa, elleivät seurat aktivoidu järjestämään omia tai seurojen välisiä kilpailuja. Kokonaisuudessaan valiokunta onnistui ydintehtävissään hyvin. Parannettavaa on edelleen hallinnollisessa koulutuksessa. Seurojen jäsenten haluamme osallistuvan entistä enemmän seurojen ja Liiton toimintaan. Erno Olkkonen Valiokunnan kokoonpano ja kokoukset Erno Olkkonen, puheenjohtaja Anssi Villa, va-kuvaus Elias Pöntinen, seurakoulutus Arto Henriksson, tiedotus Edellä mainittujen lisäksi pidettiin Vapepa palavereita ja kokouksia. Valiokunta on osallistunut myös neuvotteluihin eri yhteistyötahojen kanssa. Valiokunta piti yhteyttä keskenään sähköpostitse ja puhelimitse. Valiokunnan toimintaan osallistuivat aktiivisesti Liiton edustajina Jorma Onjukka, Matti Pöntinen ja Rauno Vihriälä. Lisäksi oltiin tiiviissä yhteistyössä sisäministeriön poliisiosaston sekä Pelastusopiston kanssa. Vapepa-toiminta Vapepa sukeltajakurssin materiaali saatiin lähes valmiiksi, ja Liiton johtokunta hyväksyi materiaalin käytettäväksi Vapepa sukeltajakursseilla. Materiaali sisältää noin 70-sivuisen kurssimonisteen, koulutusohjeet, kurssikalvot sekä kaiken Vapepa koulutuksessa tarvittavan lainsäädännön ja ohjeistuksen. Valiokunta järjesti Vapepa-sukeltajakurssin Joensuussa. Kurssin suoritti 10 sukeltajaa eri puolilta Suomea. 30
Valiokunta oli esittelemässä Vapepa koulutustoimintaa sekä Liiton toimintaa yleisesti marraskuussa valtakunnallisessa Vapepa foorumissa Kuopiossa. Valiokunta esitteli Vapepa kurssitoimintaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä, jonka alainen vesisukellustoimikunta antoi positiivista palautetta kurssimateriaalista. Pelastuslaitos käyttänee Liiton koulutusmateriaalia omassa Vesitaso II koulutuksessa. Kouluttajien päivitystilaisuudet: valiokunta järjesti 2 Vapepa kouluttajille tarkoitettua päivitystilaisuutta. Toinen tilaisuus järjestettiin Helsingissä ja toinen Kemissä. Valiokunta edustajat Jorma Onjukka ja Rauno Vihriälä osallistuivat vesisukelluksen neuvottelupäiville Pelastusopistolla Kuopiossa. Liiton edustaja Pentti Parkkila osallistui Vapepa-työvaliokunnan ja Vapepa - keskustoimikunnan työskentelyyn. Suunnistus Suunnistuskilpailut järjestettiin laitetekniikkakilpailujen yhteydessä, mutta ne jouduttiin perumaan osallistujapulan vuoksi. Vedenalainen valokuvaus Valokuvaus kiinnosti jäsenistöä entistä enemmän. Valiokunta pyrki edistämään jäsenistön osaamista laatimalla lehtiartikkelisarjan kinokuvauksen ja digitaalikuvauksen perusteista. Sarja jatkuu edelleen videokuvauksen osalta. SM kilpailujen markkinoinnissa ei onnistuttu oletetulla tavalla. Kilpailut järjestettiin Kouvolassa. Laitetekniikkakilpailut Kesälahdelle järjestetyt laitetekniikan SM-kilpailut jouduttiin perumaan osallistujapulan vuoksi. Parin viimeisen vuoden ajan on todettu, että seurojen halu järjestää omia laitetekniikkakilpailuja tai halliralleja on hiipunut. Kilpailuista tiedotettiin mm. sähköpostituslistoilla ja Sukeltaja-lehdissä. Ajankohtaa muutettiin aikaisempiin vuosiin verrattuna ja tiedotusta parannettiin, mutta siitä huolimatta ilmoittautuneita pareja oli ainoastaan 3. Seurakoulutus Valiokunta oli mukana sekä Etelä Suomen että Pohjois-Suomen sukeltaja- ja kouluttajapäivien ohjelman tuottamisessa. Etelä Suomen sukeltaja- ja kouluttajapäivillä esiteltiin uusiutuvaa Vapepa koulutusta, Vapepa koulutuksen tavoitteita sekä viranomaisyhteistyötä. Pohjois-Suomen sukeltaja- ja kouluttajapäivillä aiheisiin kuului Vapepa toiminnan lisäksi valiokunnan toiminnan ja tavoitteiden esittely sekä seuroilla käytettävissä oleva SLU:n koulutustoiminta ja avustuskanavat. 31