Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA ESITYSLISTA 32-2016 KOKOUSKUTSU Kokousaika klo 16:30 Kokouspaikka Lautakunnan sali, Kansakoulukatu 3 Käsitellään Tällä esityslistalla mainitut asiat
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 Asia Sivu VIRASTOPÄÄLLIKKÖ/KSV 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1 2 Ilmoitusasiat 2 ASEMAKAAVAOSASTO 1 Ida Aalbergin puiston länsiosan (Ida Aalbergin tie 6) asemakaavaehdotus (nro 12423) ja sen asettaminen nähtäville (a-asia) 3 LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO 1 Näyttelijäntien, Ida Aalbergin tien ja Adolf Lindforsin tien alustava liikennesuunnitelma (a-asia) 12 ASEMAKAAVAOSASTO 2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle aloitteesta, joka koskee Tapulikaupungin asukastilojen puuttumista (b-asia) 3 Oikaisuvaatimus poikkeamispäätöksestä (Kruununhaka, Pohjoisranta 18) (b-asia) 15 17 VIRASTOPÄÄLLIKKÖ/KSV 3 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 23
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 1 (23) Vp/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla lautakunta päättää valita pöytäkirjantarkastajaksi jäsen Anderssonin ja varatarkastajaksi jäsen Loukoilan. Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 2 (23) Vp/2 2 Ilmoitusasiat Päätösehdotus Kaupunginvaltuusto (Kvsto) Kvsto 28.9.2016 240 päättää merkitä tiedoksi. Kaupunkiympäristön toimialan yhteinen tilahanke, hankesuunnitelman hyväksyminen HEL 2016-006626 T 10 06 00 Linkki pöytäkirjaan Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 3 (23) Akp/1 1 Ida Aalbergin puiston länsiosan (Ida Aalbergin tie 6) asemakaavaehdotus (nro 12423) ja sen asettaminen nähtäville (a-asia) HEL 2015-013800 T 10 03 03 Ksv 0740_43, karttaruutu 679494 Päätösehdotus päättää asettaa päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12423 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan (Haaga, Pohjois-Haaga) korttelin 29134 tonttia 3, korttelin 29138 tonttia 15 sekä puisto- ja katualueita (muodostuu uusi kortteli 29142) antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko www.hel.fi/ksv että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä. Samalla lautakunta esittää kaupunginhallitukselle asemakaavan muutosehdotuksen nro 12423 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Tiivistelmä Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Ida Aalbergin puiston länsiosaa, joka sijaitsee Pohjois-Haagassa Ida Aalbergin tien varrella. Kaavaratkaisu mahdollistaa kaksikerroksisen 1 650 k-m² kokoisen päiväkotirakennuksen rakentamisen Ida Aalbergin puiston länsiosaan julkisten lähipalveluiden korttelialueelle. Nykyinen leikkipuisto kunnoste-
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 4 (23) Akp/1 Esittelijän perustelut Alueen lähtökohdat ja nykytilanne taan ja sen tarvitsemat sisätilat sijoitetaan samaan rakennukseen päiväkodin kanssa. Uusi päiväkoti tarvitaan korvaamaan päiväkoti Ella (Näyttelijäntie 17), joka on myöhemmin tarkoitus purkaa rakennuksen huonokuntoisuuden vuoksi. Kaavaratkaisun toteuttaminen mahdollistaa uuden päiväkodin rakentamisen, jonka saavutettavuus ostoskeskuksen lähellä ja eri liikennemuotojen reittien varrella on erinomainen ja täydentää Pohjois-Haagan palveluita. Kaavaratkaisu mahdollistaa myös kiertoliittymän rakentamisen Näyttelijäntien, Ida Aalbergin tien ja Adolf Lindforsin tien risteykseen, mikä parantaa alueen liikenneturvallisuutta. Polkupyöräilyn olosuhteita parannetaan. Ida Aalbergin puiston länsiosa on osa Pohjois-Haagan kaupunginosapuistoa. Lisäksi se toimii ekologisena yhteytenä Keskuspuiston ja Länsipuiston välillä. Kaavaratkaisu säilyttää puiston virkistystoiminnat ja metsäpuiston luonteen. Puiston ulkoilureitit muuttuvat hieman, mutta virkistysyhteydet säilyvät sujuvina. Tontti 29138/15 on yksityisomistuksessa. Muu suunnittelualue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta. Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Nyt laadittu kaavaratkaisu on tarkistetun yleiskaavaehdotuksen tavoitteiden mukainen. Kaava-alue on osa Pohjois-Haagan kaupunginosaa. Alueelle ominaisia ovat 1950-luvulla rakennetut asuinkerrostalot, jotka edustavat tyypillistä rakentamistapaa harjakattoineen ja rapattuine julkisivuineen. Kaava-alue on pääosin puistoa. Puistoalue on luonteeltaan tyypillinen 50-luvun metsäinen viheraluevyöhyke ja hoidettu melko luonnonmukaisena. Ida Aalbergin puisto ja Runar Schildtin puisto muodostavat Pohjois-Haagan kaupunginosapuiston. Puistot muodostavat myös tärkeän itä-länsisuuntaisen viher- ja virkistysyhteyden Keskuspuiston ja läntisen vihersormen välillä. Itä-länsisuuntainen ulkoilutie johtaa alikäytävän kautta Keskuspuistoon Hämeenlinnan väylän itäpuolelle. Tämä Pohjois-Haagan läpäisevä puistoakseli on merkitty Uudenmaan maakunta-
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 5 (23) Akp/1 Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö kaavassa viheryhteystarpeeksi eli virkistykselliseksi ja ekologiseksi yhteydeksi. Myös Helsingin uudessa yleiskaavassa yhteys on pääulkoilureitti. Puistoalueella toimii suosittu Pohjois-Haagan leikkipuisto, joka perustettiin vuonna 1958. Leikkipuistossa on yksikerroksinen leikkipuistorakennus, varasto, leikkialueita, kahluualtaat ja pallokenttä sekä useita ulkoiluteitä. Kaava-alueeseen kuuluu myös ruotsinkielinen päiväkoti Lasse-Maja, joka on rakennettu vuonna 1988. Ida Aalbergin tien pohjoispuolella sijaitsee Pohjois-Haagan ostoskeskus, joka on valmistunut vuosina 1959 60. Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1952 2008. Niissä alue on merkitty puistoksi, katualueeksi, autopaikkojen korttelialueeksi (tontti 29138/15) ja yleisen rakennuksen tontiksi (tontti 29134/3). Yleiskaava 2002:ssa alue on pääosin merkitty virkistysalueeksi. Osa virkistysalueesta on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Muu suunnittelualue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Helsingin uudessa yleiskaavaehdotuksessa (2015) alue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi (A2 ja A3), jonka läpi on merkitty itä-länsisuuntainen viheryhteys. Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, jonka läpi on merkitty viheryhteystarve. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on tiivistettävää aluetta. Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä seuraavien viranomaistahojen kanssa: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto kaupunginmuseo kiinteistöviraston tilakeskus kiinteistöviraston tonttiosasto opetusvirasto rakennusvalvontavirasto rakennusvirasto varhaiskasvatusvirasto
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 6 (23) Akp/1 ympäristökeskus HSY:n kannanotto kohdistui alueen nykyisiin vesihuoltolinjoihin, jotka tulee huomioida asemakaavoituksessa. Lisäksi tulee selvittää uuden vesihuollon ja johtosiirtojen tarve ja kustannukset. Mahdolliset johtokuja aluevaraukset tulee merkitä asemakaavaan. Alustava vesihuollon yleissuunnitelma tulee esittää kaavaselostuksen osana. Kaupunginmuseon kannanotto kohdistui siihen, että leikkipuisto tulee kunnostaa sen alkuperäiset ominaispiirteet huomioiden. Puiston syntyhistoria, suunnitelmat ja toteutuneisuus, kasvillisuus ja myöhemmät muutokset tulee tutkia. Uusi päiväkotirakennus ei saa tuhota puiston alkuperäisiä rakenteita, säilyneitä pintamateriaaleja tai olennaista kasvillisuutta. Betoniliukumäki oli alkuperäinen elementti. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tulee selvittää, onko puistolla sellaisia kulttuurihistoriallisia ja puistohistoriallisia arvoja, joiden vuoksi se tulisi suojella. HSL toteaa kannanotossaan, että uuden päiväkodin rakentaminen hyvien kevyenliikenteen ja julkisen liikenteen yhteyksien varrelle on hyvä ratkaisu. Lisäksi kannanotto kohdistui bussipysäkkiparin säilyttämiseen paikallaan ja toivottiin sen pidentämistä kahden bussin mittaiseksi kiertoliittymän toteuttamisen jälkeenkin. Ympäristökeskuksen kannanotto kohdistui viheryhteyden kehittämiseen ja sen metsäisen luonteen säilyttämiseen. Ympäristökeskus toteaa myös, että leikkipuiston ilmanlaatu on ollut tyydyttävä vuonna 2009 tehdyssä selvityksessä, mutta siitä huolimatta päiväkodin pihatoiminnot tulisi pyrkiä sijoittamaan mahdollisimman etäälle kadusta. Lisäksi ympäristökeskus toteaa, että erillistä liikennemeluselvitystä ei tarvita, mikäli Näyttelijäntien liikennemäärän ei arvioida voimakkaasti kasvavan. Kiinteistöviraston tonttiosaston kannanotto kohdistui siihen, että katualue tulisi rajata siten, että kaikki jalkakäytävät mahtuvat katualueelle, jotta ei tarvitse mennä rasitesopimusmenettelyyn. Lisäksi toivottiin päiväkotirakennuksen sijoittamista siten, ettei tarvitse siirtää viemäri- tai vesijohtolinjaa. Muilla viranomaisilla ei ollut huomautettavaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä valmisteluaineistoa koskevissa viranomaisten kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon mm. suojelumerkinnöillä ja tilavarauksilla. Pohjois-Haagan leikkipuistosta on laadittu ympäristöhistoriallinen kooste. Vesihuollon tarpeet ja tilavaraukset on otettu huomioon. Viheryhteyden säilymistä on edesautettu sijoittamalla uudet toiminnot pääosin jo nykyisin käytössä oleville alueille. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 7 (23) Akp/1 Mielipiteet Tarkemmat perustelut Kaavaratkaisun kustannukset Kannanotot ja vuorovaikutusraportti ovat liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä valmisteluaineistoa koskevia mielipidekirjeitä saapui 6 kpl. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty asukastilaisuudessa. OAS-vaiheessa ei tullut sellaisia mielipiteitä, joissa vastustettaisiin päiväkodin rakentamista esitetylle kohdalle Ida Aalbergin puiston länsiosaan. Mielipiteet kohdistuivat pääosin liikenteellisiin asioihin, mm. alueen ajonopeuksien hidastamista toivottiin. Liikenneympyrä nähtiin vastakkain sekä ajonopeuksia hillitsevänä, että kiihdyttävänä elementtinä. Osa mielipiteistä koski yleisemmin alueen ajonopeuksia mm. Ohjaajantiellä, eikä kuulunut kaava-alueella ratkaistaviin kysymyksiin. Yhdessä mielipiteessä käsiteltiin päiväkodin ja leikkipuiston piha- ja paikoitusjärjestelyjä ja esitettiin vaihtoehtoinen suunnitelma, jossa oli mm. L-mallinen päiväkotirakennus ja kapeampi, pitkänomainen päiväkodinpiha. Yksi mielipide vastusti ostoskeskuksen parkkipaikan liittämistä asemakaava-alueeseen. Mielipiteet on otettu huomioon kaavatyössä siten, että OAS-tilaisuudessa esitelty päiväkodin ja leikkipuiston viitesuunnitelma oli luonnosasteella ja työstämistä jatkettiin kaavaprosessin aikana. Monet asukastilaisuudessa esiin nousseet asiat otettiin huomioon jo viitesuunnittelussa. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa. Mielipidekirjeet sekä vuorovaikutusraportti ovat liitteenä. Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta. Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti: Näyttelijäntien, Ida Aalbergin tien ja Adolf Lindforsin tien alustavan liikennesuunnitelman mukainen katurakentaminen kaavamuutos-alueella 700 000 euroa ja Ida Aalbergin tien runkohulevesiviemärin sekä tonttivesijohdon siirto noin 130 000 euroa. Lisäksi liikennesuunnitelman mukaiset katujärjestelyt aiheuttavat johtosiirtoja, joiden kustannuksia ei ole kaavoituksen yhteydessä arvioitu. Leikkipuiston piha-alueen peruskorjaus aiheuttaa kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa n. 500 000 euroa.
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 8 (23) Akp/1 Jatkotoimenpiteet Asemakaavan toteuttajalle aiheutuu kustannuksia olemassa olevien rakennuksien purkamisesta ja uusien rakennuksien toteuttamisesta. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: Helen Sähköverkko Oy Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kaupunginmuseo kiinteistölautakunta/kiinteistövirasto opetuslautakunta/opetusvirasto pelastuslautakunta rakennuslautakunta/rakennusvalvontavirasto sosiaali- ja terveyslautakunta/sosiaali- ja terveysvirasto varhaiskasvatuslautakunta/varhaiskasvatusvirasto yleisten töiden lautakunta/rakennusvirasto ympäristölautakunta/ympäristökeskus sekä muut mahdolliset tahot. Kaavaehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37458 niina.strengell(a)hel.fi Pirjo Koivunen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37128 pirjo.koivunen(a)hel.fi Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37094 jarkko.nyman(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12423 kartta, päivätty 4 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12423 selostus, päivätty 5 Havainnekuva, 6 Ida Aalbergin puiston länsiosan viitesuunnitelma 7 Vuorovaikutusraportti ja asukastilaisuuden (15.2.2016)
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 9 (23) Akp/1 Muutoksenhaku Otteet muistio 8 Tilastotiedot 9 Mielipidekirjeet 10 Osa päätöshistoriaa Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Ote Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Kaupunginkanslia/Hyttinen, Villeneuve, Hakola Päätöshistoria Rakennusvirasto 25.2.2016 HEL 2015-013800 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1230-00/16 Haaga, Pohjois-Haaga (29. kaupunginosa), asemakaavan muutos, Itä-Helsingin puiston länsiosa, 26.2.2016 mennessä. Asemakaavan muutos koskee Ida Aalbergin puiston länsiosaa, jossa nykytilanteessa sijaitsee leikkipuisto Pohjois-Haaga (osoitteessa Ida Aalbergin tie 8). Tavoitteena on sijoittaa alueelle uusi päiväkotirakennus, jolle kaavoitetaan oma tontti nykyiselle viheralueelle. Samaan uudisrakennukseen sijoittuisi myös leikkipuiston tarvitsemat sisätilat. Nykyisen leikkipuiston ulkoalueen ja pelikentän sijainti muuttuvat. Rakennusvirastolla ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Rakennusviraston yhteyshenkilöinä toimivat lisätiedonantajat. Lisätiedot Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857 jere.saarikko(a)hel.fi Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237 olli.haanpera(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 10 (23) Akp/1 Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 19.2.2016 HEL 2015-013800 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 26.1.2016 Asemakaavan muutos koskee Ida Aalbergin puiston länsiosaa, jossa nykytilanteessa sijaitsee leikkipuisto. Tavoitteena on leikkipuiston kunnostaminen ja muuttaminen siten, että alueelle voidaan myös sijoittaa uusi päiväkotirakennus. Samaan uudisrakennukseen sijoittuisi leikkipuiston tarvitsemat sisätilat. Uusi päiväkoti tarvitaan korvaamaan päiväkoti Ella (Näyttelijäntie 17), joka on myöhemmin tarkoitus purkaa. Leikkipuiston ulkoalueen ja nykyisen pelikentän sijainti muuttuu. Tavoitteena on parantaa alueen jalankulku- ja pyöräilyreittien laatua. Suunnittelussa huomioidaan, että Ida Aalbergin puiston läpi kulkee itä-länsisuuntainen viheryhteys ja virkistysreitti. Tavoitteena on myös parantaa Näyttelijäntien ja Ida Aalbergin tien risteyksen turvallisuutta mahdollistamalla tulevaisuudessa kiertoliittymän rakentaminen. Katualuetta laajennetaan kiertoliittymän tilantarpeen ja nykyisin puistoalueella sijaitsevien jalkakäytävien takia. Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1952 2008. Niissä alue on merkitty puistoksi, katualueeksi, autopaikkojen korttelialueeksi (tontti 29138/15) ja yleisen rakennuksen tontiksi (tontti 29134/3). Yleiskaava 2002:ssa alue on pääosin merkitty virkistysalueeksi. Osa virkistysalueesta on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Muu suunnittelualue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Helsingin uudessa yleiskaavaehdotuksessa (2015) alue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi (A2 ja A3), jonka läpi on merkitty itä-länsisuuntainen viheryhteys. Ida Aalbergin puisto oli mukana selvityksessä Pohjois-Haagan rakennettu kulttuuriympäristö Arvot ja ominaispiirteet (Ksv, 2012). Selvityksessä puistoa kuvataan mm. seuraavasti: Ida Aalbergin tien leikkipuisto pyöreine kahluualtaineen, liuskekiviverhoiltuine pintoineen sekä monipuolisine leikkialueineen suunniteltiin korkealuokkaiseksi ja kansainvälisiä esikuvia seuraten. Siitä on sittemmin muodostunut modernin maisemakulttuurin eräänlainen ikoni. Vielä 1940-luvulla Helsingin rakennetut leikkikentät olivat yleisesti pääosin avoimia hiekkakentistä koostuvia alueita. Modernismin hengessä Helsingin leikkikenttiä suunnittelemaan perustettiin komitea vuonna
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 11 (23) Akp/1 1949. Ideoita leikkikenttien järjestelyihin saatiin muista pohjoismaista. Ruotsalaisille leikkikentille tyypillisiä olivat useimmiten aidatut alueet, leikkivälineiden runsaus sekä kahluulammikot. Helsingissä leikkipuistoihin sijoitettiin 1950-luvulla mm. Ruotsin mallin mukaisesti myös lapsille tarkoitettuja kahluualtaita. Ida Aalbergin tien leikkipuistoon sijoitettiin kolme kahluuallasta, joiden ympäristö oli reunustettu liuskekivellä. Kallioille rakennettiin betonista valaen liukumäki. Ida Aalbergin tien leikkipuiston yleissuunnitelma on laadittu kaupungin rakennusviraston puisto-osastolla vuonna 1960. Puistoon on rakennettu leikkipuistorakennus vuonna 1963. Puistoon on myöhemmin rakennettu myös leikkikentän maja ja varasto. Puiston koko on melko suuri, ja se sijoittuu lähelle ostoskeskusta Ida Aalbergin tien ja Näyttelijäntien kulmaan Runar Schildtin puiston jatkeeksi. Puisto muodostaa tilallisesti oman kokonaisuutensa, jota kalliomäet rajaavat. Valmistumisensa jälkeen leikkipuisto oli avoin ja vesialtaat korostuivat nykyistä selkeämmin. Puuston kasvaessa puisto on jäänyt ikään kuin piiloon, ja näkymät ovat sulkeutuneet. Puistoon on rakennettu rajaavia aitoja ja perinteisiä aitoja on vaihdettu moderneiksi, mikä muuttaa puiston luonnetta ja rikkoo kokonaisuutta. Museon kanta: Ida Aalbergin tien leikkipuiston rakentaminen liittyy sotien jälkeen korostuneeseen hyvien sosiaalisten olojen kehittämiseen asukkaille myös maisema- ja puutarhasuunnittelun keinoin. Uusien asuinalueiden suunnittelussa kiinnitettiin huomiota puistojen suunnitteluun ja asukkaiden tarpeiden huomiointiin, niin Pohjois-Haagassakin, jossa rakennetuilla puistoilla ja luonnonmukaisilla viheralueilla oli alueen kokonaisuudelle suuri merkitys. Kaupunginmuseo katsoo, että leikkipuisto tulee kunnostaa sen alkuperäiset ominaispiirteet huomioiden. Puiston kunnostussuunnitelman yhteydessä tulee myös tutkia tarkemmin puiston syntyhistoria, suunnitelmat ja toteutuneisuus, kasvillisuus ja myöhemmät muutokset. Uusi päiväkotirakennus tulee suunnitella laadukkaana ja paikkaan sovitettuna. Uusi päiväkotirakennus ei saa tuhota puiston alkuperäisiä rakenteita, säilyneitä pintamateriaaleja tai olennaista kasvillisuutta. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tulee selvittää, onko puistolla sellaisia kulttuurihistoriallisia ja puistohistoriallisia arvoja, joiden vuoksi se tulisi suojella. Lisätiedot Johanna Björkman, tutkija, puhelin: +358 9 310 36473 johanna.bjorkman(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 12 (23) Lsp/1 1 Näyttelijäntien, Ida Aalbergin tien ja Adolf Lindforsin tien alustava liikennesuunnitelma (a-asia) HEL 2016-010885 T 08 00 00 Hankenumero 0918_17 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut Nykytilanne päättää hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 6545-2 mukaisen Näyttelijäntien, Ida Aalbergin tien ja Adolf Lindforsin tien alustavan liikennesuunnitelman. Ajonopeuksien hillitsemiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi Näyttelijäntien, Ida Aalbergin tien ja Adolf Lindforsin tien risteykseen rakennetaan kiertoliittymä. Alustava liikennesuunnitelma on asemakaava muutosehdotuksen mukainen. Näyttelijäntien on Pohjois-Haagan alueen paikallinen kokoojakatu ja Ida Aalbergin tie ja Adolf Lindforsin tie ovat kerrostaloalueen päättyviä tonttikatuja. Näyttelijäntietä pitkin ajavat bussilinjat 40, 41,43 ja 56. Ida Aalbergin tien varressa on rajoittamatonta pysäköintiä osittain molemmin puolin katua. Kadun pohjoisreunalle on varattu myös pysäköintipaikkoja isoille ajoneuvoille. Ida Aalbergin tie 9 edustalla olevalla kääntöpaikalla on 15 kappaletta henkilöautojen ja 2 kappaletta kuorma- /pakettiautojen pysäköintipaikkoja. Pysäköintipaikat ovat aikarajoittamattomia. Näyttelijäntien itäreunalla on eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie sekä länsireunalla jalkakäytävä. Ida Aalbergin tiellä on kadun molemmin puolin jalkakäytävät ja pyöräily on nykyisin ajoradalla. Jalkakäytävät ja pyörätiet kulkevat puistoalueen läpi etelä-pohjois ja länsi-itä suuntaisina. Näyttelijäntien keskimääräinen liikennemäärä kaava-alueen kohdalla on noin 10 000 ja Ida Aalbergin tien 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueen katujen nopeusrajoitus on 40km/h.
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 13 (23) Lsp/1 Liikennesuunnitelma Suunnitelmassa esitetään rakennettavaksi Näyttelijäntien, Ida Aalbergin tien ja Adolf Lindforsin tien nykyisin valo-ohjattuun risteykseen kiertoliittymä. Kiertoliittymä on mitoitettu telibussille ja Näyttelijäntien pohjoisella poistumishaaralla on yliajettava kiveysosuus. Kiertoliittymässä on nykyisten suunnitteluohjeitten mukaiset kaksisuuntaiset pyörätiejärjestelyt. Pyöräilyn olosuhteita parannetaan rakentamalla jalkakäytävän lisäksi erillinen yhdistetty jalankulku- ja pyörätie Ida Aalbergin tien eteläreunalle Näyttelijäntiestä itään. Raitti yhdistää Runar Schildtin puiston ja Ida Aalbergin puiston itä-länsisuuntaisen reitin. Ohjaajantien risteystä kavennetaan ja kadun varren pysäköinti toteutetaan ns. taskupysäköintinä. Ida Aalbergin tie 9 edustalla sijaitsevaa katualueen pysäköintiä tehostetaan siten, että alueen pysäköintipaikkojen määrä lisääntyy 9 henkilöautopaikalla. Liikenteelliset vaikutukset Vuorovaikutus Kustannukset (alv. 0%) Asemakaavan mahdollistaman uuden rakentamisen arvioidaan synnyttävän henkilöautoliikennettä ympäröivään katuverkkoon noin 650 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaavan toteuttaminen ei edellytä uusien katujen rakentamista. Näyttelijäntien, Ida Aalbergin tien ja Adolf Lindforsin tien risteykseen rakennettava uusi kiertoliittymä parantaa alueen liikenneturvallisuutta. Kiertoliittymä hillitsee autoilijoiden ajonopeuksia ja selkeyttää liittymässä ajoa sekä vähentää reitin houkuttelevuutta läpiajoon. Ida Aalbergin tien varteen Näyttelijäntien ja Idan puiston välille rakennettava jalkakäytävä- ja pyörätie täydentävät ja parantavat alueen pyörätieverkkoa. Ida Aalbergin tie 9:n edustan pysäköintialueen rakentaminen lisää katualueen pysäköintipaikkoja. Suunnitelmaa on esitelty ja vuorovaikutettu yleisötilaisuuksissa kaavan vuorovaikutuksen yhteydessä vuonna 2016.
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 14 (23) Lsp/1 Jatkotoimenpiteet Liikennejärjestelyjen kustannukset sisältyvät asemakaavan toteuttamisesta aiheutuviin kokonaiskustannuksiin. Kustannusten suuruudeksi on Näyttelijäntien, Ida Aalbergin tien ja Adolf Lindforsin tien kiertoliittymän, Ida Aalbergin tien pysäköintialueiden sekä jalankulku- ja pyöräteiden osalta arvioitu olevan noin 900 000 euroa. Rakennusvirasto laatii alueesta katusuunnitelmat. Kadut rakennetaan alueen uuden maankäytön rakentamisen tahdissa. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen Pirjo Koivunen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37128 pirjo.koivunen(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Piirustus 6645-2 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Helsingin seudun liikenne Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Liite 2 Tiedoksi Yleisten töiden lautakunta/raimo K. Saarinen
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 15 (23) Akp/2 Käsiteltävä tässä kokouksessa 2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle aloitteesta, joka koskee Tapulikaupungin asukastilojen puuttumista (b-asia) HEL 2016-007579 T 00 00 03 Ksv 5264_63 Lausuntoehdotus Esittelijän perustelut Valtuustoaloite antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Valtuustoaloitteen mukaisten asukastilojen järjestämiselle Tapulikaupunkiin ei ole asemakaavallisia esteitä. Alueen julkisissa ja yksityisissä kiinteistöissä on jo järjestettävissä aloitteessa mainittuihin toimintoihin soveltuvia tiloja. Asukastoimintaa on mahdollista järjestää ainakin julkisten palvelutilojen yhteydessä. Tällaisia tiloja ovat esim. lähialueiden koulut, päiväkodit, kirjastot ja nuorisotilat. Lisäksi Tapulikaupungin voimassa olevissa asemakaavoissa on keskusta-alueen katujen ja aukioiden varsille varattu ja toteutettu useita liike- ja palvelutiloja, joissa on mahdollista järjestää myös valtuustoaloitteessa mainittua kokoontumis- ja harrastustoimintaa. Nykyisellä väestöpohjalla ei alueella ole välitöntä tarvetta palvelu- ja kokoontumistilojen määrän lisäämiseen. Nykyisten tilojen monipuolisempaa ja tehokkaampaa käyttöä on mahdollista lisätä esim. kehittämällä niiden vuoro-, yhteis- ja kansalaiskäytön järjestelyjä. Aloitteessa viitataan Viikin asukastaloihin. Viikin asukastalojen rakentaminen on rahoitettu alueen asukkaiden toimesta varaamalla alueen rakentamisvaiheessa resursseja koko alueen asukkaiden yhteisten asukastalojen rakentamiseen. Asukastaloja hallinnoi ja ylläpitää alueen asuinkiinteistöjen yhdessä omistama alueellinen pysäköintiyhtiö. Valtuutettu Pertti Villo ja 16 muuta valtuutettua ovat tehneet 22.6.2016 seuraavan valtuustoaloitteen: Tapulikaupungin kaupunginosan asujaimisto muodostuu niin omistusasunnoista kuin vuokrataloista Hekan, VVO:n, Auroranlinnan ylläpitämi-
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 16 (23) Akp/2 Lausuntopyyntö nä, osakuntien opiskelija-asunnot ja kaupungin palvelutalo muodostavat kaikki em. tahot tarpeen asukastalolle / asukastilalle. Tapulikaupunki on yli kymmenen tuhannen asukkaan kasvava lähiö josta puuttuu asukastilat, mm. syystä, että Tapulikaupungista lakkautettiin n. 13 v. sitten nuorisotilan yhteydessä oleva Maatullin kerhohuoneisto, Tapulin tupa, syynä Helsingin kaupungin leikkaukset yhteisöveromuutoksen yhteydessä. Haluamme myös korostaa sitä, että monissa saman kokoisissa kaupunginosissa on useitakin asukastaloja ja tiloja mm. Viikissä viisi erillistä rakennusta. Tarpeen arvioimiseksi, on hyvä tietää, että Tapulikaupunki kuuluu sosioekonomiselta asemaltaan Helsingin heikoimpiin alueisiin. Asukastilaa tarvitsevista edellä mainitut huomioon ottaen voidaan mainita asukkaiden kokoukset, yhdistykset ja seurat, harrastuspiirit mm. lasten teatteri, useampi orkesteri ja Tapulin eläkeläiset, yksityisten asukkaiden juhlat, erikoisnuorisotyö, Tapulin ja Puistolan perhepäivähoitajat, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Sateenkaariperheet, Puistolan Urheilijat, Pohjois-Helsingin musiikkiopisto, asunto-osakeyhtiöt, alueen virkamiehet ja kaupunginvaltuuston lautakunnat vieraillessaan alueella. (Aikaisemman Maatullin kerhohuoneen käytön mukaisesti). Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 28.10.2016 mennessä. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Elias Rainio, arkkitehti, puhelin: 310 37275 elias.rainio(a)hel.fi Oheismateriaali 1 Allekirjoitettu, Villo Pertti ym. valtuustoaloite Kvsto 22.6.2016 asia 14 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 17 (23) Akp/3 3 Oikaisuvaatimus poikkeamispäätöksestä (Kruununhaka, Pohjoisranta 18) (b-asia) HEL 2016-000934 T 10 04 01 Päätösehdotus Perustelut Päätöksen antopäivä päättää jättää tutkimatta ********** oikaisuvaatimuksen, joka koskee virastopäällikön poikkeamispäätöstä 17.8.2016 57, liian myöhään tehtynä. Sovellettavat oikeusohjeet Oikeudellinen arviointi Oikaisuvaatimus on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 187 2 momentin mukaan tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Hallintolain 49 a :n mukaan oikaisuvaatimuksen käsittelyssä sovelletaan hallintolakia, jollei hallintolain 7 a luvussa tai muualla erikseen toisin säädetä. Hallintolain 49 c :n 2 momentin mukaan oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta, jos sitä ei ole tehty määräajassa. Valituksenalainen poikkeamispäätös on annettu 22.8.2016 julkipanon jälkeen siten, kuin MRL 198 :ssä on säädetty. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu (MRL 198 3 momentti). Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan, joten oikaisuvaatimuskirjeen olisi pitänyt saapua Helsingin kaupungin kirjaamoon viimeistään 5.9.2016. Oikaisuvaatimuskirje on saapunut kirjaamoon saapumisleiman mukaan 28.9.2016. Edellä lausuttu huomioon ottaen, oikaisuvaatimusta ei ole toimitettu asetetussa määräajassa viranhaltijalle, minkä vuoksi oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta. Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkipäivänä 31.10.2016, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon.
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 18 (23) Akp/3 Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Irene Varila, lakimies, puhelin: 310 37451 irene.varila(a)hel.fi Liitteet 1 Oikaisuvaatimus Oheismateriaali 1 Kuulutus 19.8.-21.9.2016 kaupunkisuunniteluviraston virastopäällikkö 17.8.2016 poikkeamispäätökset Muutoksenhaku Hallintovalitus, poikkeaminen, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Otteet Ote Oikaisuvaatimuksen tekjiä Otteen liitteet Hallintovalitus, poikkeaminen, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Päätöshistoria Hakija Kaupunkisuunnitteluvirasto Virastopäällikkö 17.08.2016 57 HEL 2016-000934 T 10 04 01 Rakvv 1-3569-15-S, Ksv:n hankenumero 5044_31 Päätös Rakennuspaikka Virastopäällikkö päätti hylätä ********** /As Oy Helsingin Pohjoisranta 18:n asemakaavaa 7949 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttäisi poikkeamista rakennuskiellosta. ********** As Oy Helsingin Pohjoisranta 18 valtuuttamana (jättöpäivämäärä 26.1.2016)
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 19 (23) Akp/3 Hakemus Säännökset, joista poiketaan Lähtötiedot 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin 15 tontti 15 Kellarikerroksen toimistotilan pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen asuinkäyttöön poiketen alueella voimassa olevasta rakennuskiellosta. Hakija perustelee hakemustaan sillä, että kohde sijaitsee asuinkerrostalojen korttelialueella, jolla liike-, toimisto- tai näihin verrattavia tiloja ei saa sijoittaa muualle kuin e-merkinnällä varustetulle rakennusalalle. Tällöinkin niitä saa sijoittaa kadunvarsirakennuksen ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen, mikäli niihin on suora yhteys kadulta. Kyseisessä kohteessa ei ole e-merkintää eikä suoraa yhteyttä kadulta. Näin ollen nykyiset toimistot ovat hakijan mielestä asemakaavan vastaisia ja niiden muutos takaisin asunnoiksi on asemakaavan mukainen toimenpide. Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n mukainen rakennuskielto yleiskaavan muuttamiseksi. Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunginhallituksen 27.1.2014 ( 38) määräämä rakennuskielto nro 12259 yleiskaavan laatimiseksi. Rakennuskielto koskee rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan rakennuskiellon aikana kaikki hankkeet arvioidaan tapauskohtaisesti. Toimitiloja voidaan muuttaa asunnoiksi, mikäli se katsotaan maankäytölliset perusteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaiseksi. Huomioitavia seikkoja ovat muun muassa alueen monipuolisen rakenteen ja toimintaedellytysten säilyminen sekä tilojen soveltuminen asuinkäyttöön. Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 26.3.1980 hyväksytty asemakaava nro 7949. Asemakaavan mukaan tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta, jolla sijaitseva rakennus on suojeltu ark-merkinnällä. Rakennuksen suurin sallittu kerrosten lukumäärä on neljä ja suurin sallittu kerrosala on 2 670 k-m². Rekisteritietojen rakennuksen kerrosala on 3 438 k-m². Alueella on voimassa yleiskaava, jossa alue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi alueeksi, asuminen/toimitila. Lisäksi alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue.
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 20 (23) Akp/3 Osallisten kuuleminen ja lausunnot Alueella on vireillä yleiskaavan muutos. Helsingin uudessa yleiskaavassa (kaupunkisuunnittelulautakunnan tarkistettu esitys 14.6.2016) alue on kantakaupunki C2 aluetta, jota koskee määräys: keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu. Aluetta kehitetään kestävien kulkumuotojen, erityisesti kävelyn ja pyöräilyn, ehdoilla. Kaupunkibulevardeihin rajautuvilla alueilla korttelitehokkuus tulee olla pääsääntöisesti yli 1,8 ja keskeisten katujen varsilla kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liiketai muuksi toimitilaksi. Pohjoisranta on osoitettu pääkaduksi. Nykytilanteessa tilat ovat rakennusluvan mukaisia toimistotiloja, joiksi ne on muutettu 1990 -luvulla. Tilat aukeavat jokseenkin pienikokoisin ikkunoin Pohjoisrannan ja Maneesikadun suuntiin. Lattiataso on selvästi katutason alapuolella. Pohjoisranta on vilkas pääkatu, jonka ajoneuvomäärä on lähes 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ajokaistan reunakiven etäisyys ko. rakennuksen julkisivusta on vain noin 12 metriä. Ajoneuvoliikenteen aiheuttamat ympäristöhäiriöt (melu, päästöt) vaikuttavat asumisen turvallisuuteen ja viihtyisyyteen tontilla. Kruununhaassa kadunvarsien myymälä- yms. tilat sijaitsevat yleensä rakennuksen pohjakerroksessa, joka on usein kellarin omainen mm. maaston korkeuseroista johtuen. Alkuperäiset varsinaiset asuinkerrokset sijaitsevat yleensä tämän pohjakerroksen yläpuolella jonkin verran katutason yläpuolella. Nyt tarkastelussa ovat tilat vastaavat nykyisessä käyttötarkoituksessaan hyvin alueelle tyypillistä rakennetta ja muodostavat osaltaan toiminnallisesti monipuolista kaupunkirakennetta. Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (7.4.2016). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle ja muutokset koskevat rakennuksen sisäosia. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kaupunginmuseolta ja kiinteistövirastolta. Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (28.4.2016), että esillä oleva käyttötarkoituksen muutos ei vaikuttaisi rakennuksen asemakaavalla
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 21 (23) Akp/3 Päätöksen perustelut suojeltuun ulkoasuun eikä myöskään sisätilojen pääasialliseen tilajakoon. Sisätiloihin kohdistuvat muutokset liittyisivät ennen kaikkea keittiöiden ja kylpyhuoneiden rakentamiseen, sillä niille osoitetuissa tiloissa on jo aiemmin sijainnut kyseisiä toimintoja. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan esitetty käyttötarkoituksen muutos ei uhkaa rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä, kunhan alkuperäisten rakenteiden ja holvattujen kattojen vaaliminen otetaan lähtökohdaksi muutossuunnittelussa ja toteutuksessa. Pohjakerroksen osalta voidaan arvioida rakennuksen käytön palautuvan lähemmäs alkuperäistä. Kaupunginmuseo ei näin toimien näe estettä Asunto Oy Pohjoisranta 18:n maantasokerroksen tilojen palauttamiselle asuinkäyttöön huonejaoltaan lähes alkuperäisen ratkaisun mukaisesti. Kaupunginmuseo puoltaa poikkeamispäätöshakemuksen hyväksymistä. Kiinteistöviraston tonttiosasto on ilmoittanut (16.5.2016), että koska tontti kuuluu AK-korttelialueeseen, tilojen muuttamisesta asuinkäyttöön ei muodostu arvonnousuun laskettavaa etua, eikä sopimusta kuulu tehdä. Tonttiosaston puolesta ei ole muutenkaan huomautettavaa hankkeesta. Kantakaupungin alueella tavoitteena on rakennuskiellon mukaisesti säilyttää kivijalkojen myymälä-, liike- ja toimitiloja, jotka ylläpitävät kadunvarsien kaupunkielämää ja toiminnallisesti monipuolista kaupunkirakennetta. Uudessa yleiskaavassa tontti on alueella, jonka kaavamerkinnän mukaan rakennuksen maantasokerrokset on ensisijaisesti osoitettava liike- tai muuksi toimitilaksi. Poikkeamista ei voida myöntää, koska tilojen muuttaminen asunnoiksi on ristiriidassa kantakaupungin toiminnallisen monipuolisen rakenteen vahvistamiseen liittyvien tavoitteiden kanssa ja se aiheuttaisi tässä vaiheessa haittaa kaavoitukselle. Kruununhaassa asuinkerrostalojen asuintilat sijoittuvat tyypillisesti pohjakerroksen tai kellarikerroksen päälle jonkin verran katutason yläpuolelle. Ensimmäisen asuinkerroksen alapuolella sijaitsevat kivijalkatilat soveltuvat parhaiten liike- tai muiksi toimitiloiksi kuten hakemuksen rakennuksessakin. Vaikka tilaan ei ole suoraan yhteyttä kadulta, se voi toimia toimistona tai muuna toimitilana kuin liiketilana. Pohjoisrannan ajoneuvoliikenteen aiheuttamat ympäristöhäiriöt kohdistuvat voimakkaimmin matalalla sijaitseviin kerroksiin. Nyt kyseessä olevat tilat sijaitsevat lattiatasoltaan katutason alapuolella ja avautuvat pienehköin ikkunoin vain kadun suuntaan. Tämän vuoksi haetulle käyttötarkoituksen muutokselle ei myöskään ole perusteita asumisviihtyisyyden, terveellisyyden ja turvallisuuden näkökulmasta.
Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 22 (23) Akp/3 Sovelletut oikeusohjeet Maksu Päätöksen antaminen Näin ollen poikkeamisen myöntäminen kaavoituksen tässä vaiheessa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 1 mom, 171, 173 ja 174 Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 kohta 19a 23.4.2013, 140 Rakennusvalvontataksa 2016, 8 ja 17 500 euroa Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista. Kuulutusteksti kirjaamoon Lisätiedot Marjaana Yläjääski, arkkitehti, puhelin: 310 37045 marjaana.ylajaaski(a)hel.fi
. Helsingin kaupunki Esityslista 32/2016 23 (23) Vp/3 3 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätösehdotus päättää, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavan viranomaisen 7.10.2016 tekemiä päätöksiä: Liikennesuunnittelupäällikkö 120-122 Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho Oheismateriaali 1 Viranhaltijapäätökset Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano