VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA Syke:n vertailulaboratoriopäivät Helsinki 29.-30.9.2014
Alueellisten vesiensuojeluyhdistysten yhteistyöelin Järjestänyt ympäristönäytteenoton koulutusta henkilösertifiointijärjestelmän alusta alkaen, pääosin Peruskurssi ja Vesi- ja vesistönäytteet -erikoistumisosio Koulutuksesta vastaa Liiton koulutustyöryhmä Jäsenet 2014: Taina Korpiharju, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Jari Männynsalo, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Arto Muttilainen, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry
Henkilökohtainen näytteenottokokemus: 1979-80 Helsingin kaupunki, Sipoo-Kirkkonummi välisen merialueen makrolevätutkimukset 1981 KCL, Paperi- ja massateollisuuden erilaiset fys.kem- ja biologiset velvoitetarkkailut 1982-84 Säteilyturvakeskus, ydinvoimaloiden fys.kem ja biologiset velvoitetarkkailut 1985-90 VYH (nyk. SYKE), HAPRO-projektin biologiset näytteenotot + 1000 järven tutkimus 1991 VYH, vesikasvitutkimuksia 1992-95 Kymijoen Vesiensuojeluyhdistys ry, mm. Kymijoen ja merialueen haitallisten aineiden tutkimus sedimentistä, simpukoista ja kaloista 1996- Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry, päävastuualueena turvetuotanto, mielenkiintoisia erillistutkimuksia mm. Kallavedellä, (Kallaveden bakteeritase ja rehevyyden seurantamenetelmien vertaaminen) sekä kaivosteollisuudessa
Tiedon tarve Arviointi Analysointi Puuttuva tieto ja sen konkretisointi Näytteenotto Näytteenottosuunnitelma thereby making sampling a weak link in the measurement cycle. HEIKKO LENKKI Hansen et al. 2009: Environmental Sampling. Basics. DHI. Denmark
Tiedon tarve Arviointi Analysointi Puuttuva tieto ja sen konkretisointi Näytteenotto Näytteenottosuunnitelma thereby making sampling a weak link in the measurement cycle. HEIKKO LENKKI? Hansen et al. 2009: Environmental Sampling. Basics. DHI. Denmark
Näytteenoton osa-alueita 1. Näytteenottovälineet ja näyteastiat 2. Näytteenottoajankohta 3. Paikantaminen 4. Varsinainen näytteenotto 5. Näytteen käsittely 6. Näytteen kuljetus
23.6 30.6 7.7 14.7 21.7 28.7 4.8 11.8 18.8 25.8 1.9 8.9 15.9 22.9 29.9 6.10 13.10 SUOMEN VESIENSUOJELUYHDISTYSTEN Milloin näytteen voi ottaa? Lkm 12 10 8 6 4 2 0 Klorofylli-a maksimin kellonaika 28.6.-15.9.2012 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 Klo 22 20 18 16 14 12 Chla 10 µg/l 8 6 4 2 0 Klorofyllipoiju 28.6.-3.10.12 Lämpötila Chla N-otto
Pvm 18.4.13 26.4.13 4.5.13 12.5.13 20.5.13 28.5.13 5.6.13 13.6.13 21.6.13 29.6.13 7.7.13 15.7.13 23.7.13 31.7.13 8.8.13 16.8.13 24.8.13 1.9.13 9.9.13 17.9.13 25.9.13 3.10.13 11.10.13 19.10.13 27.10.13 4.11.13 12.11.13 20.11.13 28.11.13 6.12.13 14.12.13 22.12.13 30.12.13 SUOMEN VESIENSUOJELUYHDISTYSTEN Milloin näyte pitäisi ottaa? 250 200 Turvetuotantosuo kiintoaine Normaali tarkkailu tulva + kahden viikon välein: 18 näytettä, edustavuus 7 % kg/vrk 150 100 50 0 11.4.13 11.5.13 11.6.13 11.7.13 11.8.13 11.9.13 11.10.13 11.11.13 11.12.13 250 Ylivirtaamatarkkailu (mittapato yli 25 cm): 8 tulvatilannetta + kevättulva, edustavuus 55 % kg/vrk 200 150 100 50 0 2 3 4 5 6 7 8
Veden laadun mallinnus turvetuotantosuolla 2013 (FT Janne Raunio, Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry) Kiintoaine Arkistojen aarteet Näytteenoton ajoittuminen eri virtaamatilanteisiin turvetuotantosuolla 2005-2013 virtaama l/s 600 500 400 300 200 100 0 l/s n-otto Kok.P Kok.N
Paikantaminen, järvinäytteenotto h/2 m 1 m p-1 m
Paikantaminen, virtavesinäytteenotto Poikkioja joka ei näy kartassa Lisäohjeet MML, Karttapaikka
Näytteenottimen toiminta Näytteenotto Näytteenottopaikan valinta
Näytteiden käsittely: Hapen sakkaus 1. Kentällä 2. Autolla 3. Laboratoriossa 6 5,8 5,6 5,4 5,2 5 4,8 4,6 4,4 4,2 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 O 2 mg/l 4.4.12 0 h /1 0 h /2 0 h/3 1 h /1 1 h /2 1 h /3 10 h/1 10 h/2 10 h/3 O 2 mg/l 15.8.12 0 h /1 0 h /2 0 h/3 1 h /1 1 h /2 1 h /3 10 h/1 10 h/2 10 h/3
Musta laukku, täynnä pulloja, + 22 o C Näytteiden kuljetus Näytteet on pyrittävä säilyttämään mahdollisimman muuttumattomina näytteenotosta laboratorioon. Kuljetuksen ajan näytteet pidetään kylmälaukuissa tai laatikoissa suojassa suoralta valolta, lämpötilan muutoksilta ja rikkoontumiselta. Näytteet tulee kuljettaa jäähdytettyinä, mutta jäätymättöminä. Suositeltava lämpötila on noin + 4 o C. Kettunen, Mäkelä, Heinonen 2008. Musta laukku, puolillaan pulloja, + 22 o C Musta laukku,puolillaan pulloja, + 22 o C Musta laukku, kylmäkallet 8 kpl pullojen välissä, + 22 o C Karvinen, Kukkonen, Rytkönen 2011
Näytteiden säilyminen Pvm Sähkönjoh ph COD Mn kok.n kok.p ms/m O 2 mg/l µg/l µg/l Palopuro 3 27.10.05 5,9 31 590 41 21.5.08 2,5 6,3 19 1100 50
Näytteiden säilyminen Virtaama l/s 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kiintoaine keväällä 6.4. 16.4. 26.4. 6.5. 16.5. 26.5. 5.6. Pvm 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kiintoaine mg/l Virtaama Lämpötila Kiintoaine 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kiintoaine kesätulvan aikaan 4.8. 9.8. 14.8. 19.8. 24.8. 29.8. pvm 27 24 21 18 15 12 9 6 3 0
Näytteiden säilyminen Aika K-aine ph COD Mn Kok. N NO 3 N+ NO 2 N NH 4 -N Kok. P PO 4 -P Rauta mg/l mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l +1 vrk 13 7 30 2400 140 560 51 13 3000 +2 vrk 12 7 28 2100 140 580 50 11 3100 +3 vrk 13 6,9 28 2300 140 600 51 10 3200
Näytteiden säilyminen Näytteen nimi Klorof.-a µg/l Kylmiössä L3 100 Kylmiössä L4 100 Kylmisössä L5 110 Huoneen lämmössä L6 120 Huoneen lämmössä L7 110 Huoneen lämmössä L8 120
Kentältä laboratorioon Erityisesti bakteerinäytteiden oton ja viljelyn aloittamisen välisen ajan tulee olla mahdollisimman lyhyt. Kettunen, Mäkelä, Heinonen 2008. Näytteen viljelyn aloitus jo kentällä PMEU-laitteella (Portable Microbe Enrichment Unit) Enterokokkien tyypitys Kallavedellä Heitto, Heitto, Hakalehto 2009.
1200 PO 4 -P -pitoisuus 1. kokeessa 9.7.-22.8.12 1000 µg/l 800 600 400 200 7,3 µg/l 31 µg/l 96 µg/l 0 30.6. 10.7. 20.7. 30.7. 9.8. 19.8. 29.8. Vesi-sedimentti-rajapinnan simulointikoe kaivosteollisuuden vesillä PMEU-laitteella
VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT:
VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT: 1. TYÖTURVALLISUUS
VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT: 1. TYÖTURVALLISUUS 2. NÄYTTEENOTTOSUUNNITELMA (- RESURSSIT)
Tiedon tarve Arviointi Analysointi Puuttuva tieto ja sen konkretisointi Näytteenotto Näytteenottosuunnitelma thereby making sampling a weak link in the measurement cycle. HEIKKO LENKKI Hansen et al. 2009: Environmental Sampling. Basics. DHI. Denmark
VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT: 1. TYÖTURVALLISUUS 2. NÄYTTEENOTTOSUUNNITELMA (- RESURSSIT) 3. YHTEISTYÖ SEKÄ SUUNNITTELUN ETTÄ LABORATORION KANSSA
VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT: 1. TYÖTURVALLISUUS 2. NÄYTTEENOTTOSUUNNITELMA (- RESURSSIT) 3. YHTEISTYÖ SEKÄ SUUNNITTELUN ETTÄ LABORATORION KANSSA 4. MOTIVOITUNUT HENKILÖ Näytteenottajan pitää sietää rutiineja, mutta ei hyväksyä niitä
VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT: 1. TYÖTURVALLISUUS 2. NÄYTTEENOTTOSUUNNITELMA (- RESURSSIT) 3. YHTEISTYÖ SEKÄ SUUNNITTELUN ETTÄ LABORATORION KANSSA 4. MOTIVOITUNUT HENKILÖ Näytteenottajan pitää sietää rutiineja, mutta ei hyväksyä niitä 5. PAIKANTAMINEN
KIITOS! Lauri.Heitto@skvsy.fi