Taustamateriaali: Valtiolle tehty raportointi viranomaistietojärjestelmä VYHA:n kautta.

Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta 10 23.03.2017 Vuoden 2016 valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ETYT 23.03.2017 10 Taustamateriaali: Valtiolle tehty raportointi viranomaistietojärjestelmä VYHA:n kautta. Valtioneuvoston asetuksessa kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) säädetään, että kunnan tulee arvioida valvontasuunnitelmansa toteutumista vuosittain. Arvioinnissa tulee käsitellä ainakin tarkastusten määrää valvontakohdetyypeittäin, tarkastusten kattavuutta, näytteiden määrää valvontakohdetyypeittäin sekä valvonnasta saatujen tulojen kohdentumista. Eteläkärjen ympäristöterveyden valvontasuunnitelman mukaisesti arvioidaan myös resurssien riittävyyttä sekä valvonnan kohdentamista. Valvontasuunnitelmien toteutumisen arviointi lähetetään Etelä-Suomen aluehallintovirastolle viimeistään 31.3. Valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019 kattaa elintarvikelain, terveydensuojelulain, kuluttajaturvallisuuslain, kemikaalilain, tupakkalain sekä lääkelain (nikotiinivalmisteet) mukaisen valvonnan. Erillinen osa suunnitelmaa koskee myös eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa, sekä Eteläkärjen ympäristöterveyden eläinlääkäripalveluja ja se kattaa vuodet 2015-2017. Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta hyväksyi yksikön valvontasuunnitelman marraskuussa 2015, eläinlääkintää koskeva osio maaliskuussa 2015. Yleisöä on kuultu ennen valvontasuunnitelmien käsittelyä, mutta asiassa ei jätetty vastineita. 1. YMPÄRISTÖTERVEYDENSUOJELU 1.1 VALVONTA Laadittaessa ympäristöterveydensuojelun valvontasuunnitelmaa vuodelle 2016 terveystarkastajien osalla oli noin 1900 tarkastuskohdetta, ja vuotuinen tarkastustarve oli noin 1400 tarkastusta. Kokonaisuuden resurssitarpeeksi on arvioitu 8 henkilötyövuotta (htv), josta suunnitelman mukainen valvonta tarvitsisi noin 3,5 htv. Koska valvontaan oli käytettävissä noin 6,5 htv, oli tarkastusmääriä rajoitettu valvontaa suunniteltaessa. Kaikkiaan noin 690 tarkastusta oli suunniteltu, osa näistä yhteistarkastuksia, jolloin tarkastuskäyntien kokonaismäärä olisi ollut noin 640. Koska kohteiden määrä jatkuvasti muuttuu ja myös riskiarvioinnit muuttuvat kohteiden tilanteen mukaan luvut ilmoitetaan suuruusluokassa tarkkojen lukujen sijaan. Yhteensä tehtiin 511 tarkastuspöytäkirjaa, jotka kattavat kaikkiaan 513 suoritettua tarkastusta. Kun lasketaan pois valitusten johdosta tehdyt tarkastukset (3 kpl),

kuluttajaturvallisuuden viimeistelytarkastukset (19 kpl), suunnittelemattomat asunnontarkastukset (11 kpl) ja laivatarkastukset (40 kpl) tehtiin suunnitelman mukaisia tarkastuksia 440 tarkastusta 438 tarkastuspöytäkirjalla. Luku on huomattavasti pienempi kuin edellisenä vuotena (610 kpl 2015). Lukuihin sisältyvät seurantatarkastukset näiden kuuluessa valvontasuunnitelmaa. Kokonaisuustoteuma on näin ollen 63 5, mikä on huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2015 (84.4. %), mutta vastaa vuoden 2014 tasoa (67 %). Eri lainsäädäntöjen mukainen toteuma vaihtelee ja kohteiden määrän vaihdellessa on melko vaikeaa saada tarkkoja lukuja. Elintarvikevalvonnan toteuma on edelleen heikoin. Tämä johtuu ainakin osittain tietojärjestelmien ja niiden kehittämisen viemistä resursseista. Resurssien ollessa riittämättömät, priorisointia on tehty valvontasuunnitelman mukaisesti niin, että vähemmän riskialttiimpia kohteita sekä riskiarvioinnin mukaiset vähemmän riskialttiimpia tupakka- ja lääkelain mukaisia kohteita on jätetty tarkastamatta ensin. Suuria ja riskialttiimpia kohteita, kuten suuret vesilaitokset, keskuskeittiöt ja isot myymälät, on valvottu kattavasti. Taulukossa 1 esitellään tarkastusten jakauma. Kohteiden jako taulukossa on karkea, minkä vuoksi suuret ja pienet vesilaitokset ovat samalla rivillä, kuten myös eri tyyppiset kaupat. Taulukon tarkoituksena on antaa kokonaiskuva valvontakentästä. Taulukossa ei tehdä eroa suunniteltujen ja suunnittelemattomien tarkastusten välillä. Taulukko 1: Tarkastusten jakauma vuonna 2016 Kohteiden lukumäärä (suunnitelma 2016) Suunniteltujen tarkastusten määrä 2016 Tarkastettuj en kohteiden lukumäärä Tarkastusten lukumäärä Vesilaitokset ja muu talousveden valvonta 27 + muut kohteet 19 + 25 26 Ravintolat ja kahvilat 187 187 95 117 Myymälät >100 m2 19 17 25 Keskuskeittiöt 20 25 20 24 Muut suurkeittiöt 139 121 54 57 Muut elintarvikekohteet 249 123 43 62 Lihan- ja Kasvintuottajat 560 10 vuosien 2015-2019 2 2

(alkutuotanto) Uimarannat ja vastaavat (TsL) Uimahallit ja altaat (TsL) aikana 42 42 36 39 6 6 4 5 Koulujen yhteistarkastukset Muut TsL:n mukaiset kohteet Kuluttajaturvallisuus (tehtävä lakkasi 1.5.2016) Suunniteltiin vuoden aikana 4 4 4 82 78 78 19 19 Tupakka 70 33 3 3 Nikotiinivalmisteet 30 12 1 1 Laivatarkastukset 40 Asunnontarkastukset 11 Yhteensä 513 Tarkastusmäärät on laskettu pöytäkirjoista. Yksi tarkastus voi johtaa yhteen tai useampaan tarkastuspöytäkirjaan, minkä vuoksi tarkastuspöytäkirjojen määrä on tarkastusmäärää pienempi. Pakkotoimenpiteisiin on ryhdytty tarpeen vaatiessa. Vuonna 2016 niihin ryhdyttiin elintarvikelain mukaisesti seitsemän kertaa, kuudessa kohteessa. Poliisille tehtiin yksi tutkintapyyntö, joka ei johtanut heidän puoleltaan enempiin toimenpiteisiin. Pakkotoimenpiteiden määrä on kasvanut aiemmista vuosista, mikä voi mahdollisesti johtua yleisestä taloustilanteesta. Vuoden 2016 alusta hygieenikon tehtäviä on hoitanut valvontaeläinlääkäri. Näin valvontatehtävät on keskitetty pääasiassa kahteen toimipaikkaan aiemman kolmen sijasta. Tehtävien keskittäminen on myös helpottanut asiakkaiden palvelunsaantia. Tarkastuspöytäkirjojen siirto valtiolle on nyt toiminut paremmin ja ollut kattavaa. Myös työajanseuranta koskee nyt suurempaa osaa valvonnasta.

Laivatarkastusten määrä kasvoi edellisen vuoden 30 tarkastuksesta ollen vuonna 2016 40. Lukumäärä on suuri suhteessa muihin tarkastuksiin. Ulkoisella ja sisäisellä koulutuksella on pyritty varmistamaan että yksikössä on tarpeeksi monta näitä tarkastuksia osaavia viranhaltijoita tarkastusten tekemiseksi myös loma-aikoina. 1.2. NÄYTTEET Suunniteltujen ja otettujen näytteiden määrät ilmenevät taulukosta 2. Taulukko 2. Eteläkärjen ympäristöterveyden vuonna 2016 valvomat suunnitellut ja otetut näytteet Suunniteltu Toteutettu Elintarvikkeet 15 10 Talousvedet 191 169 Uimavedet 150 130 Allasvedet 58 64 Kaikkiaan 10 elintarvikenäytteestä olivat puolet elintarvikenäytteitä, puolet ympäristönäytteitä joilla kartoitettiin Listeria Monocytogenes tai Salmonellaesiintymiä. Salaattibaarinäytteiden johdettua suureen työmäärään jätettiin kauppojen lihatiskeiltä suunnitellut broilernäytteet ottamatta. Edellisen vuoden tulosten perusteella ei kahviloiden ja ravintoloiden vetolaatikostotuotteiden seuranta ollut tarpeen, joten myös ne jätettiin ottamatta. Näytteenoton tuloksia seurattiin tarkastuksin ja toimenpitein tarvittaessa. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen (laitokset) näytteenotto vastasi suunniteltua. Analyysitulosten siirtoa valtiolle tiedonsiirron kautta piti kokeilla vuoden 2016 aikana. Työn myöhästyttyä ilmoitettiin yksiköille uimavesien osalta, että tulokset piti kuitenkin syöttää lomakkeelle, mikä johti kaksinkertaiseen työhön. Elintarvikenäytteiden osalta ilmoitettiin vuoden 2017 alussa, että analyysitulokset piti viedä uudelle lomakkeelle, joka oli viety tietokantaan vuoden 2017 alussa. Koska ensimmäinen lomake ei toiminut, vietiin osa tuloksista ei vain kahteen, vaan kolmeen kertaan tietokantaan. Moninkertaisen työn kustannukseksi on arvioitu 18 h työaikaa, eli 990. Näitä kustannuksia ei ole peritty asiakkaalta, koska työajan tarve ei ollut tiedossa tuloksia käsiteltäessä. Kun huomioidaan kaksinkertaisen syötön aiheuttama vaiva, sekä järjestelmäntoimittajille aiheutunut työ, tulisi valtion miettiä tiedon tarpeitaan sekä sitä, kuinka paljon yksittäinen tieto saa maksaa asianosaisille. Tässä tapauksessa uimavesien suhteen toteutettu menettely oli tehokkain. Todennäköisesti olisi ollut kustannustehokkaampaa käyttää vanhoja lomakkeita myös elintarvikenäytteiden osalta. Talousveden näytteenotto perustuu talousvesiasetuksiin 1352/2015 ja 401/2001. Uimarantavesien näytteenotto perustuu uimavesiasetuksiin 177/2008 ja 354/2008. Uima-allasvesien laadun valvonta perustuu asetukseen 315/2002.

Suurin osa näytteistä on otettu toiminnanharjoittajien toimesta, mutta kaikki tiedoksi saadut tulokset on tarkastettu. Talousvesinäytteiden määrä vaihtelee jonkin verran valvontatutkimusohjelmien päivitysten vuoksi, sama koskee uimavesinäytteitä. Kohteiden määrä on lähes vakio. Näytetulokset ovat talousveden osalta olleet yleensä hyviä. Allasvesien bakteeripitoisuudet ylittivät raja-arvot pari kertaa, mikä johti uusintanäytteisiin. Myös uimakauden aikana uimarantojen näytetulokset ylittivät mikrobiologiset raja-arvot pari kertaa, johtaen uusintanäytteisiin ja tiedottamiseen. Tarvittaessa ryhdyttiin toimenpiteisiin. Kymmenestä EU-rannasta neljän rannan luokittelu muuttui, kahden huonompaan suuntaan ja toisen kahden parempaan. Vain yhden rannan luokittelu on huono ja sen tilannetta seurataan tehostetusti. Yhteistyö huonojen tulosten syiden selvittämiseksi on ollut hyvää, mikä on helpottanut asian kokonaisarviointia. Kohteisiin, joiden tulokset olivat huonot, tehtiin tarkastukset melko nopeasti ongelmien kartoittamiseksi ja mahdollisten systemaattisten virheiden havaitsemiseksi. Valvonnan ja tutkimusten tuloksia käytetään yksikön riskinarvioinnissa. Kun elintarvikenäytteiden otto oli suunnattu samoin kuin naapuriyksiköissä, on näin saatu laajempi alusta arvioinneille. Yksi näytteenotto tehtiin elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pyynnöstä vierasaineiden tutkimusohjelman puitteissa. Sitä ei lasketa yksikön näytteenotoiksi. 1.3. LAUSUNNOT SEKÄ ILMOITUSTEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY Valvontayksikkö on antanut 29 lausuntoa yleisistä asioista kuten kaavoista, ympäristöluvista, vapautuksesta velvoituksesta liittyä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin ym. Sen lisäksi annetaan rutiininomaisesti lausuntoja rakennusvalvonnalle saapuneiden hakemusten johdosta. Vaikuttaminen kaava-asioiden alkuvaiheessa on tärkeä tapa ehkäistä tai vähentää mahdollisia terveysvaaroja asukkaille ja yhteistyö kaavoitusyksiköiden kanssa on sujunut hyvin. Vuonna 2016 käsiteltiin 88 hakemusta ja ilmoitusta. Määrä on jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna, mutta vastasi odotuksia, kun huomioidaan kuluttajaturvallisuusvalvonnan poistuminen. Taulukko 3: Eteläkärjen ympäristöterveydessä käsitellyt hakemukset ja ilmoitukset 2016 Käsittelytyyppi Määrä Elintarvikehuoneiston rekisteröinti tai hyväksyminen 47 Terveydensuojelulain 13 mukainen päätös tai TsL:n 18 mukainen hyväksyminen 22

Tupakkalain mukainen vähittäismyyntilupa 8 Lääkelain mukainen vähittäiskauppalupa 4 Käsittelyajat hakemuksille koskien toimintoja jotka eivät saa aloittaa ilman lupaa olivat lyhyet vuonna 2016. 13 hakemuksesta 9 (69 %) käsiteltiin viikon sisään ja 2 (15 %) kahden viikon sisään. Vain kahden hakemuksen (15 %) käsittely vei kolmatta viikkoa. Näin ollen voidaan palvelutason todeta vastanneen yrittäjien tarpeita. 1.4. RESURSSIEN KÄYTTÖ Yleisesti ottaen voidaan todeta, että resursseja on kohdennettu valvontasuunnitelman mukaisesti sekä oikein, ottamalla riskit huomioon. Suuret, riskialttiimmat kohteet on valvottu kattavasti ja pakkotoimenpiteisiin on ryhdytty tarvittaessa. Hyvä yhteistyö toiminta-alueen kuntien sekä toimijoiden kanssa on johtanut siihen, että toimenpiteisiin on voitu ryhtyä ripeästi ja suurempia epidemioita ja epäkohtia on voitu vähentää tai välttää. Tämä on myös tukenut oikeata ja avointa viestintää kuluttajille. Valvonta on priorisoitu tietojensiirron edellä. Näytteenottopaikkojen, näytteiden ja vastaavien tietojen syöttäminen tiedonsiirtoa varten on vienyt paljon aikaa ja aiheuttanut työtä sen lisäksi, että tietojensiirrossa on ollut paljon ongelmia. Tietojärjestelmien romahdettua vuoden 2015 lopussa jouduttiin resursseja käyttämään vielä vuoden 2016 alussa edellisen vuoden prosessien loppuun viemiseen ja korjaamiseen. Oiva-kohteita on kohdeltu samalla priorisoinnilla kuin muutkin kohteet, eikä ohjeistuksen mukaisesti niin, että C- ja D-arvosanoja saaneita kohteita olisi ensisijaisesti seurattu parantaakseen arvosanoja. Alueelle on ollut tyypillistä, että kohteilla usein on monta peräkkäistä C- ja D-arvosanaa, mikä on esim. voinut johtua vähemmistä saatavilla olevista tiedoista tai yrityskulttuurista. Huonojen arvosanojen toistuminen on vähentynyt jonkin verran ja toimijat ovat reagoineet paremmin saamiinsa arvioihin. Arviointijärjestelmän johdosta viranhaltijat eivät voi vaikuttaa lopputulokseen ja näin ollen suhteellisen pieni epäkohta voi johtaa huonoon kokonaisarvosanaan. Tätä ajatellen Oiva-kohteet on priorisoitu koko kentällä. Kansallisessa tiedonsiirrossa ei ole riittävästi huomioitu tietojen ylläpitoon tarvittavaa aikaa. Tietojen korjaaminen on työlästä ja monimutkaista ja ajanpuutteen takia korjauksia jää tekemättä. Kysytään merkityksettömiä yksityiskohtia tai vääriin kokonaisuuksiin johtavia yksityiskohtia, monen eri tarkastajan syöttäessä tiedot ilman yksikön johdon suodattamista ja järjestämistä,

jota normaalisti on tehty perinteisessä raportoinnissa. Tätä on osittain parannettu mutta esimerkiksi katunimen vaihtuminen voi kunnassa aiheuttaa puolen tunnin työtä yhden kohteen osoitetietojen muuttaessa. Samoin on käytävä läpi satoja, jopa tuhansia kohteita korjatakseen rasti ruudussa tietojen oikeellisuuden takia. Ergonomia on heikentynyt työn muuttuessa kirjoittamisesta hiiren käyttöön. Kohteiden arviointi on enemmän aikaa vievä kuin vapaasti kirjoitetut pöytäkirjat ja kun tiedot samalla on syötettävä pieniin kenttiin, pöytäkirjakenttään sijasta, tietojen organisointiin ja lajitteluun menee enemmän aikaa. Monien kohteiden tiedot on kirjoitettava kuluttajalle molemmilla kotimaisella kielellä ja tämä luonnollisesti vie aikaa. Kaikki yllä mainittujen tehtävien ajankäyttö on valtakunnallisilta tahoilta aliarvioitu ja se syö valvonnan resursseja merkittävästi. Käytännössä raportointiin kuluva aika ei ole pienentynyt, samalla kun tieto on hajanaisempaa ja vaikeampaa tulkita. Valtio on yrittänyt toimillaan vähentää kulujaan ja työtä, mutta sen sijaan kunnille on aiheutunut suurempaa resurssi- ja tulohävikkiä, kuin mitä alkutilanteessa oli. Yksikön edustajia on osallistunut luennoitsijoina tarve- ja riskiharkinnaisesti. Yhteensä osallistuttiin yhteen tilaisuuteen vuonna 2016. Tilaisuus oli suunnattu elintarvikealalla toimiville ja siellä esiteltiin yksikön toimintaa ja alan lainsäädäntöä yleisellä tasolla. Järjestelmä, jossa tarvittaessa osallistutaan pääasiassa paikallisten toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin, toimii hyvin ja mahdollistaa tietojen antamista järkevällä resurssien käytöllä. Yksikön viranhaltijat ovat myös osallistuneet yhteistyöhankkeisiin Eviran kanssa, tavoitteena parantaa viranomaistyötä. Saatu koulutus tullaan hyödyntämään yksikön elintarvikevalvonnan tarkastelussa. Alueen ELY-keskuksen muodostaman lain vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä mukaisessa yhteistyöryhmään on myös nimetty yksikön edustaja. Tiedon vaihto luo synergioita eri viranomaisten välille. Kansliatoiminnot ovat parantuneet vuoden 2016 aikana ja ovat nykyään yksikön suorassa alaisuudessa. Omat toiminnot ovat käynnistyneet hyvin ja mm. laskutus, joka aiemmin laahasi jäljessä on toimitettu tehokkaammin. Kuva 1: Ympäristöterveydensuojelun työajan käyttö vuonna 2016, hygieenikon työaika valvonnan lisäksi mukana.

Kuva 2: Ympäristöterveydensuojelun työajan käyttö vuonna 2015, hygieenikon työaika sisältyy valvonnan osalta. 1.5. VALVONNAN VAIKUTUS

Valvonnan vaikutusta ei ole kovin helppoa arvioida. Resurssivähyys vähentää vaikutusta, mutta samanaikaisesti riskiarvioinnin perusteella tehtävä priorisointi johtaa siihen, että suurimmat ja riskialttiimmat kohteet valvotaan suhteellisen hyvin. Uudelleenorganisointi on johtanut synergiavaikutuksiin ja valvonnan keskittymiseen, mikä on osaltaan parantanut yritysten saamaa palvelua. Valvonnalle tunnusomaista on, että valvontaa eniten tarvitsevat eivät hae sitä. Yksikössä on hyvää paikallistuntemusta, mikä tehostaa valvontaa. Hyvä kontakti toimijoihin edesauttaa syntyvien poikkeamien johdosta tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tehokkaasti. Milloin vakituiset valvontatoimenpiteet eivät ole riittäneet, yksiköllä on ollut hyvä valmius ryhtyä pakkotoimenpiteisiin. Valvonnan yhdenvertaisuus ei toteudu kansallisten ratkaisujen vuoksi. Valtion toiminta on johtanut siihen, että alueen yrittäjät eivät ole saaneet samaa tietoa ruotsiksi ja suomeksi. Oiva-tarkastusohjeiden käännökset julkaistiin yhdeksän kuukautta suomenkielisten ohjeiden jälkeen. Kun huomioidaan, että kyse on järjestelmästä, jossa arvioinnit aktiivisesti tuodaan julkisuuteen, ei yrittäjän äidinkielestä riippuvaa tiedonsaantia voida pitää perusoikeuksien ja yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaisena. Mikäli ohjeita ei voida julkaista kutakuinkin yhtä aikaa, johtaa tämä siihen, että yrittäjien toimintaa pitäisi arvioida niiden ohjeiden mukaisesti, jotka ovat saatavilla yrittäjän kielellä. Tämän kaltainen ratkaisukaan ei olisi perusoikeuksien tai yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaista. Alueelle tyypillistä on suuri määrä C- ja D-arvosanoja Oiva-järjestelmässä. Erot muihin alueisiin ovat pienentyneet vuoden 2016 aikana, mikä johtunee yrittäjien sopeutumisesta viranhaltijoiden esittämiin vaatimuksiin ja tietoihin. Julkisten tilojen sisäilmaongelmien yhteinen käsittely on jo pitkään toiminut hyvin Inkoossa ja yhteistyö Hangossakin on parantunut. Tämä on osaltaan tuonut toimille tehokkuutta. Raaseporin sisäilmaryhmään terveystarkastajat saavat osallistua vain kutsusta, mikä on käytännössä johtanut siihen, että viranhaltijat eivät ole lainkaan osallistuneet ryhmän toimintaan. Sisäilmaryhmään kuuluminen tekisi todennäköisesti tiedon vaihdon sujuvammaksi ja toimenpiteet tarkoituksenmukaisemmiksi. Raaseporissa 2016 aloitetut koulujen yhteistarkastukset ovat kuitenkin osaltaan luoneet hyvän alun tämän kaltaisten kohteiden valvonnassa. Virve-laitteiden käytön säännöllinen harjoittelu on parantanut käytännön valmiutta vuoden 2016 ja myös muita yksiköitä on otettu mukaan harjoitteluun käytön kattavuuden parantamiseksi. Valmiussuunnitelmien ja käytännön valmiuden kehittäminen jatkuu vuoden 2017 aikana. Yhteenvetona voidaan todeta että se valvonta, jota tehdään, on tehokasta. Jatkuva koulutus ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa johtavat asiantuntevaan ja kehityshalukkaaseen henkilökuntaan. Yksikkö pyrkii siihen, että

vuoropuhelu kohteiden kanssa olisi hyvää, mutta ei myöskään pelkää ryhtymisestä pakkotoimenpiteisiin jos sitä tarvitaan kuluttajien terveyttä tai taloutta ajatellen. Valmius tavanomaisiin erityistilanteisiin on hyvällä rutiinitasolla. Valmiutta parannetaan yleisellä tasolla ja yllättävät tapaukset on voitu hoitaa rutiinilla ja ilman että ongelmat ovat levinneet tai toistuneet. 2. LAATUJÄRJESTELMÄ Laatujärjestelmää on kehitetty, ylläpidetty ja päivitetty aktiivisesti vuonna 2016. Se kattaa valvonnan keskeiset osiot. Toiminnan laatua on seurattu järjestelmän puitteissa. Tarkastajien monitorointia on tehty kollegiaalisina arviointeina (peer evaluation), jopa ylittäen suunnitelmallisen tason, sekä auditointien yhteydessä. Tuloksia on käytetty toiminnan kehittämisessä. Aluehallintovirasto teki vuonna 2016 ulkoisen auditoinnin, joka keskittyi käytännön elintarvikevalvontaan. Kaiken kaikkiaan todetaan, että laatujärjestelmä on käytössä, sitä käytetään ja kehitetään yksikön sisällä ja se vastaa niin ollen asetettuja odotuksia. 3. VALVONTATULOJEN JAKAUMA Valvonnasta kertyneet tulot alittivat talousarvion jonkin verran. Tarkastuksista sekä ilmoitusten ja hakemusten käsittelystä kertyi 125 400. Tulosta voidaan kuitenkin pitää hyvänä, kun huomioidaan käytettävissä olleet resurssit. Tulot muodostivat 22 % menoista, mikä on kansallisesti tarkastettuna normaali tulos. Taulukko 4: Valvonnan tulonjako vuonna 2016 Valvonnan osa-alue Suunnitelmallisen valvonnan tulot ( ) Tulot ilmoituksista ja hakemuksista ( ) Vuosimaksut ( ) Elintarvikkeet 52138,88 4977,5 Muut tulot ( ) Terveydensuojelu 33753,93 5610 Tuoteturvallisuus 1182,5 Tupakka 1330 4770 Nikotiini 825 1320 Muut tulot (matkat, vientitodistukset, laivatarkastukset j.n.e.) Laivat 4537 Muut 14 914 4. ELÄINSUOJELU JA ELÄINTAUTIEN EHKÄISY

Valvontaeläinlääkäri on työskennellyt kokonaisessa virassa, jossa puolet työajasta on käytetty hygieniavalvontaan. Valtion korvaukset kattoivat eläinsuojelun ja eläintautien ehkäisyn kulut melko hyvin. Valvontaeläinlääkäri on tehnyt 83 tarkastusta, mikä on hyvä tulos käytettävissä olevan työajan huomioiden. Akuuteissa tapauksissa myös praktikot ovat tehneet valvontaa, mistä heille on erikseen maksettu korvaus. Praktikkoeläinlääkärit tekivät parikymmentä toimenpidettä eläinsuojelun ja eläintautien ehkäisyn osalta vuonna 2016. Työläissä tapauksissa voisi olla hyvä, että yhteistyö lähiyksiköiden viranhaltijoiden kanssa olisi mahdollista. Mahdollisuuksia luoda valtuudet tarvittaessa toimia yksikön rajojen yli yhteistyössä tulee selvittää. 5. ELÄINLÄÄKINTÄ Selvityksen eläinlääkinnän organisaatiosta saatettiin loppuun vuoden 2016 aikana ja ne johtivat uuteen organisaatiomuotoon vuoden 2017 alusta. Muutos johtanee vakaampiin päivystyspalveluihin ja vähentyneeseen hallinnolliseen työhön. Muutokset vaikutukset arvioidaan vuoden 2017 lopussa. Vuoden 2016 potilaiden määrää ei ole voitu koota puutteellisen raportoinnin vuoksi. Käytettävissä olevat tiedot on koottu alla olevaan taulukkoon. Taulukko 5: Eläinlääkinnän potilasmäärät vuonna 2016 Tammisaari (¾ a) Karjaa (60 %) Karjaa(40 %) ¾ a Inkoo Tuotantoeläimet virka-aika 167 147 137 45 Tuotantoeläimet päivystysaika 74 24 49 82 Muut eläimet virka-aika 948 571 401 131 Muut eläimet päivystysaika 262 112 165 133 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET Eteläkärjen ympäristöterveyden henkilökunta on ollut motivoitunutta ja pyrkinyt työskentelemään hyvin antaen asiakkaille ja kuluttajille hyvää palvelua. Yksikön rutiinityöhön vuonna 2016 vaikuttivat aiemmat ongelmat tietojärjestelmissä, omat organisaatiomuutokset sekä valtion toimet tiedottamisessa ja tietojärjestelmien kehittämisessä. Kun organisaatiomuutos on viety läpi vuoden 2017 alussa, ei yksikön sisälle jää juurikaan suuria vaikutettavia linjanvetoja. Rutiinityön tehostamista tehdään laatujärjestelmän puitteissa. Mahdollinen tuleva toimintojen siirto maakuntiin, kuntien yleisen mielipiteen vastaisesti, johtaa yleiseen epävarmuuteen työssä.

Toimintaan liittyviksi toimenpiteiksi vuodelle 2017 voidaan valvonnan toimeenpanon perusteella asettaa rutiinityöhön keskittyminen ja rutiininomaisen kommunikaation parantaminen Raaseporin kaupungin kanssa sisäilma-asioissa. Yksikkö osallistuu maakunnan muiden yksiköiden kanssa maakuntauudistukseen liittyvään työhön. Ehdotus (Kuula) Päätös Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta kirjaa yllä olevan tiedoksi ja lähettää asian tiedoksi Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle. Ehdotus hyväksyttiin Lisätiedot Terveysvalvonnan johtaja Katianna Kuula, 040 1359 222