VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTA KULJETUSPALVELUA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTA KULJETUSPALVELUA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

1 TAVOITE 1 2 VAMMAISPALVELULAINTOISSIJAISUUS SUHTEESSA MUUHUN LAINSÄÄDÄNTÖÖN 1 3 KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 2 4 KULJETUSPALVELUN HAKEMINEN, PALVELUTARPEEN ARVIOINTI JA PÄÄTÖKSENTEKO 2 4.1 Hakeminen 2 4.2 Palvelutarpeen arviointi 3 4.3 Päätöksenteko 3 5 MATKATYYPIT, MATKOJEN LAAJUUS JA MATKAN OMAVASTUUOSUUS 4 5.1 Asiointi- ja vapaa-ajan matkat 4 5.2 Työ- ja opiskelumatkat 4 5.2.1Työmatkat 4 5.2.2 Opiskelumatkat 5 5.3 Kuljetuspalvelun jaksotus 5 5.4 Oman auton vaikutus 5 5.5 Matkojen laajuus lähikunta ja toiminnallinen lähikunta 6 5.6 Matkan omavastuuosuus 6 5.7 Olosuhteiden muutokset 6 6 JÄRJESTÄMISTAPA JA TOTEUTUS 6 6.1 Asiakasprofiili ja matkojen yhdisteleminen 7 6.2 Matkan tilaaminen ja peruuttaminen 7 6.2.1 Matkan tilaaminen 7 6.2.2 Tilatun matkan peruuttaminen 7 6.3 Pysähdykset 7 6.4 Erillisoikeudet 8 6.4.1 Pyörätuolikuljetusajoneuvon käyttöoikeus ja avustamis- ja saattolisäkorvaukset 8 6.4.2 Oman taksin käyttöoikeus 8 6.4.3 Saattajapalvelu 8 6.5 Väärinkäytökset 8

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTA KULJETUSPALVELUA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista säädetyn lain (VpL) 8 :n nojalla kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin ja siihen on laissa mainitut edellytykset täyttävällä vaikeavammaisella henkilöllä subjektiivinen oikeus. Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia (VpA 5 ). 1 TAVOITE Kuljetuspalvelujen tavoitteena on edistää vaikeavammaisten henkilöiden omatoimista suoriutumista, tasa-arvoa ja toimintamahdollisuuksia. Kuljetuspalvelujen avulla vaikeavammaisille henkilöille turvataan kohtuulliset liikkumismahdollisuudet. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä ja ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia esteitä. Kyseinen yhdenvertaisuusperiaate merkitsee sitä, että vammaisella henkilöllä tulee olla tavanomaiset liikkumismahdollisuudet käytössä olevan kunnan liikenneverkoston puitteissa. Kuljetuspalvelu on tarkoitettu korvaamaan sellaista julkista joukkoliikennettä, joka ei ole vaikeavammaisen käyttäjän kannalta riittävän esteetöntä tai vamman/sairauden vuoksi omatoimisesti saavutettavaa. 2 VAMMAISPALVELULAIN TOISSIJAISUUS SUHTEESSA MUUHUN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Vammaisen henkilön liikkuminen toteutetaan ensisijaisesti osana esteetöntä julkista joukkoliikennettä. Julkisen joukkoliikenteen käyttöä on tarvittaessa tuettava ja täydennettävä sosiaalihuoltolain 23 :n 3 momentin mukaisilla liikkumisen tuen toteuttamistavoilla. Elleivät sosiaalihuoltolain mukaiset liikkumisen tuen toteuttamistavat ole vammaisen henkilön liikkumisen turvaamiseksi riittäviä ja sopivia, sovelletaan vammaispalvelulakia. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia siis järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Vammaispalvelulaki on näin ollen toissijainen muun lainsäädännön nojalla järjestettäviin palveluihin nähden. Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja ei saa käyttää terveydenhoidon, sairaanhoidon tai kuntoutuksen matkoihin, joiden korvaus perustuu sairasvakuutuslakiin tai korvaus näihin tulee vakuutusyhtiöltä. Näitä matkoja ovat esimerkiksi lääkäri-, hammaslääkäri-, laboratorio- ja terapiakäynnit, terveyden- ja sairaanhoitajan vastaanottokäynnit, apuvälineiden sovituskäynnit tai lääkärin määräämät tutkimus-, kuntoutus- ja hoitokäynnit. Päivähoito- ja peruskoulumatkat eivät myöskään kuulu vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalveluiden piiriin. Mikäli vakuutuslaitos suorittaa vammaiselle henkilölle Tapaturmavakuutuslain, Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain, Valtion viran- ja toimenhaltijain tapaturmakorvauksista annetun lain, Ammattitautilain, Sotilasvammalain, Liikennevakuutuslain, Potilasvahinkolain tai näitä vastaavan aikaisemman lain nojalla korvauksia ja kunta on antanut vammaiselle henkilölle samaan tarkoitukseen ja 3

samaan aikaan kohdistuvia VpL 8 ja 9 :ssä tarkoitettuja palveluja tai tukitoimia, siirtyy oikeus korvaukseen kunnalle siltä osin kuin vakuutuslaitoksen olisi tullut suorittaa korvausta kyseisistä palveluista. 3 KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja järjestetään ainoastaan vaikeavammaiselle henkilölle. Vammaispalveluasetuksen 5 :n mukaan kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Vaikeavammaisuutta arvioitaessa otetaan vamman/sairauden lisäksi aina huomioon hakijan elinympäristö ja -olosuhteet. Kuljetuspalvelun tarpeen tulee johtua vammasta tai sairaudesta, joista aiheutuvan haitan tulee olla pitkäaikainen (VpL 2 ). Pitkäaikaiseksi vammaksi tai sairaudeksi katsotaan pääsääntöisesti vähintään vuoden (1) kestävä tila. Kuljetuspalvelua ei myönnetä yleensä sairaudesta toipumisen ajaksi tai kuntoutusvaiheeseen. Ikääntymisestä aiheutuva toimintakyvyn aleneminen ei ole yksinomaan peruste vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun myöntämiselle. Mikäli kuljetuspalvelun tarve johtuu pelkästään ikääntymisestä aiheutuvista toimintarajoituksista, kuljetuspalvelun tarpeeseen tulee vastata sosiaalihuoltolain mukaisella kuljetuspalvelulla, mikäli asiakas täyttää muut Soiten hallituksen määrittämät myöntämisperusteet sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun osalta. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan vaikeavammaisen henkilön tulee saada laitoshoitoon kuuluvana palveluna tarvitsemansa kuljetuspalvelut sosiaalihuoltolain 24 :n ja sosiaalihuoltoasetuksen 11 :n mukaisesti. Mikäli laitoshoidossa olevalle vaikeavammaiselle henkilölle tällä tavoin toteutettavat kuljetukset eivät kuitenkaan ole sopivia tai riittäviä, tarpeen mukaiset kuljetukset voidaan järjestää VpL:n nojalla. Kuljetuspalveluhakemuksessa tulee selvittää yksilöidysti kuljetuspalveluiden tarve. Kuljetuspalvelun tarkoituksena on edistää vaikeavammaisen henkilön omatoimista suoriutumista. Mikäli henkilö ei kykene kuljetuspalvelun ja siihen liittyvän saattajapalvelun avullakaan omatoimisesti suoriutumaan niistä tavanomaisen elämän toiminnoista, joiden turvaamiseksi kuljetuspalvelua on haettu, ei oikeutta kuljetuspalveluun yleensä synny. 4 KULJETUSPALVELUN HAKEMINEN, PALVELUTARPEEN ARVIOINTI JA PÄÄTÖKSENTEKO 4.1 Hakeminen Kuljetuspalvelua haetaan kirjallisesti vammaispalvelun hakulomakkeella. Lomake on tulostettavissa Soiten internet-sivuilta osoitteesta http://soite.fi/sivu/hakemukset. Asiakkaan tulee liittää hakemuksensa tueksi lääkärinlausunto, josta tulee ilmetä vamma ja/tai sairaus, joka rajoittaa hänen liikkumismahdollisuuksiaan ja estää häntä käyttämästä liikkumisessaan julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuutonta vaikeutta. Lääkärinlausuntoon tulee sisältyä mahdollisimman laaja-alainen arvio hakijan liikkumiskyvystä ja siinä odotettavissa olevista muutoksista. Lääkärintodistuksen tulee yleensä olla laadittu alle puoli (1/2) vuotta sitten. Tarvittaessa asiakasta voidaan pyytää toimittamaan hakemuksensa liitteeksi muita asiantuntijalausuntoja kuten esimerkiksi fysioterapeutin lausunto. 4

Työ- tai opiskelumatkoja haettaessa hakijan tulee toimittaa hakemuksen liitteeksi työsopimus tai opiskelutodistus. Hakemusten palautusosoite on: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Vammaispalvelut Mariankatu 16-20 67200 Kokkola 4.2 Palvelutarpeen arviointi Kuljetuspalvelun saamisen edellytyksenä oleva vaikeavammaisuuden määrittely ei perustu pelkästään hakemuksen liitteeksi toimitettuun lääkärin tai muun asiantuntijan lausuntoon, vaan arvioinnissa otetaan huomioon vamman tai sairauden aiheuttamat toimintarajoitteet siinä ympäristössä ja elinolosuhteissa, joissa asiakas toimii. Asiakkaan luo tehdään kotikäynti palvelutarpeen arvioimiseksi, mikäli se ei ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää myös muilta asiakkaan kanssa työskenteleviltä viranomaisilta saatavaa tietoa asiakkaan tilanteesta asiakaslain (AsiakasL) 16-20 mukaisesti. Kuljetuspalvelujen tarvetta selvitettäessä arvioidaan asiakkaan mahdollisuudet käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä (esim. taksibussi) ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Huomioon otetaan myös asiakkaan kyky käyttää saattajan avulla joukkoliikennevälineitä. Lisäksi huomioidaan vamman/sairauden aiheuttama haitta suhteessa eri vuodenaikoihin (esim. talviajan kuljetuspalvelu) tai eri vuorokaudenaikoihin (esim. näkövammaiset). Asiakkaan kuljetuspalvelutarpeen arvioimiseksi asiakkaan kanssa voidaan tehdä koematka sen arvioimiseksi, aiheuttaako asiakkaan vamma tai sairaus hänelle kohtuuttoman suuria vaikeuksia käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Koematkan aikana tehtävään soveltuva ammattihenkilö matkustaa asiakkaan kanssa yhdessä joukkoliikennevälineellä. Tarkoituksena on arvioida, millaisia vaikeuksia matkan aikana ilmenee ja ovatko ne niin suuria, että joukkoliikenteen käyttäminen aiheuttaisi asiakkaalle kohtuuttomia vaikeuksia. Koematkan käyttäminen palvelutarpeen arviointikeinona on tarkoituksenmukaista silloin, kun muulla selvityksellä ei saada riittävän tarkkaa tietoa asiakkaan toimintakyvystä joukkoliikenteessä. Koematkaa ei tule tehdä, mikäli sillä ei ole merkitystä päätöksentekoon tai julkisen joukkoliikenteen käytön edellytysten selvittämiseksi. 4.3 Päätöksenteko Päätöksen asiakkaan oikeudesta vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun tekee vammaispalvelujen viranhaltija. Mikäli asiakkaalla katsotaan olevan oikeus kuljetuspalveluun, palvelu myönnetään hakemiskuukauden alusta alkaen. Päätös oikeudesta kuljetuspalveluun tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi, mikäli vamman laadun perusteella on ilmeistä, että kuljetuspalvelun tarve on pysyvä. Päätös voidaan tehdä perustellusta syystä myös määräaikaisesti voimassa olevaksi. Asiakas saa hakemukseensa kirjallisen viranhaltijapäätöksen, muutoksenhakuohjeen, kuljetuspalvelun näyttölipun sekä ohjeen kuljetuspalvelun käyttämisestä. 5

5 MATKATYYPIT, MATKOJEN LAAJUUS JA MATKAN OMAVASTUUOSUUS Vammaispalveluasetuksen (VpA) 4 :n perusteella kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. 5.1 Asiointi- ja vapaa-ajan matkat Kuljetuspalveluja on järjestettävä vammaispalvelulain tarkoittamalle vaikeavammaiselle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa vähintään kahdeksantoista (18) yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa (VpA 6 ). Kuljetuspalveluina suoritettavat asiointi- ja vapaa-ajan matkat on tarkoitettu siirtymiseen paikkoihin, joissa asiakas asioi, osallistuu harrastuksiin tai muuhun sosiaaliseen toimintaan. Kuljetuspalvelu on tarkoitettu henkilökuljetuksiin, eikä sitä voi käyttää pelkästään tavaroiden tai esineiden kuljettamiseen. Matkoja myönnetään vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukautta kohti tai tarpeen mukaan. Mikäli asetuksen tarkoittama vähimmäismäärä (18 yhdensuuntaista matkaa/kk) ei riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä liikkumisen tarvetta, asiakkaalla on oikeus hakea lisämatkoja ja hänen on perusteltava vammasta tai sairaudesta aiheutuva lisämatkojen tarve. Lisäedellytyksenä on, että kyse on tavanomaisiin elämäntoimintoihin kuuluvasta välttämättömästä liikkumistarpeesta. Mikäli matkoja myönnetään yli 18 matkaa kuukaudessa, edellyttää se aina yksilökohtaista harkintaa ja painavia perusteita. 5.2 Työ- ja opiskelumatkat Vammaispalveluasetuksen 6 :n mukaan kunnan on järjestettävä kuljetuspalvelut vaikeavammaiselle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömät työhön ja opiskeluun liittyvät matkat. Korvattavaksi tulee kuljetuspalveluista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. 5.2.1 Työmatkat Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua myönnetään välttämättömiin työmatkoihin todellisen tarpeen mukaisesti. Arvioitaessa työmatkoja koskevaa lähikuntaa on kiinnitettävä huomiota siihen, mikä on kuntalaisten tavanomainen työssäkäyntialue ja mihin lähikuntiin on tavanomaista tehdä työmatkoja kyseessä olevalta paikkakunnalta. Työllä tarkoitetaan työsuhteeseen perustuvan toiminnan lisäksi yritystoimintaa. Lähtökohtana työn tekemisessä on, että työnteolla mahdollistetaan vammaiselle henkilölle toimeentulon hankkiminen. Työnä ei pidetä esimerkiksi järjestötoimintaa tai muuta vastaavaa toimintaa, tällöin kyse on yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Kuljetuspalvelua ei myönnetä myöskään harrastusluontoiseen toimintaan ja vapaaehtoistyöhön. Työmatkalla tarkoitetaan pääsääntöisesti matkaa kotoa työpaikalle ja työpaikalta kotiin. Työmatkoina ei pidetä työntekijän tavanomaisiin työtehtäviin liittyviä työnantajan teettämiä matkoja esimerkiksi työpisteestä toiseen. Työpäivän aikana tapahtuvat, työntekoon liittyvistä siirtymistä johtuvat matkat ovat työnantajan määrättävissä olevia matkoja, joista työntekijä saa korvauksen työsopimuksen tai työehtosopimuksen mukaisesti palkkana, kilometrikorvauksena, oman auton käyttökorvauksena tai muulla tavoin. Kyseiset matkat kuuluvat työnantajan korvattaviksi. 6

Kuljetuspalvelua ei myönnetä loma-ajoille. Työmatkat myönnetään työsuhteen keston ajaksi tai enintään kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan. Hakemuksen liitteeksi on toimitettava kopio työsopimuksesta. Asiakkaan tulee ilmoittaa vammaispalveluun mahdollisista muutoksista työtilanteessaan. 5.2.2 Opiskelumatkat Kuljetuspalvelua myönnetään välttämättömiin opiskelumatkoihin. Opiskelumatkoina voidaan korvata vain sellaiseen opiskeluun liittyvät matkat, joka johtaa tutkinnon tai ammatin saavuttamiseen tai parantaa asiakkaan työllistymismahdollisuuksia. Opiskelumatkojen myöntäminen edellyttää, että hakija on oikeutettu vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun ja että matkat ovat välttämättömiä opintojen suorittamiseksi. Opiskelulla tarkoitetaan perusopetuksen jälkeistä opiskelua, kuten lukiota tai ammattiin tähtäävää opiskelua ammattioppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa ja yliopistossa ammatilliseen opiskeluun tähtäävä opiskelua työelämän valmiuksia kehittävää koulutusta valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta Kuljetuspalvelua ei myönnetä harrastusluonteiseen opiskeluun vaan näihin matkoihin tulee käyttää vapaa-ajan matkoja. Opiskeluna ei pidetä työssä tarvittavien taitojen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tarvittavia lyhytaikaisia kursseja. Opiskelumatkoja myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan. Kuljetuspalvelua myönnetään välttämättömiin opiskelumatkoihin yleensä kaksi (2) yhdensuuntaista matkaa opiskelupäivää kohden, eli matka kotoa oppilaitokseen ja oppilaitoksesta kotiin. Mikäli opiskelija joutuu opinnoissaan päivän aikana vaihtamaan toistuvasti opiskelupaikkaa, nämä matkat ovat mahdollista yksilöllisen harkinnan perusteella myöntää opiskelumatkoina. Kuljetuspalvelua ei myönnetä opiskelun loma-ajalle. Opiskelumatkoja hakevan asiakkaan tulee toimittaa vammaispalveluun todistus opinto-oikeudestaan ja lukujärjestys, jotta kuljetusten palvelukeskus pystyy järjestelemään kuljetukset ajoissa. Asiakkaan tulee ilmoittaa vammaispalveluun mahdollisista muutoksista opiskelutilanteessaan. 5.3 Kuljetuspalvelujen jaksotus Kuljetuspalvelumatkat myönnetään kuukausikohtaisesti. Asiakkaalla ei ole oikeutta siirtää käyttämättä jääneitä matkoja seuraaville kuukausille käytettäväksi. Mikäli asiakas ei käytä hänelle myönnettyjä matkoja, ovat mainitut matkat siltä kuukaudelta menetetty. 5.4 Oman auton vaikutus Vaikeavammaisten kuljetuspalvelupäätös perustuu vammaisen henkilön yksilölliseen tarpeeseen, vaikka hänellä olisi käytössään oma tai perheen auto. Oman auton käyttö ei suoranaisesti rajaa asiakkaan kuljetuspalveluoikeutta ilman tarpeesta lähteviä perusteita. Mikäli henkilön toimintarajoitteesta aiheutuva tuen tarve liikkumisessa tavanomaisen elämän toiminnoissa on runsasta ja jatkuvaluonteista, vammaiselle henkilölle voidaan vaihtoehtona kuljetuspalvelulle antaa käyttöön auto tai hänelle voidaan myöntää taloudellista tukea auton hankintaan. Mikäli vaikeavammainen henkilö on saanut käyttöönsä auton tai hänellä on käytössään auto, jonka hankintaan on saatu joko vammaispalvelulain mukaista avustusta tai autoverolain tarkoittama autoveronpalautusta, henkilöllä on oikeus saada vähintään kuusi (6) yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa vapaa-ajan toimintaan, sosiaaliseen osallistumiseen tai tavanomaiseen elämään kuuluvaan toimintaan, jollei tätä pienempi määrä riitä 7

turvaamaan välttämätöntä liikkumista. Kuljetuspalvelujen tarve on kuitenkin aina selvitettävä ja ratkaistava yksilöllisesti. Hakijan tulee antaa kuljetuspalvelua hakiessaan kirjallinen selvitys perheen/oman auton käytöstä sekä saamastaan päätöksestä koskien yhteiskunnallista tukea auton hankintaan. 5.5 Matkojen laajuus - lähikunta ja toiminnallinen lähikunta Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja voi tehdä oman asuinkunnan alueella sekä asuinkunnan maantieteelliseen lähikuntaan. Lähikuntana pidetään maantieteellisesti asuinkuntaan rajoittuvia rajakuntia. Lähikunta voidaan määritellä myös toiminnallisena lähikuntana, jolloin huomioidaan vammasta tai sairaudesta aiheutunut tarve sellaisiin palveluihin, joita ei ole saatavissa asuinkunnan tai asuinkuntaan rajoittuvien lähikuntien alueelta. Alla asuinkuntien määritellyt lähikunnat/toiminnallinen lähikunta, joihin vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun saajalla on matkustusoikeus: Asuinkunta Lähikunnat + toiminnallinen lähikunta Halsua: Kaustinen, Lestijärvi, Perho ja Veteli + Kokkola Kannus: Himanka, Kokkola, Sievi ja Toholampi + Kokkola Kaustinen: Halsua, Kokkola, Kruunupyy ja Veteli + Kokkola Kokkola: Halsua, Kalajoki, Kannus, Kaustinen, Kruunupyy, Luoto ja Toholampi Kruunupyy: Evijärvi, Kaustinen, Kokkola, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari ja Veteli + Kokkola Lestijärvi: Halsua, Kannus, Kinnula, Reisjärvi ja Toholampi + Kokkola Perho: Alajärvi, Halsua, Kaustinen, Kinnula, Kyyjärvi, Vimpeli ja Veteli + Kokkola Toholampi: Kannus, Kaustinen, Lestijärvi ja Sievi + Kokkola Veteli: Evijärvi, Halsua, Kaustinen, Kruunupyy, Lappajärvi, Perho ja Vimpeli + Kokkola Mikäli asiakkaalla on ohjeistuksesta poikkeavia tavanomaiseen elämään kuuluvia matkustustarpeita, otetaan asiakkaan esittämä yksilöllinen tarve huomioon kuljetuspalvelupäätöstä tehtäessä. 5.6 Matkan omavastuuosuus Asiakas maksaa matkasta omavastuuosuuden, joka määräytyy kuljetun kilometrimäärän mukaan ja on linja-autoliikenteen kulloinkin voimassaolevan vakiovuorotaksan suuruinen. Mikäli asiakkaalle on myönnetty saattajaoikeus, saattajalta ei peritä omavastuuosuutta. Saattajapalvelusta lisää kohdassa 7.3.4. 5.7 Olosuhteiden muutokset Kuljetuspalveluja saavan tai hänen asioitaan hoitavan henkilön on ilmoitettava välittömästi Soiten vammaispalveluihin kaikista kuljetuspalveluun liittyvistä muutoksista kuten toimintakyvyn muutoksista, muutosta toiselle paikkakunnalle, pitkäaikaishoitoon siirtymisestä tai kuljetuspalvelutarpeen lakkaamisesta. Vammaispalvelu arvioi, edellyttääkö muutos kuljetuspalvelupäätöksen tarkistamista. 6 JÄRJESTÄMISTAPA JA TOTEUTUS Vammaispalvelulain 8 :n 2 momentin mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Lähtökohtana on, ottaen huomioon 8

vammaispalvelulain 1 :ssä säädetyt lain tavoitteet, että vammaisilla henkilöillä olisi samankaltaiset, yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkumiseen kuin muillakin kuntalaisilla. Palvelun järjestäjällä on oikeus päättää kuljetuspalvelun järjestämistavasta harkitsemallaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Soiten henkilökuljetukset järjestetään ensisijaisesti yhdistelmäkuljetuksina. Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelujen järjestämisessä on riittävässä määrin otettava huomioon vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet liikkumiseen sekä yksilölliset vammasta tai sairaudesta aiheutuvat rajoitukset. 6.1 Asiakasprofiili ja matkojen yhdisteleminen Kuljetuspalveluasiakkaille tehdään palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä esiin nousseisiin kuljetuspalvelutarpeisiin ja viranhaltijapäätökseen perustuva asiakasprofiili kuljetusten palvelukeskuksen käyttämään tietojärjestelmään, joka täyttää tarvittavat tietosuojavaatimukset. Asiakasprofiilista käyvät ilmi asiakkaan perustiedot, päätöksen voimassaoloaika, myönnetty matkatyyppi ja matkojen määrä, kuljetuspalvelupalvelun käyttöalue, asiakkaan käytössä olevat apuvälineet, avustamisen tarve ja muut asiakkaan erityistarpeet. Tietoja käytetään ainoastaan kuljetusten suunnitteluun. Kuljetusten palvelukeskus yhdistelee samaan suuntaan samaan aikaan kulkevien asiakkaiden matkat lukuun ottamatta oman taksin käyttöoikeuden saaneita asiakkaita. Alle 18-vuotiaan yksinmatkustavan lapsen ja vaikeasti sairaan lapsen kuljetukset voidaan yhdistellä muihin lapsiasiakkaiden kuljetuksiin. 6.2 Matkan tilaaminen ja peruuttaminen 6.2.1 Matkan tilaaminen Soiten järjestämät vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelumatkat tilataan kuljetusten palvelukeskuksesta joko puhelimitse, tekstiviestitse tai sähköpostitse. Matka on tilattava hyvissä ajoin, viimeistään kaksi (2) tuntia ennen tarvittavaa kyydin tuloaikaa. Kuljetuksen toteuttamisessa huomioidaan kuitenkin kuljetuksen tilaajan maantieteellinen sijainti, autojen saatavuus ja soveltuvuus asiakkaan kuljetustarpeeseen. Kuljetus voidaan toteuttaa myös aiemmin, mikäli ao. kuljetus voidaan yhdistää toiseen olemassa olevaan saman suunnan kuljetukseen. Asiakas voi tilata samassa yhteydessä paluukuljetuksen, mikäli kuljetuksen paluuaika on tiedossa. Jos kuljetusta ei voi tilata etukäteen, kuljetusten palvelukeskus järjestää soveltuvan kuljetuksen mahdollisimman pian tilauksen vastaanottamisesta. Kun asiakkaan kuljetuksella on ehdoton perilläoloaika, esimerkiksi juna- tai linja-autoon liittyvien jatkoyhteyksien vuoksi, matka tulee tilata hyvissä ajoin ja asiakkaan tulee ilmaista ehdoton perilläoloaika tilausta tehdessään. Kuljetus on tilattava mieluiten jo edellisenä päivänä mutta kuitenkin viimeistään kaksi (2) tuntia ennen tarvittavaa kyydin tuloaikaa. Ehdotonta perillä oloajan vaadetta ei voi käyttää aiheettomasti, esimerkiksi ostoksilla käyntiin. 6.2.2 Tilatun matkan peruuttaminen Asiakkaan on ilmoitettava puhelimitse kuljetuksen peruuntumisesta viipymättä kuljetusten palvelukeskukseen. Ilmoittaminen on tärkeää, jotta autoa ei lähetetä turhaan tilattuun kohteeseen. Mikäli asiakas ei peruuta matkaa viimeistään 30 minuuttia ennen sovittua matkan alkua, asiakkaalta kuluu yksi (1) matkaoikeus. 6.3 Pysähdykset 9

Asiakkaalla on yhdensuuntaisen matkan aikana oikeus yhteen (1) matkan varrella olevaan korkeintaan kymmenen minuutin (10 min) maksuttomaan pysähdykseen. Pysähdyksestä on ilmoitettava matkaa tilattaessa. Asiakas maksaa sallitun pysähdyksen ylittävän ajan. 6.4 Erillisoikeudet Kuljetukseen liittyviä erillisoikeuksia voidaan myöntää hakemuksen perusteella yksilöllistä harkintaa käyttäen. Hakemuksessa tulee esittää tarkat, yksilökohtaiset perustelut erillisoikeuden saamiseksi. Hakemuksen erillisoikeuksista käsittelee kuljetuspalvelupäätöksiä tekevä vammaispalvelun viranhaltija. 6.4.1 Pyörätuolikuljetusajoneuvon käyttöoikeus ja avustamis- sekä saattolisäkorvaukset Asiakkaalla on oikeus käyttää pyörätuolikuljetuksiin varusteltua ajoneuvoa (esteetön ajoneuvo tai invataksi), mikäli hän ei vammansa johdosta kykene käyttämään tavallista taksia tai siirtymään tavalliseen taksiin kuljettajan avustamana. Pyörätuolikuljetuksiin soveltuvan ajoneuvon käyttöoikeudesta tehdään kirjallinen päätös. Ao. ajoneuvon kuljettajalle maksetaan avustamislisä kuljetuksista, jossa kuljetettava henkilö liikkuu pyörätuolilla, joka kiinnitetään ajoneuvoon neljällä hihnalla ja lannevyöllä auton runkoon (Standardin SFS5912 ja tieliikennelaki 88 c ). Lisäksi kuljettaja hakee tarvittaessa kuljetettavan asiakkaan ja hänen apuvälineensä/tavaransa lähtöpaikasta sekä määränpäässä saattaa asiakkaan tavaroinensa asuntoon. Saattolisään oikeuttavat työt tilataan kuljettajalta jokaisen kuljetuksen yhteydessä erikseen ja saattolisäkorvaus maksetaan sellaisista kuljetuksista, joissa kuljetettava henkilö ei kulje pyörätuolilla, mutta muutoin tarvitsee em. apua kulkemisensa tueksi. Ajanjaksolta, jolta maksetaan avustamis- tai saattolisäkorvaus, ei kuljettajalle makseta odotusajan korvausta. 6.4.2 Oman taksin käyttöoikeus Asiakkaalle voidaan myöntää oikeus oman taksin käyttöön, mikäli oman taksin käyttö on asiakkaan vaikeavammaisuuden vuoksi perusteltua. Oman taksin käyttöön katsotaan olevan oikeutettu asiakas, jonka vaikeavammaisuus estää hänen osallistumisensa yhdisteltyyn kuljetukseen. 6.4.3 Saattajapalvelu Saattamisella tarkoitetaan välittömästi ennen matkaa, matkan aikana ja välittömästi matkan jälkeen tapahtuvaa avustamista. Asiakkaalla on oikeus saattajapalveluun, mikäli hän tarvitsee toisen henkilön apua niin paljon, että kuljettajan antama apu ei ole riittävä (terveydentilasta johtuva peruste). Asiakkaan tulee hakea erikseen oikeutta saattajapalveluun ja esittää perustelut saattajan tarpeelle. Palvelutarpeen arvioinnin jälkeen vammaispalvelun viranhaltija tekee päätöksen asiakkaan oikeudesta saattajapalveluun. Mikäli asiakkaalle myönnetään oikeus saattajapalveluun, saattaja voi olla maksutta mukana kuljetuksessa. Saattajana voi toimia henkilö, joka ei ole itse kuljetuspalvelun saaja ja on kykenevä toimimaan saattajana. 6.5 Väärinkäytökset Soitella on oikeus seurata asiakkaalle myönnetyn kuljetuspalvelun järjestämistä ja käyttöä lain ja soveltamisohjeen edellyttämällä tavalla. Näyttölippu (paperinen tai sähköinen) on asiakkaan henkilökohtainen maksuväline, eikä sitä saa luovuttaa toisen henkilön käyttöön tai hallintaan. Jos kuljetuspalveluja tai näyttölippua käytetään ohjeiden vastaisesti, on seurauksena kuljetuspalveluoikeuden keskeyttäminen tai lakkauttaminen sekä mahdolliset rikosoikeudelliset toimenpiteet. Väärinkäytösten ilmetessä asiakkaalta peritään takaisin ohjeiden vastaisten tai vilpillisen toiminnan seurauksena korvatut matkakustannukset. Mikäli näyttölippu katoaa, asiakkaan tulee ilmoittaa siitä välittömästi Soiten vammaispalveluun. Soite perii asiakkaalta uuden näyttölipun toimittamisesta 10 euron maksun. 10

11