VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN KULJETUSPALVELUA KOSKEVA SOVELTAMISOHJE ALKAEN

Transkriptio

1 1 JOENSUUN KAUPUNKI Joensuu Kontiolahti Outokumpu sote-yhteistoiminta-alue VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN KULJETUSPALVELUA KOSKEVA SOVELTAMISOHJE ALKAEN Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista säädetyn lain (VpL) 8 :n nojalla kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalveluasetuksen (VpA) 4 :n perusteella kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin ja siihen on laissa mainitut edellytykset täyttävällä vaikeavammaisella henkilöllä subjektiivinen oikeus. Kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia (VpA 5 ). 1 TAVOITE Kuljetuspalvelujen tavoitteena on edistää vaikeavammaisten tasa-arvoa ja toimintamahdollisuuksia. Kuljetuspalvelujen avulla vaikeavammaisille henkilöille turvataan kohtuulliset liikkumismahdollisuudet. 2 TOISSIJAISUUS SUHTEESSA MUUHUN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Eli vammaispalvelulaki on toissijainen muun lainsäädännön nojalla järjestettäviin palveluihin nähden. Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja ei saa käyttää terveydenhoidon, sairaanhoidon tai kuntoutuksen matkoihin, joiden korvaus perustuu sairasvakuutuslakiin tai korvaus tulee vakuutusyhtiöltä. Näitä matkoja ovat esimerkiksi lääkäri, laboratorio- ja terapiakäynnit, apuvälineiden sovituskäynnit esimerkiksi Respectassa tai lääkärin määräämät tutkimus ja hoitokäynnit. Päiväkoti- ja peruskoulumatkat eivät myöskään kuulu kuljetuspalveluiden piiriin. Lisäksi VpL 15 :n mukaan, jos vakuutuslaitoksen tulee suorittaa vammaiselle henkilölle: Tapaturmavakuutuslain Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain Valtion viran- ja toimenhaltijain tapaturmakorvauksista annetun lain Ammattitautilain Sotilasvammalain Liikennevakuutuslain Potilasvahinkolain

2 tai näitä vastaavan aikaisemman lain nojalla korvauksia ja kunta on antanut vammaiselle henkilölle samaan tarkoitukseen ja samaan aikaan kohdistuvia VpL 8 ja 9 :ssä tarkoitettuja palveluja tai tukitoimia, siirtyy oikeus korvaukseen kunnalle siltä osin, kuin vakuutuslaitoksen olisi tullut suorittaa korvausta kyseisistä palveluista. Edellä mainituissa tilanteissa on siis aina tehtävä perintäpäätös asiakkaan vakuutusyhtiölle. 2 3 MYÖNTÄMISEN PERUSTEET Kunnan velvollisuudesta järjestää vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalveluita niihin liittyvine saattajapalveluineen on säädetty vammaispalvelulain 8 :n 2 momentissa. Kuljetuspalveluiden sisällöstä, laajuudesta ja järjestämisestä on erikseen säädetty vammaispalveluasetuksessa. Vammaispalveluasetuksen 5 :ssä säädetään, että kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalvelu on tarkoitettu korvaamaan sellaista julkista joukkoliikennettä, joka ei ole vaikeavammaisen käyttäjän kannalta riittävän esteetöntä tai omatoimisesti saavutettavaa. Kuljetuspalvelu voidaan toteuttaa myös yhdistelemällä matkojenyhdistelykeskuksen tuottamia kuljetuksia. Vammaispalvelulain perusteella myönnetään kuljetuspalveluja vain vaikeavammaisille henkilöille. Vaikeavammaisuutta arvioitaessa otetaan vamman lisäksi aina huomioon hakijan elinympäristö ja -olosuhteet. Kuljetuspalvelun tarpeen tulee johtua vammasta tai sairaudesta, joista aiheutuva haitta on pitkäaikainen (VpL 2 ). Pitkäaikaiseksi vammaksi tai sairaudeksi katsotaan pääsääntöisesti vähintään vuoden kestävä tila. Kuljetuspalvelua ei myönnetä yleensä sairaudesta toipumisen ajaksi tai kuntoutusvaiheeseen. Pelkästään ikääntymisestä johtuvat toimintarajoitteet ja liikkumisen vaikeudet eivät ole vaikeavammaisuutta. Ikääntymisestä aiheutuva toimintakyvyn aleneminen ei ole riittävä syy vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun myöntämiselle. Ikääntymisestä aiheutuvien toimintarajoitusten perusteella voidaan myöntää sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua, mikäli muut Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan määrittämät myöntämisperusteet täyttyvät. Kuljetuspalvelun tarpeen arviointi Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelupäätöksen tekee vammaispalvelujen viranhaltija. Päätös tehdään asiakkaan hakemuksen perusteella. Päätöksenteon tueksi tarvitaan lääkärintodistus, josta tulee ilmetä vamma ja/tai sairaus, joka rajoittaa hakijan liikkumismahdollisuuksia ja estää häntä käyttämästä liikkumisessaan julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuutonta vaikeutta. Lääkärintodistukseen tulee sisältyä mahdollisimman laaja-alainen arvio hakijan liikkumiskyvystä ja siinä odotettavissa olevista muutoksista. Lääkärintodistuksen tulee yleensä olla alle vuosi sitten laadittu. Tarvittaessa voidaan pyytää lisäksi fysioterapeutin konsultaatiolausunto. Kuljetuspalvelun saamisen edellytyksenä oleva vaikeavammaisuuden määrittely ei perustu pelkästään lääkärin tai muun asiantuntijan arvioon, vaan arvioinnissa otetaan huomioon vamman tai sairauden aiheuttamat toimintarajoitteet siinä ympäristössä ja elinolosuhteissa, joissa asiakas toimii. Arviointia varten asiakas tavataan. Asiakkaan kotiin tehdään kotikäynti, mikäli se ei ole ilmeisen tarpeetonta. Arvioinnin yhteydessä haastatellaan asiakasta tai tarvittaessa hänen edunvalvojaansa tai muuta hänen asioitaan hoitavaa henkilöä. Arvioinnissa voidaan myös hyödyntää muilta asiakkaan kanssa työskenteleviltä

3 3.1 Matkojen määrä viranomaisilta saatavaa tietoa asiakkaan tilanteesta AsiakasL mukaisesti. Kokonaisarviossa selvitetään miten edellä mainituista syistä johtuvia, asiakkaan liikkumisessa esiintyviä haittoja voidaan vähentää kuljetuspalvelujen avulla. Kuljetuspalveluja on järjestettävä vammaispalvelulain tarkoittamalle vaikeavammaiselle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään kahdeksantoista (18) yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa (VpA 6 ). Työ- ja opiskelumatkat myönnetään hakemuksen perusteella todellisen tarpeen mukaan. Mikäli vaikeavammainen henkilö hakee matkoja enemmän kuin asetuksen tarkoittama vähimmäismäärä (18 yhdensuuntaista matkaa/kk), on hänen pystyttävä perustelemaan vammasta tai sairaudesta aiheutuva lisämatkojen tarve. Lisäedellytyksenä on, että kyse on tavanomaisiin elämäntoimintoihin kuuluvasta välttämättömästä liikkumistarpeesta. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset (VpA 4 ). 3 4 MYÖNNETTÄVÄT MATKAT 4.1 Työ- ja opiskelumatkat Kuljetuspalvelua myönnetään välttämättömiin työ- ja/tai opiskelumatkoihin. Työ- ja/tai opiskelumatkalla tarkoitetaan pääsääntöisesti matkaa kotoa työ- tai opiskelupaikalle ja takaisin kotiin. Opiskelumatkoja myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan. Mikäli opiskelija joutuu opinnoissaan päivän aikana vaihtamaan toistuvasti opiskelupaikkaa, nämä matkat on mahdollista yksilöllisen harkinnan perusteella myöntää opiskelumatkoina. Työpäivän aikana tapahtuvat, työntekoon liittyvistä siirtymistä johtuvat matkat kuuluvat työnantajan korvattaviksi. Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja voi tehdä asuinkunnan alueella tai asuinkuntaan maantieteellisesti rajoittuviin lähikuntiin. Kuljetuspalvelua myönnetään välttämättömiin työ-/opiskelumatkoihin yleensä kaksi yhdensuuntaista matkaa työ-/opiskelupäivää kohden. Työmatkat myönnetään työsuhteen keston ajaksi tai enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hakemuksen liitteeksi on toimitettava kopio työsopimuksesta. Opiskelumatkoja hakeva asiakas toimittaa todistuksen opinto-oikeudestaan ja opintojen etenemisestä lukuvuosittain sekä lukujärjestys, jotta MYK:ssä pystytään ajoissa järjestelemään kuljetukset. Opiskeluksi katsotaan perusopetuksen jälkeinen opiskelu, joka tähtää tutkintoon tai johtaa ammattipätevyyden suorittamiseen esimerkiksi: - lukion suorittaminen - opiskelu ammattioppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa ja yliopistossa sekä - opiskelu, jolla tuetaan integroitumista ja tai valmentaudutaan ammatillisiin opintoihin - työvoimaviranomaisten järjestämä koulutus. Opiskelumatkojen myöntäminen edellyttää, että hakija on vaikeavammainen kuljetuspalvelujen suhteen ja että matkat ovat välttämättömiä opintojen suorittamiseksi.

4 Loma-ajalle työ- tai opiskelumatkoja ei myönnetä. Niin ikään harrastustoimintaan ja vapaaehtoistyöhön ei voi saada työ- tai opiskelumatkoja. Asiakkaan tulee tiedottaa mahdollisista muutoksista työ- tai opiskelutilanteissa. 4.2 Asiointi- ja vapaa-ajan matkat Kuljetuspalveluina suoritettavat vapaa-ajan matkat on tarkoitettu siirtymiseen paikkoihin, joissa asiakas asioi, osallistuu harrastuksiin tai muuhun sosiaaliseen toimintaan. Kiertoajelu ilman asiointikohdetta ei ole kuljetuspalvelua, jota kunnan pitää järjestää. Kuljetuspalvelu on tarkoitettu henkilökuljetuksiin, eikä sitä voi käyttää pelkästään tavaroiden tai esineiden kuljettamiseen. Matkoja myönnetään vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukautta kohti. Mikäli matkoja myönnetään yli 18 matkaa kuukaudessa, edellyttää se aina yksilökohtaista harkintaa ja painavia perusteita. Edellytyksenä on myös se, että kyse on tavanomaisiin elämäntoimintoihin kuuluvasta välttämättömästä liikkumistarpeesta. 4.3 Olosuhteiden muutokset Kuljetuspalveluja saavan tai hänen asioitaan hoitavan henkilön henkilön on ilmoitettava Joensuun kaupungin vammaispalveluihin kaikista kuljetuspalveluun liittyvistä muutoksista, esimerkiksi toimintakyvyn muutokset, muutto kaupungin sisällä, muutto toiselle paikkakunnalle tai pitkäaikaishoitoon siirtyminen. Jos muutokset edellyttävät, kuljetuspalvelupäätöstä tarkastetaan ja asiakasprofiiliin tehdään tarvittavat muutokset. Kun asiakkaan kuljetuspalveluiden tarve on lakannut, kuljetuspalvelupäätös lakkautetaan. 4 5 JÄRJESTÄMISTAPA JA TOTEUTUS 5.1 Järjestämistapa VpL 8 :n 2 momentin mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Vammaispalvelulaki ei sääntele sitä, kuinka kuljetuspalvelut on järjestettävä. Lähtökohtana on, ottaen huomioon vammaispalvelulain 1 :ssä säädetyt lain tavoitteet, että vammaisilla henkilöillä olisi samankaltaiset, yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkumiseen kuin muillakin kuntalaisilla. Kunnalla on oikeus järjestää palvelu (kuljetukset) harkitsemallaan tarkoituksenmukaisella tavalla, esimerkiksi taksikuljetuksina, kutsutaksikuljetuksina, palvelulinjoja käyttäen tai matkojenyhdistelykeskusten avulla. Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelujen järjestämisessä on kuitenkin riittävässä määrin otettava huomioon vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet liikkumiseen sekä yksilölliset sairaudesta tai vammasta aiheutuvat rajoitukset. Mikäli valittu järjestämistapa ei tosiasiassa sovellu vammasta, sairaudesta tai kuljetustarpeesta johtuen tietylle vaikeavammaiselle henkilölle, kuljetuspalvelu on tässä erityistapauksessa järjestettävä yksilöllisesti. 5.2 Pohjois-Karjalan matkojenyhdistelykeskus (MYK) Joensuun kaupungin järjestämät vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelumatkat tilataan pääsääntöisesti Pohjois-Karjalan matkojenyhdistelykeskuksesta (MYK) lukuun ottamatta ohitilausoikeuden saaneita

5 asiakkaita. MYK yhdistelee samaan suuntaan samaan aikaan kulkevien asiakkaiden matkoja. Kuljetuspalveluasiakkaille tehdään hakemuksen käsittelyn yhteydessä esille tulleiden tietojen perusteella asiakasprofiili MYK:n käyttämään tietojärjestelmään. Asiakasprofiilista käyvät ilmi asiakkaan henkilötiedot, apuvälineet, avustamisen tarve, kommunikoinnin erityispiirteet, päätöksen voimassaoloaika, myönnettyjen matkojen määrä ja kuljetuspalvelun käyttöalue. Kuljetuspalvelumatkan voi tilata puhelimitse, tekstiviestillä tai internetin kautta sähköpostilla. Paluumatkan voi tilata samalla kertaa, mikäli paluuaika on tiedossa. Jos matkaa ei voi tilata etukäteen, matkojenyhdistelykeskus järjestää soveltuvan kuljetuksen mahdollisimman pian tilauksen vastaanottamisesta. Kuljetuspalvelumatkojen tilaamisesta laaditaan erillinen asiakasohje, joka voi muuttua ajan myötä. Asiakasohjeet postitetaan asiakkaille. Ohjeet on löydettävissä myös vammaispalvelujen nettisivuilta. 5 6 KULJETUSPALVELUN HAKUMENETTELY, PÄÄTÖKSENTEKO JA ASIAKASMAKSU 6.1 Haku Kuljetuspalvelua haetaan kirjallisesti vammaispalvelun hakulomakkeella. Lomaketta voi tilata postitettavaksi vammaispalvelusta tai tulostaa sen internetistä Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sivuilta osoitteesta: Hakemukseen liitetään alle vuoden vanha lääkärinlausunto sekä tarvittaessa työsopimus tai opiskelutodistus ko. matkoihin. 6.2 Päätöksenteko ja muutoksenhaku 6.3 Asiakasmaksu Päätöksen asiassa tekee vammaispalvelujen viranhaltija. Kuljetuspalvelu myönnetään ensisijaisesti määräajaksi. Päätös tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi vapaa-ajan, asiointi- ja virkistysmatkojen osalta, mikäli vamman laadun perusteella on ilmeistä, että kuljetuspalvelun tarve on pysyvä. Asiakas saa hakemukseensa kirjallisen päätöksen, muutoksenhakuohjeen ja ohjeen matkojen tilaamisesta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen mukaisesti asiakas maksaa matkojen omavastuuosuuden kuljettajalle. Omavastuuosa määräytyy kuljetun kilometrimäärän mukaan ja on linja-autoliikenteen kulloinkin voimassaolevan vakiovuorotaksan suuruinen. Autoilija laskuttaa Joensuun kaupunkia omavastuuosuuden ylittävältä osin. Saattajalta ei peritä omavastuuta, mikäli asiakkaalle on myönnetty saattajaoikeus. Yksi samassa taloudessa asuva perheenjäsen (saattajan lisäksi, jos on saattajaoikeus) voi kulkea asiakkaan tilaamassa kyydissä maksamalla omavastuuosuuden. Mikäli kyytiin tulee useampia samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä, peritään heiltä maksu normaalin taksitaksan mukaan.

6 Muut kuin samassa taloudessa asuvat henkilöt maksavat kyydistä normaalin taksitaksan mukaan. Esimerkki: Asiakkaan kanssa samaan kyytiin tulee saattajan lisäksi lapsenlapsi, joka ei asu samassa taloudessa. Maksu kyydistä jakautuu siten, että asiakas maksaa omavastuuosuuden, saattajalta ei maksua peritä. Asiakkaan lapsenlapselta peritään 1/3 taksimittarin mukaisesta kokonaishinnasta. 6 7 ERITYISKYSYMYKSIÄ 7.1 Alueelliset rajat 7.2 Pysähdykset Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja voi tehdä Joensuun kaupungin alueella tai Joensuuhun maantieteellisesti rajoittuviin lähikuntiin. Lähikuntia ovat Liperi, Kontiolahti, Ilomantsi, Lieksa, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Lähikuntiin suuntautuvat matkat voivat ulottua pääsääntöisesti korkeintaan 75 kilometrin etäisyydelle lähtöosoitteesta. Mikäli asiakkaalla on ohjeistuksesta poikkeavia tavanomaiseen elämään kuuluvia matkustustarpeita, otetaan asiakkaan esittämä yksilöllinen tarve huomioon kuljetuspalvelupäätöstä tehtäessä. Kunta korvaa kuljetuspalvelumatkoista vain kohtuulliset kustannukset. Kontiolahden lähikuntia ovat Joensuu, Liperi, Lieksa, Juuka ja Polvijärvi. Outokummun lähikuntia ovat Polvijärvi, Kaavi, Tuusniemi, Heinävesi, Liperi. Lisäksi outokumpulaiset voivat käyttää vaikeavammaisten kuljetuspalvelua Joensuun kaupungin ruutukaava-alueelle yksilölliseen harkintaan perustuen kaksi yhdensuuntaista matkaa/kk. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien kuljetuspalvelu Pääsääntöisesti pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan vaikeavammaisen henkilön tulee saada laitoshoitoon kuuluvana palveluna myös tarvitsemansa kuljetuspalvelut sosiaalihuoltolain 24 :n ja sosiaalihuoltoasetuksen 11 :n mukaisesti. Mikäli laitoksessa asuvalle vaikeavammaiselle henkilölle tällä tavoin toteutettavat kuljetukset eivät kuitenkaan ole saajalleen sopivia tai riittäviä, tarpeen mukaiset kuljetukset voidaan järjestää VpL:n nojalla. Hakemuksessa tulee selvittää yksilöidysti kuljetuspalveluiden tarve (esim. kotilomat). Yksisuuntaiseen matkaan voi sisältyä yksi asiakkaan matkan varrella oleva lyhyt pysähdys. Pysähdyspaikan on oltava suunnitellun reitin varrella. Asiakkaan tulee ilmoittaa matkaa tilatessaan tarvitsemansa pysähdys, esimerkiksi pysähdys pankkiautomaatille. Asiakasohjeessa on kuvattu pysähdyksen säännöt. Asiakasohjeen salliman odotuksen ylittävän ajan asiakas maksaa itse. 7.3 Saattajan/avustajan ja muiden mukana kulkevien matkat Saattamisella tarkoitetaan välittömästi ennen matkaa, matkan aikana ja välittömästi matkan jälkeen tapahtuvaa avustamista. Saattajapalveluja on järjestettävä, jos henkilö tarvitsee toisen henkilön apua niin paljon, että taksin tai invataksin kuljettajan antama apu ei ole riittävä (terveydentilasta johtuva peruste). Asiakkaan mukana maksutta voi kulkea yksi sellainen henkilö saattajana/avustajana, joka itse ei ole kuljetuspalvelun saaja ja on kykenevä toimimaan saattajana. Kuljetuspalveluasiakkaan kanssa samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet voivat matkustaa kuljetuspalveluasiakkaan mukana. Perheenjäsenet maksavat liikenne- ja viestintäministeriön taksa-asetuksen 1-taksan ja ko. matkustajien

7 määrään perustuvan taksaluokan välisen erotuksen matkan hinnasta. Asiaa kuvataan tarkemmin soveltamisohjeiden kohdassa 6.3. Erityistapauksissa taksinkuljettaja voi tarvittaessa toimia saattajana enintään 30 minuuttia. Viranhaltijapäätöksessä ilmoitetaan, mitä tarkoitusta varten asiakkaalla on oikeus käyttää taksinkuljettajaa saattajana Tilatun matkan peruuttaminen Matkan peruuntumisesta on ilmoitettava viipymättä Matkojenyhdistely-keskukseen. Ilmoittaminen on tärkeää, jotta autoa ei lähetetä turhaan. Ellei asiakas peruuta matkaa viimeistään 30 minuuttia ennen sovittua matkan alkua, asiakkaalta kuluu yksi matkaoikeus ja hänen tulee korvata kyydistä autoilijalle mahdollisesti aiheutuneet ylimääräiset kustannukset. 7.5 Ehdoton perillä oloaika 7.6 Erillisoikeudet Kun asiakkaan kyydillä on ehdoton perillä oloaika, esimerkiksi juna- tai linja-autoon liittyvien jatkoyhteyksien vuoksi, matka tulee tilata hyvissä ajoin. Kyyti on tilattava mieluiten jo edellisenä päivänä tai viimeistään tuntia ennen tarvittavaa kyydin tuloaikaa. Ehdotonta perillä oloajan vaadetta ei voi käyttää aiheettomasti, esimerkiksi ostoksilla käyntiin. Erillisoikeuksia voidaan myöntää hakemuksen perusteella yksilöllistä harkintaa käyttäen. Hakemuksessa tulee esittää tarkat, yksilökohtaiset perustelut erillisoikeuden saamiseksi. Hakemuksen käsittelee kuljetuspalvelupäätöksiä tekevä vammaispalvelun viranhaltija. Päätöksenteossa on noudatettava yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Ohitilausoikeus: Ohitilausoikeuden saanut asiakas saa tilata kyydin suoraan valitsemaltaan kilpailutuksessa hyväksytyltä autoilijalta. Asiakkaalle voidaan myöntää ohitilausoikeus yksilöllistä harkintaa käyttäen. Ohitilausoikeus voidaan myöntää asiakkaalle, joka tarvitsee yksilölliseen avustamiseensa, terveyteensä tai kommunikaatioonsa liittyen erityistä osaamista kuljetuspalvelussa. Asiakas itse arvioi yksilöllisiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuvat autoilijat huomioiden lähialueen taksit (sopimusautoilijat). Mikäli asiakas hakee ohitilaustaksina invataksia, tulee asiakkaalla olla invataksioikeus. Yksilöllisen avustamisen syitä voivat olla esimerkiksi vaikea-asteiseen reumaan tai ataksiaan liittyvät yksilölliset avustamisen tarpeet, vaikeasti näkövammaisten avustamiseen liittyvät erityistarpeet, vaikeat epilepsiat tai kehitysvammaisuuteen liittyvät erityistarpeet. Terveydentilaan liittyviä erityissyitä ovat esimerkiksi vaikeat neuropsykologiset oireet tai vaikeat etenevät sairaudet. Kommunikaatioon liittyvät erityissyyt ilmenevät puheentuottamiseen tai ymmärtämiseen liittyvinä vaikeuksina. Ohitilausoikeutta haetaan kirjallisesti. Hakemuksessa on määriteltävä kolme sopimusautoilijaa, joille ohitilaus halutaan. Hakemukseen tehdään kirjallinen päätös. Päätökseen lisätään muutoksenhakuosoitus. Matkojenyhdistelykeskuksesta ilmoitetaan valituille autoilijoille, että asiakkaalla on ohitilausoikeus. Silloin, kun asiakas hakee ja hänelle myönnetään ohitilausoikeus, hän myös sitoutuu tilaamaan kuljetuspalvelunsa itse.

8 Mikäli asiakas ei saa kyytiä ohitilausoikeutta koskevilta autoilijoilta, hän tilaa kyytinsä ns. tolppakyytinä. Asiakas maksaa tällöin matkan päätyttyä omavastuuosuuden, jos kyseessä on kaupungin kanssa sopimuksen tehnyt autoilija. Mikäli kuljetus ei ole sopimusautoilijan tekemä, joutuu asiakas maksamaan kyytinsä kokonaisuudessaan itse ja voi periä omavastuuosuuden ylittävän osan vammaispalveluista jälkeenpäin. Ohitilauksen saaneella autoilijalla on velvollisuus välittömästi tilauksen saatuaan ilmoittaa se MYK:iin mahdollista kuljetusten yhdistelyä varten. MYK:ssä on asiakkaan yksilöllistä kuljetusta varten tarvittavat asiakkaan itsensä antamat tiedot. Asiointiaika ja kuljettaja saattajana Hakemuksen perusteella viranhaltija voi myöntää asiakkaalle erillisoikeuden käyttää asiointiaikaa kuljetuspalvelumatkoillaan. Asiointiaika tarkoittaa aikaa, jolloin asiakas asioi taksin odottaessa. Tarvittaessa kuljettaja voi avustaa asiakasta asiointikäynnillä. Viranhaltijapäätöksessä ilmoitetaan tarkasti, kuinka monella kuljetuspalvelumatkalla ja mitä tarkoitusta varten asiakkaalla on oikeus asiointiaikaan ja/tai käyttää kuljettajaa saattajana. Päätökseen lisätään muutoksenhakuosoitus. Asiakkaan on ilmoitettava kyytiä tilatessaan, mikäli tarvitsee asiointiaikaa. Matkojenyhdistelykeskus ilmoittaa asiointiajasta autoilijalle tilauksen yhteydessä. Asiointiaikaa ei voi käyttää yhdensuuntaisella matkalla. Mikäli asiakas käyttää asiointiaikaa, kuluu asiakkaalta aina kaksi matkaoikeutta. Asiointiaika on enintään 45 minuuttia. 7.7 Oman auton vaikutus 7.8 Muut ohjeet 7.9 Ongelmatilanteet Vaikeavammaisten kuljetuspalvelupäätös tulee aina perustua vammaisen henkilön yksilölliseen tarpeeseen, vaikka hänellä olisi oma tai perheen auto käytössä. Mikäli henkilö on saanut käytössään olevaan autoon yhteiskunnalta taloudellista tukea (autoveron palautus, autoavustus tms.), auton käyttö voi vähentää myönnettävän kuljetuspalvelun määrää. Siksi hakijan tulee antaa kirjallinen selvitys perheen/oman auton käytöstä kuljetuspalveluhakemuksen yhteydessä. Kuljetuspalvelu ei ole tarkoitettu tavarakuljetukseen, jossa asiakas ei ole mukana. Asiakkaalla voi olla kuljetuksessa mukana välttämättömät apuvälineet sekä tarvittavat muut tavarat (esim. ostoskassi, matkalaukku, lastenrattaat). Esim. huonekaluja, isoja kodinkoneita tai tilaa vieviä rakennustarvikkeita ja muuttolaatikoita ei kuljetuspalvelulla saa kuljettaa. Tällaiset kuljetukset on asiakkaan maksettava kokonaan itse. Kuljettaja kantaa autoon tai autosta määränpäähän sellaiset tavarat, jotka hän pystyy viemään sisälle samalla, kun saattaa asiakasta. Lisäksi kuljettajan tulee huolehtia perille myös mukana olevat ylimääräiset apuvälineet. Akuuteissa ja / tai yllättävissä tilanteissa, esimerkiksi jos tilattu kyyti ei ole saapunut sovittuna aikana asiakkaan tulee ottaa yhteyttä MYK:n numeroon Puhelut yhdistyvät maanantaista perjantaihin klo matkojenyhdistelykeskukseen ja muuna aikana Taksi Itä-Suomeen. Ohitilausoikeuden omaavat asiakkaat varmistavat kyytiin liittyvät asiat suoraan autoilijan kanssa. Mikäli kuljetuspalveluissa ilmenee muita ongelmia esimerkiksi matka-aikaan, kuljettajan ammattitaitoon tai käytökseen liittyen on ensiarvoisen tärkeää saada palautetta suoraan 8

9 vammaispalveluihin riippumatta siitä, onko asiakkaalla ohitilausoikeus vai ei. Palautetta voi antaa esimerkiksi sähköpostilla osoitteeseen tai puhelimitse. p Ainoastaan MYK:iin tulleiden palautteiden perusteella vammaispalveluissa voidaan ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin. 9