Pohjapadon rakentaminen Kutemajärven luusuaan, Kangasniemi.

PÄÄTÖS Nro 57/04/2 Dnro ISY-2003-Y-113 Annettu julkipanon jälkeen 30.6.2004 HAKIJA Tarvolan osakaskunta ASIA Pohjapadon rakentaminen Kutemajärven luusuaan, Kangasniemi. HAKEMUS Hakemuksen vireille tulo Hakija on ympäristölupavirastoon 2.6.2003 toimittamassaan ja 30.9.2003 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa pohjapadon rakentamiseen Kutemajärven luusuaan. Hakemusta on muutettu 13.1.2004 patosuunnitelman osalta. Hakijana toimiva Tarvolan osakaskunta on vuosikokouksessaan 23.3.2002 päättänyt hakea lupaa Kutemajärven vedenkorkeuden määrittämiseksi. Pölläkän osakaskunta on vuosikokouksessaan 11.4.2002 päättänyt puoltaa Kutemajärven padon laillistamista. Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on turvata Kutemajärven vedenkorkeuksien säilyminen ennallaan rakentamalla järven luusuaan uusi pohjapato. Oikeastaan kysymys on Kutemajärven vedenkorkeuksien ennallistamisesta ja alivedenkorkeuden nostosta. Kutemajärvestä on tullut tärkeä virkistäytymis- ja vapaa-ajankohde kalastusmahdollisuuksineen. Kalastus-, virkistäytymis- ja maisemalliset olosuhteet paranevat, kun pohja-

2 padon avulla saadaan suurehkot vedenkorkeusvaihtelut pienemmiksi ja aliveden pintaa nostettua. Aliveden noston on arvioitu vähentävän Kutemajärven matalien lahtien ruovikoitumista ja rehevöitymistä, samoin kuin parantavan järven talvista happitilannetta ja kalojen elinolosuhteita. Tiedot vesistöstä Kutemajärvi sijaitsee Kangasniemen kunnassa Kutemajärven ja Pölläkän kylissä. Kutemajärvi laskee Alajoen, Juvanijärven ja Hännilänjoen kautta Härkäjärveen, siitä Kyyveteen ja edelleen Puulan kautta Kymijokeen. Järvi kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Järven pinta-ala on 4,67 km 2. Valuma-alueen pinta-ala on 102,68 km 2 ja järvisyys 11 %. Järven keskimääräinen syvyys on 1,2-1,7 m ja suurin syvyys noin 2,5 m. Ammattikirjallisuuden ja valuma-aluetietojen perusteella on järven yli-, keski- ja alivirtaamiksi saatu: HQ 1/20 = 8,73 m 3 /s, MQ = 0,82 m 3 /s, NQ 1/20 = 0,07 m 3 /s. Kutemajärven vesialueen neljästä omistajasta Tarvolan osakaskunta (213-410-876-7) ja Pölläkän osakaskunta (213-421-876-1) ovat järjestäytyneitä, Raston (213-410-876-6) ja Kohvakan (213-876-15-0) osakaskunnat eivät ole järjestäytyneet. Kutemajärven rantaan rajoittuvien tilojen lukumäärä on 83. Tällä hetkellä Kutemajärven vedenkorkeutta sääntelee Alajoen suulla oleva kaksiosainen pato. Hakemuksen mukaan nykyinen pohjapato on huono ja vuotava. Pääuomassa on hirsistä vuonna 1975 tehty pato, jota on myöhemmin korotettu asentamalla lankku sen päälle. Padon leveys on ollut noin 7-10 m. Pato on tehty alhaisen kesä- ja talvivedenkorkeuden ja vedenkorkeuden suuren vaihtelun takia. Pääuoman itäpuolella on rannanomistaja tehnyt 1990 luvulla uimapaikan kunnostusruoppauksen. Ruoppauksen seurauksena Kutemajärven ja Alajoen väliin jätetty noin viiden metrin levyinen penkere on myöhemmin madaltunut, mistä syntyneen sivu-uoman kautta tapahtuvaa virtausta estämään on rakennettu kivistä ja puusta pato.

3 Hankkeen suunnitelma Hakemuksessa esitetty uusi pato on tarkoitus rakentaa nykyisen padon alapuolelle. Nykyinen pato purettaisiin uuden padon rakentamisen jälkeen. Uusi pato sijoittuu pääosin Kangasniemen kunnan Kutemajärven kylässä yhteiselle vesialueelle 876:7 Kutemajärven luusuaan. Padon edellyttämät maanvaraiset tukirakenteet toteutetaan padottavan uoman molemmin puolin oleville kiinteistöille (Jokisuu, 213-410- 19-78 ja Kaiturinkangas, 213-410-19-77). Maanomistajat ovat antaneet suostumuksensa padon edellyttämien tukirakenteiden toteuttamiseksi. Kutemajärven vedenkorkeutta on aikoinaan säännöstelty Alajoen myllyllä, mistä Mikkelin läänin maaherra on antanut päätöksen 9.9.1935. Mylly on sijainnut noin 700 metriä suunniteltua pohjapatoa alempana. Säännöstelyn loppumisesta ei ole tarkempaa tietoa, kuitenkin se on loppunut vuosikymmeniä sitten. Myllypadon rakenteita ei enää ole nähtävissä ja myllyn sijaintipaikassa vesi virtaa vapaasti. Hakemuksessa on esitetty Mikkelin läänin maaherran päätöksessä ja siihen liittyvässä toimituskirjassa esitettyjen korkeustasojen perusteella, että Kutemajärven myllyn säännöstelyn aikana myllyn lupaasiakirjojen mukainen kesäveden korkeus on ollut N 60 +112,71 - N 60 +112,81 m, alin mahdollinen veden korkeus N 60 +112,31 m ja yliveden korkeus N 60 +113,67 m. Ympäristölupavirastoon 13.1.2004 toimitetun muutetun suunnitelman mukaisen kiinteän pohjapadon virtausaukon 10 m:n levyisen patolevyn harjakorkeus on keskellä N 60 +112,68 m ja reunoilla N 60 +112,73 m. Patolevyn molemmilla puolilla padon harja nousee kaltevuudessa 1:2 korkeuteen N 60 +113,52 m. Pato toteutetaan teräsbetonisten maatukien väliin asennettavalla 8 mm:n teräslevyllä, jota tukevat muototerästä olevat vaakapalkit. Pato täytetään kivetyksin molemmin puolin patoseinämää, kiveyksen yläpinta on noin 5 cm padon harjan alapuolella. Kutemajärven puolella kiveys laskee kaltevuudessa 1:2. Kalan kulun mahdollistamiseksi Alajoen puoleinen kiveys laskee loivasti kaltevuudessa 1:6.

4 Hankkeen vaikutukset Hakemuksen mukaiset Kutemajärven nykyiset ja tulevat vedenkorkeudet ovat: Nykyinen Tuleva Ero 1970-1980 N 60 +m HW 113,52 113,52 +0,00 MW 112,77 112,83 +0,06 NW 112,34 112,73 +0,39 Kutemajärven tulevat keski- ja aliveden korkeudet määräytyvät luusuaan rakennettavan uuden pohjapadon purkautumiskyvyn mukaan. Tulvakorkeudet taas määräytyvät Alajoen uoman purkautumiskyvyn mukaan. Suunnitelman mukaan järven keskiveden korkeus nousee 6 cm ja aliveden korkeus 39 cm verrattaessa niitä havaintojakson 1970-1980 vedenkorkeuksiin. Alajoen myllyn katselmuksessa vuonna 1932 esitettyihin vedenkorkeuksiin verrattaessa ei järven keskija yliveden korkeuksissa tapahdu nousua, ainoastaan aliveden korkeus nousee 42 cm. Pohjapadon ei katsota vaikuttavan haitallisesti alapuolisen vesistön vedenkorkeuksiin ja vesioloihin, koska virtaamissa ei tapahdu nykyiseen verrattuna oleellisia muutoksia. Muutetun suunnitelman mukaisessa padossa aliveden aikaista veden virtausta turvataan muotoilemalla virtausaukko loivaksi V-aukoksi. Padon purkautuminen tapahtuu seuraavan taulukon mukaisesti: H (m) Q (m 3 /s) H (m) Q (m 3 /s) 112,85 0,99 112,76 0,23 112,84 0,89 112,75 0,18 112,83 0,80 112,74 0,12 112,82 0,70 112,73 0,08 112,81 0,61 112,72 0,05 112,80 0,53 112,71 0,02 112,79 0,45 112,70 0,01 112,78 0,37 112,69 0,00 112,77 0,30 112,68 0,00 Työnaikaisten haittojen osalta hakemuksessa on kaivutöiden vaikutukset arvioitu vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi.

5 HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO, TEHDYT MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset ja vaatimukset on tullut esittää 26.11.2003 mennessä. Hakija on muuttanut 13.1.2004 hankesuunnitelmaa padon harjan osalta. Hakemuksen muutos on annettu tiedoksi kuuluttamalla ja vaatimukset on tullut esittää 26.2.2004 mennessä. 1) Etelä-Savon ympäristökeskus on lausunut, että hakemuksessa on joitakin puutteita, jotka eivät ratkaisevasti vaikuta lupakäsittelyyn. Padon paikkaa ei ole asemoitu tarkasti, vedenlaadusta ei ole selvitystä, työnaikaisten ympäristövaikutusten minimoiminen sekä padon alapuolelle kohdistuvat vaikutukset on kuvattu niukasti, vaikutusten seuranta puuttuu kokonaan. Vahinkojen ja haittojen korvaamis- tai estämiskustannuksia ei hakijan mukaan aiheudu. Etelä-Savon ympäristökeskus on katsonut, että Kutemajärven aliveden korkeuden nostamiselle voidaan myöntää lupa. Hankkeen lupamääräyksiin ympäristökeskus on esittänyt sisällytettäväksi seuraavat määräykset: - Hakijan on seurattava hankkeen vaikutuksia Kutemajärven virtaamiin ja vedenkorkeuksiin Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. - Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Etelä-Savon ympäristökeskukselle. Hakemuksen muutoksesta esittämässään lausunnossa ympäristökeskus viittaa edelliseen lausuntoonsa. 2) Etelä-Savon TE keskuksen kalatalousyksikkö on lausunut, että hankkeen perusteluna on esitetty järven kalaston elinolojen parantamista (mm. happikatojen ehkäisy) ja järven kalastusolojen parantumista. Hakemuksen liitteenä olevassa suunnitelmassa ei kuitenkaan ole esitetty järven kalaston koostumusta tai alueen kalastusta koskevia tietoja. Mikkelin läänin maaherran 9.9.1935 antamassa Alajoen myllyn päätöksessä on hakijaa velvoitettu huolehtimaan kalan kulun turvaamisesta, mikäli asia katsotaan tarpeelliseksi. Kutemajärven ja alapuolisen Alajoen kala- ja rapukanta sekä alueen kalastuksen laajuus

6 tulee selvittää. Kalan kulku pohjapadon yli tulee turvata, mikäli kalastoselvitys osoittaa sen tarpeelliseksi. Hakemuksen mukaisesta rakentamisesta ei arvion mukaan aiheudu yleiselle kalatalousedulle korvattavaa haittaa. Hakemuksen muutoksesta antamassaan lausunnossa kalatalousyksikkö on todennut, että hakemukseen on liitetty aiemmassa lausunnossa vaadittu alueen kalatalousselvitys. Padon rakennetta on muutettu siten, että se parantaa kalan kulkua padon yli. Kalatalousyksikkö puoltaa muutetun hakemuksen mukaisen rakentamisluvan myöntämistä. 3) Kaakkois-Suomen tiepiiri on lausunut, ettei pohjapadon sijoittamiselle asemapiirroksen mukaisesti ole estettä. Lupapäätökseen tulee kuitenkin sisällyttää päätöksen peruuttamista koskeva ehto, jonka mukaan patorakenteen omistaja vastaa korvauksetta kustannuksellaan rakennuksen suojaamisesta, siirtämisestä tai purkamisesta suoja-alueelta kohtuullisen ajan kuluessa ilmoituksen saatuaan, mikäli maantien 447 suoja-aluetta tarvitaan tie- ja liikennetarkoituksiin. Mahdollisista padon rakentamisen aikaisista liikennejärjestelyistä Alajoen sillan ja kyseisen maantien osuuden kohdalla on sovittava alueen tiemestarin kanssa. 4) A on vaatinut muistutuksessaan, että rakennettavan pohjapadon aiheuttamat vedenpinnan vaihtelut Kutemajärven alapuolisissa Alajoessa ja Juvanijärvessä on selvitettävä, samoin kuin vedenpinnan vaihtelusta aiheutuvat haitat veden laadulle, rantojen virkistyskäytölle ja vesistön eliöstölle, kuten esim. kaloille ja niiden liikkuvuuden edellytyksille. Haittojen poistamiseksi tai minimoimiseksi on laadittava suunnitelma. Padon käyttöönotolle on selvitettävä alapuolisen vesistön kannalta paras ajankohta. Hakemuksen muutoksesta antamassaan muistutuksessa on muistuttaja arvioinut muutoksella olevan edullisia vaikutuksia mm. kalannousun kannalta. Suunnitelmaa ei kuitenkaan ole täydennetty vankemmalla tiedolla seikoista, jotka muistuttaja on tuonut esiin jo aiemmassa muistutuksessaan. Muistuttaja on edelleen ilmaissut huolensa matalan veden kausista, jolloin on olemassa vaara Juvanijärven pinnan liiallisesta laskemisesta siitä seuraavine haitallisine vaikutuksineen.

7 5) B, C, D ja E (Paikka, 213-410-19-72) ovat Juvaniin rajoittuvan tilan omistajina ilmoittaneet muistutuksessaan hyväksyvänsä hankkeen vain sillä ehdolla, että suunnitelmia täydennetään lisäämällä niihin vastaavanlaisen pohjapadon rakentaminen myöskin Hännilänjoen luusuaan, millä poistettaisiin Kutemajärven patoamisen haitalliset vaikutukset Juvanijärvelle, jonka vesitilanne on täysin riippuvainen Alajoesta ja sen virtaamista. Hakemuksen muutoksesta antamassaan muistutuksessa muistuttajat vaativat ennen patohankkeen hyväksymistä aikaisemman padon laillisuuden, haittojen ja vahinkojen selvittämistä. Muistuttajat eivät hyväksy hakemuksessa esitettyä patohanketta. 6) C (Paikka, 213-410-19-72) on Juvaniin rajoittuvan tilan osakkaana vaatinut muutetusta hakemuksesta tekemässään muistutuksessa sen Kutemajärven keskiveden mukaisen vesirajan määrittämistä, joka oli ennen järven luvatonta patoamista. Hakemuksessa ei ole määritetty keskiveden nostosta aiheutuvan vesirajan muutosta, veden alle jäävää maaaluetta eikä muulle alueelle veden nostosta aiheutuvaa haittaa. On laadittava vahinkoarvio ja eriteltävä maksettavat korvaukset. Muistuttaja on vaatinut hakemuksen tutkimatta jättämistä, koska hakemuksen Tarvolan osakaskunnan puolesta allekirjoittaneella Markku Laitisella ei ole vesilain tarkoittamaa hakijan oikeutta tässä asiassa. Muistuttajan mielestä Tarvolan jakokunta on järjestäytymätön ja Kutemajärven patoamisesta ei ole koskaan tehty päätöstä päätösvaltaisessa ja tarkoitusta varten laillisesti koolle kutsutussa kokouksessa. Itä-Suomen ympäristölupavirasto ei siksi ole toimivaltainen käsittelemään hakemusta. SELITYS Hakija on vastannut muistuttajien vaatimuksiin ympäristölupavirastoon 13.1.2004 toimittamassaan selityksessä. Samalla hakija on muuttanut hakemustaan, jonka johdosta hakemus on kuulutettu uudelleen. Hakija on vastannut hakemuksen muutoksesta annettuihin muistutuksiin ympäristölupavirastoon 26.3.2004 saapuneessa selityksessä (päivätty 22.4.2004). 1) Hakija ilmoittaa olevansa valmis ympäristökeskuksen muistutuksessa esitettyyn vaatimukseen tarkkailla järven vedenkorkeutta ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla.

8 2) Hakija esittää kantanaan, ettei kalatalousyksikön lausunnossaan esittämä, Alajoen myllyn luvassa määrätty velvoite kalan kulun turvaamisesta myllypadon kohdalla, koske nykyistä hakijaa, koska hakijana toimiva Tarvolan osakaskunta ei omista myllytonttia. Padon kiveys muotoillaan siten, että kalan kulku padon yli on mahdollista. Hakija on liittänyt selityksensä 13.1.2004 liitteeksi kalatalousyksikön edellyttämän selvityksen alueen kalastosta ja rapukannasta sekä kalan kulun turvaamiseksi muutetun suunnitelman padosta. 3) Hakijalla ei ole huomautettavaa tiepiirin muistutukseen. 4) ja 5) Hakijan käsityksen mukaan pohjapadon rakentamisesta ei aiheudu muistutuksissa esitettyjä haitallisia seuraamuksia alapuolisessa vesistössä, eikä pohjapadon rakentaminen Hännilänjokeen kuulu tähän hankkeeseen. 6) Muistutukseen, jossa kiistetään hakijan ja allekirjoittajana toimivan Markku Laitisen oikeus toimia ko. asiassa, hakija vastaa, että Tarvolan kalastuskunnan säännöt on hyväksytty 8.12.1986 (päätös 183/21 MiK 1986) ja hakemuksen allekirjoittajana toimiva Markku Laitinen on valittu sääntöjen määräämällä tavalla koolle kutsutussa vuosikokouksessa 23.3.2002 hoitokuntaan ja sen puheenjohtajaksi 4.4.2002. Yhteisalue-, kalastus-, ynnä muiden lakien muutokset astuivat voimaan 1.1.2001 alkaen, jolloin kalastuskunnista ja jakokunnista tuli osakaskuntia. Ne jatkavat kalastuskuntien säännöillä, kunnes uudet osakaskunnan säännöt on hyväksytty.

9 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU LUVAN MYÖNTÄMINEN Ympäristölupavirasto myöntää Tarvolan osakaskunnalle luvan pohjapadon rakentamiseen Kutemajärven luusuaan. MÄÄRÄYKSET 1. Kutemajärven luusuaan rakennettava pato tehdään hakemuksen liitteenä 7 olevan 22.5.2003 päivätyn asemapiirroksen (1:500) osoittamaan paikkaan. Padon rakenne on määritelty 22.5.2003 päivätyssä, 2.1.2004 muutetussa rakennepiirustuksessa. 2. Edellä sanotusta rakennepiirustuksesta poiketen padon 10 m:n levyisen virtausaukon kynnys on toteutettava tasaisena korkeustasoon N 60 +112,73 m. Padon kynnys on varustettava puolisuunnikkaan muotoisella alivirtaama-aukolla, jonka pohjan korkeus on N 60 +112,55 m sekä leveys padon kynnyksen tasolla 0,70 m ja aukon pohjalla 0,30 m. 3. Töiden aloittamisesta on ilmoitettava ennalta ympäristökeskukselle ja Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tämä päätös on mainittava ilmoituksessa. Töiden aloittamisesta on lisäksi ilmoitettava Kaakkois-Suomen tiepiirille, jonka kanssa on sovittava työnaikaisista liikennejärjestelyistä tiealueella. 4. Työt on ajoitettava ja tehtävä siten, että vesistölle aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Työn toteutusajankohdasta ja työnaikaisten vesistövaikutusten tarkkailemisesta on sovittava ympäristökeskuksen kanssa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailun tulokset on toimitettava ympäristökeskukselle ja Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle heti niiden valmistuttua. Työn päätyttyä työskentelyalueet on siistittävä ja maisemoitava. 5. Työt on saatettava loppuun neljän vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Nykyinen pato on poistettava samassa ajassa.

10 Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa valmistumisajankohdasta. 6. Hakijan on seurattava hankkeen vaikutuksia Kutemajärven virtaamiin ja vedenkorkeuksiin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Tarkkailun tulokset on toimitettava ympäristökeskukselle ja Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden kanssa sovittavalla tavalla. 7. Luvan saajan on pidettävä pato kunnossa. Mahdolliset vuodot on estettävä tekemällä patoon tarpeelliset korjaukset. 8. Hakijan on vastattava kustannuksellaan patorakenteen muuttamisesta tai padon siirtämisestä, mikäli maantien 447 suoja-aluetta tarvitaan tie- ja liikennetarkoituksiin. Padon muuttamisen tai siirtämisen edellyttämää lupaa on haettava ympäristölupavirastosta vähintään vuosi ennen työn aiottua aloittamista. 9. Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kutemajärven vedenkorkeudesta on havaintoihin perustuvaa tietoa vuosilta 1970-1980, jolloin purkautuminen on tapahtunut järven luusuassa nykyisin pääuomassa olevan padon kautta. Lisäksi hakija on selvittänyt Alajoen myllyn aikaisia vedenkorkeuksia, myllyn patoamisehtojen määräämiseen liittyvän katselmuksen toimituskirjassa 30.6.1932 esitettyjen vedenkorkeustietojen perusteella. Nykyisen kaksiosaisen padon mukaista Kutemajärven vedenkorkeuden vaihtelua ja padon kautta tapahtuvaa virtausta ei voida pitää järven vakiintuneena tilanteena. Luotetta-

11 vamman tiedon puuttuessa on Kutemajärven vedenkorkeuden vakiintuneena vaihteluna pidettävä hakemuksessa esitettyä veden korkeuden vaihtelua vuosina 1970-1980. Alajoen myllyn aikaisesta vedenkorkeudesta tehty selvitys ei ole täysin luotettava, mutta asiakirjojen mukaisesti Kutemajärven vedenkorkeuden vaihtelu myllyn toiminnan aikana on ollut lähellä vuosien 1970-1980 aikaista vaihtelua. Esitetyn selvityksen perusteella nykyisellä pääuomassa olevalla padolla on turvattu aikaisemmin vakiintuneen tilanteen jatkumista ennallaan. Veden virtaukseen liittyvät ongelmat padon alapuolisessa vesistössä ovat hakemuksesta saatavan selvityksen perusteella saaneet alkunsa pääuoman vieressä tehtyjen ruoppaustöiden synnyttämän uuden uoman muodostumisen myötä. Kutemajärven vedenkorkeuden pysyttäminen siihen tarkoitetulla rakenteella on tarpeen pitkään vallinneen tilanteen palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Nykyinen huonokuntoinen ja puutteellisesti toimiva pato on siitä syystä korvattava Kutemajärven luusuaan hakijan vesialueelle tehtävällä kunnollisella, veden korkeutta ja virtaamaa hallitusti sääntelevällä padolla. Padon tukirakenteiden ulottumisesta rantatilojen alueelle on sovittu asianmukaisesti kiinteistöjen omistajien kanssa. Uudella padolla nostetaan aliveden korkeutta, mikä vähentää avoveden aikana järven matalien rantaosien ruovikoitumista ja talvella ehkäisee järven happikatoa. Aliveden nostosta johtuva keskiveden nousu on vähäinen, eikä sen johdosta vesialueeksi muuttuvaa maa-aluetta voida määrittää. Korvattavaa ranta-alueiden vettymishaittaa ei aliveden nostosta voida katsoa aiheutuvan. Edellä lausutun perusteella ympäristölupavirasto katsoo, että hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten 1 ja 2 mukaisesti toteutettava pato edesauttaa virtaaman säilymistä Alajoessa keskivettä alemmilla vedenkorkeuksilla nykyistä tai hakemuksen mukaista patoa paremmin. Uudella padolla ei saadun selvityksen perusteella vaikuteta nykyiseen yliveden aikaiseen virtaamaan Alajoessa. Veden virtaus padon kautta Alajokeen on turvattava myös aliveden aikana. Tämän varmistamiseksi on padon rakennetta muutettu lupamääräyksen 2 mukaisella alivirtaamaaukolla. Kutemajärven vedenkorkeuden ollessa hakemuksen mukaisessa aliveden korkeudessa (NW 1/20 = N 60 +112,73 m) on alivirtaama-aukon läpi tapahtuva virtaama noin 0,07 m 3 /s, mikä vastaa hakemuksessa kirjallisuuden perusteella selvitettyä alivirtaamaa.

12 Aukko ei vaikuta muuna aikana olennaisesti hakemuksessa esitettyihin Kutemajärven vedenkorkeuksiin. Pitkän kuivan kauden aikana alivirtaama-aukko turvaa veden virtausta Alajokeen paremmin kuin hakemuksessa esitetty loiva V-aukko. Alivirtaaman turvaamisen vaikutus Kutemajärven vedenkorkeuteen on pieni. Työn aikaiset haitat, kun padon rakentaminen tehdään tässä päätöksessä annettujen määräysten mukaisesti, jäävät vähäisiksi. Vaikutusten seuraamiseksi on annettu määräys 4. Määräykset nykyisen padon poistamiseksi ja uuden padon kunnossapitämiseksi ovat tarpeen uuden patorakenteen toimivuuden varmistamiseksi. Pato sijoittuu tiealueen suoja-alueelle. Tien suoja-alueen käyttötapa saattaa muuttua. Tienpitäjän oikeuksien turvaamiseksi on annettu määräys, jolla hakija velvoitetaan tarvittaessa tekemään kustannuksellaan tien muutosten edellyttämät muutokset patorakenteessa. Koska pato vaikuttaa Kutemajärven vedenkorkeuteen, ei sitä voida poistaa ennen korvaavan rakenteen toteuttamista. Vedenkorkeuksiin ja virtaukseen vaikuttavat muutokset padossa edellyttävät ympäristölupaviraston lupaa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta on annettu määräys. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 3, 5, 6 :n 1 momentti ja 16 luvun 21 2 momentti LAUSUNTO MUISTUTUKSISSA TEHTYIHIN VAATIMUKSIIN Etelä-Savon ympäristökeskus ja Kaakkois-Suomen tiepiiri Muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

13 Etelä-Savon TE keskuksen kalatalousyksikkö Muistutus on osaksi tullut otetuksi huomioon, koska hakija on täydentänyt hakemustaan kalatalousyksikön muistutuksessaan 24.11.2003 esittämien vaatimusten osalta ja kalatalousyksikkö on tämän jälkeen antamassaan muistutuksessa 23.2.2004 todennut hakijan selvitykset riittäviksi. Mikäli kalan kulun turvaamista koskevaa vaatimusta on tarkoitettu perustella Alajoen myllyn 9.9.1935 annettuun lupaan sisältyvällä kalatalousmääräyksellä, hylätään vaatimus näin perusteltuna, koska myllyrakenteet ovat tulleet jo vuosikymmeniä sitten puretuiksi ja lupapäätös on rauennut. A, B, C, D ja E Nykyisen padon laillisuuden ja siitä aiheutuneiden vahinkojen selvittämistä koskevat vaatimukset jätetään tutkimatta tähän hakemusasiaan kuulumattomina hallintopakko- ja korvauskysymyksinä. Nykyinen pato ei ole hakijaosakaskunnan tekemä. Vaatimukset pohjapadosta alapuoliseen vesistöön aiheutuvien vaikutusten selvittämisestä ja haittojen poistamisesta sekä vastaavan pohjapadon rakentamisesta Hännilänjoen luusuaan hylätään, koska lupamääräysten mukainen pohjapato ei aiheuta haitallisia muutoksia alapuolisessa vesistössä muistuttajien tilojen kohdalla. D Vaatimus jättää hakemus tutkimatta sillä perusteella, että puheena olevan hakemuksen tekemistä ei olisi käsitelty osakaskunnan yleisessä kokouksessa, hylätään. Asiakirjoista ilmenee, että yleinen kokous on 23.3.2002 päättänyt luvan hakemisesta. Esitetyt Kutemajärven MW:n ja vettyvän alueen selvittämistä sekä vahingonarvion laadintaa koskevat vaatimukset hylätään, kun otetaan huomioon päätöksen perustelut. Mikäli muistutuksessa on tarkoitettu vaatia korvausten määräämistä hankkeeseen sisältyvästä padotuksesta aiheutuvista vahingoista, vaatimus jätetään puhevallan puuttumisen vuoksi tutkimatta. Muistuttajan osittain omistama Paikan tila (213-410-19-72) ei ole Kutemajärven rannalla.

14 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1700 euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001).

15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina 30.7.2004. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.

V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 57/04/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 30.7.2004 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.