KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 216
Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tuotanto... 3 3 Käyttötarkkailu... 4 3.1 Polttoaineen käyttö ja laatu... 4 3.2 Palaminen... 5 3.3 Savukaasujen puhdistuslaitteet... 5 4 Laitoksen toiminnan ja käytöntarkkailu vuonna 216... 6 4.1 Tuotanto ja polttoaineet... 6 4.2 Päästöt ilmaan... 7 4.3 Päästöt vesistöihin... 8 5 Toiminnassa syntyvät jätteet... 8 Kannen kuva: Paavo Terva
1 Yleistä Tässä ympäristöraportissa käsitellään Kotkan Energian Hovinsaaren voimalaitoksen tuotantomäärät, polttoaineen kulutukset ja esitetään lupamääräysten, päästöjen tarkkailusuunnitelman ja lain mukaiset raportoitavat tiedot. Hovinsaaren voimalaitoksella on voimassaoleva Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 2.8.216 myöntämä ympäristölupa Dnro ESAVI/7933/214. Laitoksen tarkkailusta vastaavina henkilöinä vuonna 216 ovat toimineet Jarmo Ritola (polttoaine- ja tuotantotiedot, päästöt ilmaan, mittaukset, vesistöpäästöt) ja Jari Taskinen (tuhkien käsittely). Ympäristöviranomaisten puolelta laitoksen seurannasta vastaa yli-insinööri Päivi Pulkkanen. Tässä raportissa käsitellään Hovinsaaren voimalaitoksen ympäristöluvan määräyksiä, niiden noudattamista ja tarkkoja mittaus- ja analyysituloksia eri päästöjen osalta. 2 Tuotanto Hovinsaaren voimalaitos on Kotkan Energian päätuotantolaitos. Se on nykyaikainen ja ympäristöystävällinen laitos, jossa erityistä huomiota on kiinnitetty savukaasujen puhdistukseen ja muiden ympäristöhaittojen minimointiin. Hovinsaaren voimalaitoksessa tuotetaan suurin osa Kotkassa käytettävästä kaukolämmöstä. Lisäksi laitoksella tuotetaan prosessihöyryä Danisco Sweeteners Oy:n tehtaalle ja sähköä yhteistuotantona (CHP) lämmöntuotannon kanssa. Hovinsaaren voimalaitoksen biokattila käyttää polttoaineinaan biopolttoaineita, turvetta ja kierrätyspolttoaineita. Näiden lisäksi vara- ja tukipolttoaineina käytetään maakaasua. Elo-syyskuussa 216 laitoksella kokeiltiin kuivikelannan käyttöä polttoaineena. Koekäyttöjaksolle oli erillinen koekäyttölupa. Koekäyttöjakso päättyi syyskuussa 216. Hovinsaaren voimalaitoksella sijaitsevat seuraavat yksiköt: biokattilalaitos, maakaasukombilaitos sekä Unicon-apukattila. Kuvassa 1 on esitetty yksinkertaistettu pääkaavio Hovinsaaren voimalaitoksesta, jossa on esitetty voimalaitoksen päälaitteet ja niiden riippuvuudet toisistaan.
Kuva 1. Hovinsaaren voimalaitoksen pääkaavio 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu kohdistuu prosessinhallinnan lisäksi myös päästöjen kannalta merkittäviin tekijöihin, kuten polttoaineiden, energiantuotantoyksiköiden ja puhdistinlaitteiden käyttöön sekä palamisen hyvyyteen, puhdistinlaitteiden toimintaan, käyttövaihteluihin ja käyttöhäiriöihin. 3.1 Polttoaineen käyttö ja laatu Kaikki voimalaitokselle toimitetut kiinteät polttoaine-erät punnitaan autovaa alla. Kiinteiden polttoaineiden kulutusta seurataan Once-polttoainetietojärjestelmään tallentuvien punnitustietojen perusteella. Maakaasun kulutusta seurataan ensisijaisesti Gasum Oy:n laskutuksen avulla, mutta jokaiselle käyttökohteelle on myös omat määrämittaukset. Kiinteiden polttoaineiden laatua seurataan voimalaitoksen toimesta kosteuden ja lämpöarvon osalta. Lisäksi polttoaineita analysoidaan tarkemmin tarvittaessa.
3.2 Palaminen Energiantuotantoyksiköitä ohjaa automaatiojärjestelmä, jonka avulla prosesseja käytetään, ohjataan ja tarkkaillaan voimalaitoksen valvomosta. Automaatiojärjestelmä säätää mm. polttoaineiden syöttömäärää ja ilmamääriä kulloisenkin tilanteen mukaiseksi. Säätäminen perustuu kaikissa yksiköissä ensisijaisesti savukaasun jäännöshappipitoisuuteen ja yksikön höyrytehoon. Biokattilan tulipesän lämpötila ja savukaasujen viipymä erilaisissa polttotilanteissa on selvitetty erillisellä selvityksellä. Selvityksen perusteella on edellä mainitut kiinteät tulipesän lämpötilamittaukset skaalattu kuvaamaan tulipesän sellaista korkeinta lämpötilaa, jossa savukaasujen viipymä on vähintään kaksi sekuntia. Mittauspisteiden keskiarvon avulla tarkkaillaan, että savukaasujen lämpötila täyttää vähimmäislämpötilan (85 C). Lisäksi biokattilaan syötetyn palamisilman määrää ja tulipesän painetta mitataan. Savukaasujen happipitoisuutta mitataan kahdella mittarilla tulipesän jälkeen. Myös kombilaitoksen ja Unicon-kattilan savukaasujen happipitoisuutta mitataan. Kaikkien yksiköiden ylös- ja alasajot (kpl/a) dokumentoidaan valvomon käyttöpäiväkirjaan. 3.3 Savukaasujen puhdistuslaitteet Savukaasuja puhdistetaan sähkösuodattimen ja lauhdutinpesurin avulla. Sähkösuodattimen toimintaa seurataan valvomossa sekä tarvittaessa ohjauskaapin tietojen avulla. Seurattavia asioita ovat mm. suodattimen molempien kenttien jännite- ja virtatasot, savukaasun lämpötila ja paine, täryttimien päällä olo, pohjasuppiloiden lämpötilat sekä läpilyönnit. Sähkösuodattimen käyttöhäiriöistä, esimerkiksi poistosuppiloiden pinnan ylärajasta, tulee hälytys valvomoon. Pesurin toimintaa seurataan valvomossa sekä tarvittaessa laitteiston paikallismittauksilla. Seurattavia asioita ovat muun muassa ph- ja lämpötilamittaukset sekä NaOH-säiliön pinta. Lauhdutinpesurin erotuskykyä seurataan piippuun johdettavan savukaasun jatkuvatoimisilla mittauksilla.
4 Laitoksen toiminnan ja käytöntarkkailu vuonna 216 4.1 Tuotanto ja polttoaineet Hovinsaaren voimalaitoksen tuotantoon liittyviä tunnuslukuja on esitetty kuvassa 2 ja laitoksen käyttämät polttoaineet on esitetty kuvassa 3. Hovinsaaren voimalaitoksen tuotanto (GWh) 35 3 25 2 15 1 5 293,8 26,7 94,9 96,2 56 67,5 Kaukolämpö Sähkö Höyry 215 216 Kuva 2. Hovinsaaren voimalaitoksen tuotanto vuonna 216 Polttoaineen käyttö (GWh) 3 25 259,5 275,3 2 15 125,5 141,2 1 5 19,5 2,3 17,5 37,4 Puuperäiset polttoaineet REF Turve Maakaasu 215 216 Kuva 3. Hovinsaaren voimalaitoksella käytetyt polttoaineet vuonna 216
4.2 Päästöt ilmaan Hovinsaaren voimalaitoksen ympäristöluvassa on annettu raja-arvot biovoimalaitoksen ilmapäästöille. Raja-arvot on annettu vuorokausikeskiarvoille. Vuonna 216 tapahtui yksi COja yksi NOx-vuorokausikeskiarvon ylitys. Kuvassa 4 on esitetty vuosikeskiarvojen vertailu rajaarvoihin. 35 Päästöt ilmaan verrattuna raja-arvoihin (mg/nm 3 ) 3 25 2 15 17 298 199,6 229 1 5 35 15 15 1,5 24,7,3 CO NOx SO2 Hiukkaset TOC,2 HF,8 HCl 216 keskiarvo Raja-arvo Kuva 4. Päästöt ilmaan vuonna 216 verrattuna raja-arvoihin Raskasmetallien, dioksiinien ja furaanien keskimääräiset pitoisuudet savukaasussa on esitetty taulukossa 1. Pitoisuudet mitattiin vuonna 216 kaksi kertaa. Taulukko 1. Raskasmetallit, dioksiinit ja furaanit Epäpuhtaus Yksikkö Pitoisuus Raja-arvo ympäristöluvassa Cd + Tl µg/m 3,85 yhteensä 5 Hg µg/m 3,395 5 Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V µg/m 3 7,4 yhteensä 5 Dioksiinit, furaanit ng/m 3,35,1
4.3 Päästöt vesistöihin Ympäristöluvassa on annettu raja-arvot Hovinsaaren voimalaitoksen biokattilan savukaasupesurin jätevesipäästöille. Vesinäytteistä analysoidaan päivittäin kiintoainepitoisuus, jonka osalta on ollut vuoden aikana muutamia ylityksiä. Muut päästökomponentit analysoidaan kuukausittain kokoomanäytteistä. Taulukossa 2 on esitetty vesianalyysien tulosten keskiarvo vuodelta 216 verrattuna ympäristöluvan päästörajaarvoihin. Taulukko 2. Päästöt vesistöihin 216 päästöt Raja-arvo Kiintoaine 26,5 mg/l 3, mg/l Elohopea 2,3 µg/l 3, µg/l Kadmium 1,1 µg/l 5, µg/l Tallium,9 µg/l 5, µg/l Arseeni 18,5 µg/l 15, µg/l Lyijy 19,2 µg/l 2, µg/l Kromi 1,4 µg/l 5, µg/l Kupari 13,6 µg/l 5, µg/l Nikkeli 1, µg/l 5, µg/l Sinkki 133,3 µg/l 15 µg/l 5 Toiminnassa syntyvät jätteet Hovinsaaren voimalaitoksen tuotannossa syntyy lentotuhkaa, pohjatuhkaa sekä pesurilietettä. Lento- ja pohjatuhkat toimitetaan Kotkan Energian Heinsuon välivarastokentälle, jossa ne hyödynnetään maanrakennuksessa. Savukaasupesurin liete toimitetaan Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Kuvassa 5 on esitetty toiminnassa syntyvän jätteen määrät.
4 3 2 34,5 Toiminnassa syntyvät jätteet (t) 3563,4 3299,1 3219,5 1 32,4 Lentotuhka Pohjatuhka Pesuriliete 22,6 215 216 Kuva 5. Toiminnassa syntyvät jätteet