SIVISTYSTOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SIVISTYSTOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ 2017 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 29.8.2017 10

2 SISÄLLYS 1. SIVISTYSTOIMEN TOMINTA-AJATUS 3 2. SIVISTYSTOIMEN ORGANISAATIO 3 2.1 Sivistystoimen vastuualueet ja niiden tehtävät 3 2.1.1 Opetuspalvelujen vastuualue 4 2.1.2 Varhaiskasvatuspalvelujen vastuualue.. 4 2.1.3 Kulttuuripalvelujen vastuualue.. 4 2.1.4 Kirjastopalvelujen vastuualue 4 2.1.5 Museopalvelujen vastuualue. 5 2.1.6 Nuorisopalvelujen vastuualue... 5 2.1.7 Liikuntapalvelujen vastuualue.. 5 2.2 Yhteistoiminnalliset tiimit, vastuualueiden tiimit ja niiden tehtävät. 5 2.2.1 Tapahtuma- ja kansalaistoiminta -tiimi.... 5 2.2.2 Tietopalvelu- ja viestintä -tiimi.. 6 2.2.3 Sisäiset tukipalvelut ja päätöksenteko -tiimi... 6 2.2.4 Vastuualuekohtaiset tiimit ja muut tiimit.. 7 3. JOHTAMINEN TOIMIALALLA JA VASTUUALUEILLA. 8 3.1 Sivistysjohtajan tehtävät.. 8 3.2 Vastuualueiden ja palveluyksiköiden johtajien tehtävät. 9 3.3 Johtoryhmät ja niiden tehtävät 9 3.4 Palvelusuhteeseen ottaminen ja toimivalta henkilöstöasioissa. 10 4. SIVISTYSLAUTAKUNNAN JAOSTOT JA JOHTOKUNNAT. 11 4.1 Opetuspalvelujen suomen- ja ruotsinkielisten jaostojen tehtävät... 11 4.2 Peruskoulun ja lukion johtokunnan valinta, jäsenet ja tehtävät... 12 4.3 Kokkolan seudun opiston johtokunnan valinta, jäsenet ja tehtävät 13 4.4 Sivistystoimen palveluraadit.. 13

3 1. SIVISTYSTOIMEN TOIMINTA-AJATUS Sivistyspalvelujen toimiala eli sivistystoimi tuottaa Kokkolan kaupungin varhaiskasvatus-, opetus-, kulttuuri-, kirjasto-, museo-, nuoriso- ja liikuntapalvelut. Oman palvelutuotantonsa lisäksi toimiala tukee eri yhteisöjen, seurojen, järjestöjen ja yhdistysten toiminnan mahdollisuuksia sivistyspalvelujen tuottamisessa ja kaupunkilaisten osallistamisessa. Toimialan vastuualueet myös ostavat palveluja niitä tarjoavilta yksityisiltä palveluntuottajilta. Esimerkiksi varhaiskasvatuspalvelut ostavat palveluja hyväksytyiltä ja kriteerit täyttäviltä yksityisiltä palveluntuottajilta. Osana kaupunkiorganisaatiota sivistystoimi edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, luovuudelle ja elinikäiselle oppimiselle sekä kuntalaisten osallisuudelle ja hyvinvoinnille. Toimialansa kehittämiseksi sivistystoimi seuraa yhteiskunnallista kehitystä paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Sivistystoimesta vastaava toimielin on sivistyslautakunta. Sen alainen sivistyskeskus vastaa sivistyslautakunnan hallinnosta, päätösvalmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta, johtamisesta, palvelujen tuottamisen ohjaamisesta, kehittämisestä, tulostavoitteiden asettamisesta ja tuloksellisuuden arvioinnista sekä toimialan henkilöstön osaamisen kehittämisestä. 2 SIVISTYSTOIMEN ORGANISAATIO Sivistystoimen palvelut perustuvat sivistystoimen ydinprosessiin ja yhteistoiminnallisiin prosesseihin, joita eri vastuualueet toteuttavat yhdessä. Ydinprosessin tavoitteena on kaupunkilaisten elinikäisen sivistyksen ja hyvinvoinnin tukeminen. Sivistystoimi jakaantuu kaupungin hallintosäännössä (1.6.2017) määriteltyihin vastuualueisiin sekä niiden yhteisiin prosesseihin, joista päätetään sivistystoimen toimintasäännössä. Sivistyskeskus järjestää vastuualueiden yhteiset hallinto- ja toimistopalvelut sekä organisoi yhteistoiminnalliset prosessit. 2.1 Sivistystoimen vastuualueet ja niiden tehtävät Sivistystoimen vastuualueet ovat: - Opetuspalvelut, vastuualuejohtajana sivistysjohtaja, ruotsinkielisten opetuspalvelujen osalta johtajana ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtaja - Varhaiskasvatuspalvelut, vastuualuejohtajana varhaiskasvatustoimenjohtaja - Kulttuuripalvelut, vastuualuejohtajana kulttuuritoimenjohtaja - Museopalvelut, vastuualuejohtajana museotoimenjohtaja - Nuorisopalvelut, vastuualuejohtajana nuorisotoimenjohtaja - Kirjastopalvelut, vastuualuejohtajana kirjastotoimenjohtaja - Liikuntapalvelut, vastuualuejohtajana liikuntatoimenjohtaja

4 2.1.1 Opetuspalvelujen vastuualue Opetuspalvelut jakaantuvat suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen jaostoon ja niiden alaisiin palveluihin. Opetuspalvelujen toiminta-alueita ovat: esiopetus, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus, ja sen oppimisen tuki- ja erityisopetus ja lukiokoulutus ja sen oppimisen tuki- ja erityisopetus sekä vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus. Kokkolan seudun opisto Karlebynejdens institut on sivistyslautakunnan alainen palveluyksikkö, jolla on johtokunta. Kokkolan seudun opisto - Karlebynejdens institut vastaa vapaan sivistystyön lainsäädännön mukaisesta opetuksesta ja taiteen perusopetuksesta Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulussa ja Sanataidekoulun toiminnassa. Se kuuluu omana palveluyksikkönään lukion, muun toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön vastuualueeseen. Opetuspalvelujen vastuualue vastaa myös sivistystoimen yhteistyöasioissa valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä, jotka koskevat yleissivistävän koulutuksen alueellista yhteistyötä, koulutuskuntayhtymiä, ammatillista aikuiskoulutusta, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniusta, Ammattikorkeakoulu Centriaa, avustettavia yhteisöjä sekä muita vastaavia organisaatioita. 2.1.2 Varhaiskasvatuspalvelujen vastuualue Varhaiskasvatuspalvelujen vastuualueen tehtävänä on järjestää alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatus, leikkitoiminta ja esiopetus, sekä valmistella ja panna täytäntöön varhaiskasvatusta koskevat päätökset. Vastuualue valmistelee myös lasten kotihoidon tuen ja Kokkola-tuen myöntämisen perusteet. 2.1.3 Kulttuuripalvelujen vastuualue Kulttuuripalvelujen vastuualueen tehtävänä on valmistella ja panna täytäntöön kaupungin yleistä kulttuuritoimintaa, itsenäisten kulttuurilaitosten avustamista, kulttuuritapahtumia sekä kulttuurijärjestöyhteistyötä koskevat päätökset sekä koordinoida kaupungin kulttuuripolitiikan kehittämistyötä. 2.1.4 Kirjastopalvelujen vastuualue Kirjastopalvelujen vastuualueen tehtävänä on valmistella ja panna täytäntöön kaupungin kirjastopalveluja ja niiden kehittämistä koskevat päätökset, vastata kirjastotoimen alaan liittyvistä palvelutehtävistä. 2.1.5 Museopalvelujen vastuualue Museopalvelujen vastuualueen tehtävänä on valmistella ja panna täytäntöön kaupungin museopalveluja ja niiden kehittämistä koskevat päätökset, vastata museotoimen alaan liittyvistä palvelu- ja viranomaistehtävistä sekä hoitaa Keski-Pohjanmaan maakuntamuseotehtäviin

5 liittyvät vastuut. Kokkolan luonnontieteellinen museo Kieppi kuuluu vuoden 2018 alusta museopalveluiden vastuualueeseen. 2.1.6 Nuorisopalvelujen vastuualue Nuorisopalvelujen vastuualueen tehtävänä on valmistella ja panna täytäntöön ne kaupungin nuorisopalvelut, jotka kuuluvat sivistyslautakunnan toimialueelle. Lisäksi tulosalue vastaa kaupungin nuorisopolitiikkaan ja sen kehittämiseen liittyvästä valmistelutyöstä sekä nuorisovaltuuston toiminnan koordinoinnista. 2.1.7 Liikuntapalvelujen vastuualue Liikuntapalvelujen tehtävänä on valmistella ja panna täytäntöön kaupungin liikuntapalveluja ja niiden kehittämistä koskevat päätökset, päättää kaupungin liikuntalaitosten ja -paikkojen käytöstä sivistyslautakunnan periaatteiden pohjalta sekä ostaa liikuntalaitosten ja -paikkojen ylläpitopalvelut valitsemiltaan toimijoilta. Lisäksi vastuualue koordinoi kaupungin liikuntapolitiikan kehittämistyöstä. 2.2 Yhteistoiminnalliset tiimit, vastuualueiden tiimit ja niiden tehtävät Yhteistoiminnalliset prosessit ovat sivistystoimen vastuualueiden yhteisiä prosesseja. Niiden tehtävien määrittelystä vastaa sivistysjohtaja, joka määrää tiimien johtajat ja jäsenet. Sivistystoimen yhteistoiminnalliset prosessit ovat: - Tapahtuma- ja kansalaistoiminta -prosessi - Tietopalvelu- ja viestintäprosessi - Sisäiset tukipalvelut ja päätöksenteko -prosessi 2.2.1 Tapahtuma- ja kansalaistoiminta -prosessin tiimi Tapahtuma- ja kansalaistoiminta -prosessin tiimi koordinoi yhteistoiminnallisesti kansalaistoiminnan tukemisen periaatteita (mm. kulttuurilaitokset, kulttuurin kumppanuusorganisaatiot sekä nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntajärjestöt) sekä yhdessä kumppaneiden kanssa sivistystoimen tapahtumatoimintaa. Tiimin tavoitteena on koordinoida tuloksellisesti sivistystoimen tapahtumia vastuualueiden ja yksiköiden kesken sekä kaupunkiorganisaatioon kuuluvien ja sen ulkopuolisten kumppanien kanssa. Tiimi valmistelee tukiperiaatteet, joiden perusteella sivistystoimen vastuualueet avustavat yhteisöjä ja eri toimijoita vapaan kansalaistoiminnan tuottamisessa ja kaupunkilaisten osallistamisessa. Tapahtuma- ja kansalaistoiminta tiimissä on tarpeellinen määrä edustajia sivistystoimen vastuualueilta. Sivistysjohtaja nimeää tiimin jäsenet ja tiimijohtajan sekä hyväksyy tiimin toimenkuvan. Tiimiin voi lisäksi kuulua tarvittaessa asiantuntijajäseniä, jotka voivat olla myös muualta kaupunkiorganisaatiosta.

6 2.2.2 Tietopalvelu- ja viestintäprosessin tiimi Tietopalvelu- ja viestintäprosessin tiimi tuottaa ja koordinoi yhteistoiminnallisesti sivistystoimen tietopalveluita, tiedon tuottamista, arviointi- ja seurantatietoa sekä sisäistä ja ulkoista viestinnästä (mm. tilastointi, arviointi ja seuranta sekä sivistystoimen ulkoinen ja sisäinen viestintä). Tiimin tavoitteena on tukea toimialaa viestimään sivistyspalveluista ajantasaisesti, aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti niin toimialan sisäisille kuin ulkoisillekin asiakkaille. Tiimi kehittää toimialan digitaalisia palveluita. Lisäksi tiimi vastaa siitä, että sivistyspalveluista on saatavilla ajantasaista ja kiinnostavaa tietoa. Tietopalvelu- ja viestintä tiimissä on tarpeellinen määrä edustajia sivistystoimen vastuualueilta. Sivistysjohtaja nimeää tiimin jäsenet ja tiimijohtajan sekä hyväksyy tiimin toimenkuvan. Tiimiin voi lisäksi kuulua tarvittaessa asiantuntijajäseniä, jotka voivat olla myös muualta kaupunkiorganisaatiosta. 2.2.3 Sisäiset tukipalvelut ja päätöksenteko -prosessin tiimi Sisäiset tukipalvelut ja päätöksenteko -prosessin tiimi tuottaa ja koordinoi yhteistoiminnallisesti sivistystoimen sisäisten tukipalvelujen tuottamista, päätöksenteon valmistelua ja toimeenpanoa (rekrytointi ja osaaminen sekä asiakas- ja sihteeripalvelut). Tiimin tavoitteena on tukipalvelujen avulla sujuvoittaa toimialan prosesseja ja palveluja. Tiimi vastaa siitä, että sivistystoimen päätöksenteko perustuu ajantasaiseen tietoon ja avoimeen valmisteluun, päätösten toimeenpano on ripeää ja palvelutuotanto tukee toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta. Tiimi tuottaa lautakuntien tarvitsemat hallinnolliset valmistelu- ja päätösasiakirjat, valmistelee henkilövalinnat, laatii toimintatilastot ja toiminnan arviointiin ja raportointiin liittyvät asiakirjat yhdessä toiminnasta vastaavien esimiesten kanssa, vastaa sivistyskeskuksen hallinnon ja tulosyksiköiden hallinnon palvelujen järjestämisestä sekä digitaalisten palvelujen kehittämisestä ja ylläpidosta. Sisäiset tukipalvelut ja päätöksenteko tiimissä on tarpeellinen määrä edustajia sivistystoimen vastuualueilta. Sivistysjohtaja nimeää tiimin jäsenet ja tiimijohtajan sekä hyväksyy tiimin toimenkuvan. Tiimiin voi lisäksi kuulua tarvittaessa asiantuntijajäseniä, jotka voivat olla myös muualta kaupunkiorganisaatiosta.

7 2.2.4 Vastuualuekohtaiset tiimit ja muut tiimit Varhaiskasvatuspalvelujen tiimit Varhaiskasvatuspalveluilla on sisäisiä tiimejä, jotka tukevat vastuualueen toimintaa. Tiimeistä päättää varhaiskasvatusjohtaja. Tiimejä ovat: - Palveluyksiköiden alueelliset tiimit, joita johtavat palvelupäälliköt. - Varhaiserityiskasvatuksen tiimi, joka koostuu erityislastentarhaopettajista. Tiimin johtajan valitsee varhaiskasvatustoimenjohtaja. Opetuspalvelujen tiimit Opetuspalveluilla on tarpeen mukainen määrä sisäisiä tiimejä, jotka tukevat vastuualueen toimintaa. Tiimeistä ja niiden jäsenistä päättää sivistysjohtaja. - Opetuspalvelujen rehtoritiimit muodostuvat perusopetusalueiden tai lukiokoulutuksen rehtoreista. Rehtoritiimit vastaavat perusopetusalueensa tai lukioiden pedagogisesta kehittämisestä ja yhteistyöstä sekä yhteistoiminnasta kouluyksikköjen välillä. Kutakin rehtoritiimiä johtaa tiimin keskuudestaan vuodeksi kerrallaan valitsema tiimin johtaja ja ne ovat suomenkielisissä opetuspalveluissa sivistysjohtajan ja ruotsinkielisissä opetuspalveluissa ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtajan alaisia. Opetuspalvelujen ja varhaiskasvatuspalvelujen yhteiset tiimit Opetus- ja varhaiskasvatuspalveluilla on yhteisiä tiimejä, jotka tukevat näiden vastuualueiden kasvatus- ja opetustyötä yhdessä. Tiimeistä päättää sivistysjohtaja. Tiimejä ovat: - Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen kehittämistiimi - Kasvun, kehityksen ja oppimisen tuen tiimi - Oppilashuollon tiimi Muiden palvelualueiden ja -yksiköiden tiimit Sivistystoimen vastuualuejohtajat muodostavat omalle alueelleen riittävän määrän tiimejä, jotka vastaavat vastuualueen palvelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä. Lisäksi sivistystoimen vastuualueilla ja palveluyksiköillä on mahdollisuus perustaa tiimejä niiden omien toiminnallisten tarpeiden mukaisesti. Määräaikaisten tai pysyvien palveluyksikkökohtaisten tai muiden tiimien perustamisesta ja johtamisesta päättää vastuualueen johtaja. Tiimien johtajat vastaavat tiiminsä tavoitteiden saavuttamisesta, arvioinnista, toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta.

8 3. JOHTAMINEN TOIMIALALLA JA VASTUUALUEILLA 3.1 Sivistysjohtajan tehtävät Sivistystoimen ja sivistyskeskuksen johtajana on sivistysjohtaja. Sivistysjohtajan vastuulla on sivistystoimen ydinprosessi ja yhteistoiminnalliset prosessit, joita kehitetään kaupungin strategian ja sivistystoimen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Sivistystoimen johtoryhmä tukee prosesseja ja sivistystoimen kehittämistä. Sivistysjohtaja toimii sivistyslautakunnan ja sen opetuspalvelujen suomenkielisen jaoston esittelijänä. Sivistysjohtajan sijaisena toimii ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtaja ja on esittelijän sijaisena sivistyslautakunnassa opetuspalvelujen vastuualueen asioissa. Muiden vastuualueiden osalta sivistysjohtajan sijaisena toimivat esittelijöinä vastuualuejohtaja kunkin vastuualueen asioissa. Suomenkielisen jaoston esittelijän sijaisena toimii kehittämispäällikkö. Sivistysjohtajan tehtävänä on lisäksi: - Myöntää helpotukset tai vapautukset maksun tai korvauksen suorittamisesta ao. vastuuelimen määräämissä rajoissa paitsi varhaiskasvatuksen osalta asiakasmaksuista päättää varhaiskasvatuksen palvelupäälliköt - Päättää ostopalvelusopimuksista ao. vastuuelimen määräämissä rajoissa. - Päättää ao. vastuuelimen vahvistamissa rajoissa hankinnoista, siltä osin kuin ne eivät kuulu yhteishankintaan. - Päättää sivistystoimen irtaimen omaisuuden myynnistä ja luovuttamisesta muuhun käyttöön tai käytöstä poistoista. - Myöntää vahingonkorvauksen tapauksissa, joissa kaupunki on korvausvelvollinen tai joissa se voidaan katsoa korvausvelvolliseksi ao. toimielimen vahvistamissa rajoissa. - Päättää esiopetuksen, perusopetuksen ja lukioiden lukuvuosisuunnitelmien laatimisperusteista ja hyväksyy ne sekä niiden mahdolliset muutokset suomenkielisten opetuspalvelujen jaoston päättämien perusteiden mukaan. 3.2 Vastuualueiden ja palveluyksiköiden johtajien tehtävät sekä sijaisuuksien hoito Vastuualueiden ja palveluyksiköiden johtajien tehtävänä on johtaa ja kehittää vastuualueen tai palveluyksikön toimintaa sekä valmistella ja panna täytäntöön vastuualuetta tai palveluyksikköä koskevat asiat sekä vastata tulostavoitteiden saavuttamisesta, arvioinnista, toiminnan tuloksellisuudesta sekä vastuualueensa päätöksentekoa ja palveluja koskevasta viestinnästä. Opetuspalvelujen vastuualueen johtajana on sivistysjohtaja. Ruotsinkielisten opetuspalvelujen osalta johtajana on ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtaja, joka päättää oman kielialueensa puitteissa esiopetuksen, perusopetuksen ja lukioiden lukuvuosisuunnitelmien laatimisperusteista ja hyväksyy ne sekä niiden mahdolliset muutokset ruotsinkielisten opetuspalvelujen jaoston päättämien perusteiden mukaan. Ruotsinkielisen opetuspalvelujen johtajan sijaisena toimii kehittämispäällikkö.

9 Lisäksi ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtaja päättää koulumatkaetuuksista, jotka poikkeavat lautakunnan hyväksymistä koulumatkaetuuksien yleisistä periaatteista kokonaisuudessaan esija perusopetuksen osalta sivistyslautakunnan määrittelemien periaatteiden mukaisesti. Varhaiskasvatuspalvelujen vastuualuejohtajana on varhaiskasvatustoimenjohtaja, jonka sijaisena toimii erikseen nimettävä palvelupäällikkö. Kulttuuripalvelujen vastuualuejohtajana on kulttuuritoimenjohtaja, jonka sijaisena toimii kulttuurisihteeri. Museopalvelujen vastuualuejohtajana on museotoimenjohtaja, jonka sijaisena toimii museon lehtori. Nuorisopalvelujen vastuualuejohtajana on nuorisotoimenjohtaja, jonka sijaisena toimii nuorisosihteeri. Kirjastopalvelujen vastuualuejohtajana on kirjastotoimenjohtaja, jonka sijaisena toimii erikoiskirjastonhoitaja. Liikuntapalvelujen vastuualuejohtajana on liikuntatoimenjohtaja, jonka sijaisena toimii liikuntapalvelujen koordinaattori. Sivistyskeskuksen hallintopalveluista vastaa hallintopäällikkö. Hallintopäällikön sijaisena toimivat palvelusihteerit erikseen sovittavan tehtäväjaon mukaisesti. Kokkolan seudun opiston toimintaa ja hallintoa johtaa opiston rehtori. 3.3 Johtoryhmät ja niiden tehtävät Sivistystoimen johtoryhmän tehtävänä on koordinoida ja suunnitella toimialan ja sen vastuualueiden toimintaa. Sivistystoimen johtoryhmään kuuluvat sivistysjohtaja, vastuualuejohtajat sekä sivistysjohtajan nimeämät muut jäsenet. Varhaiskasvatuspalvelujen vastuualue jakautuu keskitettyihin palveluihin ja viiteen alueeseen, joiden johtajina toimivat palvelupäälliköt. Vastuualueen palvelu- ja toimintayksiköt käyvät ilmi varhaiskasvatuksen organisaatiokaaviosta. Varhaiskasvatuspalvelujen johtoryhmän tehtävänä on koordinoida ja suunnitella vastuualueensa toimintaa. Johtoryhmään kuuluvat varhaiskasvatustoimenjohtaja ja palvelupäälliköt, varhaiskasvatuspalvelujen koordinaattori ja tarpeellinen määrä varhaiskasvatustoimenjohtajan nimeämiä muita jäseniä. Opetuspalvelujen johtoryhmään kuuluvat sivistysjohtaja, kehittämispäällikkö, hallintopäällikkö, ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtaja, koulutussuunnittelija, perusopetuksen ja

10 lukiokoulutuksen rehtoreista nimetyt edustajat vuorollaan sekä sivistysjohtajan nimeämät muut jäsenet. 3.4 Palvelusuhteeseen ottaminen ja toimivalta henkilöstöasioissa Sivistystoimen palvelusuhteeseen ottaminen määritellään kaupungin hallintosäännön (2017) 39 :n mukaisesti ja toimivalta henkilöstöasioissa määritellään hallintosäännön 42 :n määräystä delegoimalla. Henkilöstön kelpoisuudet määritellään säädösten mukaisesti kunkin tehtävän auki julistamisen yhteydessä. Kaupunginhallitus päättää toimialan johtajan eli sivistysjohtajan valinnasta. Toimialan johtaja päättää vastuualuejohtajien valinnasta. Vastuualueen johtaja tai päällikkö päättää oman yksikön virka- ja työsuhteeseen otettavan henkilöstön valinnasta ja käyttää hallintosäännön 42 mukaista ratkaisuvaltaa. Toimivallan jako opetuspalveluissa Opetuspalveluissa sivistysjohtaja valitsee suomenkielisen perusopetuksen ja lukioiden rehtorinvirkojen viranhaltijat sekä Kokkolan seudun opiston rehtorin. Ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtaja valitsee ruotsinkielisen perusopetuksen ja lukion rehtorinvirkojen viranhaltijat. Rehtoreiden sijaiset määrää esimies, joka myöntää virka- tai työvapaan. Hän päättää myös sijaisen palkkauksesta. Opetuspalvelujen suomen- tai ruotsinkielisen jaoston nimeämät edustajat osallistuvat rehtorivalintojen haastatteluryhmiin yhdessä sivistyskeskuksen kanssa. Toistaiseksi voimassa olevaan virkaan otettavan opettajan valinnasta päättää suomenkielisten opetuspalvelujen osalta sivistysjohtaja ja ruotsinkielisten opetuspalvelujen osalta ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtaja. Koulujen rehtorit osallistuvat kouluyksikköjensä opettajavalintojen valmisteluun yhdessä sivistyskeskuksen kanssa. Sivistysjohtaja vahvistaa suomenkielisten opetuspalvelujen opetushenkilöstön toimenkuvat ja sijoituspaikat. Ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtaja vahvistaa ruotsinkielisten opetuspalvelujen opetushenkilöstön toimenkuvat ja sijoituspaikat. Määräaikaiseksi otettavan suomenkielisten opetuspalvelujen opettajan, sijaisopettajan ja tuntiopettajan valinnasta päättää hallintopäällikkö silloin, kun virkasuhde kestää kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. Alle kuuden kuukauden kestävän määräaikaisen opettajan tai opettajan sijaisen sekä sivutoimisen tuntiopettajan ottamisesta enintään lukuvuodeksi päättää kouluyksikön rehtori tai apulaisrehtori, siten kuin heidän toimenkuvissaan on määrätty. Ruotsinkielisten opetuspalvelujen osalta vastaavat päätökset tekee ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtaja.

11 Toimivalta sivistyskeskuksessa Sivistyskeskuksen hallintopäällikkö valitsee sivistyskeskuksen toimistopalvelujen henkilökunnan kaikkien vastuualueiden osalta sekä koulujen toimistohenkilöstön ja vahtimestarit. Asianomaisten koulujen rehtorit osallistuvat kouluyksikkönsä toimistohenkilöstön valintojen valmisteluun ja muilla vastuualueilla palveluyksikön johtajat. Rehtorin ollessa esteellinen tai poissa hallintopäällikön ratkaisuvalta koskee myös opettajia. Toimivallan jako varhaiskasvatuspalveluissa Varhaiskasvatustoimenjohtaja valitsee vastuualueensa palvelupäälliköt, palveluyksikköjen johtajat ja varhaiskasvatustoiminnan koordinaattorin sekä varhaiserityiskasvatuksen henkilöstön. Varhaiskasvatuksen palvelupäälliköt valitsevat alaisensa henkilöstön. Määräaikaiseksi otettavan varhaiskasvatuspalvelujen työntekijän valinnasta päättää yksikön johtaja silloin, kun työsuhde kestää alle 12 kuukautta. Toimivalta muissa sivistystoimen vastuualueissa Sivistystoimen muiden vastuualueiden osalta on vastuualuejohtajalla ratkaisuvalta oman vastuualueensa osalta henkilöstöasioissa hallintosäännön (2017) 39 :n ja 42 :n mukaisesti. Esimiehet voivat siirtää edellä luetellun ratkaisuvallan alaiselleen viranhaltijalle. Ratkaisuvallan käyttämisestä on pidettävä päätöspöytäkirjaa, joka on annettava tiedoksi sivistyskeskukselle neljän päivän kuluessa. 4. SIVISTYSLAUTAKUNNAN JAOSTOT JA JOHTOKUNNAT Sivistyslautakunta jakaantuu hallintosäännön mukaisesti opetuspalvelujen suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen jaostoon. Sivistyslautakunnan alaiset opetuspalvelujen jaostot valitsevat omille kieliryhmilleen perusopetusalueiden johtokunnat ja lukioiden johtokunnat. Lisäksi sivistystoimen vastuualueiden tai palveluyksiköiden tasolla voi toimia raateja, joiden toimintaohjeesta päättää vastuualueen johtaja ja jäsenten nimeämisestä raadin vastuualueen tai palveluyksikön johtaja. 4.1 Opetuspalvelujen suomen- ja ruotsinkielisten jaostojen tehtävät Jaostojen tehtävänä on huolehtia oman kieliryhmänsä opetuspalvelujen osalta niistä tehtävistä, joita ei ole määrätty sivistyslautakunnan tehtäväksi. Jaostojen erityisiä tehtäviä ovat: - Esitysten laatiminen sivistyslautakunnalle oman kieliryhmänsä opetuspalvelujen palvelu- ja resurssitarpeesta, opetussuunnitelmista ja kieliohjelmasta - Esityksen laatiminen sivistyslautakunnalle palvelualueensa toiminta- ja talousarvioksi sekä toimintasuunnitelmaksi annettujen periaatteiden mukaan

12 - Peruskoulujen ja lukioiden palvelualueiden käyttösuunnitelmien hyväksyminen sivistyslautakunnan päättämien perusteiden mukaan - Päätöksenteko perusopetuksen oppilaaksiottoalueista, toissijaisen oppilaaksioton perusteista ja oppilaan lähikoulun osoittamisesta sekä päättäminen lukuvuosittain tehtävästä oppilassijoittelusta - Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman hyväksyminen sivistyslautakunnan päättämien periaatteiden mukaan - Oppilaan tai opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta päättäminen - Oman kieliryhmänsä opetuspalvelujen osalta päätöksenteko peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien jäsenten valinnasta. 4.2 Peruskoulun ja lukion johtokunnan valinta, jäsenet ja tehtävät Sivistyslautakunnan alaiset opetuspalvelujen suomen- ja ruotsinkieliset jaostot valitsevat peruskoulun ja lukioiden johtokunnat oman kieliryhmänsä osalta. Peruskoulualueille valitaan kullekin johtokunta, jossa on kahdeksan (8) jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Jaosto nimeää yhden jäsenistä johtokunnan puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Johtokunnan jäsenistä kaksi voi olla muita jäseniä kuin oppilaiden huoltajia. Lisäksi peruskoulun johtokuntiin valitaan jäseniksi yksi edustaja opettajakunnasta ja yksi koulun muun henkilökunnan keskuudestaan ehdottamista henkilöistä ja heille varajäsenet. Peruskoulujen johtokuntiin kuuluu lisäksi kaksi 5.-9. vuosiluokkien oppilaiden keskuudestaan lukuvuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä ja varajäsentä. Suomenkielisen ja ruotsinkielisen lukiokoulutuksen johtokuntiin valitaan kahdeksan (8) jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Jaosto nimeää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Johtokunnan jäsenistä kaksi voi olla muita jäseniä kuin opiskelijoiden vanhempia, yksi opettajajäsen ja yksi oppilasjäsen päivälukiosta, yksi oppilas aikuislukiosta/ammattilukiosta, yksi opettajajäsen aikuislukiosta sekä yksi muuta henkilökuntaa edustava jäsen. Lisäksi kaikille jäsenille valitaan varajäsenet. Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen johtokuntaan valitaan luottamushenkilöiden lisäksi yksi opettajajäsen, yksi muuta henkilökuntaa edustava jäsen ja kaksi oppilasjäsentä. Lisäksi kaikille jäsenille valitaan varajäsenet. Peruskoulujen ja lukioiden johtokunnan kokouksissa asiat esittelee rehtori. Peruskoulualueiden yhteisessä johtokunnassa kukin rehtori esittelee omaa kouluaan koskevat asiat. Johtokunnan esittelijänä ja sihteerinä toimii yksi alueen koulujen rehtoreista lukuvuoden kerrallaan. Oppilasjäsenillä on johtokunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

13 Peruskoulun ja lukion johtokunnan tehtävänä on: - Tukea kasvatus- ja opetustyötä ja sen kehittämistä, - Tukea koulun sisäistä sekä koulun, kodin ja ympäröivän muun yhteiskunnan välistä yhteistyötä, - Tukea hyvän työskentelyilmapiirin luomista koulussa, koulun työrauhan ylläpitämistä ja turvallisen opiskeluympäristön luomista ja kehittämistä. - Tehdä esityksiä opetussuunnitelman muutoksista, opetussuunnitelmaan perustuvasta lukuvuosisuunnitelmasta ja lähettää ne sivistyskeskuksen hyväksyttäväksi sekä seurata ja arvioida yhdessä opettajakunnan ja oppilaskunnan kanssa niiden toteutumista - Hyväksyä järjestyssäännöt - Seurata talousarvion toteutumista ja tehdä ehdotuksia talousarviovalmisteluun, tehdä esityksiä perusopetusalueensa kehittämiseksi ja perusopetuksen yhtenäisyyden vahvistamiseksi - Seurata koulun kiinteistön ja oppimisympäristön kuntoa, turvallisuutta ja toimivuutta sekä koulun liikenneympäristön turvallisuutta ja tehdä ehdotuksia niiden kehittämiseksi ja parantamiseksi, - Lisäksi lukion johtokunnan tehtävänä on käsitellä lukioyksiköiden lukuvuosisuunnitelmat ja lähettää ne sivistyskeskukseen hyväksyttäväksi sekä hyväksyä lukion tasa-arvosuunnitelma. 4.3 Kokkolan seudun opiston johtokunnan valinta, jäsenet ja tehtävät Sivistyslautakunta valitsee Kokkolan seudun opiston Karlebynedjens institutin johtokuntaan kahdeksan (8) jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä sekä nimeää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Johtokunnan jäsenistä tulee kolme olla äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Johtokuntaan valitaan lisäksi yksi opettajajäsen ja yksi opiskelijajäsen. Lisäksi kaikille jäsenille valitaan varajäsenet. Johtokunnan esittelijänä on Kokkolan seudun opiston rehtori ja valmistelijoina kokouksiin osallistuvat apulaisrehtorit. Kokkolan seudun opiston johtokunnan tehtävänä on: - tukea vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kehittämistä Kokkolassa, - hyväksyä opiston talousarvion käyttösuunnitelma toimintayksiköittäin, seurata talousarvion toteutumista ja tehdä ehdotuksia talousarviovalmisteluun - tehdä esityksiä järjestämänsä taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmasta - päättää opiston opiskelijayhdistysten tukemisesta 4.4 Sivistystoimen palveluraadit Sivistystoimen eri vastuualueille perustetaan tarpeellinen määrä asiakas-, asukas- tai vanhempien raateja. Peruskouluissa on perusopetusalueen johtokunnan lisäksi koulukohtaiset vanhempien raadit, samoin kuin lukioissa. Aikuislukiossa ja sairaalakoulussa ei ole vanhempienraatia. Raadit eivät ole kunnallisia toimielimiä, vaan vapaaehtoisuuteen perustuvia keskustelufoorumeja.

Koulujen vanhempien raadit nimetään lukuvuosittain ensimmäisessä vanhempainillassa tai vanhemmilta saadun ehdotuksen pohjalta. Raadin jäsenien tulee olla oppilaiden vanhempia tai huoltajia. Jos koulussa on toimiva vanhempienyhdistys, sen johtokunta tai hallitus voi toimia myös vanhempien raatina, jos niin päätetään. Koulun rehtori nimeää raadin jäsenet vanhempainillan ehdotuksen tai muutoin vanhemmilta saadun ehdotuksen pohjalta. Sivistysjohtaja antaa tarkemman toimintaohjeen vanhempien raadeista ja niiden toiminnan tavoitteista. 14