Etelä-Suomi Päätös Nro 56/2010/1 Dnro ESAVI/81/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 25.11.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus, joka koskee Ekokem Oy Ab:n Riihimäellä sijaitsevaa yhdyskuntien, teollisuuden ja kaupan jätettä polttavaa jätevoimalaa 2 ja sen esikäsittelytoimintoja. Lupapäätös sisältää lisäksi ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Ekokem Oy Ab PL 181 11101 RIIHIMÄKI Y-tunnus 03500174 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jätevoimala 2 on tarkoitus rakentaa Ekokem Oy Ab:n omistamalle teollisuusalueelle, joka sijaitsee Riihimäen kaupungin Kuulojan kaupunginosassa. Voimala sijoitetaan kiinteistölle 694-23-2306-3. Laitoksen toimialana on jätehuolto ja toimialatunnuksena on 38 220 (TOL 2008). Alueella sijaitsee myös muita saman yhtiön jätteiden ja ongelmajätteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyviä toimintoja. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Hämeen ympäristökeskuksessa 26.11.2009. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluivat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin 4 d) kohdan sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 3 b), 5 a) ja 13 c) mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohtien 13 c), 13 f) ja13 g) nojalla. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 2 momentin mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Lupatilanne Jätevoimalalle 2 haetaan uuden toiminnan lupaa. Toiminnalla ei ole aikaisempia ympäristölupia. Samalla teollisuusalueella oleville muille yhtiön toiminnoille on 31.10.2007 annettu lupamääräysten tarkistamista koskeva ympäristöluparatkaisu nro YSO/119/2007 ongelmajätteen ja muun jätteen hyödyntämiseen, käsittelyyn ja loppusijoittamiseen. Kylmälaitteiden esikäsittelyn, painekyllästetyn puun polton ja loisteputkien käsittelyn osalta lupa on koskenut toiminnan laajennusta. Päätös on käsittänyt jätteen vastaanoton ja välivarastoinnin, kolme polttolinjaa, kylmälaitteiden käsittelylaitoksen, loisteputkien käsittelylaitoksen, haihdutuslaitoksen ja fysikaalis-kemiallisen laitoksen. Lupa koskee myös ongelmajätteiden kaatopaikkaa, jolle sijoitetaan oman toiminnan epäorgaanisten jätteiden lisäksi kiinteitä asiakasjätteitä. Lupaan sisältyy lisäksi laitosalueella sijaitsevan prosessi- ja jätevesien yhteisen vedenpuhdistamon toiminta. Alueelle vuonna 2007 valmistuneessa ja käyttöön otetussa 55 MW:n tehoisessa jätevoimalassa 1 poltetaan syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä ja eräitä muita teollisuusjätteitä. Laitos tuottaa höyryä, kaukolämpöä ja sähköä arinatekniikkaan perustuvassa prosessissa. Laitokselle myönnettiin 24.6.2006 ympäristölupa nro YSO/59/2006. Luvasta tehdyt valitukset Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi 22.2.2007 (nro 07/0072/1) ja vahvisti lupapäätöksen tietyin täsmennyksin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisulla lupa sai lopullisen lainvoiman 30.10.2007 (taltionumero 2776). Rakentamista koskevia erilaisia päätösratkaisuja on vuodesta 1981 lähtien annettu alueen laitoksille noin 40. Laitoksilla on myös useita vaarallisten kemikaalien varastointiin ja käyttöön liittyviä lupia ja hyväksymisratkaisuja. Laitosalueen toimintoja koskien on jätetty lisäksi kaksi muuta ympäristölupahakemusta 7.6.2010 (ESAVI/521/04.08/2010) ja 18.6.2010
Alueen kaavoitus (ESAVI/538/04.08/2010), joista ensin mainittu koskee jätevoimalan 1 ja polttolinjan 1 savukaasunlauhdutusta ja jälkimmäinen laitosalueelta viemäröitävien vesien tiettyjen päästöraja-arvojen muuttamista. Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaavaehdotus on hyväksytty Hämeen liiton maakuntavaltuustossa 29.11.2004, vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006 ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 28.12.2007. Maakuntakaavassa laitosalue ja sen ympäristön teollisuusalueet on osoitettu ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueeksi (TT). Lisäksi alueella on merkintä energiahuollon kohteesta (en). Alueen pohjoispuolelle on osoitettu kantatie (KT) ja itäpuolelle seututie (ST). Osayleiskaava Riihimäen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kuulojan teollisuusalueen osayleiskaavan 30.9.2002. Osayleiskaavassa Ekokem Oy Ab:n laitosalue (jäljempänä Ekokemin laitosalue) on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alueen reunaan on osoitettu ulkoilureitti. Laitosalueen lounaispuolelle on sijoitettu ongelmajätteiden loppusijoitusalue (EJ-1). Laitosalueen eteläpuolella on maa- ja metsätalousalue (M) ja sen eteläpuolella Hatlamminmäen ja -suon luonnonsuojelualue (SL). Asemakaava Nykyisellä laitosalueella on voimassa Riihimäen kaupunginvaltuuston 3.10.2005 hyväksymä ja 31.12.2005 lainvoiman saanut Ekokemin laitosalueen laajennuksen asemakaava ja asemakaavan muutos. Alueen käyttötarkoitus on määritelty seuraavasti: TT-2/kem Ongelmajätteiden ja jätteiden käsittelylaitoksen korttelialue, jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja käsittelevän tai varastoivan laitoksen. Alueelle saa sijoittaa ongelmajätteiden ja jätteiden käsittelylaitokseen kuuluvia rakennuksia ja rakenteita kuten laitos-, voimalaitos-, varasto-, huolto-, terminaali-, laboratorio- ja toimistorakennuksia ja koulutustiloja. Aluetta ei saa käyttää jätteiden loppusijoitusalueena. Alueelle ei saa sijoittaa asuntoja. Alue tulee aidata. Laitosalueen lounaispuolelle on osoitettu jätteenkäsittelyalue EJ-1 Jätteenkäsittelyalue. Alue varataan käsiteltyjen ongelmajätteiden varastointiin ja loppusijoitukseen. Kuulojankadun ja kantatie 54 liittymän molemmin puolin on osoitettu suojaviheralue (EV). Hausjärven kunta on käynnistänyt 3.2.2009 asemakaavan muutoksen ja laajennuksen, jonka tavoitteena mahdollistaa laitosalueen itäosan käytön Ekokem-Palvelu Oy:n Kuulojan teollisuusjätteen kierrätys- ja käsittelykeskuksen laajennukseen. 3
4 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Luonnon olosuhteet Maaperä Pohjavesi Ekokemin laitosalue sijaitsee Riihimäellä noin neljä kilometriä itään. Laitosalue rajoittuu Hausjärven kunnan rajaan. Osa konsernin toiminnoista sijoittuu Hausjärven puolelle. Ekokemin laitosalueen toimintojen vieressä sijaitsee Ekokem-Palvelu Oy:n Kuulojan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus. Laitosalueen ympäristö on harvaan asuttua. Lähin asuinrakennus sijaitsee 100 metrin etäisyydellä laitosalueelta. Kilometrin säteellä alueesta asuu alle 30 henkeä ja kahden kilometrin säteellä alle 160 henkeä. Laitosalueella ei juuri ole luonnonvaraista kasvillisuutta tai eläimistöä. Alueen reunamilla kasvaa puustoa kapealla vyöhykkeellä. Hausjärven kunnan ja Riihimäen kaupungin rajalla sijaitsevat Hatlamminsuo ja Hatlamminmäki. Ne ovat maakuntakaavassa osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL). Alueen perustaminen luonnonsuojelualueeksi on käynnissä ja suurin osa maaalasta on hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Suoalueen eteläreunaan sijoittuu pitkospuilla rakennettu luontopolku, joka on ulkoilijoiden ahkerassa käytössä. Hatlamminsuon alue on linnustollisesti rikas. Uuden voimalaitosrakennuksen ja suojelualueen väliin jää noin 300 metrin levyinen metsäalue. Hatlamminsuon ja laitosalueen välissä on vedenjakaja. Hankealue sijaitsee osittain moreenipeitteisen kalliomäen (Hatlamminmäki) länsireunalla. Jätevoimalan 2:n rakentamista varten tehtyjen pohjatutkimusten perusteella alueen perusmaalaji on hiekkamoreenia. Maan pintaosassa esiintyy paikoitellen ohut silttikerros. Irtomaakerroksen kokonaispaksuus vaihtelee keskimäärin välillä 6 12 metriä. Pohjatutkimusten perusteella kalliopinnan taso laskee jätevoimalan alueella luodetta kohti. Laitosalueen kallioperä on mikrokliinigraniittia ja kiillegneissiä. Laitosalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Laitosalue on suurelta osin asfaltoitu. Päällystetyillä alueilla ei muodostu pohjavettä ja laitosalueella muodostuvan pohjaveden määrä on siten hyvin vähäinen. Pohjaveden virtaus suuntautuu Hatlamminmäen rinteiltä kallion topografiaa mukaillen Ekokemin laitosalueelle. Jätevoimalan 2 kohdalta pohjaveden virtaus suuntautuu luonnostaan joko luoteeseen, Jyrämön lähteen suuntaan tai Ekokem Oy Ab:n kaatopaikka-alueen kautta länteen, purkautuen Lepistön alueen pelloilla oleviin puroihin kantatien 54 eteläpuolella. Laitosalueen ja ympäristön pohjavesien laatua on tarkkailtu säännöllisesti 1980-luvulta lähtien. Laajemmassa seurannassa todettiin, että laitosalueen ulkopuolella esiintyy pieniä pitoisuuksia liuotinaineita. Liuotinaineet ovat peräisin vuonna 1996 havaitusta liuotinvuodosta, jonka kunnostus on viety loppuun 2000-luvun vaihteessa. Talousveden laatuvaatimus ei täyttynyt vuonna 2008 kahdessa havaintopisteessä aivan tehdasalueen vieressä.
Ulkopuoliset talousvesikaivot on todettu puhtaiksi. Ekokemin laitosalueen pohjavesille tyypillistä on kiintoaine, sameus, väri sekä melko suuret rautaja mangaanipitoisuudet. 5 Pintavedet Laitoksen lähiympäristössä sijaitsee kaksi ojaa, Punkanoja ja Myllysenoja. Kauempana, alueen länsipuolella, virtaa Hatlamminsuolta purkautuva Hatlamminoja. Punkanojan Hatlamminmäeltä keräämät vedet johdetaan putkitettuna laitosalueen halki. Ne laskevat Puujokeen noin viiden kilometrin päässä laitosalueesta. Myllysenoja kerää pintavesiä laitosalueen itäpuolelta. Vedet virtaavat Piirilammen ja Helijoen kautta Puujokeen, joka sijaitsee Vanajan reitillä, Kokemäenjoen vesistöalueella. Ekokemin laitosalue on lähes kokonaan asfaltoitu ja laitoksen prosessialueella muodostuvia vesiä ei johdeta ympäröiviin ojiin. Hakemuksessa on pintavesien usean vuoden ajalta olemassa olevista seurantatuloksista vedetty johtopäätös, että Ekokemin laitosalueella sijaitsevalla toiminnalla ei ole ollut selvästi havaittavia vaikutuksia ympäröivien pintavesien tilaan. Ilman laatu Riihimäellä suurin osa päästöistä ilmaan muodostuu autoliikenteestä, prosessiteollisuudesta ja energiantuotannosta. Ilmanlaatua seurataan Riihimäellä aika-ajoin hiukkasten ja typenoksidien leviämismallitutkimuksilla ja pitoisuusmittauksilla sekä bioindikaatiotutkimuksilla. Kanta-Hämeen kunnissa tutkittiin ilman epäpuhtauksien kasvillisuusvaikutuksia vuosina 2001 ja 2002. Vaikutukset näkyivät lievinä vaurioina Kanta- Hämeen kuntiin sijoitettujen havaintopaikkojen puissa. Vauriot jäkäläkasvillisuudessa olivat suhteellisen lieviä ja vaurioalueet olivat pinta-aloiltaan erittäin pieniä. Merkittäviä poikkeuksia neulaskadossa, neulasten rikki- ja metallipitoisuuksissa tai humuksen happamuudessa ei todettu verrattuna muualla Suomessa tehtyihin vastaaviin tutkimuksiin. Riihimäen kaupunki teetti Suomen ympäristökeskuksella erillisen kasvillisuustutkimuksen, joka valmistui 2003. Kasvistotutkimuksen tulokset olivat edellä kuvatun bioindikaatiotutkimuksen kanssa yhteneväisiä. Ekokem Oy Ab:n omaan seurantaan ovat kuuluneet koko toiminnan ajan monipuoliset vuosittain tehtävät bioindikaattoritutkimukset. Päästöjä ilmaan on mitattu monipuolisesti sekä jatkuvatoimisesti että yksittäisin kertamittauksin. Päästöt ilmaan ovat jatkuvien päästömittausten ja bioindikaatiotutkimusten perusteella vähäisiä. Bioindikaatiotutkimusten perusteella Ekokemin laitosalueen ympäristö on rinnastettavissa normaaliin kaupunkiympäristöön. Viimeisin bioindikaatiotutkimus on vuonna 2008 Jyväskylän yliopiston toteuttama seurantatutkimus Ekokemin laitosalueen ympäristössä. Se sisälsi orgaanisten klooriyhdisteiden pitoisuuksien ja sammalten raskasmetallipitoisuuksien kartoituksen. Sammalen raskasmetallipitoisuudet olivat suun-
Liikenne ja melu nilleen samaa tasoa kuin normaalisti kaupunkiympäristössä. Samoin jäkälien PCB-pitoisuudet vastasivat normaalia kaupunkiympäristöä. Ekokemin laitosalue rajoittuu kantatiehen 54. Sen keskimääräinen liikenne laitoksen kohdalla on 5 170 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä on 790 ajoneuvoa eli noin 15 % (Tiehallinto 2007). Liikenne laitokselle tulee kantatien 54 kautta. Kevyt liikenne käyttää jossain määrin varuskunta-alueen kautta kulkevaa eteläpuolista Talteentietä. Ekokem Oy Ab:n ja Ekokem-Palvelu Oy:n yhteenlasketun liikenteen osuus kantatien 54 kokonaisliikennemäärästä on noin 8 % ja raskaasta liikenteestä noin 13 %. Ekokemin laitosalueen ympäristön melua on tutkittu mittauksin vuosina 1996, 2000, 2005, 2007 (jätevoimalan 1 takuumelumittaukset) sekä jätevoimalan 2 YVA-menettelyn yhteydessä vuonna 2009. Viimeisissä mittauksissa lähimpien asuintalojen piha-alueilla keskiäänitasot (L Aeq ) olivat Ekokemin laitosalueen itäpuolella 44 db, länsipuolella 47 db ja pohjoispuolella 60 db. Pohjoispuolen kiinteistö on Ekokem Oy Ab:n omistuksessa ja sijaitsee aivan kantatien 54 vieressä. Suurin osa melusta aiheutui mittaushetkellä kantatien liikenteestä. Itä- ja länsipuolen lähimpiin asuinkohteisiin Ekokemin laitosalueen toiminnoista aiheutuva melu kuului hyvin vaimeana. 6 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa haetaan energiahyötykäytön laajentamiselle Riihimäen laitosalueella. Hanke sisältää uuden jätevoimalan ja siihen liittyvän välittömän esikäsittelyn. Toiminnat sijoitetaan nykyisen jätevoimalan 1 välittömään läheisyyteen. Uusi jätevoimala 2 on arinatekniikkaan perustuva voimalaitos ja teholtaan enintään 55 MW. Toiminta on suunniteltu alkavan vuonna 2012. Uuden jätevoimalan pääpolttoaineet ovat syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte sekä teollisuuden ja kaupan jäte. Lisäksi laitoksella käsitellään myös muita jätteitä. Tavoitteena on ohjata tuotavista jätteistä energiana hyödyntämiseen noin 160 000 t/a ja materiaalina hyödyntämiseen noin 40 000 t/a. Lopullinen jakauma riippuu jätteiden laadusta sekä materiaalina hyödyntämisen taloudellisuudesta. Jätevoimala 2 tulee ympärivuotiseen, jatkuvaan käyttöön lyhyitä huoltoseisokkeja lukuun ottamatta. Jätteenpoltto ja esikäsittely tapahtuvat ympäri vuorokauden. Kuljetuslogistiikka optimoidaan laitoksen käytön mukaan. Kuljetuksia ei tehdä normaalisti sunnuntaisin. Arkipäivinä ja lauantaisin kuljetukset rajataan normaalisti kello 7 ja kello 22 välille. Arkipäiville sijoittuvien juhlapyhien aikana suoritetaan välttämättömät kuljetukset. Erilaisten poikkeus- tai häiriötilanteiden kuljetukset suoritetaan niiden edellyttämällä tavalla.
Jätevoimalan yhteyteen varaudutaan rakentamaan jätteiden materiaalihyödyntämistä tehostava esikäsittelyprosessi. Jätevoimalan 2 savukaasut johdetaan rakennettavaan savukaasunpuhdistusyksikköön. Jätevedet käsitellään nykyisessä Ekokemin laitosalueen jätevesien käsittelylaitoksessa. Poltossa syntyvä tuhka- ja kuonajäte sijoitetaan loppusijoitukseen jollekin Ekokem Oy Ab:n tai sen sopimuskumppanin ympäristöluvan saaneelle alueelle. Kuonaa on mahdollista myös hyödyntää esimerkiksi kaatopaikkojen peittämisessä ja tienrakentamisessa. Jätteenpoltosta syntyvä energia hyödynnetään Riihimäen ja Hyvinkään kaukolämmöntarpeeseen ja sähköntuotantoon. Kaukolämmön siirrossa käytetään olemassa olevaa yhdysputkea Riihimäen ja Hyvinkään välillä. Kaukolämmön tuotannon lisäksi Ekokem Oy Ab nostaa hankkeella merkittävästi sähköntuotantoaan. Prosessit ja niihin liittyvät laitteet ja rakenteet Jätteiden vastaanotto ja varastointi Jätteet toimitetaan jätevoimalalle kuljetusajoneuvoilla. Lähialueelta kerätyt jätteet tuodaan pakkaavilla jäteautoilla ja kauemmalta konteilla siirtokuormauskuljetuksina. Kuormat otetaan vastaan pääportilla tai suoraan jätevoimalan bunkkeriin. Pääportilla otetaan vastaan pääsääntöisesti ongelmajätteet ja osa muista jätteistä. Pääportti on valvottu ympäri vuorokauden ja jätteet tarkastetaan laitoksella nykyisen käytännön mukaisesti. Vastaanotettavien jätteiden tiedot kirjataan ja jätteet punnitaan jäte-erittäin. Pääportilta jätteet ohjataan purkupaikkaan eli normaalisti etukäteen määritellylle polttolinjalle tai eri vastaanottopisteiden kautta varastoon, josta edelleen suunnitellusti polttoon. Jätteiden punnitus tapahtuu pääportilla valvotusti. Suoraan jätevoimalalla otetaan vastaan jätejakeita, jotka tulevat toistuvasti samasta lähteestä ja joiden kuljetukset hoitavat pääasiassa samat kuljettajat. Jätteet punnitaan pääportilla tai jätevoimalan 1 yhteydessä käyttöönotetulla vaa alla. Autonkuljettaja vastaa punnituksesta ja Ekokem Oy Ab:n henkilöstö valvoo punnitusten suorittamista. Jätteen purkamisen yhteydessä saadut punnitus- ja toteumatiedot kirjataan toiminnanhallintajärjestelmään. Tiedot täydentyvät myöhemmin analyysitiedoilla. Jätteen laadun varmistamiseksi tarkastetaan jätteet visuaalisesti jätebunkkerissa, poistetaan suuret esineet ja tehdään lisäksi kuormien erillispurkuja ja läpikäyntejä pistokokeina. Jäte-erän ja -laadun käsittelytapa määritellään tapauskohtaisesti. Polttoon menevä jäte varastoidaan suoraan vastaanottobunkkeriin. Lietteet vastaanotetaan erilliseen jätevoimalan 1 vastaanottosiiloon tai bunkkeriin. Esikäsittelyyn ohjattava materiaali vastaanotetaan esikäsittelyn varastotilaan tai syöttölaitteelle. Esikäsittelyssä varastoitava, käsittelyä odottava ja hyötykäyttöön tai polttoon ohjattava määrä on enintään 5 000 tonnia. Paalattuna ulkoalueella varastoidaan lisäksi hyödynnettävää jätettä enintään 1 000 tonnia. Jätevoimalan vastaanottobunkkerissa on kerralla noin 10 15 päivän varasto eli enintään 8 000 tonnia. Jätteen viipymä varastossa pidetään kuitenkin mahdollisimman lyhyenä. Varastointi mahdollistaa jäte-erien sekoittamisen 7
ja siten laadultaan tasaisemman jätteen syöttämisen polttoon ja turvaa laitoksen toiminnan pyhäpäivien tms. tuontikuljetuskatkosten aikana. Jätevoimalan vastaanottobunkkeriin rakennetaan tarkoitukseen soveltuva, kestävä ja vesitiivis pohjarakenne. Bunkkeri tulee kokonaan pohjaveden pinnan yläpuolelle. Sen pohjalle mahdollisesti kertyvä neste imeytetään normaalisti jätteeseen ja poltetaan. Tarvittaessa neste voidaan pumpata polttoon. Laitosalueen muut kuormaus- ja purkualueet ovat vesitiiviitä ja viemäröityjä. Tulipalon sattuessa voidaan sammutusvesiä ohjata bunkkeriin, jolloin sammutusvedet eivät pääse ympäristöön. Jätteen vastaanottotilan lattiat ja jätebunkkeri puhdistetaan säännöllisesti. Vastaanottotila, bunkkeri ja esikäsittelyhalli ovat alipaineistettuja ja niiden poistoilma voidaan johtaa jätevoimalan 1 tai 2 polttolaitoksen palamisilmaan. Esikäsittely Esikäsittelylaitos yhdessä jätevoimaloiden 1 ja 2 kanssa muodostavat kokonaisuuden, jossa jokaiselle jätejakeelle voidaan aina valita ympäristön sekä materiaalien ja energian hyödyntämisen kannalta paras, turvallisin ja taloudellisin ratkaisu. Jätevoimaloiden yhteyteen jätebunkkerien väliin rakennetaan esikäsittelyn ensimmäinen vaihe. Esikäsittelyn toisessa vaiheessa rakennetaan varsinaiset materiaalien varastotilat ja materiaalien erottelu, jolle haetaan erillinen ympäristölupa. Polttoprosessi Jätevoimalan polttoprosessina on arinapoltto (kuva 1), joka on BATvaatimusten mukaista pitkään käytössä ollutta perustekniikkaa. Syntypaikkalajiteltu jäte on sellaisenaan yleensä polttokelpoista arinapolttoon. Tarpeen mukaan vastaanotettu jäte kuitenkin murskataan ja siitä poistetaan suuret metalliesineet ennen polttoa. Jätejakeet, jotka eivät edellytä esikäsittelyä, puretaan jätteenkuljetusautoista suoraan jätebunkkeriin. Jätteen purkamisesta aiheutuvien melu- ja hajuhaittojen vähentämiseksi purkualue on erillinen suljettu purkuhalli. Jätteen sekoittaminen bunkkerissa ja siirto syöttösuppiloon suoritetaan kahmarinosturilla. Syöttösuppilo varustetaan pinnankorkeuden mittauksella. Syöttökuiluun asennetaan lisäksi sulkupelti bunkkerin erottamiseksi ja tulipesästä mahdollisesti tulevan takatulen pysäyttämiseksi silloin, kun syöttökuilu on tyhjä. Polttoaine syötetään syöttökuilusta polttoarinan ensimmäiselle osalle (polttoaineen kuivumisen alue). Syöttöä arinalle ohjataan tuotettavan energian määrän mukaan. Arinalla on kaksi päätarkoitusta: 1) polttoaineen kuljetus, sekoittaminen, jakaminen, levittäminen ja tasoittaminen arinalla sekä 2) polttoon tarvittavan primääri-ilman jakaminen polttoainekerrokselle arinan eri osilla. Arina on vesijäähdytteinen. Jätteenpolttokattila varustetaan kahdella tukipolttimella. Tukipolttimet kytkeytyvät päälle, kun savukaasujen lämpötila laskee alle 850 C. polttoilman viimeisen syötön jälkeen. Tukipolttimien polttoaineena käytetään kevyttä ja raskasta polttoöljyä tai jäteöljyä. Lisäpolttoaine varastoidaan maanpäällisissä piha-alueelle sijoittuvissa säiliöissä. Polttoainesäiliöitä käyttää myös jätevoimala 1. 8
9 Kuva 1. Jätteenpolttokattilan poikkileikkaus Jätteet palavat osittain arinalla ja osittain arinan yläpuolisella tulipesän osuudella. Palamisessa tarvittava primääri-ilma syötetään arinan alta ja arinalla on useampi säädettävä primääri-ilman syöttövyöhyke. Sekundääriilmaa syötetään polttoainekerroksen yläpuolelle palamiskaasujen täydellisen sekoittumisen ja loppuun palamisen saavuttamiseksi. Sekundääriilmaa on noin 30 50 % kokonaisilmamäärästä. Palamisjäännös, arinakuona putoaa kuonasuppilon kautta kuona-altaaseen, joka on täytetty vedellä. Kuona-allas jäähdyttää ja kostuttaa kuonan ja toimii myös turvallisena ilmalukkona tulipesään. Altaasta kuona kulkeutuu edelleen kuljettimella sille varattuun varastotilaan. Savukaasujen puhdistusjärjestelmä Jätevoimala varustetaan puolikuivalla savukaasujen puhdistusjärjestelmällä, joka koostuu aktiivihiilen (tai vastaavan) syöttöjärjestelmästä, kaasujen pesureaktorista ja kalkin, natriumhydroksidin tai bikarbonaatti reagenssin käytöstä erillisessä kuitusuotimessa sekä päästöjen mittausasemasta. Puolikuivassa savukaasun puhdistusjärjestelmässä savukaasun happamat komponentit (HCl, HF, SO 2 ) reagoivat kostutetun kalkin kanssa. Happamien epäpuhtauksien sidonta-aine, kalkki Ca(OH) 2 puhalletaan kostutettuna savukaasukanavaan tai reaktoriin ennen kuitusuodinta. Reagoivan kemikaalin (sorbentin) annostus riippuu savukaasun lämpötilasta sekä kemikaalin tyypistä. Kalkin kulutus on yleensä 1,5 2-kertainen verrattuna poistettavan epäpuhtauden stökiömetriseen määrään. Metallisten- ja haitallisten orgaanisten epäpuhtauksien poistoon tarkoitettu aktiivihiili tai sitä
vastaava ns. HOK (Herd Ofen Koks) savukaasujen puhdistusprosessiin voidaan annostella joko kalkin tai kalkkimaidon seassa tai vasta reaktorin jälkeen. Kalkille, aktiivihiilelle ja lopputuotteille rakennetaan omat siilot. Kuitusuodin toimii prosessissa myös kemiallisesti aktiivisena puhdistimena. Savukaasu kulkee suotimessa erottuvan vielä reagoimatonta kalsiumhydroksidia sisältävän pölykerroksen läpi. Prosessin tehostamiseksi osa puhdistusjätteestä kierrätetään kuitusuotimen pohjasuppilosta uudelleen savukaasukanavaan, jolloin reagoivan kemikaalin ja veden kulutusta voidaan pienentää. Se osa puhdistusjätettä, jota ei kierrätetä, johdetaan pohjasuppilosta purkuruuvilla lopputuotesiiloon. Kuitusuodin puhdistetaan paineilmapulsseilla, mistä ei aiheudu katkoksia itse puhdistusprosessiin. Puolikuiva savukaasujen puhdistusmenetelmä ei tuota jätevesiä. Savukaasujen puhdistusjärjestelmän muutokset Lupahakemukseen liitetyssä ja 7.7.2010 päivätyssä täydennyksessä hakija on esittänyt, että puolikuivan savukaasujen puhdistusjärjestelmän jälkeen prosessiin asennetaan vielä märkäpesuri. Pesurissa kierrätetään vettä, jonka ph säädetään natriumhydroksidilla. Vesi pumpataan pesurin pohjalta ja ruiskutetaan savukaasuvirtaukseen pesurin yläosasta. Samalla kun vesi laskeutuu takaisin pesurin pohjalle, liukenee siihen epäpuhtauksia. Happamat kaasut reagoivat natriumhydroksidin kanssa muodostaen suoloja. Pääpuhdistusyksikkönä toimii puolikuiva savukaasun puhdistusjärjestelmä, jonka puhdistustulos hakijan kokemuksen perusteella on hyvä. Tämän vuoksi märkäpesuriin tulevat savukaasut ovat puhtaita ja kemikaalin kulutus sekä suolojen muodostuminen on vähäistä. Pesurin tehtävä on varmistaa pesutulos niissä tilanteissa, kun puolikuivassa järjestelmässä on häiriö sekä toimia lämmön talteenottolaitteena. Savukaasuissa tapahtuvan veden lauhtumisen johdosta pesurissa syntyy jätevesiä, joiden virtaus prosessitilanteesta riippuen vaihtelee. Vesien määrä jää keskimäärin alle 1 m 3 /h. Normaalisti ne ovat riittävän puhtaita suoraan viemäröitäviksi. Ensisijaisesti jätevedet pyritään kuitenkin käyttämään prosessissa joko kattilan tai savukaasunpuhdistuksen lisävetenä. Tarvittaessa vedet käsitellään ennen käyttöä tai viemäröintiä Ekokemin laitosalueen vesilaitoksella. Mikäli vedet johdetaan laitoksen vesienkäsittelyjärjestelmään, ne yhdistetään muiden polttolinjojen lauhdutusvesiin ja vesien laadun seuranta esitettään tehtäväksi näistä vesistä kokoomanäytteenä. Savukaasujen lauhdutuksista vesienkäsittelyprosessiin johdettavasta lauhdevesivirrasta on tarkoitus mitata hakemuksen mukaan jatkuvatoimisesti happamuus, lämpötila ja virtaus. Muita epäpuhtauksien määritetään kerran kuukaudessa ja dioksiinien sekä furaanien pitoisuudet kerran vuodessa. Myös kiintoaineelle riittää kerran kuussa tapahtuva seuranta, sillä savukaasulauhdutusten lauhdeveden kiintoainepitoisuus on erittäin alhainen lauhdutusprosessien sijaitessa kuitusuotimen jälkeen. 10
11 Veden käyttö Savukaasujen typenoksidien poisto Typen oksidien poistoon käytetään selektiivistä ei-katalyyttistä typen oksidien poistoa (Selective Non Catalytic Reduction, SNCR). Tässä prosessissa ammoniakkivesi tai urealiuos ruiskutetaan useassa eri tasossa (2 4 tasoa) kattilaan sen molemmilta sivuilta kohtaan, jossa savukaasujen lämpötila on 850 C 950 C. SNCR-menetelmällä saavutetaan noin 60 80 % vähennys typpioksidipitoisuudessa ilman merkittävää ammoniakkiylijäämää savukaasuvirrassa. SNCR-laitteisto koostuu ammoniakkivesisäiliöstä oheislaitteineen, pumpuista, putkistoista ja kaksifaasisuuttimista liuoksen ruiskutusta varten sekä hajotus- ja kantoilmalaitteistosta. Hajotusilma saadaan laitoksen omasta paineilmaverkosta. Turbiinilaitos Turbiinilaitokseen rakennetaan turbiinit sekä jätevoimalalle 1 että jätevoimalalle 2. Turbiinilaitos koostuu turbiineista, generaattoreista, kaukolämmönsiirtimistä, apulauhduttimista sekä niihin liittyvistä apulaitteista. Kumpikin turbiini on mitoitettu vastaamaan 20 t/h yhdyskuntajätettä polttavaa arinakattilaa. Jätteen keskimääräisenä lämpöarvona on käytetty arvoa 10,5 MJ/kg ja polttokapasiteettina noin 20 t/h, jolloin tuorehöyryvirraksi saadaan noin 19 21 kg/s vakioiduilla tuorehöyryn paineella 40 55 bar ja tuorehöyryn lämpötilalla yli 400 C. Jätevoimalan 1 turbiinin höyryarvot ovat 320 C ja 25 bar. Jätevoimalan vuotuisen prosessiveden tarpeen arvioidaan olevan n. 45 000 55 000 m 3 /a. Prosessivesiä ovat mm. kattilavesi ja kuonan sammutusaltaan vesi. Suurin osa vedestä menee kattilavedeksi, joka pääasiassa poistuu prosessista jatkuvassa ulospuhalluksessa. Kattilan tarvitseman lisäveden määrä on noin 29 000 m 3 /a, josta puolet otetaan Riihimäen kaupungin vesijohtoverkosta ja puolet valmistetaan kerätyistä sade- ja sulamisvesistä omassa vesienkäsittelyprosessissa. Jos vettä tarvitaan savukaasun puhdistamisessa, siihen käytetään laitoksen muista kohteista kierrätettäviä vesiä. Märkäpesurin lisääminen lisää jätevesien määrää noin 0, 5 1 m 3 /h. Jätevedet voidaan ohjata puhtaudesta riippuen joko kattilaveden valmistukseen tai puolikuivan pesurin kalkkikierron kostuttamiseen käytettäväksi. Mikäli vesiä ei hyödynnetä, niin ne johdetaan Ekokemin laitosalueen vesienkäsittelyjärjestelmään ja sieltä Riihimäen kaupungin viemäriverkostoon. Jätevoimalan jätevesien arvioidaan lisäävän kaupungin viemäriin johdettavan veden määrää maksimissaan noin 5 000 m 3 /a. Pesu- ja prosessivesien hallitsemiseksi jätevoimalan rakennukset varustetaan tiiviillä lattiakaivoilla ja kanaaleilla. Kattilahallin alakertaan rakennetaan erillinen likaisten vesien säiliö (40 m 3 ), josta vesi pumpataan sen analysoimisen jälkeen hallitusti polttoon, vesilaitokselle käsiteltäväksi tai sadevesijärjestelmään.
12 Käytettävät polttoaineet Päätöksen liitteessä 1 on esitetty jätevoimalassa käytettävät pääpolttoaineet. Jätemääriä ei sellaisenaan voida laskea suoraan yhteen, vaan jätteet ovat toisilleen vaihtoehtoisia ja jätemarkkinat määräävät, mikä jätteiden jakauma kulloinkin on. Jätevoimalassa 2 poltettava jätemäärä on enimmillään noin 160 000 t vuodessa. Jos polttolaitoksen polttoainetehoksi tulee annetun vastineen mukaisesti 35 MW (jäljempänä päätöksen sivu 43), niin polttoainemäärien teoreettinen vaihteluväli olisi 60 000 140 000 t/a ja esim. yhdyskuntajätteellä polttomäärä olisi tällöin keskimäärin 100 000 t/a. Pääosin poltetaan syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä sekä teollisuuden ja kaupan jätteitä. Merkittävän mahdollisen energiana hyödynnettävän materiaalivirran muodostavat autohajottamojen sekä metallienerotus- ja hyödyntämisyritysten fluffi-, muovi- ja kumijätteet. Ongelmajäteluokiteltuja ovat fluffijäte, kyllästetty puu ja jäteöljy sekä vähäisissä määrin vastaanotettavat teollisuuden ongelmajätejakeet. Energiakäyttöön tuleva yhdyskuntajäte, teollisuuden jätteet ja kaupan jätteet vastaanotettaisiin pääasiassa Etelä-Suomesta ja mahdollisesti myös kauempaa. Ongelmajätteitä tuotaisiin koko Suomesta. Laitoksessa varaudutaan polttamaan myös tavanomaisia polttoaineita, jos polttoon lajiteltavia jätejakeita ei ole riittävästi saatavilla. Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte on asuinkiinteistöissä muodostuvaa jätettä tai siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyvää jätettä. Osa jätteestä on erilliskerättyä energiajätettä. Polttoon vastaanotettava yhdyskuntajäte on syntypaikkalajiteltua, jolloin siitä on eroteltu polttoon kelpaamattomat kivipitoiset aineet ja metallit sekä hyötykäyttöön kelpaavat jätteet. Lajittelu määräytyy jätteen tuottajan asuinkunnan ja jäteyhtiön vaatimusten mukaan. Yhdyskuntajätteiden varaston mitoitusarvo on noin neljän päivän polttoainetarve. Suunniteltu arinapolttotekniikka ei edellytä jätteen esikäsittelyä kuten murskausta. Ennen jätteen syöttöä arinalle jäte voidaan kuitenkin tarvittaessa murskata pienempään palakokoon esikäsittelyprosessissa. Jätteiden käsittelystä syntyvä rejekti Jätteiden käsittelyssä syntyvällä rejektillä tarkoitetaan jätteen esikäsittelyssä ja materiaalihyödyntämisessä syntyvää hyötykäyttöön kelpaamatonta mutta polttokelpoista jätettä. Tästä osa syntyy laitoksen omassa esikäsittelyprosessissa, mutta omaa esikäsittelyrejektiä korvaamaan tai täydentämään jätevoimalaan voidaan ohjata myös muiden jätteiden käsittelijöiden tuottamaa energiana hyödynnettävää rejektiä. Autohajottamoiden fluffi-, kumi- tai muovijäte Fluffi on autohajottamotoiminnassa syntyvää jätettä, joka koostuu etupäässä ajoneuvojen sisustusmateriaaleista, muovista ja lasista. Fluffi sisäl-
tää myös jonkin verran metalleja, kuten sinkkiä, lyijyä ja kuparia. Fluffin metallipitoisuus on kuitenkin liian alhainen metallien kierrättämiseksi. Fluffi luokitellaan ongelmajätteeksi. Fluffi voi sisältää halogeeneja yli 1 %. Poltossa syntyvät tuhkat sekoittuvat muiden jätteiden tuhkaan, eivätkä aiheuta erillistä tuhkankäsittelyä. Painekyllästetty puu Painekyllästetty hake kuljetetaan asianmukaisilla hakelavoilla asiakkaalta. CCA-puu punnitaan ja otetaan tarvittaessa näytteet hake-erittäin. CCApuuhake tyhjennetään suoraan jätevoimalan vastaanottobunkkeriin, jossa se sekoitetaan muun jätteen joukkoon. Hakepölyt hallitaan samalla tavalla kuin muutkin jätteen pölyt. Vastaanottotilan purkuaukoilla on voimakas ilmastointi tilaan päin. Tämä ilma ohjataan suoraan jätevoimalan palamisilman joukkoon. CCA-puuhakkeen poltossa syntyvät tuhkat sekoittuvat normaalioloissa muiden jätejakeiden poltosta aiheutuvaan tuhkaan, eivätkä aiheuta erillistä tuhkankäsittelyä. Muut ongelmajätteet Muita ongelmajätteitä, joiden klooripitoisuus on alle 1 %, esitetään poltettavaksi jäteluokasta riippumatta. Ongelmajätteitä ei hakemuksessa luokitella yksilöidymmin, ja hakija haluaa pitää valmiuden kaikentyyppisten jätteiden polttoon, siten kuin jätevoimalan 1 ympäristöluvan yhteydessä on päätetty. Jätevoimalan 1 tapauksessa ratkaisun lainmukaisuus huomioon ottaen annetut lupamääräykset on vahvistettu hakijan mukaan myös hallintooikeuskäsittelyissä. Ongelmajätteiden poltosta on pyydetty hakemukseen lisätietoja ja niiden mukaan ongelmajätteiden suurin mahdollinen massavirta poltossa arvioidaan olevan noin 4,2 t/h eli lähes 30 %. Tämä tapahtuisi tilanteissa, jolloin poltetaan fluffia ja CCA-puuta. Ongelmajätteiden lämpöarvon (min/max) arvioidaan vaihtelevan välillä 5 21 MJ/kg. Ongelmajätteiden epäpuhtauspitoisuuksista ei hakemuksessa ole esitetty orgaanista klooria lukuun ottamatta tarkempia tietoja ja tarkoituksena onkin laadunvalvonnalla varmistaa, että pitoisuudet ovat riittävän pienet päästörajoissa pysymiseksi. Puhdistamoliete Laitokselle vastaanotetaan yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistuksen lietteitä. Liete kuivataan jätevedenpuhdistamoilla mekaanisesti esim. suotonauhapuristimella tai lingolla keskimäärin noin 20 %:n kuivaainepitoisuuteen ennen kuljettamista jätevoimalaan. Liete kuljetetaan asianmukaisilla lieteautoilla suoraan jätevedenpuhdistamolta lietteen vastaanottosiiloon tai bunkkeriin ilman välivarastointeja. Lietteen purku ja käsittely tapahtuu sisätiloissa, joissa on erillinen ja tehostettu ilmanvaihto. Lietteen vastaanotossa hyödynnetään jätevoimalan 1 olemassa olevia rakenteita, mutta lietettä voidaan polttaa myös jätevoimalassa 2. Liete poltetaan muun jätteen joukossa. Jätevoimalassa 2 poltetaan lietettä enimmil- 13
Kemikaalien käyttö lään noin 10 % jätevirrasta eli 1,2 t/h ja erillistä vastaanottosäiliötä lietteelle ei uuteen voimalaan ainakaan alkuvaiheessa sijoiteta. Käytettävät tukipolttoaineet Laitoksen apu- ja tukipolttoaineena käytetään kevyttä ja raskasta polttoöljyä sekä jäteöljyä. Öljyllä saadaan nostettua polton lämpötila tarvittaessa nopeasti ja luotettavasti riittävän korkeaksi. Polttoöljyn rikkipitoisuus on alle 0,1 %. Raskaan ja kevyen polttoöljyn käyttömäärä tukipolttoaineena on yhteensä 1 100 t/a. Polttoaineet varastoidaan ulkona yksivaippaisissa säiliöissä. Säiliöit, 3 kpl, ovat kooltaan 50 100 m 3. Varastosäilöt ovat maanpäälisiä ja ne varustetaan asianmukaisilla varolaitteilla. Säiliöt sijoitetaan kemikaalilainsäädännön mukaisesti tilavuudeltaan suurinta yksittäistä säiliötä vastaavaan suoja-altaaseen. Kemikaalivarastot mitoitetaan siten, että noin 14 päivän yhtäjaksoinen jätevoimalan käyttö on mahdollista. Kemikaalit tuodaan jätevoimalaan säiliöautoilla tai myyntipakkauksissa. Laitoksen tarvitsemat kemikaalit säilytetään tarkoitukseen suunnitelluissa varastosäiliöissä/siiloissa tai myyntipakkauksissaan kemikaalivarastossa. Varastointitilojen alusta rakennetaan niin, ettei kemikaaleja pääsee maaperään tai pohjaveteen. Savukaasujen puhdistuksessa käytetään kalisiumoksidia, kalsiumhydoksidia ja aktiivihiiltä tai HOK-materiaalia (Herd Ofen Koks). Savukaasunpuhdistuslaitteistossa sammuttamaton kalkki, CaO sammutetaan vedellä, jolloin muodostuu kalsiumhydroksidia (Ca(OH) 2 ). Kalsiumhydroksidia käytetään vuodessa arviolta noin 2 000 tonnia, ja aktiivihiiltä tai HOK-materiaalia n. 160 tonnia. Kalkki ja aktiivihiili tai HOK-materiaali varastoidaan omissa siiloissa. Mikäli osa savukaasunpuhdistuksen tarvitsemasta kalsiumhydroksidista korvataan natriumbikarbonaatilla, käytetään tätä arviolta noin 500 700 t/a. Ammoniakkivettä (25 %) käytetään savukaasujen SNCR-typenpoistossa ja sen kulutus on noin 1 000 t/a. Jätevoimala 2 käyttää jätevoimalaa 1 varten rakennettua ammoniakkivesisäiliötä (40 m 3 ) ja purkuasemaa. Tarvittaessa nykyisen säiliön rinnalle rakennetaan toinen vastaavan kokoinen säiliö, joka yhdistetään nykyiseen säiliöön putkilinjalla. Säiliö sijoitetaan rakennuksen ulkopuolelle suoja-altaaseen ja se toteutetaan kemikaalilainsäädännön ja TUKES-ohjeiden mukaisesti. 14 Liikenne Jätevoimalan ja esikäsittelyn toiminnat lisäävät Ekokemin laitosalueelle suuntautuvan raskaan liikenteen määrää 50 raskaalla ajoneuvolla vuorokaudessa (noin 70 %) käsiteltävän jätemäärän kasvaessa. Henkilöliikenteen määrä ei olennaisesti muutu. Sisäisistä materiaalivirroista arvioidaan
aiheutuvan Ekokemin laitosalueen ja Ekokem-Palvelu Oy:n Kuulojan alueen välistä sisäistä liikennettä keskimäärin 20 kuormaa päivässä. Jätepolttoaineen kuljetukset keskittyvät arkipäivinä ja lauantaisin klo 07 ja 22 välille. Kuormien koot vaihtelevat jätteestä ja ajoneuvosta riippuen. Pakkaavan jäteauton kapasiteetti on noin 7 tonnia ja kauempaa tulevissa kuljetuksissa käytettävien perävaunullisten ajoneuvojen kapasiteetti on noin 30 tonnia. Voimalaan toimitettava yhdyskuntajäte on suurimmalta osin tiivistetty tai paalattu ja toimitetaan polttoon perävaunullisilla ajoneuvoilla. Teollisuudesta esikäsittelyyn menevät jäte-erät toimitetaan myös pääosin perävaunullisilla rekka-autoilla. Noin kolmannes kuljetuksista on pienempiä ajoneuvoja lähialueilta. Muita kuljetuksia ovat poltossa syntyvien arinakuonan, kattilatuhkan ja savukaasun puhdistusjätteen kuljetukset hyödyntämiskohteeseen tai loppusijoitukseen. Kuljetettava määrä on noin 40 000 tonnia vuodessa. Energiatehokkuus ja paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Jätevoimalan ja sen laitteet ja järjestelmät suunnitellaan ottaen huomioon markkinoilta löytyvä paras mahdollinen tekniikka huomioiden myös laitteiden energiankulutus. Jätevoimalan sisäisen sähkönkulutuksen arvioidaan olevan n. 100 kwh poltettua jätetonnia kohti. Laitoksen oman energian kulutus on lämpöenergian suhteen pieni. Jätevoimalan energian talteenotto perustuu yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoprosessiin (CHP). Jätteenpolton BREF-asiakirjan (Reference document on the Best Available Tecniques for Waste incineration, August 2006) mukaan laskettu energiatehokkuus jätteen polton energian tuotannolle on oltava uusilla laitoksilla > 0,65. Jätevoimalassa 2 suunnittelun pohjana oleva luku on 1,13. Jätteen energiasisällöstä myydään lämmöksi ja sähköksi talviaikana 83 % ja keskimäärin 60 65 %. Ekokem Oy Ab on mukana Kemianteollisuus ry:n energiatehokkuussopimuksessa, jossa yhtiö on asettanut tavoitteekseen vuoteen 2016 mennessä tehostaa energian tuotantoa ja kulutusta. Ekokem Oy Ab:n merkittävin energiantuotannon tehostuskeino on nykyisen sähköntuotannon rakennusasteen nostaminen. Tavoitteena on hyödyntää koko Riihimäen ja Hyvinkään alueen kaukolämpöverkon mahdollistama yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto. Se vastaa n. 40 MW:n lisätehontarvetta ja tämä energiataloudellisesti järkevä rakennusasteen nosto on tehtävissä jätevoimalan 2 investoinnilla. Jätevoimalan polttoprosessiksi on valittu arinapoltto. Arinatekniikka edustaa jätteenpoltossa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa yhdyskuntajätteen poltossa. BAT-periaatteiden mukaan jätevoimalalle laaditaan laitostilojen ja prosessilaitteiden ennakkohuoltosuunnitelma. Suunnitelmassa käsitellään mm. vastaanotettavien jätteiden tarkkailu ja mahdollisten riskimateriaalien tunnistaminen, pölynmuodostuksen välttäminen ja pölyjen säännöllinen poisto tiloista ja laitteistoista, jätevesien ja korroosion hallinta, laitostilojen ja prosessilaitteiden ennakoiva huolto, vuosihuolto-ohjelmat, jne. Laitokselle laaditaan myös spesifikaatiot vastaanotettaville jätteille ja 15
Ympäristöjärjestelmä suunnitellaan käytännön toimenpiteet joilla varmistetaan spesifikaatioiden noudattaminen. Spesifikaatioissa määritetään kullekin vastaanotettavalle jätteelle paras mahdollinen käsittelytapa: olomuodot, palakoot ja eri jätetyyppien määrät; kosteuden ja lämpöarvon vaihteluvälit; muut vaadittavat ominaisuudet. Laitoksella otetaan huomioon jätteenpolttoasetuksen vaatimukset ja mm. savukaasun typen oksidien määrän hallinta, dioksiini- ja furaaniemissioiden (PCDD/F) minimointi ja että laitoksen savukaasupäästöjen taso yleensäkin on BAT:n mukaista. Hakijalla on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä Ekokem Oy Ab:n Riihimäen toimintojen laatu- ja ympäristöjärjestelmä on sertifioitu vuonna 1994. Viimeisin ympäristöjärjestelmän auditointi on tehty Inspecta Oy:n toimesta maaliskuussa 2009. 16 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Savukaasupäästöt Jätevoimalalle 2 on laskettu käytettävien polttoaineiden määrien ja ominaisuuksien perusteella ilmaan tulevien epäpuhtauksien keskimääräinen vuosipäästö, suurin tuntipäästö, keskimääräinen ominaispäästö (esim. mg/mj tai g/tuotetonni) ja arvioitu häiriöpäästöjen osuus vuosipäästöistä. Taulukko 1. Laskennalliset vuosipäästöt ilmaan Hiukkaset solids t/a 10,4 Rikkidioksidi SO 2 t/a 52 Typen oksidit NO x t/a 208 Kokonaishiilivedyt TOC t/a 10,4 Hiilimonoksidi CO t/a 52 Suolahappo HCl t/a 10,4 Fluorivetyhappo HF t/a 1 Elohopea Hg t/a 0,05 Kadmium + Tallium Cd+Tl t/a 0,05 Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+ Mn+Ni+V t/a 0,5 g/m 3 n Dioksiinit ja furaanit D/F I-TEQ 0,09 Päästölaskennassa on käytetty valtioneuvoston asetuksessa jätteiden poltosta (VNa 362/2003) esitettyjä raja-arvoja eli ne edustavat suurimpia asetuksen mukaisia sallittuja päästöjä. Jätevoimalan 1 käyttökokemuksen perusteella päästöt ovat huomattavasti tätä pienempiä.
Päästöt johdetaan ilmaan maanpinnasta 62 metrin korkuisen piipun kautta. Jätevoimalan 2 piippu tulee samalla korkeudelle kuin alueen muut piiput, mutta voimalaitos sijoitetaan korkeammalle ja siten piippu on lyhyempi. Päästöjen mallinnuksessa on käytetty päästökorkeutena alueen muiden piippujen tasoa mikä vastaa tulevaa tilannetta. Hajupäästöt Normaalitoiminnan aikana kaikki mahdollisesti hajua aiheuttavat materiaalit käsitellään alipaineistetuissa tiloissa, joissa ilma virtaa rakenteiden raoista ja ovista sisäänpäin. Kerätty ilma johdetaan polttoon, eikä hajupäästöjä siten normaalisti esiinny. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tehdyt hajumallinnukset olivat ns. häiriöpäästömalleja. Häiriötilanteessa kerättyjä kaasuja ei voida johtaa kumpaankaan jätevoimalan polttoilmaksi vaan ne johdetaan hajunpoistokäsittelyyn ja sieltä piippuun tai suoraan ulos. Häiriötilanteessakin haju jäi mallinnuksen mukaan paikalliseksi, ollen kuitenkin selvästi aistittavaa laitosalueella. Laitosalueen rajalla hajunpitoisuudet alittivat mm. Hollannissa voimassa olevat raja-arvot kompostin/orgaanisen jätteen hajun tuntipitoisuudelle (3 ou/m 3 ). Häiriötilanteissa haju saattaa aiheuttaa lyhytaikaisesti viihtyvyyshaittaa myös laitosalueen ulkopuolella. Ulkoilmaan leviävien hajuhaittojen minimoimiseksi kaikissa jätteenkäsittelytiloissa pidetään pientä alipainetta imemällä palamisessa käytettävä primääri-ilma jätebunkkerista. Jätevoimalan 1 ja jätevoimalan 2 bunkkerit ja vastaanottohallit sekä näiden välissä sijaitseva esikäsittelytila ovat yhteydessä toisiinsa. Vastaanottohalleista ja esikäsittelytilasta kerättävä ilma johdetaan jätebunkkerien kautta polttoon. Jätevoimaloista toinen on mahdollisia lyhytaikaisia häiriöitä lukuun ottamatta aina käytössä, joten hajukaasujen keräily toimii myös seisokkitilanteissa toisen jätevoimalan palamisilman kautta. Liikenne Liikenteen päästöt on YVA-vaiheessa selvitetty laskennallisesti. Tehty laskenta edusti ns. maksimivaikutuksia. Päästöt on laskettu kiloina tiemetriä 17 Nykyisen laitosalueen liikennepäästöt kg/m/a Liikennepäästöt laajennuksen jälkeen kg/m/a NO x (kg/m/a) 0.05 0.66 0.05 0.96 PM 10 (kg/m/a) 0.05 0.11 0.05 0.15 CO 2 ekv. (kg/m/a) 22 94 22 130 kohti vuodessa (kg/m/a). Vaihteluväli tarkoittaa sitä, että Ekokemin laitosalueen sisäisillä teillä voivat päästöt metriä kohti vaihdella riippuen ajoneuvotiheydestä. Suurin liikennepäästö on tieosuudella, jota pitkin kaikki ajo-
neuvot ajavat kuten Kuulojankadun alkuosa ja risteysalue. Päästöt ovat esitetty edellä olevassa taulukossa. Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Ekokemin laitosalueella on oma vesienkierrätys ja käsittelyprosessi. Kaikki alueen sade- ja hulevedet kerätään ja johdetaan laitosalueen vesienkäsittelyjärjestelmään. Vedet johdetaan kaikilta piha-alueilta ja rakennusten katoilta sadevesikaivojen kautta neljään vesitiiviiseen 2 000 m 3 :n betonialtaaseen, joista hyödyntämättä jäävä osa johdetaan Riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Vuonna 2008 koko alueelta viemäriverkostoon johdettiin noin 125 000 m 3 (341 m 3 /d) esikäsiteltyjä jätevesiä. Uuden vuonna 2009 käyttöönotetun raakavesiprosessin ansiosta viemäröitävän veden määrä vähenee selvästi ja sen arvioidaan olevan noin 60 000 m 3 /a. Ekokem Oy Ab:lla on Riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamon kanssa tehty teollisuusjätevesien johtamissopimus (15.9.2008). Jätevoimalan 2 jäte- ja prosessivedet muodostuvat kattilan ulospuhallussäiliön vesistä, kaasukäsittelyn pesu- ja prosessivesistä sekä vastaanottohallin, esikäsittelyn, kattilahallin ja turbiinihallin lattioiden pesuvesistä. Kattilan kiehuva ulospuhallusvesi jäähdytetään +40 C:een. Vesi viemäröidään sadevesikaivoon ja sieltä edelleen vesilaitoksen kautta uudelleen prosessivedeksi. Vesi ei sisällä haitta-aineita. Ulospuhallusveden määräksi arvioidaan n. 26 000 m 3 /a. Eri tilojen pesuvesien määrä on yhteensä n. 1 500 m 3 /a, joista suurin osa muodostuu kattilahallin lattioiden pesuvesistä. Valvomon saniteettivesien määrän arvioidaan olevan n. 500 m 3 /a. Kaikki saniteettivedet viemäröidään Riihimäen kaupungin viemärijärjestelmään. Jätevoimalan prosesseista syntyvät jätevedet voidaan hyödyntää pääosin jätevoimalan omissa prosesseissa. Siltä osin kuin vesiä ei pystytä hyödyntämään raaka- tai prosessivetenä, jätevedet johdetaan yleiseen viemäriin monivaiheinen vesienkäsittely kautta. Ekokemin laitosalueen oman likaisten vesien puhdistuksen keskeiset menetelmät ovat hiekkasuodatus, aktiivihiilisuodatus, ioninvaihto ja emulsioiden hajotus. Ennen käsittelyä vesilaitokselle kerätyistä vesistä otetaan näytteet ja käsittelymenetelmä valitaan analyysitulosten pohjalta. Vesienkäsittelyn tehostamisen ja viemäriin johdettavien vesimäärien puolittumisen ansiosta nykyisten vedenkäsittelyaltaiden ja jätevoimalan 2 rakennettavan altaan tilavuudet riittävät myös normaalin rankkasateen pidättämiseen. Melu ja tärinä Jätevoimalasta syntyvä melu on luonteeltaan normaalia voimalaitosmelua. Melua aiheuttavat mm. apujäähdyttimen ja ilmastoinnin puhaltimet ja avoimista oviaukoista kantautuva sisämelu, joiden aiheuttama ympäristömelu on vähäistä. Normaalikäytön aikaisesta melusta poikkeavaa melua syntyy ulospuhallusventtiileissä jätevoimalan käynnistämisen, vuosihuollon sekä häiriötilanteiden yhteydessä. Häiriötilanteita sattuu keskimäärin harvemmin kuin kerran vuodessa. Melun vähentämiseksi laitosrakennuksessa käytettään rakennustekniikkaa ja -materiaaleja, joilla koneiden ja laitteiden melu vaimenee tehokkaasti. Lisäksi melulähteitä voidaan eristää suojakoteloin- 18
tien avulla ja merkittävimmät melunlähteet varustetaan äänenvaimentimin. Ulospuhallusventtiilit ja suuret puhaltimet varustetaan äänenvaimentimin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 19 Taulukko 2. Jätevoimalassa 2 ja esikäsittelyssä syntyvät jätteet. Tuhkat Jätenimike Määrä (t/a) Haitallisuus Arinakuona 19 01 12 30 000 pysyvä Lentotuhka 19 01 13 19 01 14 8 000 ongelmajäte Loppusijoitus ja hyötykäyttö hyötykäyttö 1B tai loppusijoitus 2A hyötykäyttö tai loppusijoitus 3 Muut jätteet Rejekti (metallit) 20 01 40 19 12 02 5 000 pysyvä metallit kierrätykseen 1A Yhdyskuntajäte Kunnossapidon jäte (metalli, puu ja muovi) 20 01 08 20 03 01 20 01 40 20 01 39 20 01 38 Jäteöljyt 13 05 06 Kiinteät öljyiset jätteet Liuottimet Loisteputket 13 05 07 1 noin 20 (biojäte yms. sekalainen) tavanomainen jäte tavanomainen jäte omaan polttoon 1C hyödyntämiskelvoton loppusijoitukseen 2A omaan polttoon 1C metallit kierrätykseen 1A hyödyntämiskelvoton loppusijoitukseen 2A <1 ongelmajäte hyötykäyttö 3 (omat laitokset) 1308 99 <0,5 ongelmajäte hyötykäyttö 3 (omat laitokset) 20 01 13 <0,1 ongelmajäte hyötykäyttö 3 (omat laitokset) 20 01 21 <0,1 ongelmajäte hyötykäyttö 3 (omat laitokset) Poltossa syntyvät tuhkat ja kuonat Tuhkat ja kuonat ovat merkittävimmät jätteet, jota jätevoimalan toiminnasta syntyy. Arinapoltossa syntyvät tuhkat jakaantuvat: arinakuonaksi (kattilan pohjalta poistettava) kattilatuhkaksi (lähinnä lämmönsiirtopinnoilta) lentotuhkaksi (savukaasujen käsittelyjäte). Poltossa osa jätteiden sisältämistä haitallisista aineista kerääntyy tuhkiin. Tuhkien ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä niiden sisältämiin raskasmetalleihin, orgaanisiin aineisiin ja suoloihin sekä ennen kaikkea niiden liukoi-
20 suuteen. Lisäksi haitallisia ympäristövaikutuksia voi aiheuttaa pölyäminen. Tuhkien käsittelyn ja sijoittamisen kannalta keskeistä on haitallisten aineiden pitoisuus ja liukoisuus. Poltossa muodostuviin tuhkiin vaikuttavat polttoaineen laatu ja puhtaus, polttotekniikka sekä tuhkan ja pölyn erotustekniikka. Tuhkien luokittelu (tavanomainen/ongelmajäte) sekä hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuudet selvitetään toiminnan aloittamisen jälkeen näytteenotolla ja tarvittavilla haitta-aineanalyyseillä ja testeillä. Tarkasti jätevoimalasta muodostuvien tuhkien laatu saadaan selville vasta toiminnan käynnistyttyä. Jätevoimalan 1 kautta on kuitenkin jo tietoa tuhkien ominaisuuksista ja oheisessa taulukossa on esitetty seulotusta arinakuonasta huhtikuussa 2009 analysoitujen metallien kokonaispitoisuudet sekä ongelmajätteen metallien (tai metalli-yhdisteen) raja-arvot. Taulukko 3. Arinakuonan metallipitoisuuksia. Haitta-aine pitoisuus (mg/kg) Ongelmajätteen raja-arvo (mg/kg) As 19 10 000 (As) Ba 1 100 10 000 (Ba-suolat)* Hg <0,2 1 000 (epäorg-hg) Cd 2,8 1 000 (Cd-yhdisteet)* Co 50 - Cr 430 1 000 (Cr-hydroksidi)* Cu 1 800 2 500 (Cu-kloridi)* Mo 23 Ni 530 10 000 (Ni) Pb 500 2 500 (Pb-yhdisteet)* Sb 36 2 500 (Sb) Se 4,1 - Zn 3 000 2 500 (Zn-kloridi)* V 75 - Sn 83 - * metalli-ioneille, joille ei ole luokitusta, on käytetty helppoliukoisen suolan luokitusta (esimerkki suolayhdisteestä, jolle ko. ongelmajätteen raja-arvo on esitetty) Arinakuona Arinakuona on jätteenpoltossa syntynyttä palamatonta materiaalia. Arinakuona kerätään polttoprosessin ensimmäisessä vaiheessa. Kattilassa syntynyt kuona jäähdytetään, jonka jälkeen se siirretään kuljetuskontteihin. Kuonaa käsitellään sen hyötykäytön helpottamiseksi. Kuonasta erotetaan metalleja, sitä seulotaan ja lopuksi jälkikypsytetään. Arinakuonaa arvioidaan muodostuvan 18 25 % vastaanotettavan jätemäärän painosta. Arinakuonasta erotetaan teknis-taloudellisesti eroteltavissa olevat raudat ja muut metallit sekä mahdollisuuksien mukaan muut jäämät. Poltettaessa 160 000 tonnia jätettä vuodessa arinakuonaa muodostuu noin 30 000 tonnia vuodessa. Poltossa muodostuva arinakuona varastoidaan suljettuihin kontteihin laitosalueella ennen loppusijoitukseen kuljetusta. Arinakuona