1(10) VALTIOVARAINMINISTERIÖ YHTEENVETO VM065:00/2016 Vero-osasto ylitarkastaja Henna Ritari 29.9.2016 LAUSUNTOYHTEENVETO hallituksen esityksestä ennakonkannon ja eräiden muiden verotusmenettelyjen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verotusmenettelystä annettua lakia, veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia, veronkantolakia, ennakkoperintälakia, rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia, eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annettua lakia, korkotulon lähdeverosta annettua lakia, perintö- ja lahjaverolakia, tonnistoverolakia ja verontilityslakia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan eräisiin muihin lakeihin tehtäväksi teknisluonteisia muutoksia. Ennakonkannossa maksettavan veron määräämistä ja muuttamista koskevat menettely yhdenmukaistettaisiin siten, että kaikkien verovelvollisten ennakonkannossa sovellettaisiin yhtenäisiä määräaikoja. Nykymuotoisesta ennakon täydennysmaksusta luovuttaisiin. Verovelvollisen vaatimuksesta ennakoita voitaisiin määrätä, muuttaa ja poistaa verotuksen päättymiseen saakka. Verohallinnon aloitteesta ennakoita voitaisiin määrätä ja korottaa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden loppuun saakka sekä alentaa ja poistaa verotuksen päättymiseen saakka. Ennakot luettaisiin verotuksessa hyväksi sen mukaisena kuin ne on määrätty. Sähköisten menettelytapojen lisäämiseksi yhteisön ja yhteisetuuden olisi pääsääntöisesti tehtävä ennakkoa koskeva vaatimus ja annettava tuloveroilmoitus sähköisesti. Tuloverotuksessa laskettavia korkoja koskevat säännökset uudistettaisiin verotuksen koronlaskennan yhdenmukaistamiseksi. Ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen vastaavuuden parantamiseksi jäännösverolle laskettaisiin huojennettua viivästyskorkoa verovuoden päättymisestä verolle määrättävään eräpäivään. Korko olisi samansuuruinen kaikille verovelvollisryhmille. Myös veronpalautukselle laskettaisiin korkoa verovuoden päättymisestä lukien. Huojennettua viivästyskorkoa laskettaisiin verovuoden päättymisen jälkeen määrättävälle ennakolle, jäännösverolle ja verotuksen muutoksen johdosta maksettavalle verolle. Verotuksen oikaisutilanteissa määrättävä veronlisäys korvattaisiin vastaavassa tilanteessa määrättävällä viivästyskorolla. Yhteisöjen jäännösverolle ja veronpalautukselle laskettaisiin korkoa verovuosikohtaisesti myös silloin, kun verovuosi koostuu kahdesta tai useammasta tilikaudesta. Tuloverotuksessa maksettavaksi määrättävistä koroista säädettäisiin veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa ja palautuksen yhteydessä verovelvolliselle maksettavasta korosta veronkantolaissa.
2(10) Veronkantomenettelyjen yksinkertaistamiseksi ennakonpalautuksen siirtoa puolisoiden kesken koskeva verotusmenettelystä annetun lain säännös kumottaisiin. Veronkantolaissa säädetyt uudessa kantomenettelyssä käsiteltäviä veroja koskevat säännökset laajenisivat koskemaan myös tuloveroa, ennakkoperintälain ja sairausvakuutuslain nojalla määrättyä ennakkoa tai muuta määrää ja tonnistoveroa. Säännökset laajenisivat koskemaan myös perintöveroa, lahjaveroa ja tulonsaajalle määrättävää lähdeveroa siltä osin kuin niitä ei ole sovellettu näihin veroihin. Muutokset koskisivat veronkantolain maksujen ja palautusten käyttöjärjestystä, veron suoritusjärjestystä, yhteenvetoa, kantomenettelyn virheen korjaamista sekä palautuksen käyttämistä. Lisäksi veronkantolakiin lisättäisiin maksajan kohdentaman maksun käyttöjärjestystä koskeva sääntely edellä mainituille uudessa kantomenettelyssä käsiteltäville veroille. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä marraskuuta 2017. Lakeja sovellettaisiin pääsääntöisesti ensimmäisen kerran yhteisöjen ja yhteisetuuksien verovuoden 2017 verotuksessa ja luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verovuoden 2018 verotuksessa. Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä Verohallinnon kanssa. Esityksestä on pyydetty lausunto seuraavilta tahoilta: Oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, korkein hallinto-oikeus, Kansaneläkelaitos, Kirkkohallitus, Suomen ortodoksinen kirkollishallitus, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Valtakunnanvoudinvirasto, Verohallinto, Akava ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry, Keskuskauppakamari, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Perheyritysten liitto ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen ortodoksinen kirkollishallitus, Suomen Varustamot ry, Suomen Veroasiantuntijat ry, Suomen Taloushallintoliitto ry, Suomen Yrittäjät ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, Taloushallintoliitto ja Veronmaksajain Keskusliitto ry.
3(10) 1. UUDISTUKSEN KESKEISET TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET Akava: Akava katsoo, että esitetyt lakimuutokset edistävät hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita ja ovat yleisesti ottaen kannatettavia. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK: Elinkeinoelämän Keskusliitto pitää kannatettavana linjausta yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa verotusmenettelyä. Tehtävillä ratkaisuilla ei kuitenkaan saa miltään osin heikentää verovelvollisten oikeusturvaa. Kansaneläkelaitos: Kelan mukaan mahdollisimman yhtenäinen ja yksinkertainen verotus- ja veronkantomenettely alentaa Verohallinnon kustannuksia, jolloin myös veronsaajien verotuskustannukset alenevat. Kela pitää tätä kehitystä myönteisenä ja kannatettavana. Keskuskauppakamari: Ennakonkannon ja tuloverotuksen koronlaskennan yhdenmukaistamista voi lähtökohtaisesti pitää perusteltuna ja kannatettavana uudistuksena, joka keventää sekä verovelvollisten että Verohallinnon hallinnollista taakkaa. Ehdotettuja muutoksia, jotka kiristävät verovelvollisten verorasitusta ilman, että verovelvollinen voisi niiltä huolellisellakaan toiminnalla välttyä, tulisi arvioida uudelleen. Kirkkohallitus: Kirkkohallitus pitää esityksen tavoitteita yhtenäistää ennakonkannon sääntelyä ja parantaa ennakoiden vastaavuutta ja niiden käsittelyä tarkoituksenmukaisina ja kannatettavina. Myös ennakoiden määräämistä ja muuttamista koskevan säännöstön joustavoittamista voidaan pitää perusteltuna. Esityksen taustalla olevan Valmis-hankkeen viiden miljoonan euron tuottavuusparannuksen tulee Kirkkohallituksen mukaan heijastua myös seurakuntien maksamiin verotuskustannuksiin niitä alentavasti. Korkein hallinto-oikeus: Ei lausuttavaa esityksestä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi: Pitää ehdotusta yleisesti kannatettavana. Trafilla ei ole huomautettavaa lentoliikenteen ja katsastustoiminnan valvontamaksuista annettujen lakien teknisluonteisiin muutosehdotuksiin.
4(10) Liikenne- ja viestintäministeriö: Ei huomautettavaa esityksestä. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK: Uudistuksen toteuttaminen ei saa heikentää verovelvollisen oikeusturvaa eikä lisätä hallinnollista taakkaa tai siirtää hallinnollista taakkaa verovelvollisen hoidettavaksi. Oikeusministeriö: Oikeusministeriö pitää ehdotettuja uudistuksia menettelyjen ja korkosäännösten yhdenmukaistamisesta hyvinä ja eri verovelvollisten yhdenvertaisuutta ja verotusjärjestelmän johdonmukaisuutta parantavina. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK: Ei lausuttavaa esityksestä. Suomen Kuntaliitto: Kuntaliitto pitää esityksessä ehdotettuja muutoksia ja kehitystä kohti reaaliaikaista ja tehokasta verotusta kannatettavana. Suomen Yrittäjät: Yhtenäiset ja selkeät menettelyt lisäävät verotuksen ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta. Suomen Yrittäjät korostaa, että menettelyjen kehittämisessä on tärkeää, että myös verovelvollisten edut ja yritystoiminnan käytännön tarpeet otetaan asianmukaisesti huomioon. Esitys toteuttaa tätä tavoitetta melko hyvin ja sen sisältämät muutosehdotukset ovat suurelta osin kannatettavia. Suomen ortodoksisen kirkon kirkkohallitus: Kirkkohallitus kannattaa esitysluonnosta. Taloushallintoliitto ry: Ei lausuttavaa esityksestä. Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriö pitää hyvänä, että erityislakien lakiviittaukset ajantasaistetaan. Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole muuta lausuttavaa esityksestä.
5(10) Verohallinto: Verohallinto kannattaa esitykseen sisältyviä muutoksia. Voimaantulosäännökset vastaavat Verohallinnon tietojärjestelmäuudistuksen vaiheistussuunnitelmaa ja ehdotetut muutokset ovat toimeenpantavissa Verohallinnossa esityksen mukaisessa aikataulussa. 2. ENNAKONKANNON MUUTOSEHDOTUKSET Akava: Akava katsoo, että ennakon täydennysmaksun poistamista korvaava menettely säilyttää riittävän joustavan mahdollisuuden välttyä korkoseuraamuksilta oma-aloitteisilla suorituksilla. Akava katsoo myös, ettei ennakonpalautuksen puolisosiirron poistamisesta aiheutuisi kohtuutonta haitta verovelvollisille. Kansaneläkelaitos: Ennakon määräämistä ja alentamista koskevien määräaikojen muutoksilla ei arvioida olevan olennaisia vaikutuksia Kelalle tilitettävien sairaanhoito- ja päivärahamaksujen kertymiin. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK MTK katsoo, ettei ennakontäydennysmaksumenettelyä tulisi poistaa. Suomen Kuntaliitto: Kuntaliitto kannattaa verotusmenettelyjen yksinkertaistamista ja yhtenäistämistä, jotka mahdollistavat sähköisten menettelytapojen kehittämisen sekä ennakoiden ja lopullisen verotuksen paremman kohtaannon. Kuntien kannalta on hyvä, että verot tilitetään mahdollisimman aikaisin ja mahdollisimman oikean määräisinä. Kuntien taloudenhoidon kannalta tasainen ja mahdollisimman ennakoitava tilitysrytmi mahdollistaa tehokaan taloussuunnittelun. Tilitysten oikaisut koetaan hankaliksi. Tältä osin esimerkiksi esityksen ehdotus yhteisöjen ennakon täydennysmaksun muutokseksi aikaistanee osin kuntien yhteisöveron tilityksiä ja jaksottaa ne tasaisemmin useammalle kuukaudelle. Tilitysaikataulun kehitys on oikeansuuntainen. Suomen Yrittäjät: Aiheettomien ennakoiden muutosmenettelyn joustavoittaminen on myönteinen uudistus, sillä nykyistä menettelyä on pidetty kankeana. Voimassa olevaa sääntelyä voidaan myös määräaikojen epäyhtenäisyyden osalta pitää epäoikeudenmukaisena. Suomen Yrittäjät kiinnittää huomiota siihen, että ennakoiden muutosmenettelyn tulisi olla joustavaa myös silloin, kun yritys on ulkoistanut veroasioiden hoitamisen tilitoimistolle.
6(10) Ennakon hakeminen tulisi voida tehdä samalla valtuutuksella, jolla tilitoimisto asioi muissa asiakkaan veroasioissa. Valtakunnanvoudinvirasto: Valtakunnanvoudinvirasto kannattaa ennakoiden hyväksilukuun ehdotettua muutosta. Ehdotus vähentää sekä veroviranomaisen että ulosottoviranomaisen työmäärää ja turvaa Verohallinnon saatavia. Valtakunnanvoudinvirasto kiinnittää huomiota ennakoiden vanhentumista koskevaan säännösehdotukseen. Ennakon vanhentumisen ajankohta tulisi ilmoittaa selkeästi ennakoita koskevissa ulosottohakemuksissa, koska ennakon vanhentuminen laskettaisiin normaalista poikkeavasti. Veronmaksajain Keskusliitto: Veronmaksajain Keskusliitto vastustaa ennakontäydennysmaksun poistamista lainsäädännöstä. Veronmaksun vapaaehtoista aikaistamista ei tulisi haitata vaan edistää. Verohallinto: Verohallinnon näkemyksen mukaan verovuoden ennakoihin esitetty nykyistä joustavampi ja reaaliaikaisempi määräämis- ja poistamismenettely soveltuu nykyistä paremmin verovelvollisten yritystoimintaan ja Verohallinnon toimintatapoihin. Ehdotus mahdollistaa nykyistä paremmin ennakkoperintälaissa säädetyn verojen oikeamääräisyyden ja oikeaaikaisuuden kaikkien verovelvollisten osalta. Ennakoiden hyväksilukuun esitettävä muutos yhdessä ennakoiden määräämistä koskevien muutosten kanssa selkeyttää, yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa nykyistä tuloverotuksen toimittamis- ja kantomenettelyä. 3. KORKOSÄÄNTELYN MUUTOSEHDOTUKSET Akava: Akavan mukaan esitys nostaisi merkittävästi luonnollisten henkilöiden jäännösverolle maksettavan koron määrää. Akavan mukaan esityksen perusteluja tulisi täydentää siten, että esityksestä kävisi ilmi tyyppitilanteet, joissa luonnollisille henkilöille määrätään suurehkoa jäännösveroa ja perusteet, miksi heiltä tulisi vaatia nykyistä suurempaa huolellisuutta ennakkoperinnässä veron vastaavuuden osalta. Elinkeinoelämän Keskusliitto: Elinkeinoelämän Keskusliitto ei kannata ehdotusta, että tilikauden päättymisen jälkeen maksettu ennakko olisi heti korollista. Yhteisöillä monet verotettavan tulon laskentaa vaikuttavat erät tulevat tietoon vasta tilikauden päättymisen jälkeen. Näitä eriä ovat
7(10) esimerkiksi ulkomailta hyvitettävien lähdeverojen määrä, väliyhteisötulona verotettava tulon määrä, valuuttakurssimuutokset sekä konserniavustuksen määrä. Edellä mainitut erät voivat muodostua hyvinkin suuriksi. Elinkeinoelämän Keskusliiton mukaan tilikauden jälkeen maksettavan ennakon tulisi säilyä korottomana vähintään 1-2 kuukautta tilikauden päättymisestä. Elinkeinoelämän Keskusliitto ei pidä perusteltuna ehdotusta, jonka mukaan luonnollisen henkilön enintään 10 000 euron suuruisen jäännösveron korko nousee nykyisestä. Elinkeinoelämän Keskusliitto ei pidä perusteltuna nykyistä tilannetta, jossa jäännösverolle ja veronpalautukselle maksettavat korot ovat erisuuruiset. Suomen Kuntaliitto: Esityksessä ehdotetaan tuloverotuksen koronlaskennan säännösten yhdenmukaistamista ja selkiyttämistä. Tämä muuttaisi esimerkiksi jäännösverolle ja veronpalautukselle maksettavien korkojen määrää ja vaikuttaa tältä osin kuntien verotuottoihin, mutta vaikutus ei ole kovin merkittävä. On kannatettavaa, että koronlaskennan muutos kannustaa verovelvollisia huolehtimaan ennakkoperinnän riittävyydestä jo verovuoden aikana. Kansaneläkelaitos: Ehdotetuilla koron laskentajakson muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta Kelan vuosittaiseen vakuutusmaksukertymään. Keskuskauppakamari: Ehdotus huojennetun viivästyskoron laskemisesta verovuoden päättymistä seuraavasta päivästä johtaa siihen, että yritykset eivät useinkaan voisi välttyä korkoseuraamuksilta. Yrityksen tulokseen vaikuttavat sellaiset erät, kuten poistot ja satunnaiset erät, joiden määrä ei useinkaan ole selvillä tilikauden päättyessä. Tällöin yrityksillä ei ole tarkkaa tietoa verovuoden veronalaisesta tulosta vielä tilikauden päättyessä. Keskuskauppakamari esittää, että yrityksille annetaan riittävä aika tilinpäätöksen valmistelulle ja mahdollisuus maksaa oikea määrä veroa ilman korkoseuraamuksia esimerkiksi kuukauden ajan verovuoden päättymisestä lukien. Suomen Yrittäjät: Korkosääntelyn yhdenmukaistamista voidaan sääntelyn ymmärrettävyyden ja selkeyden parantumisen näkökulmasta pitää tervetulleena uudistuksena. Suomen Yrittäjien mukaan ehdotus luonnollisten henkilöiden alle 10 000 euron jäännösverolle määrättävän viivästyskoron osalta nostaa koron määrää huomattavasti, eikä ehdotusta voida pitää tältä osin perusteltuna. Lisäksi Suomen Yrittäjät katsoo, että nykyiselle jäännösverolle ja veronpalautukselle maksettavan koron epäsymmetrisyydelle ei ole perusteita.
8(10) Ehdotus huojennetun viivästyskoron laskemisesta heti verovuoden päättymisestä on Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan ongelmallinen. Verovelvollisille olisi perusteltua varata kohtuullinen aika verolaskentaa varten tilanteessa, jossa veron määrää ei tosiasiassa voida vielä laskea tarvittavien tietojen puuttuessa. Esimerkiksi lopullisesti suoritettavan konserniavustuksen määrä selviää vasta tilikauden jälkeen. Korkotekijän asettaminen heti verovuoden päätyttyä voisi aiheuttaa ongelmia myös pienyritysten maksuvalmiudelle esimerkiksi kausiluonteista toimintaa harjoittavissa yrityksissä. Suomen Yrittäjät esittää, että huojennetun viivästyskoron laskeminen aloitetaan yhteisöillä aikaisintaan yhden tai kahden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Suomen Yrittäjät kannattaa ehdotusta huojennetusta viivästyskorosta tehtävän 20 euron vähennyksen soveltamista myös osakeyhtiöihin. Jatkovalmistelussa tulisi kuitenkin selvittää mahdollisuus soveltaa vähennystä kumulatiivisesti. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK: MTK:n mukaan jatkossakin pitäisi olla nykykäytännön mukainen mahdollisuus suorittaa jäännösveroa korkoseuraamuksitta. MTK ei pidä hyväksyttävänä, että alle 10 000 euron jäännösveron korkoseuraamukset kiristyvät. MTK katsoo myös, että veronpalautukselle ja jäännösverolle laskettavan koron tulisi olla samansuuruinen. Veronmaksajain Keskusliitto: Veronmaksajain Keskusliiton mukaan eritys korottaa merkittävästi luonnollisten henkilöiden jäännösverolle maksettavaa korkoa jo hyvinkin tavanomaisissa jäännösveron määrissä. Koron nostamisella ei olisi samaa kannustavaa vaikutusta kuin yhteisökorolla. Veronmaksajain Keskusliitto esittää, että luonnollisen henkilön maksama ja saama korko säädetään yhtä suuriksi. Jos luonnollisten henkilöiden korko kuitenkin olisi sama kuin yhteisöiltä perittävä korko, tulisi korkotasoa alentaa. Veronmaksajain Keskusliitto esittääkin muutosta viivästyskoron määrään. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan ehdotus jäännösveron koron määräämisestä ajalta ennen tilinpäätöksen valmistumista ei toimi kannustimena oikean suuruisen ennakon suorittamiseen, koska yhtiöillä ei ole tarvittavia tietoja veron määrään laskemiseen. Veronmaksajain Keskusliitto esittää, että viivästyskoron laskenta aloitetaan nykyiseen tapaan neljä kuukautta tilikauden päättymisestä. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan viivästyskorosta tehtävä 20 euron vähennys tulee vähentää täysimääräisesti verovuoden jälkeen maksuunpannun ennakon ja jäännösveron korosta. Verohallinto: Verohallinnon mukaan muutokset tuloverotuksen koronlaskentasäännöksiin varmistavat nykyistä paremmin verovelvollisen verovuoden verojen oikea-aikaisen maksamisen.
9(10) Ehdotukset yksinkertaistavat koronlaskentaa, millä on merkitystä sekä verovelvollisille että Verohallinnon toiminnan tehokkuuteen. Verohallinnon mukaan tuloverotuksen korkosäännösten laskenta-aikaan ja korkotasoon tehtävät yhdenmukaistavat muutokset eivät oleellisesti muuta eri verovelvollisten tuloverotuksessa laskettavien korkojen kokonaismäärää. 4. MUITA HUOMIOITA Elinkeinoelämän Keskusliitto: Kokonaiskuvan saamiseksi esitykseen tulisi ottaa kooste ehdotettujen muutosten vaikutuksesta veronmaksun ajankohtaan sekä palautus- ja viivästysseuraamuksiin. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK: MTK pitää sähköiseen ilmoittamiseen siirtymistä hyvänä mutta pitää myös oikeusturvakysymyksenä sitä, että paperi-ilmoittaminen on jatkossakin oltava vaihtoehtona olemassa. Oikeusministeriö: Oikeusministeriö kiinnittää huomioita eräisiin asetuksenantovaltuuksia koskeviin säännöksiin. Oikeusministeriön mukaan jatkovalmistelussa tulee tarkastella valtuuden kattavuutta ja tarvittaessa täydentää sääntelyä lakiin otettavalla perussäännöksellä. Oikeusministeriö katsoo, että esityksessä tulisi tuoda esiin perusteet sille, milloin Verohallinto ei ryhdy veronkantolaissa säädettyihin perintötoimenpiteisiin, kun niihin ryhtyminen ei esimerkiksi verovelan vähäisyyden vuoksi ole tarkoituksenmukaista. Oikeusministeriön mukaan asiassa jää epäselväksi vähäisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden määrittyminen kussakin tapauksessa. Ennakoiden hyvittämistä koskevan säännöksen selkeyttämiseksi esityksen perusteluihin tulisi lisätä maininta muutoksenhausta ja sen alkamisesta. Lisäksi oikeusministeriö kiinnittää huomioita eräisiin lakiteknisiin seikkoihin. Suomen Yrittäjät: Sähköisten menettelyjen kehittäminen on myönteistä niiden sisältämien tehokkuusetujen ja verovelvollisten hallinnollisen taakan vähenemisen johdosta. Suomen Yrittäjät korostaa, että paperiasiointi voi kuitenkin erityisesti pienille yrityksille olla erittäin tärkeää, jonka vuoksi paperi-ilmoittaminen tulisi sallia jatkossakin joustavasti niillä verovelvollisilla, jotka tarvitsevat tätä asiointimahdollisuutta.
10(10) Suomen Yrittäjät pitää myönteisenä, että veronkantolain mukaisessa maksujen käyttöjärjestyksessä on asianmukaisesti huomioitu maksujärjestelyn asema. Esityksessä tulisi tarkentaa mitä tarkoitetaan käsitteillä vähäinen ja tarkoituksenmukainen silloin, kun Verohallinto ei tarkoituksenmukaisuussyistä ryhdy perintätoimiin velan vähäisyyden vuoksi. Esityksen vaikutusarvio-osiota tulisi kokonaiskuvan saamiseksi täydentää tiivistelmällä ehdotettujen muutosten keskimääräisistä vaikutuksista verovelvollisryhmittäin. Verohallinto: Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi pienimmän kannettavan määrän sääntelystä tuloverojen veronkannossa. Pienten velvoitteiden muodostumisen estämiseksi ehdotetaan säädettäväksi pienimmästä määrättävän veron määrästä. Jatkovalmistelussa tulisi selvittää vastaavan säännöksen soveltuminen ennakkoperintään ja lähdeverotukseen.