Maaseutuviraston julkaisuja: Hakuoppaita ja ohjeita. Sisältö

HAKUOPAS 2010 Viimeinen palautuspäivä kirjallisesti 30.4.2010 sähköisesti 30.4.2010 Tilatuki Maatalouden ympäristötuki Luonnonhaittakorvaus Kansalliset tuet

Maaseutuviraston julkaisuja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Hyvä tukioppaan lukija...7 Uutta tukien hakemisessa 2010...8 1. Johdanto... 10 1.1 Muistilistat...10 1.2 Tukien haku vuonna 2010...10 1.3 Rekisteritietojen julkisuus ja luovuttaminen... 11 1.3.1 Tietojen luovuttaminen... 11 1.3.2 Turvakielto...12 1.3.3 Rekisteröidyn (tuenhakijan) oikeudet...12 2. Hakijan ja maatilan tukikelpoisuus...13 2.1 Hakija... 13 2.2 Hakijan ikä... 14 2.3 Asumisvaatimus... 15 2.4 Yhteisöt, yhtymät ja kuolinpesät... 15 2.5 Valtuutettu hakija... 15 2.6 Maatila...16 2.7 Maatilan tukikelpoisuuteen vaadittava pellon vähimmäisala...16 2.7.1 Luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki...16 2.7.2 Kansalliset tuet...17 2.8 Viljelytapa...17 3. Tukien hakeminen... 19 3.1 Hakuaika ja lomakkeiden palauttaminen...19 3.2 Hakemusten myöhästyminen...19 3.3 Ylivoimainen este (Force majeure)...21 3.4 Hakemuksessa ilmoitettujen tietojen muuttaminen 15.6.2010 mennessä...21 3.5 Hakemuksen tai sen osan peruminen... 22 3.6 Kirjallinen ilmoitus virheestä...23 3.7 Asiakirjojen säilyttäminen...23 3.8 Määräaikoja 2010...24 4. Perus- ja kasvulohkot... 25 4.1 Yleistä...25 4.1.1 Perus- ja kasvulohkon vähimmäiskoko...25 4.1.2 Peruslohkojen ja kasvulohkojen pinta-alojen määrittäminen...25 4.2 Peruslohko...25 4.2.1 Peruslohkon määritelmä...25 4.2.2 Peruslohkojen rajat... 26 4.2.3 Tukikelvottomien alueiden vähentäminen peruslohkon alasta... 27 4.3 Kasvulohko... 27 4.3.1 Kasvulohkon määritelmä... 27 4.3.2 Kasvulohkojen tukikelvottomat alat... 28 4.3.3 Tukikelpoiset viljelemättömät alat... 28 4.3.4 Maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuslohkot... 29 4.3.5 Kasvihuonealojen ilmoittaminen... 29 1

4.4 Peruslohkojen merkitseminen liitekartoille... 29 4.4.1 Milloin liitekartta tarvitaan?... 30 4.4.2 Millainen kartta?... 30 4.4.3 Mitä kartalle merkitään?... 30 4.4.4 Peruslohkojen numerointi kartalle... 31 4.4.5 Milloin viljelijälle toimitetaan uudet kartat?...32 4.5 Tukikelpoisen maan rekisteröinti...32 4.6 Sähköiset karttapalvelut...32 5. Tilatuki... 33 5.1 Tilatuen hakeminen, tukitaso ja tuen maksaminen...33 5.2 Tukikelpoinen ala ja tilatukiominaisuus... 34 5.3 Tukioikeuksien käyttö... 36 5.4 Tukioikeuksien siirrot... 38 5.5 Kansallinen varanto... 38 6. Luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki lisäosineen sekä ei-tuotannollisten investointien tuki...39 6.1 Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen maksaminen... 39 6.1.1 Yleiset edellytykset... 39 6.1.2 Alat, joille luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea voidaan maksaa...40 6.1.3 Alat, joille luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea ei voida maksaa... 45 6.1.4 Alat, joille viljelijä ei halua maksettavan luonnonhaittakorvausta tai ympäristötukea... 45 6.1.5 Maksamisen edellytykset vuonna 2006 annetuissa luonnonhaittakorvaus- ja ympäristötukisitoumuksissa... 45 6.2 Luonnonhaittakorvaus...46 6.2.1 Sitoumuksen antaminen ja maksamisen hakeminen...46 6.2.2 Luonnonhaittakorvauksen määrä...46 6.2.3 Vuosina 2005 2006 annettu luonnonhaittakorvaussitoumus...47 6.3 Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa...47 6.3.1 Sitoutuminen ja maksamisen hakeminen...47 6.3.2 LFA-lisäosan määrä...47 6.3.3 Tuotantosuunnan määräytyminen LFA-lisäosassa...48 6.3.4 Tuotannon tai tilarakenteen muutokset sitoumuskaudella... 50 6.3.5 LFA-lisäosan valvonta ja tuen maksaminen... 51 6.4 Ympäristötuki ja ei-tuotannollisten investointien tuki... 51 6.4.1 Sitoumuksen antaminen ja maksatuksen hakeminen... 51 6.4.2 Ympäristötukikokonaisuus...52 6.4.3 Ympäristötuen perustoimenpiteet...52 6.4.4 Ympäristötuen lisätoimenpiteet...53 6.4.5 Ympäristötuen erityistukisopimukset... 54 6.4.6 Ei-tuotannollisten investointien tuki monivaikutteisen kosteikon perustamiseen tai arvokkaan perinnebiotoopin alkuraivaukseen ja aitaamiseen...55 6.4.7 Ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille...55 6.4.8 Ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden sekä erityistukien määrä... 56 2

6.5 Vuonna 2006 annettu ympäristötukisitoumus...57 6.5.1 Sitoumuksen edellytykset...57 6.5.2 Ympäristötuen määrä vuonna 2006 annetuissa sitoumuksissa... 58 6.6 Ympäristötuen kansallinen lisäosa Manner-Suomessa... 59 6.7 Peruslohkojen tukikelpoisuus luonnonhaittakorvauksessa ja ympäristötuessa...60 6.7.1 Tukikelpoiset lohkot...60 6.7.2 Peltoalan liittäminen sitoumukseen (ohjelmakausi 2007 2013)...60 6.7.3 Peltoalan liittäminen sitoumukseen (ohjelmakausi 2000 2006)...61 6.7.4 Tukikelvottoman pelto-alan liittäminen sitoumukseen ja tukikelpoisen peltoalan poistaminen sitoumuksesta... 62 7. Kansalliset peltotuet...63 7.1 Kotieläintilan hehtaarituki... 63 7.2 Etelä-Suomen erikoiskasvituki... 63 7.3 Pohjoiset tuet...64 7.3.1 Pohjoinen hehtaarituki...64 7.3.2 Yleinen hehtaarituki...64 7.3.3 Nuorten viljelijöiden tuki...64 7.4 Perunantuotannon tuki... 65 7.5 Sokerijuurikkaan tuki...66 7.6 Nurmi- ja viljakasvien siementuotannon tuki...66 7.6.1 Kansallisen tuen maksaminen edellyttää komission hyväksyntää...66 7.6.2 Siementuotannosta ilmoittaminen hakemuksessa ja toimitettavat liitteet...66 8. Muut peltoviljelyn tuet... 68 8.1 Peltokasvien tuotantopalkkio...68 8.1.1 Tukikelpoiset kasvit ja tukiehdot...68 8.1.2 Tuotantopalkkion määrä...69 8.1.3 Tuotantopalkkion yhteys ohjelmakauden 2000 2006 ympäristötuen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus -lisätoimenpiteeseen...69 8.2 Valkuaiskasvipalkkio...71 8.2.1 Tukiehdot...71 8.2.2 Kasvuston tuhoutuminen ennen maitotuleentumisasteen ohittamista...71 8.3 Tärkkelysperunan tuki... 72 8.4 EU:n siementuotannon tuki timoteille... 72 8.4.1 Tuen hakeminen... 72 8.4.2 Timotein siementuotannon tukeen oikeuttavat lajikkeet...73 8.4.3 Timotein siementuotannon tuen määrä ja laskenta...73 8.4.4 Muita tuen saannin ehtoja...74 3

9. Täydentävät ehdot ja tilaneuvontajärjestelmä... 75 9.1 Täydentävät ehdot EU:n kokonaan ja osittain maksamien tukien ehtoina...75 9.2 Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset... 76 9.2.1 Viljelykierto... 76 9.2.2 Viljelty pelto ja sen hoito... 77 9.2.3 Maaperän suojeleminen eroosiolta... 77 9.2.4 Maaperän kunnosta ja ympäristöstä huolehtiminen...80 9.2.5 Pysyvät laitumet...80 9.3 Lakisääteiset hoitovaatimukset...81 9.3.1 Yleistä...81 9.3.2 Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset ja niiden keskeinen sisältö... 82 9.3.3 Kansanterveyteen sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset ja niiden keskeinen sisältö... 83 9.3.4 Eläinten hyvinvointiin liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset... 87 9.4 Täydentävien ehtojen neuvonnasta viljelijälle maksettava tuki... 88 9.4.1 Tilaneuvontajärjestelmä... 88 9.4.2 Tilaneuvontatuen määrä, hakeminen ja muoto... 88 10. Kansalliset kotieläintuet ja maidon tuotantotuki... 90 10.1 Yleistä kansallisista kotieläintuista... 92 10.2 Tiivistelmä kansallisten kotieläintukien ehdoista... 92 10.3 Kansallisten kotieläintukien maksaminen ja tukitasot...94 10.3.1 Yleistä...94 10.3.2 Kotieläintukien tukitasot... 95 10.4 Maidon tuotantotuki...96 10.4.1 Tuen hakeminen...96 10.4.2 Tuotantotuen maksaminen...96 11. EU:n eläinpalkkiot ja eläinten hyvinvoinnin tuki... 98 11.1 EU:n eläinpalkkiot...98 11.1.1 EU:n nautapalkkio...98 11.1.2 EU:n lypsylehmäpalkkio...98 11.1.3 Nautapalkkion ja lypsylehmäpalkkion haku ja maksaminen...99 11.1.4 Uuhipalkkio...99 11.1.5 Teuraskaritsoiden laatupalkkio vuonna 2011 2013...99 11.2 Eläinten hyvinvoinnin tuki... 100 11.2.1 Lyhyesti eläinten hyvinvoinnin tuesta 2010... 100 11.2.2 Eläinten hyvinvoinnin tuen haku... 100 11.2.3 Tuen määrä ja sen maksaminen... 100 11.2.4 Täydentävät ehdot tuen ehtona...102 11.2.5 Perusehdot...102 11.2.6 Lisäehdot...102 11.2.7 Olosuhteiden muutokset ja niiden ilmoittaminen sitoumuksen aikana...102 11.2.8 Valvonta...102 12. Kansallisten tukien poikkeusluvat... 103 4

13. Valvonta... 106 13.1 Yleistä valvonnasta... 106 13.2 Peltoalaperusteiset tuet... 106 13.2.1 Valvonnassa tarkastettavat kohteet...107 13.2.2 Kasvulohkojen mittaaminen...107 13.3 Peltoalaperusteisten tukien valvontaseuraamukset... 109 13.3.1 Valvontatulosten laskenta ja seuraamukset pinta-alavirheistä... 109 13.3.2 Seuraamukset ehtojen laiminlyönneistä... 110 13.4 Eläinten perusteella maksettavien tukien valvonta... 110 13.4.1 Valvontavelvoite... 110 13.4.2 Tilatarkastus... 111 13.4.3 Nautojen, sikojen ja lampaiden/vuohien merkitsemis- ja rekisteröintijärjestelmien valvonta...112 13.4.4 Kielletyt tai laittomasti hallussa pidetyt aineet...112 13.4.5 Hallinnollinen valvonta ja ristiintarkastukset...113 13.5 Eläintukien valvontaseuraamukset...113 13.5.1 Eläimen hylkääminen valvonnassa...113 13.5.2 Valvontaseuraamukset EU:n eläinpalkkioissa...113 13.5.3 Valvontaseuraamukset kansallisissa kotieläintuissa... 114 13.5.4 Valvontaseuraamukset eläinten hyvinvoinnin tuessa...115 13.6 Eläinsuojelulainsäädännön huomioiminen tukien maksussa...115 13.7 Vakavat huolimattomuudet ja väärät ilmoitukset... 116 13.7.1 Kolmen (3) vuoden summakarenssi...117 13.7.2 Tahalliset sääntöjenvastaisuudet...117 13.8 Täydentävien ehtojen valvonta vuonna 2010...117 13.9 Erikoistukien tarkastukset vuonna 2010... 119 14. Tukien maksaminen... 120 14.1 Tukien maksaminen ja tuenhakijan pankkitiedot...120 14.2 Maksuaineistojen käsittely ja maksamisen tavoiteaikataulut...120 14.3 Tukien takaisinperintä...121 14.4 Modulaatio eli tuen mukauttaminen...121 14.5 Tukikatto... 122 14.6 Vähämerkityksiset tuet eli de minimis -tuet... 122 15. Vahinkojen korvaaminen...123 15.1 Sääoloista johtuvien satovahinkojen korvaaminen... 123 15.1.1 Satovahinkokorvausjärjestelmä... 123 15.1.2 Satovahinkokorvauksen hakeminen... 123 15.2 Poikkeuksellisista tulvista aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen...124 15.2.1 Tulvavahinkokorvausjärjestelmä...124 15.2.2 Korvauksen hakeminen...124 15.3 Hirvi- ja petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen...124 15.3.1 Riistavahinkokorvausjärjestelmä...124 15.3.2 Riistavahinkokorvauksen hakeminen...124 5

Liite A. Säädökset ja määräykset...125 Liite B. Erikseen hallinnoidut maatilayritykset sekä yhteisyritykset ja yhteistoiminta... 133 B.1 Yhteisnavetat... 133 B.2 Yhteistoiminta eläinten laiduntamisessa...134 B.3 Eläinten omistukseen liittyviä erityiskysymyksiä...134 B.4 Yritysmuodon muutoksen merkitys... 137 Liite C. Hallinnan siirrot...138 C.1 Lohkon hallinnan siirto 15.6.2010 saakka... 138 C.2 Koko tilan hallinnan siirto 1.9.2010 saakka... 138 C.3 Koko tilan hallinnan siirto 1.9.2010 jälkeen... 139 C.4 Koko tilan hallinnan siirto ja EU:n eläinpalkkiot... 139 C.5 Maatilojen yhdistäminen ja EU:n eläinpalkkiot... 140 C.6 Koko tilan hallinnan siirto ja kansalliset kotieläintuet... 140 Liite D. Tietojen keruu kasvinjalostajan oikeudella suojattujen lajikkeiden käytöstä lisäystarkoituksessa... 142 Liite E. Maa- ja puutarhatalouden tuet 2010... 143 Liite F. Eräitä tukien saamisen edellytyksiä vuonna 2010...146 Liite G. Esimerkkejä eräiden kasvien tukitasoista päätuotantoalueilla vuodelle 2010 (euroa/ha)... 148 Liite H. Täydentävien ehtojen valvontoja koskevia muutoksia vuonna 2010: eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvinsuojeluaineet, rehut, elintarvikkeet, eläintaudeista ilmoittaminen ja eläinten hyvinvointi... 150 ISBN 978-952-453-536-6 (Painettu) ISSN 1797-402X (Painettu) ISBN 978-952-453-537-3 (Verkkojulkaisu) ISSN 1797-4429 (Verkkojulkaisu) Taitto ja paino: Edita Prima Oy Kannen kuva: MMM & Mavi / Martina Motzbäuchel Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 256, 00101 Helsinki, Puh. 020-772 007, www.mavi.fi Helsinki 2/2010 6

Hyvä tukioppaan lukija Maaseutuvirasto jatkaa kuluvan vuoden aikana asiakaspalvelujen kehittämistä ja helpottaa edelleen tukihakua. Keskeisessä roolissa on sähköinen tukihaku. Sähköisen tukihaun palveluilla voidaan paitsi helpottaa tukien hakemista myös keventää hallinnosta viljelijälle syntyvää työtaakkaa. Sähköinen tukihaku on kahtena viime vuonna saanut viljelijöiltä hyvin myönteistä palautetta. Käyttäjäpalautteessa viljelijät kertovat sähköisen tukihaun vastanneen odotuksia ja olleen merkittävä parannus. Sen käytön avulla hakemusten täyttäminen helpottui ja tuen hakemiseen kului vähemmän aikaa. Myös teknisesti tukihaku Vipu-palvelussa on sujunut ongelmitta. Sähköistä tukihakua parannetaan viljelijöiltä saadun arvokkaan palautteen pohjalta. Tämän vuoden tukihakuun Vipu-palvelua on laajennettu ja käytön opastusta on lisätty. Järjestelmä neuvoo tukihakemuksen tekijää ja tarjoaa entistä enemmän valmiita maatilaa koskevia tietoja. Käyttäjä pystyy helposti varmistumaan siitä, mikä tilalla on mahdollista ja siitä, että tukihakemuksen tiedot ovat oikein. Toivomme, että yhä useammat viljelijät ottaisivat palvelun käyttöön. Tavoitteena on, että tänä vuonna joka neljäs viljelijä jättäisi sähköisen tukihakemuksen. Vuosi 2010 on ympäristöteemavuosi. Sen aikana nostetaan esiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tarjoamia keinoja ympäristön tilan parantamiseksi. Teemavuoden pääsanomana on, että maatalouden luomat elinympäristöt ovat välttämättömiä monille eläin- ja kasvilajeille. Viljelijät huolehtivat ympäristön hyvinvoinnista monin maiseman- ja luonnonhoidon keinoin. Maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpitämiseen on olemassa useita mahdollisuuksia. Ympäristöteemavuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Maatalouden kannattavuuteen heikentävästi vaikuttavassa suhdannetilanteessa korostuu maataloustukien ja toimivan hallinnon merkitys. Maaseutuvirasto on vastannut omista tehtävistään maksamalla viljelijöille tuet ajallaan. Joulukuussa Mavi maksoi noin 700 miljoonaa euroa viljelijätukia heti, kun se oli EU-säännösten mukaan mahdollista. Tukisumma oli suurin maksettu yksittäinen maksutapahtuma. Maaseutuhallinnossa on tehty organisaatiomuutoksia. ELY-keskukset ovat aloittaneet toimintansa ja kuntien maataloushallintoa uudistetaan. Tavoitteena on taata maataloushallinnon palvelut tulevaisuudessakin paikallistasolla kaikkialla Suomessa. Uskomme, että uudistusten jälkeen maataloushallinto pystyy tuottamaan entistä paremmat palvelut viljelijöille. Toivotan kaikille viljelijöille menestyksellistä maatalousvuotta 2010. Leena Tenhola, ylijohtaja 7

Uutta tukien hakemisessa 2010 Uusi tukimuoto tulossa vuodelle 2010: kansallinen lisätuki Suomi on päättänyt käyttää EU-tasolla säädetyn mahdollisuuden maksaa kertaluonteista lisätukea vuonna 2010 helpottamaan taloustilanteesta kärsiviä viljelijöitä. Tuen käyttöönotto edellyttää komis sion hyväksyntää ja muutoksia kansallisissa säädöksissä. Lisätuki on tuenhakijaa kohti enintään 15 000 euroa, josta vähennetään hakijan saamat maatalousalan de minimis -tuet vuosina 2008 2010. Lisätuen tarkemmat ehdot varmistuvat kesällä 2010. Tuesta järjestetään erillinen haku syksyllä 2010. Lisätietoja tuesta kesän kuluessa osoitteessa www.mavi.fi/fi/index/ viljelijatuet.html. Seuraavassa muistilistassa on esitetty tukijärjestelmien ja tukiehtojen keskeisiä muutoksia vuoteen 2009 verrattuna. Muutoksista on kerrottu tarkemmin kunkin luvun alussa (Uutta 2010). Tukien hakeminen (luku 3) hakuaika päättyy 30.4.2010 peruslohkojen hallinnan siirrot (ostamiset, myynnit, vuokraamiset) ilmoitetaan lomakkeella 102A. Peruslohkojen muutoslomakkeella 102C ilmoitetaan peruslohkojen jakamisesta, yhdistämisestä, maatalouskäytöstä pysyvästi poistamisesta ja haettaessa lohkolle uudelleen digitointia. viimeinen kylvöpäivä on 30.6.2010 Perus- ja kasvulohkot (luku 4) Sähköiset karttapalvelut uudistuvat. Peruslohkojen muutoslomakkeella 102C ilmoitetaan lohkon digitointiin vaikuttavat muutokset Peruslohkojen hallinnanmuutokset ilmoitetaan peruslohkolomakkeella 102A Tilatuki (luku 5) uusi tilatukilain muutos voimaan 2010 alusta EU:n suoria tukia maksetaan, jos niiden yhteenlaskettu määrä on vähintään 200 sokerilisäosallisten tukioikeuksien lisäosan yksikköarvo laskee Luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki lisäosineen sekä ei-tuotannollisten investointien tuki (luku 6) Luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan (LFAlisäosan) eläintiheyttä laskettaessa otetaan huomioon hevosista, kutuista ja uuhista vain ne, joista on myönnetty vuoden 2009 kotieläintalouden kansallista tukea. Hevosten vähimmäismäärä on 1,5 ey. Jos hakija haluaa LFA-lisäosan siat laskettavan muual ta kuin sikarekisteristä, siitä on ilmoitettava kunnan maaseutu elinkeinoviranomaiselle. Vuonna 2008 ympäristötukeen sitoutuneiden on tehtävä maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus 30.4.2010 mennessä. Luonnonhoitopeltojen ehtoja on tarkennettu Ympäristötuen perustoimenpiteisiin kuuluvan viljavuustutkimuksen sekä typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla- ja typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla -lisätoimenpiteiden maanäytteiden ottoa koskevia ehtoja on tarkennettu. Talvikaudesta 2010 2011 lähtien voidaan syysviljoilla täyttää kasvipeitteisyys-lisätoimenpiteiden vaatimuksia. Perinnebiotooppien hoidon erityistuen tukitaso nousee nykyisestä 135 eurosta 200 euroon pienialaisilla perinnebiotoopeilla (5 30 aaria) Rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea erityistukisopimusta luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseksi aiempien perinnebiotooppien hoidon ja monivaikutteisen kosteikon hoidon erityistukien lisäksi Monivaikutteisen kosteikon perustamisen ei-tuotannollisen investoinnin tukea ja monivaikutteisen kosteikon hoidon erityistuen tukialuetta laajennetaan Merenkurkun ja Perämeren alueille. Monivaikutteisten kosteikkojen perustamiseen tarkoitetun ei-tuotannollisten investointien tuen tukikatto nousee 11500 euroon hehtaaria kohden. Pienissä kohteissa tuki on enintään 3226 /kohde Arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja aitaamiseen tarkoitetun ei-tuotannollisten investointien tuen tukikatot nousevat ja tuen suuruus on porrastettu alueen koon perusteella. HUOM. Ympäristötuen kansallinen lisäosa on voimassa viimeistä vuotta. Kansalliset peltotuet (luku 7) Kotieläintilan hehtaaritukeen ei oteta uusia tuenhakijoita. Pohjoisessa hehtaarituessa on käytössä tukiyksikkökerroin. Siementuotannon tuesta odotetaan komission päätöstä. Vuosi 2010 on tuen viimeinen vuosi. Muut peltoviljelyn tuet (luku 8) EU:n suoria tukia maksetaan, jos niiden yhteenlaskettu summa on vähintään 200 euroa tukivuodelta. Peltokasvien tuotantopalkkio ja valkuaiskasvipalkkio päättyvät nykymuodossaan vuoden 2010 jälkeen. Esim. syksyllä 2010 kylvettäville syysviljoille ei enää makseta peltokasvien tuotantopalkkiota vuonna 2011. Energiakasvitukijärjestelmä on lakkautettu. Vuonna 2009 energiatukialalta korjattu energiaraaka-aine on jalostettava 31.7.2011 mennessä. Muut velvoitteet, jotka koskevat vuonna 2009 korjattua satoa, löytyvät energiakasvien tuen oppaasta 2009. EU:n siementuotannon tuki timoteille: Sertifiointipäätös/-päätökset vuoden 2010 sadosta on toimitettava kuntaan viimeistään 16.5.2011. 8

Täydentävät ehdot ja tilaneuvontajärjestelmä (luku 9) Viljelijän tulee ilmoittaa vuoden 2010 tukihaun yhteydessä peltolohkojen sisällä, pientareilla tai toisiinsa rajoittuvien peltolohkojen välissä olevat, enintään 0,2 ha kokoiset, luonnonsuojelulain 23 :n tai 26 :n mukaan suojellut luonnonmuistomerkit sekä 29 :n mukaan suojellut puut ja puuryhmät, joista on viranomaisen suojelupäätös. Näitä maisemapiirteitä koskee säilyttämisvelvoite ja ne ovat tukikelpoisia kaikissa viljelijätuissa. Jos viljelijä tarvitsee kasteluveden ottoa varten vesilain 245/1961 luvussa 9 tarkoitetun luvan, kuuluu lupa ja lupaehtojen noudattaminen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin. Viljelykiertovaatimus ei koske tiloja, joiden kaikkea maatalousmaata koskee ympäristötuen erityistukisopimus suojavyöhykkeen hoidosta, luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisestä tai turvepeltojen pitkäaikaista nurmiviljelyä koskeva sopimus. Alat, jotka ovat kasvinvuorotuksen takia jonain vuonna toisen maatilan hallinnassa, voidaan ottaa huomioon, kun arvioidaan täyttyykö viljelykiertovaatimus sillä tilalla, joka pääsääntöisesti hallitsee näitä aloja. Viherkesantojen niittovelvoitteesta voi poiketa lohkoilla, jotka on kylvetty yksivuotisella riistakasviseoksella riistan talviruokintatarkoituksessa. Luonnonhoitopeltojen monivuotiset nurmipellot on niitettävä kerran kolmessa vuodessa, mutta kuitenkin aina, kun rikkakasvien leviämisen estäminen sitä edellyttää. Pysyvien laitumien laidunnus on toteutettava siten, että laidunnuksesta ei aiheudu eroosiota ja maanpinta säilyy kasvipeitteisenä. Kansanterveyteen sekä eläinten ja kasvien terveyteen sekä eläinten hyvinvointiin liittyviä lakisääteisiä hoitovaatimuksia on täsmennetty (erityisesti elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen liittyvää hoitovaatimusta nro 11 sekä eläinten hyvinvointiin liittyviä hoitovaatimuksia 16 18) (ks. myös liite H). Täydentävien ehtojen tilaneuvonnasta viljelijälle maksettava tuki oli vuonna 2009 korkeintaan 150 euroa neuvontaosiolta. Maksimituki neuvontaosiolta nousee mahdollisesti 10 %. Kansallinen kotieläintuki ja maidon tuotantotuki (luku 10) Vuodesta 2010 alkaen uuhien kansallisen kotieläintuen täysimääräisen myöntämisen edellytyksenä on, että uuhien karitsatuotanto on tukivuotta edeltävänä vuonna keskimäärin vähintään 1,0 karitsaa/uuhi. Aloittaville ja laajentaville lammastiloille annetaan karitsointiehtoon joustoa. Sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvauksen tukijärjestelmään voi hakeutua enää tänä vuonna. Vuonna 2011 uusia tuenhakijoita ei enää oteta, koska korvausjärjestelmä päättyy. Viitemäärälle on kaksi hallintapäivää: sika- ja siipikarjatalouden tukien ennakon maksamiseksi 1.3.2010 ja lopullisen tuen maksamiseksi 1.9.2010. Hevosten tukikelpoisten eläinyksiköiden alaraja nousee yhdestä eläinyksiköstä 1,5 eläinyksikköön. Tukiyksikkökertoimen käytöstä on luovuttu C-alueen uuhien, kuttujen ja hevosten kansallisessa tuessa. C-tukialueella otetaan 1.4.2010 alkaen maidon tuotantotuessa käyttöön hakijakohtainen litrarajoite, minkä ylittäville litroille ei makseta lainkaan tukea. Rajoitteen täyttymistä seurataan kiintiökausittain. EU:n eläinpalkkiot ja eläinten hyvinvoinnin tuki (luku 11) EU:n nautaeläinpalkkiot muuttuvat vuodesta 2010 alkaen. Kaikkien EU:n nautapalkkioita ja A- ja B -tukialueen lypsylehmäpalkkiota hakevien viljelijöiden on palautettava lomake nro 144 vuonna 2010. Eläinluettelo ja muut eläimiä koskevat palkkion maksuun vaikuttavat tiedot on oltava viranomaisten tarkastettavissa vähintään hakuvuoden ja neljä sitä seuraavaa vuotta (ks. erilliset EU:n nautapalkkio- ja uuhipalkkio-ohjeet). Tukea ei makseta, jos kaikkien suorien tukien yhteenlaskettu määrä on alle 200 euroa. Teurastetuille karitsoille on suunnitteilla teuraskaritsan laatupalkkio vuodesta 2011 alkaen. Eläinten hyvinvoinnin tuessa tilaa kohti maksettava tukikatto (5 000 ) poistuu. Terveydenhuoltokäynnit ja th-suunnitelma sitoumusvuoden aikana. Valvonta (luku 13) Täydentävien ehtojen valvonnoissa sovelletaan vähäisen laiminlyönnin säännöksiä, eli tukivähennystä ei tehdä, jos viljelijä korjaa vähäiseksi todetun laiminlyönnin annetussa määräajassa. Ennakkohyväksyntä digitoinnille peruslohkojen muutoslomakkeella 102C. Pinta-alavalvonnan seuraamusten ekstrapolointi alle 3 % pinta-alavirheissä. Tukien maksaminen (luku 14) Modulaation leikkausprosentti nousee 7 prosentista 8 prosenttiin tilalle maksettavien suorien tukien 5 000 euroa ylittävältä osalta ja 12 prosenttiin 300 000 euroa ylittävältä osalta. Tilinumerot tulee ilmoittaa kansainvälisessä IBANmuodossa. Vahinkojen korvaaminen (luku 15) Satovahinkokorvaus: Sopimus jatkojalostukseen viljeltävistä puutarhakasveista on tehtävä vuosittain viimeistään 30.4. ja herukalla lohkot tulee kirjata sopimukseen. Paikkakunnan tavanomaista viljelytapaa on tarkennettu etenkin herukanviljelyä koskien. Alasleikatusta herukkakasvustosta ei voi saada satovahinkokorvausta kahtena vuotena. Hirvi- ja petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaukset: Uusi riistavahinkolaki on koonnut yhteen lähes kaikki eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaukset. Korvattavien vahinkojen omavastuuosuus poistuu. Vahinko korvataan kokonaisuudessaan, jos korvauksen määrä ylittää 170 euroa. 9

1. Johdanto Tästä hakuoppaasta löydät ne maa- ja puutarhatalouden tuet, joita on mahdollista hakea kevään 2010 päätukihaussa. Hakuopas 2010 sisältää tärkeimmät tukien hakemista koskevat ehdot sekä säädökset/määräykset (liite A), joihin tuet perustuvat. Muiden pienempien tukijärjestelmien ohjeet ovat ajantasaisina Mavin Internet-sivuilta (www.mavi.fi). Erilliset lomakkeiden täyttöohjeet täydentävät hakuopasta. Hakuoppaan luvuista vastaa Maaseutuvirasto (jäljempänä Mavi) lukuun ottamatta hakuoppaan kohtia 9.3.3 ja 9.3.4, joiden valmistelusta vastaa maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto. Hakuopas 2010 ja Täyttöohjeet 2010 ovat kirjoitettu 29.1.2010 tiedon mukaisesti. Jos painettuun oppaaseen tai ohjeeseen tulee tarkennuksia tai korjauksia, ne löytyvät korjauslehdeltä. Korjauslehti julkaistaan Mavin Internet-sivuilla osoitteessa www. mavi.fi/hakuopas. Tuenhakijan tulee tutustua hakuoppaan ja täyttö ohjeiden tietoihin ennen tukihakulomakkeiden täyttöä. Viljelijät turvaavat itselleen kuuluvat oikeudet tuensaajina täyttämällä lomakkeet huolellisesti ja palauttamalla ne oikeaan aikaan. Lisätietoja tuista ja niiden hakemisesta saa kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta, elinkeino-, liikenne-, ympäristökeskuksista (jäljempänä ELY-keskukset), Mavista, maa- ja metsätalousministeriöstä (jäljempänä MMM) sekä Ahvenanmaan valtionvirastosta. Ahvenanmaalla luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta antaa tietoja Ahvenanmaan maakuntahallitus. 1.1 Muistilistat Hakuoppaan 2010 alusta löytyy muistilista, jossa on esitetty tukijärjestelmien ja tukiehtojen keskeisiä muutoksia vuoteen 2009 verrattuna. Täyttöohjeista 2010 löytyy muistilista yleisistä tuki hakemuksen täyttämiseen liittyvistä asioista. Muisti listoja on täyttöohjeessa kaksi. Toinen muistilista käsittelee kirjallisesti ja toinen sähköisesti lähetettävää tukihakemusta. Internetissä julkaistaviin Hakuopas 2010 ja Täyttöohjeet 2010 on tehty myös suoraosoitteet: www.mavi.fi/hakuopas www.mavi.fi/tayttoohjeet www.mavi.fi/ansokningsguide www.mavi.fi/ifyllningsanvisningar Sähköisissä julkaisuissa on mahdollista tehdä sanahakuja. Se helpottaa tiettyä sanaa koskevaa tiedon löytämistä. Sanahaun tekemisestä on tarkemmat ohjeet internetissä. 1.2 Tukien haku vuonna 2010 Tukien hakumenettelystä on kooste hakuoppaan liitteessä E. Maa- ja puutarhatalouden tuet 2010. Eräitä tukien saamisen edellytyksiä vuonna 2010 on listattuna hakuoppaan liitteessä F ja esimerkkejä eräiden kasvien tukitasoista päätuotantoalueilla vuodelle 2010 ( /ha) on hakuoppaan liitteessä G. Päätukihakuun liittyvät hakemuslomakkeet tarvittavine liitteineen (valtakirjat, vuokrasopimukset, kartat, kaupparekisteriotteet yms.) on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.4.2010. Joissain kansallisissa tuissa ja erikoistuissa liitteillä voi olla myös muita määräaikoja. Tukihakemuslomakkeita saa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, ELY-keskuksista ja Mavin lomakepalvelusta (sähköpostiosoite on lomake@mavi.fi) sekä Internetistä osoitteesta http://lomake.mmm.fi A. Päähaussa haetaan seuraavia tukia (lomakkeella 101B haettavat tuet): tilatuki luonnonhaittakorvaus (LFA) luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa maatalouden ympäristötuki maatalouden ympäristötuen erityistukisopimusten maksatus (alkuperäisrotujen kasvattamista ja luonnonmukaisen kotieläintuotannon tukea koskevien sopimusten maksatusta varten on lisäksi toimitettava erillinen ilmoitus ELY-keskuksiin) peltokasvien tuotantopalkkio perunantuotannon kansallinen tuki tärkkelysperunan tuki tuottajille sokerijuurikkaan kansallinen tuki hehtaariperusteinen kansallinen siementuotannon tuki EU:n kiloperusteinen siementuki timoteille valkuaiskasvipalkkio 10

1 eläinten hyvinvoinnin tuki sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaus kotieläintilan hehtaarituki Etelä-Suomen erikoiskasvituki ympäristötuen kansallinen lisäosa pohjoinen hehtaarituki nuorten viljelijöiden tuki yleinen hehtaarituki Päähaun tukihakemukseen kuuluvat seuraavat lomakkeet: Maatilalomake 2010 (Lnro 101A) Tukihakemus vuodelle 2010 (Lnro 101B) Maatilan osalliset 2010 (Lnro 101D), jos vuoden 2009 tietoihin on tullut muutoksia Tukihakemuksen peruslohkolomake vuosi 2010 (Lnro 102A) Tukihakemuksen kasvulohkolomake vuosi 2010 (Lnro 102B) Peruslohkojen muutoslomake vuosi 2010 (Lnro 102C), jos vuoden 2009 hakemuksessa ilmoitetuissa lohkoissa on tapahtunut muutoksia Lisätietoja voimassa olevaan ohjelmakauden 2000 2006 ympäristötukisitoumukseen (Lnro 101F) B. Kansalliset kotieläintuet ja kansallinen maidon tuotantotuki Kansallisia kotieläintukia ovat: Etelä-Suomen kansallinen kotieläintuki pohjoinen kotieläintuki Kansallisia kotieläintukia haetaan seuraavilla lomakkeilla: Hakemus hevosten ja kuttujen kansallisista kotieläintuista vuodelta 2010 (Lnro 101C) Hakemukset sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta ja rakennemuutoskorvauksesta (Lnro 101B) EU:n uuhipalkkion, uuhipalkkion LFA-lisän ja kansallisen uuhituen hakemus 2010 (Lnro 107A) Osallistumisilmoitus nautarekisterin perusteella määräytyviin EU:n ja kansallisiin tukijärjestelmiin (Lnro 144). Lisätietoja kansallisten kotieläintukien lomakkeista ja hakuajoista löytyy hakuoppaan luvun 10 taulukosta 1. Kansallisten kotieläintukien maksamiseksi on tuottajan toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kotieläintukien hakulomakkeiden lisäksi hakuoppaan luvun 10 taulukon 2 kohdassa 1 mainitut lomakkeet. Maidon kansallisen tuotantotuen maksatusjärjestelmään osallistutaan palauttamalla lomake 282 maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Haku on jatkuva. Suoramyynnin osalta tulee lisäksi palauttaa lomake 230 oman alueen ELY-keskukseen viimeistään 15.5.2010: katso kohta 10.20. 1.3 Rekisteritietojen julkisuus ja luovuttaminen Laki maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän (284/2008) (voimaan 1.5.2008) 2 :n mukaan tietojen ja asiakirjojen julkisuuteen, niiden luovuttamiseen ja luovuttamisesta perittäviin maksuihin sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999, julkisuuslaki) ja henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolakia (523/1999). Julkisuuslaissa pääsääntönä on asiakirjojen julkisuus, ja siitä johtuu, että pääosa maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmään tallennetuista tiedoista on nykyisin julkista. Yleissäännökset salassapidettävistä viranomaisen asiakirjoista löytyvät julkisuuslain (621/1999) 24 :stä. Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmässä olevista tiedoista salassapidettäviä ovat lain (284/2008) 6 :ssä luetellut asiat: 1) asiakasta koskevat luottotiedot, 2) tiedot valtiontakauksista ja 3) takauksen kohteena olevien lainojen määrästä sekä 4) lainamuotoisiin tukiin liittyvät tiedot lainojen määrästä. Tuensaajat ja näille maksetut EU-tuet ja EU-osarahoitteiset tuet julkaistaan vuosittain Euroopan yhteisön säännöksissä säädetyllä tavalla hakupalveluna osoitteessa http://snadi.mmm.fi/tuju. 1.3.1 Tietojen luovuttaminen Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä voidaan luovuttaa tietoja julkisuuslain (621/1999) ja henkilötietolain (523/1999) mukaisiin käyttötarkoituksiin. Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmässä olevien rekisteritietojen ja/tai asiakirjojen luovuttamisesta päättää asianomainen viranomainen (Evira, Mavi, Tike, ELYkeskus ja kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen) oman viranomaistehtävänsä osalta. 11

Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä voidaan luovuttaa yhteystietoja (nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite) suoramarkkinointia ja mielipide- tai markkinatutkimusta varten, jos se, jonka tiedoista on kyse, on antanut siihen suostumuksensa. Luovutuksessa saa käyttää valintaperusteena tietojärjestelmään talletettuja henkilötietoja sekä sijainti-, pinta-ala- ja tuotantosuuntatietoja. Suostumuksen tietojen luovuttamiseen markkinointitarkoituksiin voi antaa maatilalomakkeella (101A). Vastaavalla tavalla viljelijä voi antaa suostumuksensa tietojen luovuttamiseen neuvonnallisiin tarkoituksiin. Maaseutuviraston www-sivuilla on lisätietoa Mavin rekistereistä, tiedonluovutuspyynnöstä ja tiedonluovutuksen maksullisuudesta. Ohjeet löytyvät www-sivun etusivulla olevan linkin Rekisteritietojen julkisuus takaa, Tiedonluovutuspyynnön tekemisessä on suositeltavaa käyttää tiedonluovutuslomaketta. Lomakkeen voi tulostaa internetosoitteesta: www.mavi.fi/fi/index/tukitiedot/tiedonluovutuspyynto.html. 1.3.2 Turvakielto Jos henkilöllä on perusteltua syytä epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi, maistraatti voi pyynnöstä määrätä, ettei tietoa hänen kotikunnastaan eikä siellä olevasta asuinpaikastaan tai hänen tilapäisestä asuinpaikastaan taikka postiosoitteestaan tai vastaavasta muusta osoitteestaan saa luovuttaa muille kuin viranomaisille. Tällainen väestötietolain (507/1993) mukainen turvakielto merkitään väestötietojärjestelmään. Koska maaseutuelinkeinohallinnon asiakasrekisterin tietoja ei päivitetä väestötietojärjestelmästä, on henkilön ilmoitettava turvakiellosta itse. Ilmoituksen turvakiellosta voi toimittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle läpi vuoden. Tukihaun yhteydessä ilmoituksen voi tehdä lomakkeella 101D (maatilan osalliset). Huom! Henkilöllä on myös mahdollisuus hakea julkisuuslain (621/1999) mukaista turvakieltoa miltä tahansa viranomaiselta, myös Maaseutuvirastolta. Julkisuuslain mukainen turvakielto otetaan kuitenkin huomioon vain kyseisen hallinnonalan toiminnassa, mistä syystä Maaseutu virasto suosittelee hakemaan väestötietolain mukaista turvakieltoa maistraatilta. 1.3.3 Rekisteröidyn (tuenhakijan) oikeudet Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmään kerätään henkilötietoja viranomaistehtävien hoitamista varten. Rekisteröidyllä on oikeus saada henkilötietolaissa (523/1999) mainittuja tietoja kuten esimerkiksi tiedot rekisterinpitäjästä, henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta sekä tietojen säännönmukaisista luovutuksista. Lisäksi rekisteröidyllä on oikeus tarkistaa omat tietojärjestelmään tallennetut tiedot ja pyytää korjaamaan virheelliset tiedot. 12

2. Hakijan ja maatilan tukikelpoisuus Tuenhakijalle on asetettu erilaisia vaatimuksia tukityypeittäin esimerkiksi hakijan ikävaatimuksen, eläkkeen ja asumisedellytyksen suhteen. Maatilan tulee olla toiminnalliseti ja taloudellisesti itsenäinen tuotantoyksikkö. Vaadittu viljelytapa eroaa myös eri tuissa. 2.1 Hakija Hakijalla tarkoitetaan yksittäistä viljelijää, joka on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden yhteenliittymä (huom. ikävaatimuksissa eroja), riippumatta siitä, mikä on yhteenliittymän ja sen jäsenien oikeudellinen asema kansallisessa lainsäädännössä. Tukea maksetaan hakijan hallinnassa olevalle, Suomessa sijaitsevalle/sijaitseville maatilalle/maatiloille. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa suhteissa eläviä, tuloverolain (1535/1992) 7 :n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä. Luopumiseläkkeen saajat eivät ole oikeutettuja tukiin. Työkyvyttömyyseläkkeen, työttömyyseläkkeen, osa-aikaeläkkeen, yksilöllisen varhaiseläkkeen, varhennetun vanhuuseläkkeen tai vanhuuseläkkeen saajat sen sijaan ovat muiden edellytysten täyttyessä oikeutettuja tukiin. Kansallisissa tuissa on vaikutusta MYEL -vanhuuseläkkeen saannilla. Peltoalueiden hallinta Tilatuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen perusteena oleva pinta-ala on viljelijän hallinnassa vähintään yhden päi vän 15.6.2010. Luonnonhaittakorvauksessa, ympäristötuessa ja kansallisissa tuissa pellon on myös oltava 15.6.2010 hakijan hallinnassa. Tuen hakijan vastuulla on täydentävien ehtojen noudattaminen ajanjaksolla 1.1. 31.12. (ks. luku 9). Tilatuen osalta tukikelpoisuusedellytysten on täytyttävä koko kalenterivuoden. Tuen hakija voi saada tietyin edellytyksin tukien piiriin hakuajan jälkeen, mutta viimeistään 15.6.2010 ilmoitetut, vuokraamansa tai ostamansa kasvulohkot. Jos aikaisempi omistaja tai haltija on hakenut tukea ko. kasvulohkoista, hänen on peruttava hakemuksensa näiden lohkojen osalta. Jos koko tilan hallinta siirretään, hallinnan siirto on pinta-alatukien osalta mahdollista 1.9.2010 saakka. Jos aikaisempi omistaja tai haltija on hakenut tukea ko. tilasta, hänen on peruttava hakemuksensa ko. tilan osalta. Hallinnan siirrosta on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 13.9.2010 (ks. liite C). Tukihakemuksen liitteeksi tarvitaan vuokrasopimus tai selvitys suullisen vuokrasopimuksen sisällöstä, jolla osoitetaan lohkon hallinta kyseisenä ajankohtana. Mikäli voimassa oleva vuokrasopimus on jo palautettu tukihakemuksen liitteenä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle aiempina vuosina, vuokrasopimusta ei tarvitse palauttaa uudelleen. Maaseutuvirasto suosittelee kirjallisten vuokrasopimusten tekemistä sekä tukioikeuksista sopimista maanvuokrasopimuksen yhteydessä. Maanvuokralain (258/1966) mukaan maatalousmaan vuokrasopimus on tehtävä määräajaksi. Ellei määräaikaa ole vuokrasopimukseen merkitty, katsotaan sen olevan voimassa kaksi vuotta. Maatalousmaa on mahdollista antaa vuokralle pääasiallisesti maataloudellista käyttöä varten määräajaksi, enintään kymmeneksi vuodeksi. Suullinen vuokrasopimus on pätevä silloin, kun rakentamattoman maatalousmaan vuokra-aika on korkeintaan kaksi vuotta. Suullisten vuokrasopimusten osalta viljelijän tulee merkitä hakemuksen lisätietoihin (101B lisätietoja kohtaan) vuokrauksen kohteena oleva ala, vuokranantaja sekä vuokrasopimuksen alkamis- ja päättymisajankohta. Jos toinen osapuoli riitauttaa asian, keskeytetään tuenmaksatus tältä osin, kunnes tuomioistuimista on saatu päätös siitä kenen hallinnassa pelto on ollut ja minkä ajanjakson. Tilakohtaisten oikeuksien hallinta Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen ja sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvauksen ennakon saaminen edellyttää, että hakijalla on hallinnassaan 1.3.2010 sika- ja siipikarjatalouden vahvistettu tilakohtainen viitemäärä. Lopullisen tuotannosta irrotetun tuen ja rakennemuutoskorvauksen maksamiseksi viitemäärä on oltava hakijan hallinnassa 1.9.2010. Kotieläintilan hehtaarituen saaminen edellyttää, että hakijalle on vahvistettu tukivuonna 2008 tai 2009 enimmäisala tai se on siirretty hakijalle toiselta maatilalta koko tilan hallinnan siirron yhteydessä. 13

2.2 Hakijan ikä Tilatuen, peltokasvien tuotantopalkkion, valkuaiskasvipalkkion, tärkkelysperunan tuen ja EU:n siementuotannon tuen saamiselle ei ole ikärajoitusta. Luonnonhaittakorvaus- ja ympäristötukijärjestelmässä sekä eläinten hyvinvoinnin tukea ja ei-tuotannollisten investointien tukea haettaessa sitoumuksen tai sopimuksen voi antaa hakija tai hänen puolisonsa, joka on sitoumuksen tai sopimuksen antamista edeltävän vuoden joulukuun 31. päivänä vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 65-vuotias. Vuonna 2010 sitoutuvan hakijan tai hänen puolisonsa tulee olla syntynyt 31.12.1944 31.12.1991 välisenä aikana mainitut päivät mukaan lukien. Jos sitoumus tai sopimus on jo tehty ja viljelijä täyttää kesken sitoumus- tai sopimuskauden 65 vuotta, sitoumus kuitenkin jatkuu sitoumus- tai sopimuskauden loppuun asti. Kansallisia tukia voidaan maksaa, jos hakija tai hänen puolisonsa on ollut 31. päivänä joulukuuta 2009 vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 68-vuotias eivätkä hakija ja hänen puolisonsa saa maatalousyrittäjien eläkelainsäädännössä tarkoitettua vanhuuseläkettä. Kansallisia tukia vuonna 2010 hakevan tai hänen puolisonsa tulee olla syntynyt 31.12.1941 31.12.1991 välisenä aikana mainitut päivät mukaan lukien. Jos hakija tai hänen puolisonsa on syntynyt esimerkiksi 30.12.1941 ei hän täytä kansallisten tukien myöntämisen edellytyksiä. Myel-vanhuuseläkkeelle jääminen katsotaan eläkepäätöksen päiväyksestä. Kansallisten tukien laissa on ikärajaa koskeva siirtymäsäännös. Jos hakija tai hänen puolisonsa ei ole ollut yli 65-vuotias 31.12.2007 ja hakija ja hänen puolisonsa saivat 31.12.2007 maatalousyrittäjien eläkelainsäädännössä tarkoitettua vanhuuseläkettä, hakijalle myönnetään kansallisia tukia aiemmin voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. Tällöin tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija tai hänen puolisonsa ei ole yli 65-vuotias tukivuotta edeltävän kalenterivuoden viimeisenä päivänä. Tukea voidaan siis myöntää siihen asti kunnes molemmat puolisoista ovat yli 65-vuotiaita tukivuotta edeltävän kalenterivuoden viimeisenä päivänä. Ympäristötuen kansallisessa lisäosassa ja luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa ikävaatimus on sama kun ympäristötuessa ja luonnonhaittakorvauksessa (ks. edellä). Esimerkkejä ikärajasta ja MYEL-vanhuuseläkkeestä kansallisissa tuissa Hakija tai puoliso voi täyttää 68 vuotta vielä 31.12.2009 eivätkä hakija ja hänen puolisonsa ole MYEL-vanhuuseläkkeellä tuet myönnetään. Hakija ja puoliso ovat molemmat alle 68 vuotta, eikä kumpikaan saa MYEL-vanhuuseläkettä tuet myönnetään. Mikäli hakija ja puoliso ovat molemmat alle 68 vuotta, molemmat saavat MYEL-vanhuuseläkettä tukia ei myönnetä. Hakija ja puoliso molemmat alle 68 vuotta, toinen saa MYEL-vanhuuseläkettä tuet myönnetään. Hakija yli 68 vuotta ja puoliso alle 68 vuotta, hakija saa MYEL-vanhuuseläkettä 31.12.2009 tuet myönnetään. Hakija yli 68 vuotta ja puoliso alle 68 vuotta, puoliso jollain muulla eläkkeellä kuin MYEL-vanhuuseläkkeellä tuet myönnetään. Alle 18-vuotiaalle voidaan maksaa luonnonhaittakorvausta, ympäristötukea ja kansallista tukea vain, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän harjoittaa maatilataloutta yhteisomistajana yhdessä vanhempiensa tai heistä jommankumman kanssa taikka jos ikää koskevasta vaatimuksesta poikkeamiseen on muita erityisiä syitä. Alaikäisen hakiessa tukea on otettava huomioon holhoustoimilain (442/1999) säännökset esimerkiksi yleisen edunvalvojan määräämisen tarpeellisuudesta vanhempien ja alaikäisten lasten välisissä oikeustoimissa. Lisätietoja holhoustoimilain asettamista vaatimuksista saa esimerkiksi maistraattien holhoustoimen yksiköistä. Jos maa- ja puutarhataloutta harjoitetaan useamman viljelijän toimesta tai yhteisömuodossa, on luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen maksamisen edellytyksenä, että vähintään yksi viljelijä, yhteisön jäsen, osakas tai yhtiömies täyttää ikää koskevan vaatimuksen. Kansallisia tukia voidaan maksaa, jos vähintään yksi maa- tai puutarhataloutta itse harjoittava viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää ikää ja MYEL- vanhuuseläkettä koskevat edellytykset. Maaseutuvirasto voi erityisistä syistä aikaisempi tuotanto huomioon ottaen myöntää luvan kansallisen tuen maksamiselle myös sellaiselle tuen hakijalle, joka ei täytä maa- tai puutarhataloutta itse harjoittavan viljelijän vaatimusta. Lupa on haettava viimeistään 30.4.2010. Nuorella viljelijällä tarkoitetaan pohjoisessa tuessa viljelijää, joka itse tai jonka puoliso on alle 40-vuotias 31.12.2009. Nuorten viljelijöiden tukea voidaan maksaa 14

2 luonnollisten henkilöiden muodostamille ryhmille vain, jos kaikki viljelijät, yhtiömiehet, jäsenet tai osakkaat täyttävät ikää koskevan edellytyksen. Ikäedellytykset eivät koske julkisoikeudellista yhteisöä, yhdistystä, säätiötä, koulutilaa eikä vankilatilaa. 2.3 Asumisvaatimus Tilalla tai Suomessa asumista ei edellytetä tilatuen, valkuaiskasvipalkkion, tärkkelysperunan tuen, EU:n siementuen, kansallisten tukien, 2007 2009 annettujen tai 2010 annettavan maatalouden ympäristötuen tai luonnonhaittakorvaussitoumuksen perusteella tukea hakevalta viljelijältä. Tukia maksetaan vain Suomessa harjoitetusta tuotannosta. Vuonna 2005 ja 2006 annetuissa luonnonhaittakorvaussitoumuksissa edellytetään, että tuen saaja asuu maaseutuyrityksen sijaintipaikalla tai sellaisella etäisyydellä siitä, että yritys tulee asianmukaisesti hoidetuksi huomioon ottaen muun muassa eläinsuojelulain (247/1996) säännökset. Kun kysymyksessä on usean maatilatalouden harjoittajan yhdessä harjoittama maatilatalous tai yhteisömuotoinen maatilatalous, luonnonhaittakorvausta voidaan maksaa, jos vähintään yksi asumista koskevan vaatimuksen täyttävä maatilatalouden harjoittaja, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää ikää koskevan edellytyksen. Ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen kansalliset lisäosat noudattavat ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen vastaavia asumisvaatimuksia. 2.4 Yhteisöt, yhtymät ja kuolinpesät Yhteisöjen, yhtymien ja kuolinpesien on annettava osakkaistaan selvitys lomakkeella nro 101D, jos osakastiedoissa on tapahtunut muutoksia tukihaun jälkeen. Huom! Yhtymä ei voi olla tukioikeuksien omistajana. Kaikkien osakkaiden tai osakkaiden valtuuttaman henkilön on allekirjoitettava hakemus. Yhteisön ja yhtymän puolesta allekirjoittajana voi olla myös henkilö, jolla on nimenkirjoitusoikeus. Valtakirjat tai nimenkirjoitusoikeuden osoittava kaupparekisteriote tai vastaava on liitettävä hakemukseen. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi harkintansa mukaan käsitellä hakemuksen, jos yhteisön, yhtymän tai kuolinpesän jonkun osakkaan allekirjoitusta ei voida saada tai allekirjoituksen saaminen on erityisen vaikeaa tai mahdotonta muussa maassa asumisen tai vastaavan syyn vuoksi. Hakemuksen allekirjoittajilla on tässä tapauksessa vastuu hakemuksen käsittelystä siihen osakkaaseen nähden, jonka allekirjoitus puuttuu. Osakkaiden on merkittävä allekirjoituksen puuttumisen syy tukihakemuksen (Lnro 101B) kohtaan Lisätietoja. Harjoitettaessa tuotantoa tai toimintaa useamman luonnollisen henkilön toimesta yhdessä tai yhteisömuodossa on kansallisten tukien osalta vähintään yhden viljelijän, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan oltava ikää ja MYELvanhuuseläkettä koskevat edellytykset täyttävä luonnollinen henkilö, joka itse harjoittaa maa- tai puutarhataloutta (velvoitetta ei ole ympäristötuen eikä luonnonhaittakorvauksen kansallisissa lisäosissa). Eräistä kansallisen tuen edellytyksistä on mahdollista hakea poikkeuslupaa (ks. luku 12). Maa- tai puutarhatalouden itse harjoittamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että muut tukiedellytykset täyttävä henkilö osallistuu itse työtä tehden tuotannon tai toiminnan harjoittamiseen ja että hänellä on verovastuu harjoitettavasta tuotannosta tai toiminnasta. Pelkkä tukikelpoisen luonnollisen henkilön muodollinen osallisuus yhteisössä tai maatalousyhtymässä, jonka osakkaat eivät ole luonnollisia henkilöitä tai eivät täytä ikää tai MYELvanhuuseläkettä koskevia edellytyksiä, ei täytä hakijalle asetettuja edellytyksiä. Kansallisissa tuissa hakemuksen jättäneen kuoleman vuoksi tapahtuneissa hallintaoikeuden siirroissa uuden haltijan katsotaan täyttävän tuen hakijan yleiset edellytykset (lähinnä ikää koskevat rajoitukset), jos aiempi haltija on täyttänyt ehdot tukihakemusta toimitettaessa. 2.5 Valtuutettu hakija Yksityinen henkilö, yhteisö, yhtymä tai kuolinpesä voi kirjallisesti valtuuttaa jonkun henkilön allekirjoittamaan puolestaan tukihakemuksen. Valtuutuksen tulee olla yksilöity ja siitä tulee ilmetä tarkasti, mihin valtuuttaja on suostunut. Täten esimerkiksi erilaisten sitoumusten pituus tulee näkyä jo valtakirjassa. Tarkkarajaisuutta ja täsmällisyyttä tulee noudattaa mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi. Kuolinpesän osakkaan on ilmoitettava tiedoksisaannista muille pesän osakkaille. Valtakirjan esimerkki on täyttöohjeessa. 15

Sähköisessä tukihaussa jonkun henkilön valtuuttaminen allekirjoittamaan sähköinen tukihakemus muiden puolesta on sähköiseen tukihakuun osallistumisen edellytys. Sähköisen tukihakemuksen valtuutus tapahtuu Vipu-palvelun käyttöoikeuksien hakulomakkeella 405. Lomakkeella 405 tehdyn valtuutuksen perusteella on valtuutetulla hakijalla mahdollista tehdä päätukihakemus. Vipu-palvelun käyttöoikeuksien hakulomake 405 löytyy täyttöohjeesta. Sähköisen tukihaun oikeuksienhakulomakkeella (405) annettu valtuutus koskee ainoastaan sähköistä tukihakua. Mikäli sama henkilö valtuutetaan allekirjoittamaan kirjallinen hakemus, on siitä esitettävä erillinen valtakirja. 2.6 Maatila Maatilalla tarkoitetaan viljelijän johtamaa yhden tai useamman kiinteistön tai kiinteistön osan tai tuotantorakennuksen ja sen maapohjan muodostamaa, maatalouden harjoittamiseen käytettävää toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäistä tuotantoyksikköä, jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena omistuksen tai vuokrauksen perusteella. EU:n säädösten mukaan saman viljelijän tai samojen viljelijöiden Suomessa viljelemät tuotantoyksiköt (tilat) katsotaan yhdeksi maatilaksi. Jos viljelijä viljelee useita eri tiloja eri puolilla Suomea ja ne muodostavat yhden hallinnollisen kokonaisuuden eli ovat viljelijän johdon alaisuudessa, ilmoitetaan näiden tilojen tiedot vain yhdellä hakulomakkeella. Tämä lomake kattaa kaikki kyseessä olevat tilat. Tukialueella A tai B sijaitsevan sika- ja siipikarjatalouden viitemäärän siirrot, yhdistämiset, ja jakamiset ovat mahdollisia vain AB-alueen sisällä. Tukialueella C sijaitsevan tilan sika- ja siipikarjatalouden viitemäärän siirrot, yhdistämiset ja jakamiset ovat mahdollisia vain C-tukialueen sisällä. Viitemäärien siirrot haetaan hallinnansiirtolomakkeella nro 156. Jos hakijalla on hallinnassaan samaan tuotantoyksikköön kuuluvaa peltoa kahden tai useamman kunnan alueella tai sekä saaristossa että mantereella, kansalliset kotieläintuet maksetaan sen mukaan, millä tukialueella tilan talouskeskus sijaitsee. Peltoalaan perustuvissa kansallisissa tuissa tukitaso määräytyy sen sijaan peruslohkon sijainnin mukaan. Erikseen hallinnoidut maatilayritykset sekä yhteisyritykset ja yhteistoiminta (ks. liite B) 2.7 Maatilan tukikelpoisuuteen vaadittava pellon vähimmäisala Tilatuen saamiselle ei ole määritelty vähimmäispeltopinta-alaa. Jos tukihakuvuonna haetaan tukioikeuksia kansallisesta varannosta, on joidenkin varantoperusteiden hakemiselle määritetty vähimmäispinta-ala. Kuitenkin kaikkien suorien tukien maksamisen edellytyksenä on, että tukien yhteenlaskettu määrä on 200 euroa tai enemmän. (ks. Varanto-ohje 2010). Timotein EU:n siementuessa ja valkuaiskasvipalkkiossa tukihakemuksen on käsitettävä vähintään 0,30 hehtaaria kutakin kasvia, josta ko. tukea haetaan. 2.7.1 Luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki Tuen hakijalla tulee olla hallinnassaan peltoa vähintään 3,00 hehtaaria katkeamatta koko sitoumuskauden ajan. Vähimmäisalaan lasketaan tukikelpoisten peruslohkojen pinta-alat. Pellolla sijaitsevat erityistukisopimuslohkot, jotka on ilmoitettu ja hyväksytty tukikelpoisiksi, lasketaan vähimmäisalaan. Eläinten hyvinvoinnin tuen hakijalta ei edellytetä peltoalan tai muun alan hallintaa, elleivät sitoumusehdot edellytä sitoumukseen sisällytettävien tuotantoeläinten laiduntamista tai jaloittelua. Jos tilalla viljellään puutarhakasveja, vähimmäisalaa koskeva ehto täyttyy ympäristötuen osalta, kun näitä kasveja viljellään vuosittain tukikelpoisiksi hyväksytyillä lohkoilla yhteensä vähintään 0,50 hehtaarin alalla. Sitoumus päättyy, jos vähimmäisalaa koskeva ehto ei täyty. Tämä voi aiheuttaa jo maksettujen tukien takaisinperinnän koko sitoumuskaudelta. Vuonna 2010 tehtäviin sitoumuksiin otettavista uusista tukikelvottomista lohkoista kerrotaan luvussa 6. Tukikelpoiset lohkot, jotka ovat kasvinvuorottelun takia yhtenä sitoumusvuotena toisen sitoumuksen antaneen viljelijän hallinnassa, voidaan laskea lohkoa pääsääntöisesti hallitsevan hakijan vähimmäisalaan. Em. tapauksessa vaihtoa on haettava erikseen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, joka tekee päätöksen vaihdon hyväksyttävyydestä. Viljelijän on ilmoitettava perustelu vaihdokselle. Tuki maksetaan kuitenkin tässäkin tapauksessa sille, joka tukikelpoista lohkoa viljelee (ilmoittaa lohkon kasvulohkolomakkeellaan nro 102B). 16

2 Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötukien maksamisen edellytyksenä on, että maksettavan tuen määrä sitoumusvuodelta yksittäistä tukea kohden on vähintään 100 euroa vuonna 2007, 2008 ja 2009 annetuissa ja vuonna 2010 annettavissa sitoumuksissa. Vuosina 2005 2006 annettujen sitoumuksien osalta pienin maksettava tuen määrä sitoumusvuodelta yksittäistä tukea kohden on 50 euroa. Eläinten hyvinvoinnin tuen ja ei-tuotannollisten investointien tuen maksamisen edellytyksenä on, että maksettava tuen määrä on vähintään 100 euroa. 2.7.2 Kansalliset tuet Kansallisia pelto- ja kotieläintukia saadakseen hakijalla tulee olla viimeistään 15.6.2010 hallinnassaan kasvukauden 2010 ajan vähintään 3,00 hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa. Pelto tulee ilmoittaa vuoden 2010 tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella (lnro 102B) viimeistään 30.4.2010 (tai tarvittaessa vuoden 2010 lomakkeella Ilmoitus kylvöalojen muutoksesta lomake nro 117 viimeistään 15.6.2010). Jos kyse on usean viljelijän yhdessä harjoittamasta maatilataloudesta (maatalousyhtymä, kuolinpesä) tai yhteisömuodossa harjoitettavasta maatilataloudesta (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta, osakeyhtiö), kotieläintukia voidaan maksaa, jos vähintään yksi viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas hallitsee viimeistään 15.6.2010 kasvukauden 2010 ajan vähintään kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa. Pellon vähimmäisalavaatimusta ei sovelleta maidon tuotantotukeen. Sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvausta saadakseen hakijan tulee harjoittaa maataloutta. Maatalouden harjoittamista rakennemuutoskorvausten yhteydessä on: a) maatalous-, puutarha- ja energiakasvien viljely, kesannointi, viljelemättömän pellon säilyttäminen hoidettuna tai kotieläintalouden harjoittaminen (myös hevos-, poroja mehiläistalous) TAI b) hakijalla on hallinnassaan tukivuonna 30.9 asti vähintään 3,00 ha viljelykseen soveltuvaa peltoa tai vähintään 0,5 ha puutarhakasvien viljelyalaa, joka on ilmoitettu tukivuoden tukihakemuksen perus- ja kasvulohkolomakkeilla 102A ja 102B. Sika- ja siipikarjatalouden vuoden 2010 tuotannosta irrotetussa tuessa on huomioitava se, että tilan tukivuoden 2009 eläinmäärä suhteessa tukivuoden 2010 LFA-tukikelpoiseen peltoalaan täyttää tuotannosta irrotetun tuen eläintiheyskriteerin. Eläintiheyskriteeristä saa tarkempaa tietoa kansallisten kotieläintukien 2010 ennakon hakuohjeesta, joka on postitettu kotieläintiloille helmi- maaliskuun vaihteessa 2010 sekä sika- ja siipikarjatalouden kansallisten kotieläintukien 2009-oppaasta, joka on postitettu sika- ja siipikarjatiloille heinäkuussa 2009. Mikäli tuottaja on lopettanut tukivuonna kotieläintuotannon harjoittamisen ja kyseessä ei ole hakuoppaan liitteessä D.3.6 tarkoitettu koko tilan hallinnan siirto, tulee tuottajalla olla kotieläintukea saadakseen viimeistään 15.6.2010 vähintään kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa kasvukauden 2010 ajan tai hänellä tulee olla Maaseutuviraston myöntämä poikkeuslupa pellon hallinnasta. Poikkeusluvan hakemisesta peltoalavaatimuksesta kerrotaan luvussa 12. Esimerkki 1. Pellon hallinta, kun kotieläintuotanto on lopetettu Hakija on lopettanut emolehmien pidon 20.3.2010. Jotta hakijalle emolehmistä ajalta 1.7.2009 19.3.2010 maksettua kansallista kotieläintukea ei peritä takaisin, on hakijalla oltava hallinnassaan kasvukauden 2010 ajan vähintään 3 hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa tai Maaseutu viraston myöntämä poikkeuslupa pellon hallinnasta. (Poikkeus lupa on haettava viimeistään 30.4.2010.) Viljelykseen soveltuvan pellon määritelmä Viljelykseen soveltuvaksi, vähimmäisalaan laskettavaksi pelloksi luetaan maatalous-, puutarha- ja energiakasvien viljelyalan lisäksi hoidettu viljelemätön pelto, tilapäisesti viljelemättömänä ilmoitettu pelto sekä kasvimaat. Kasvimaalla tarkoitetaan kotitarvekäyttöön viljeltävää alaa. Kotieläintalouden tukien maksamisen edellytyksenä olevaan kolmen hehtaarin vähimmäisalaan voidaan lukea myös luonnonlaitumet ja -niityt sekä avoimet hakamaat, jos niitä käytetään tuen hakijan eläinten rehuntuotantoon tai laiduntamiseen. Selvitys luonnonlaidunten ja -niittyjen sekä avointen hakamaiden käytöstä annetaan kasvulohkolomakkeen (Lnro 102B) lisätietoja kohdassa tai erillisellä liitteellä. 2.8 Viljelytapa Tilatuen, muiden EU:n kokonaan rahoittamien tukien ja peltokasvien tuotantopalkkion sekä vuonna 2007 2009 annettujen ja vuonna 2010 annettavien luonnonhaittakorvaus- ja ympäristötukisitoumusten myöntämisen edellytyksenä on täydentävien ehtojen noudattaminen. Pääsääntöisesti tuissa on viljely ja sadonkorjuuvelvoite. 17

Tilatuessa ei ole viljely eikä sadonkorjuuvelvoitetta. Peltokasvien tuotantopalkkiossa ei ole sadonkorjuuvelvoitetta. Täydentäviin ehtoihin liittyvästä viljelyvaatimuksesta kerrotaan hakuoppaan luvussa 9 sekä oppaassa Viljely tapa ja ympäristöehdot (http://www.mavi.fi/fi/ index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/taydentavienehtojenoppaat.html). Lisäksi täydentävistä ehdoista on kerrottu oppaassa: Eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvinsuojeluaineet, rehut, elintarvikkeet, eläintaudeista ilmoittaminen ja eläinten hyvinvointi (http://www.mavi.fi/fi/index/ viljelijatuet/oppaatjaohjeet/taydentavienehtojenoppaat. html). Ympäristötuen, jonka sitoumus on annettu vuonna 2006 sekä, valkuaiskasvipalkkion, tärkkelysperuna tuen, EU:n kiloperusteisen siementuen timoteille, ja kansallisten viljelyalaan perustu vien tukien saaminen edellyttää, että viljelyn tavoitteena on tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato. Tukeen oikeuttavaan viljelytapaan kuuluvat: tarkoituksenmukainen pellon muokkaus ja lannoitus tasaisen itämisen mahdollistava kylvö viimeistään 30.6.2010 alueelle soveltuvan kasvilajin ja -lajikkeen käyttö alueelle soveltuva, määrältään ja laadultaan riittävä siemen- tai taimimäärä tarkoituksenmukainen kasvinsuojelu ja hukkakauran torjunta korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamisen mahdollistava lohkon kasvukunto. Vuonna 2005 tai 2006 annetun luonnonhaittakorvaussitoumuksen edellytyksenä on täydentävien ehtojen noudattaminen. Luonnonhaittakorvaus, ympäristötuki ja kansalliset viljelyalaan perustuvat tuet edellyttävät pääsääntöisesti asianmukaista sadonkorjuuta. Nurmen maahan niitto ei täytä sadonkorjuuedellytystä, vaan sato on korjattava tai aluetta on laidunnettava asianmukaisesti. Nurmen kompostointia ei myöskään katsota riittäväksi sadonkorjuuksi. Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaisen satovahingon tai tätä vastaavan syyn takia korjaamatta jäänyt sato ei ole este tukien maksamiselle, jos muista tavanomaiseen viljelytapaan kuuluvista toimenpiteistä on huolehdittu asianmukaisesti. Satovahingosta tai vastaavasta on kuitenkin tehtävä kirjallinen ilmoitus välittömästi vahingon ilmaannuttua sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jolle tukihakemus on jätetty. Ilmoituksessa on yksilöitävä satovahingon tai vastaavan syy. Talvehtimisvaurioista kärsineiden lohkojen osalta tuki voidaan maksaa, jos pääosalla lohkon pinta-alasta on sellainen kasvusto, joka tuottaa korjuu- ja markkinakelpoisen sadon. Kuituhampun viljelyala voi saada tilatuen, jos ala on kylvetty hyväksytyn lajikkeen sertifioidulla siemenellä ja kasvusto säilytetään Maaseutuviraston antamaan korjuulupaan asti. Valkuaiskasvipalkkion kasvit on säilytettävä maitotuleentumisen ohittamiseen asti. Jos kasvuston säilyttämisedellytykset eivät täyty lohkolla tai sen osalla, on tästä ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle heti, kun edellytysten täyttymättömyys on havaittu. Tietyissä poikkeuksellisten ilmasto-olosuhteiden aiheuttamissa satovahinkotilanteissa Maaseutuvirasto voi antaa luvan valkuaispalkkion maksamiselle kyseisille lohkoille (ks. tarkemmin kohta 8.2). 18

3. Tukien hakeminen Uutta 2010 hakuaika päättyy 30.4.2010 peruslohkojen hallinnan siirrot (ostamiset, myynnit, vuokraamiset) ilmoitetaan lomakkeella 102A. Peruslohkojen muutoslomakkeella 102C ilmoitetaan peruslohkojen jakamisesta,yhdistämisestä, maatalouskäytöstä poistamisesta ja haettaessa lohkolle uudelleen digitointia. viimeinen kylvöpäivä on 30.6.2010 3.1 Hakuaika ja lomakkeiden palauttaminen Hakuaika päättyy 30.4.2010 Hakulomakkeet (ks. luku 1) on palautettava viimeistään 30.4.2010 sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, jätetään hakemus siihen kuntaan, jonka alueella pääosa tilan pelloista sijaitsee. Lomakkeet voi palauttaa suoraan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai lähettää postitse asianomaisen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna. Hakulomakkeet on täytettävä huolellisesti. Tukea ei makseta edunsaajille, joiden osalta on osoitettu, että he ovat keinotekoisesti luoneet kyseisen tuen saamisen edellytykset. Lomakkeet voi palauttaa sähköisesti Vipu-palvelun kautta. Sähköiseen hakuun osallistuvan on tullut hakea Vipupalvelun sähköisen tukihaun käyttöoikeuksia (Lnro 405) 31.3.2010 mennessä ja palauttaa muutoslomake 102C viimeistään 31.3.2010, jos peruslohkoja yhdistetään tai jaetaan vuodelle 2010. Sähköisen haun palvelin sulkeutuu 30.4.2010 klo 23.59. Tämän jälkeen lomakkeita ei voi palauttaa enää sähköisesti. Kylvöalojen muutosilmoituksen osalta (Lnro 117) sähköisen haun palvelin sulkeutuu 15.6.2010 klo 23.59. Postitse lähetetty hakemus pitää olla osoitettu toimivaltaiselle viranomaiselle ja leimattu viimeistään 30.4.2010, jotta se voidaan katsoa saapuneeksi ajoissa. Vastaanottomerkintöjen jälkeen kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi tuen hakijan niin pyytäessä antaa hakijalle joko kopion tukihakemuksen (Lnro 101B) ensimmäisestä sivusta tai muun selvityksen viranomaiselle jätetyistä lomakkeista. Vastuu tukihakemuksen ja sen liitteiden jättämisestä määräajassa on yksinomaan hakijalla. Sähköiseen hakuun osallistuvien tulee palauttaa liitteet määräajassa kirjallisesti. Tarpeettomat esitäytetyt lomakkeet tulee palauttaa maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle esimerkiksi silloin, kun tila on lopettanut tuotantonsa. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen päivittää tällaisissa tapauksissa tilan tiedot rekisteriin. Osoitteenmuutoksista on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Viranomaiset voivat antaa yleistä, kaikkia viljelijöitä koskevaa tiedotusta ja koulutusta. Viranomainen voi antaa hakijalle menettelyllistä neuvontaa, jolla tarkoitetaan yleisiä tuen hakemiseen liittyviä neuvoja esimerkiksi hakuajoista ja -paikoista, hakijoita koskevista tuki ehdoista sekä tarvittavista asiakirjoista. Tukihakemusta käsittelevä maaseutuelinkeinoviranomainen ei voi esteellisyytensä vuoksi avustaa hakijaa tukihakemuksen täyttämisessä. Viranomaisen tehtävä on kysyttäessä selvittää eri vaihtoehtojen sisältöä antamatta kuitenkaan hakusuosituksia. Hakijat voivat saada ohjeita tukihakemusten täyttämisessä neuvontajärjestöiltä sekä tuottajajärjestöjen EUavustajilta. Sähköisen hakemuksen täyttämiseen voi saada neuvontaa valtakunnallisesta puhelinpalvelunumerosta. Puhelinpalvelun numero on 020 690 888. Puhelu maksaa normaalin paikallisverkkomaksun tai matkapuhelinmaksun verran, erillistä palvelumaksua ei ole. Neuvonta koskee sähköisen hakemuksen lähettämiseen liittyvää teknistä apua. Neuvonnassa ei anneta ohjeita tukihakemuksen optimointiin. Jos hakija ei toimita tukihakemusta, hän ei ole oikeutettu saamaan tukea, ellei perusteena ole ylivoimainen este (ks. 3.3). 3.2 Hakemusten myöhästyminen Lomakkeen myöhästyminen Jos hakija ei toimita hakulomakkeita määräaikana tai jos hakemuksen tiedot tai liitteet ovat puutteellisia, hakija voi menettää kaiken tai osan hakemistaan tuista, ellei myöhästymisen perusteena ole ylivoimainen este (ks. 3.3). Jos hakulomake myöhästyy enintään 25 kalenteripäivää, alennetaan myönnettävää tukea yhdellä prosentilla kutakin myöhästynyttä työpäivää kohden. Jos hakulomake 19