HANNUKAINEN MINING OY. Uraani YVA:ssa ja luvassa

1 HANNUKAINEN MINING OY Uraani YVA:ssa ja luvassa

2 1 URAANI YVA:SSA... 3 1.1 Sivukivi YVA s. 83... 3 1.2 Rikastushiekka Y VA s. 87... 3 1.3 Taustasäteily YVA s. 133-138... 3 1.4 Kangasrouskut s. 158... 3 1.5 Pintavedet... 4 1.5.1 Nykytila s. 175... 4 1.5.2 Vaikutukset s. 477... 7 1.6 Pohjavedet... 7 1.6.1 Nykytila s.174:... 7 1.6.2 Vaikutukset s. 470... 7 1.7 Terveys s. 613... 9 2 URAANI YMPÄRISTÖLUVASSA... 10 2.1 Pintavedet... 10 2.1.1 Nykytila s. 109... 10 2.1.2 Vaikutukset s. 136... 11 2.1.2.1 Toimintavaihe... 11 2.1.2.2 Toiminnan jälkeinen vaihe... 16 2.2 Alueen radiometriset ominaisuudet s. 206... 19 2.3 Louhittavan malmin ja sivukiven geokemia s. 211... 21 2.4 Pohjaveden laatu... 25 2.4.1 Nykytila s. 234... 25 2.4.2 Vaikutukset s. 250... 29 2.5 Terveysvaikutukset s. 338... 31 2.6 Kaivannaisjätteet s. 350... 31 3 VESISTÖTARKKAILU 2015 2016... 32 Liite 1 Taustasäteily, YVA kpl 10.3

3 1 URAANI YVA:SSA Tekstit on kopioitu suoraan YVA-selostuksesta. Kursiivilla on esitetty YVA:n tekstiin liittyviä kommentteja 1.1 Sivukivi YVA s. 83 Muodostuvan sivukiven koostumusta analysoidaan jatkuvasti kaivostoiminnan aikana. Koostumuksen tarkkailu on tärkeää, koska tietyn tyyppiset jätteet saattavat muodostaa happamia kaivosvesiä. SRK Ltd on määritellyt Hannukaisessa muodostuvan sivukiven ja irtomaan hapontuottokykyä hankevastaavan toimeksiannosta standardin EN15875 ABA-testin mukaisesti. Lisäksi on tehty NAG-testauksia. Tulosten perusteella (SRK 2013) on mahdollista, että sivukivialueilla, joille sijoitetaan mahdollisesti happoa muodostavaa sivukiveä (ns. PAF-sivukivi), muodostuva suotovesi sisältää kohonneita alumiinin, koboltin, kuparin, mangaanin, nikkelin, uraanin, sinkin ja sulfaatin pitoisuuksia. Sivukivialueilla, joille sijoitetaan ei-happoa muodostuvaa sivukiveä (ns. NAF-sivukivi), muodostuva suotovesi saattaa sisältää kohonneita pitoisuuksia uraania ja sulfaattia sekä kaivostoiminnasta aiheutuvia kohonneita nitraatin pitoisuuksia. 1.2 Rikastushiekka Y VA s. 87 Magneettikiisupitoisen rikastushiekan sisältävän lievästi kohonneita Cd-, Cr-, Pb-, U- ja Zn-pitoisuuksia; Ag-, As-, Bi-, Co-, Cu-, Fe-, Mo-, Ni-, P-, S-, Se- ja Te-pitoisuudet ovat viisinkertaisia Ca-pitoisuuteen verrattuna sekä kohonneita Hg-pitoisuuksia. 1.3 Taustasäteily YVA s. 133-138 YVA:ssa esitetyt taustasäteilyasiat on poimittu erilliseksi liitteeksi 1. YVA s. 186: Vesieliöstön suojelemiseksi on säädetty erilaisia vedenlaadun ohjearvoja: uraanin pitkäaikaisaltistus 15 µg/l ja lyhytaikainen 33 µg/l (CCME, Canadian council of Ministers of the Environment. Canadian Environmental Quality Guidelines. Water Quality for the Protection of Aquatic Life. Freshwater. / Kanadan ympäristöministerien neuvosto. Kanadan ympäristön laadun ohjearvot.) Hannukaisessa tehdään radiologinen selvitys, näytteet on otettu syksyllä 2016 ja analyysitulokset saadaan keväällä 2017. 1.4 Kangasrouskut s. 158 Hankealueella suoritettiin männyn runkojäkälälajiston kartoitus 23. 25.8.2011 yhteensä 20 seuranta-alalla (Lapin Vesitutkimus Oy 2011). Jäkäläkartoituksen yhteydessä kymmeneltä alalta kerättiin kangasrouskunäytteet (Lactarius rufus), joista analysoitiin 26 alkuainetta, mukaan lukien elohopea ja uraani. Näytealojen valinnassa käytettiin hyväksi olemassa olevia metsäsammal- ja humusnäytepisteitä. Lisäksi otettiin huomioon lähialueen suojelualueet. Selvitys on esitetty kokonaisuudessaan YVA:n liitteenä (Liite 7). Sienien uraanipitoisuus oli alle analyysin määritysrajan (<0,05 mg/kg kuivapainoa). Elohopeapitoisuus ylitti määritysrajan yhdellä näytealueella (määritysraja <0,04 kuivapainoa, näytteessä 0,048 mg/kg).

4 1.5 Pintavedet 1.5.1 Nykytila s. 175 Uraanipitoisuuksia on tutkittu pintavesistä vuosina 2009-2011. YVA:ssa on käytetty uraanille WHO:n arvoa 15 µg/l, Suomessa talousvesiasetuksen (1352/2015) raja-arvo on 30 µg/l.

5

6 YVA s. 209: Niesajoen altaasta (FS13) mitatut mangaani-, kupari-, koboltti-, ja sinkkipitoisuudet ovat korkeampia kuin muilla mittauspisteillä saadut arvot. Altaasta ulosvirtaavissa vesissä on korkeampia arseeni-, nikkeli- ja uraanipitoisuuksia kuin mittaustuloksissa, joita on saatu muilta tarkkailupisteiltä. Niesajoen yläosalla altaan metallipitoisuuksia nostavat Ylläksen jätevedenpuhdistamon jätevedet ja Rautuvaaran rikastamon varastoaltaasta pois johdetut vedet. Niesajoen metallipitoisuudet ovat yleensä korkeampia kuin vastaavat Äkäsjoen vesistä mitatut pitoisuudet.

7 1.5.2 Vaikutukset s. 477 1.6 Pohjavedet 1.6.1 Nykytila s.174: Uraanin pitoisuusnousuja on tarkasteltu YVA:ssa sivulta 477 alkaen, mutta ne on jätetty tästä yhteydestä pois sillä vaikutusarviot ovat tarkentuneet ympäristölupahakemuksen aikana. Vuoden 2008 nykytilaselvityksen (Pöyry Environment Oy 2008) jälkeen Hannukaisen alueen pohjaveden laatua on tutkittu ottamalla näytteitä myös vuonna 2011 (Helsingin yliopisto 2012, SRK Consulting 2012). Muutamien raskasmetallien, molybdeenin, koboltin, nikkelin ja kromin, pitoisuudet olivat pohjavedessä hieman koholla verrattuna taustapitoisuuksiin (Lahermo ym. 2002). Yhdessä näytteessä mitattiin 17 µg/l - uraanipitoisuus, muutoin uraanipitoisuudet olivat alle 15 µg/l. Pohjavesi alueella on elektrolyytti-köyhää, mikä on tyypillistä Suomen pohjavesille. Hannukaisen vanhasta kaivosalueesta etelään sijaitsevissa pohjavesiputkissa vanha kaivostoiminta näkyi kohonneina liuenneiden aineiden pitoisuuksina. 1.6.2 Vaikutukset s. 470 Hankevaihtoehdossa 4 Kivivuopionojan alueella sijaitsevasta vesivarastoaltaasta tuleva valunta vaikuttaa pohjavesialueen veden laatuun. Pohjaveden arvioiduista pitoisuuksista

8 hankevaihtoehdossa 4 on yhteenveto taulukossa 5. Kadmiumin ja nikkelin pitoisuuksien arvioidaan ylittävän WHO:n juomavedelle asettamat ohjearvot. Taulukossa on yhteenveto pohjavesialueen vedenlaatuennusteista kaivoksen toimintaaikana sekä sulkemisen jälkeen. Arseenin, kromin, elohopean, nikkelin ja uraanin pitoisuudet voivat ylittää talousvedelle asetetut raja-arvot. Myös nitraatti- ja sulfaattipitoisuudet ylittävät talousvedelle asetetut raja-arvot. Kaikissa hankevaihtoehdoissa Kivivuopionvaaran pohjavesialueella (12273125) pohjaveden laadun voidaan olettaa paranevan etäisyyden kasvaessa sivukivialueista ja vesivarastoaltaasta. Tämä johtuu haitta-aineiden liukenemisesta ja laimenemisesta puhtaaseen pohjaveteen. Kivivuopionvaaran pohjavesialueella (12273125) pohjaveden laadun voidaan olettaa paranevan etäisyyden kasvaessa sivukivialueista ja vesivarastoaltaasta. Tämä johtuu haitta-aineiden liukenemisesta ja laimenemisesta puhtaaseen pohjaveteen. Pohjaveden laadun heikkeneminen on voimakkaampaa vaihtoehdoissa 1A-1C sivukivialueelta tulevasta valunnasta johtuen, mutta WHO:n juomavedelle asettamat raja-arvot ylittyvät myös vaihtoehdossa 4 (tässä viitataan rajaan 15 µg/l, mutta nykyään 30 µg/l,). Pohjavesialue on pienikokoinen ja luokiteltu III-luokkaan, minkä vuoksi sen hyödyntäminen vedenhankintaan on epätodennäköistä. Kaivostoiminnan aikana pohjaveden laatuun kohdistuvaa vaikutusta voidaan pitää kokonaisuudessaan kohtalaisena.

9 1.7 Terveys s. 613 Kivivuopionvaaran pohjavesialueen (12273125) veden laatu kaivoksen sulkemisen jälkeen on esitetty edellä olevassa taulukossa 5. Pohjavesialueen haitta-ainepitoisuuksien ennakoidaan nousevan kaivoksen sulkemisvaiheessa korkeammiksi kuin ne ovat kaivoksen toimintavaiheessa, mikä johtuu sivukivialueelta tulevan valunnan ja sen laimentavan vaikutuksen vähenemisestä kaivoksen sulkemisen jälkeen. Kuten toimintavaiheessa, arseenin, kromin, elohopean, nikkelin, uraanin ja sulfaatin pitoisuuksien arvioidaan ylittävän juomavedelle asetetut laatukriteerit (SRK Consulting 2012). Kivivuopionvaaran pohjavesialueelta (12273125) pohjaveden virtaus suuntautuu länteen kohti Valkeajokea, johon pohjavesi purkautuu. Pintaveteen kohdistuvat vaikutukset on kuvattu YVA:n luvussa 11.9. Kivivuopionvaaran pohjavesialueeseen (12273125) kohdistuva jälkivaikutus arvioidaan kohtalaiseksi Uraani on kallioperässä yleisesti esiintyvä radioaktiivinen alkuaine. Luonnon uraani on pääosin matala-aktiivista isotooppia U-238. WHO:n arvioinnin mukaan juomaveden uraanin kemiallinen toksisuus on suurempi riski kuin sen säteilyn aiheuttama riski. Uraani todennäköisesti imeytyy ihon läpi elimistöön huonosti. Eläinkokeiden perusteella tiedetään, että uraani vaikuttaa haitallisesti munuaisiin. Uraanin esiintymistä ja ominaisuuksia on käsitelty yksityiskohtaisemmin luvussa 10.3 (liite 1).

10 Suorat terveysvaikutukset, pintavedet Virkistyskäytössä, esimerkiksi uidessa, ihmiset voivat altistua veden uraanille, mutta koska kyse ei ole varsinaisesta juomavedestä, terveysvaikutus luokitellaan kohtalaiseksi. Varsinaista toiminta-aikaa lukuun ottamatta tarkasteltujen aineiden pitoisuudet jäävät talousveden laatukriteerejä pienemmiksi ja vaikutukset luokitellaan vähäisiksi. 2 URAANI YMPÄRISTÖLUVASSA 2.1 Pintavedet 2.1.1 Nykytila s. 109 Tekstit on kopioitu ympäristölupahakemuksesta. Taulukko 5-4. Vedenlaadun kuvauksessa hyödynnettyjä eri aineiden vedenlaadun ohje- ja raja-arvoja. Talousveden laatuvaatimukset ja - suositukset (STM 461/2000, muutos STM 442/2014) Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet (Vna 868/2010 ja EU dir. 2008/105/EY) EU:n veden laadun ohjearvot vuodesta 2015 lähtien (EU dir. 2013/39/EU ja Vna 1308/2015) vaatimukset suositukset AA-EQS MAC-EQS AA-EQS MAC-EQS Ruotsin rajaarvot *** (max, yksittäinen näyte) Al µg/l 200 As µg/l 10 Cd µg/l 5 0,08-0,25 0,45-1,5 0,08-0,25 0,45-1,5 Cr µg/l 50 3 (Cr VI) Cu µg/l 2000 4 Fe µg/l 200 Hg µg/l 1 0,05 0,07 0,07 Mn µg/l 50 Ni µg/l 20 20 ei sovelleta 4 34** Pb µg/l 10 7,2 ei sovelleta 1,2 14** Sb µg/l 5 U µg/l 30* 0,07 (2,3)

11 Sulfaatti mg/l 250 * Myös Kansainvälisen terveysjärjestön (WHO, v. 2011) ohjeellisen raja-arvon ylimmäksi sallituksi juomaveden uraanipitoisuudeksi. Säteilyturvakeskus suosittelee harkitsemaan toimenpiteitä uraanin poistamiseksi juomavedestä, jos veden uraanipitoisuus ylittää arvon 100 µg/l. ** EQS:t tarkoittavat kyseisten aineiden biosaatavia pitoisuuksia *** Havs och Vattenmyndigheten 2013 Taulukko 5-5. Niesan altaan (näytteenottopaikka FS13) vedenlaatu vuosina 2007 2012. Syvyys Happi Kiint. S-joht. Alkal. ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kloridi m mg/l kyll.% mg/l ms/m mmol/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l keskiarvo 0,7 8,2 74 2,9 34 0,34 6,9 3,7 26 1219 591 5,6 min 0,1 0,4 3 0,5 24 0,14 6,2 2,4 8 180 3 2,1 max 1,0 13,2 126 6,2 54 0,81 7,8 6,9 99 2650 2300 30,7 toukokuu 0,6 10,1 85 4,2 33 0,42 6,8 3,3 31 1319 877 4,0 kesä-elokuu 0,7 8,9 90 2,4 35 0,27 7,0 3,4 17 1625 834 7,9 SO 4 Fe Al Cd Cr Co Cu Mn Ni Zn U n mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l keskiarvo 132 555 25 0,25 0,82 12 5,4 1035 10 13 0,16 24 min 53 50 4 <0,002 < 0,1 3 1,0 23 5 2 0,11 24 max 230 2320 57 2,00 10,00 34 10,0 2160 17 40 0,33 24 toukokuu 111 693 23 0,34 1,76 17 5,0 1515 11 12 0,13 6 kesä-elokuu 143 258 24 0,23 0,41 11 5,9 826 11 12 0,13 9 2.1.2 Vaikutukset s. 136 Huomioarvo (TV) ja hälytysarvo (AV) Vesieliöstön tiedetään sietävän haitta-aineiden normaalia korkeampia pitoisuuksia lyhytaikaisesti. Kansainväliset veden laadun ohjearvot sisältävät usein kaksi arvoa, joista toinen määrittelee vesieliöstön sietämät maksimiarvot ja toinen pitkäaikaisen altistuksen sietoarvon. Veden laadun tavoitearvoissa hälytysarvot (AV) on määritelty tasolle, joka on vielä turvallinen pitkäaikaisessa altistuksessa. YVA-menettelyssä onkin näin määritetty jokaiselle veden laatumuuttujalle kaksi tavoitearvoa: huomioarvo (TV) ja hälytysarvo (AV). Huomioarvon ylitys osoittaa havaittavaa veden laadun muutosta perustilaan verrattuna ja auttaa ohjaamaan seurantaa. Huomattava kuitenkin on, että vaikka päästöistä johtuvat muutokset voivat olla prosentuaalisesti suuria, jäävät pitoisuustasot vesistössä pääosin niin alhaisiksi, että niillä ei ole merkittävää vaikutusta vesistön tilaan. 2.1.2.1 Toimintavaihe Vaikutukset Äkäsjokeen kaivoksen toimintavaiheessa:

12 Taulukko 5-18. Äkäsjoen vedenlaatuennuste kaivostoiminnan loppuvaiheessa (Ramboll YVA 2013). Parametri Yksikkö FS09 Nykytila pitoisuus Mallinnetut pitoisuudet - kaivostoiminnan loppuvaiheessa Muutos (%) TV 50% AV AV Kevät Talvi Kevät Talvi Avainparametrit Nitriitti mg/l 0,0019 0,005 0,01 0,001 Nitraatti mg/l 0,073 10 20 0,012 0,012 0,013 2,5 5,4 Kloridi mg/l 0,992 75 150 0,0008 0,0032 0,02 300 2400 Sulfaatti mg/l 4,4 32,5 65 3,2 3,3 3,3 2,1 2,9 Rauta mg/l 0,4 0,49 0,98 0,28 0,29 0,29 2,1 2,4 Alumiini mg/l 0,05 0,05 0,1 0,021 0,022 0,022 2,6 6,3 Arseeni mg/l 0,000098 0,0025 0,005 0,000065 0,000067 0,000074 3,5 13 Kadmium mg/l 0,0000031 0,00004 0,00008 0,0000025 0,0000028 0,0000044 11 74 Koboltti mg/l 0,000077 0,002 0,004 0,00004 0,000043 0,000059 7,6 47 Kromi mg/l 0,00032 0,0005 0,001 0,00028 0,00032 0,00057 14 100 Kupari mg/l 0,00047 0,0025 0,005 0,00036 0,00037 0,00038 2,6 6,6 Elohopea mg/l 0,0000026 0,000025 0,00005 0,0000016 0,0000019 0,0000035 16 120 Mangaani mg/l 0,018 0,35 0,7 0,01 0,01 0,01 2,1 2,8 Molybdeeni mg/l 0,00019 0,5 1 0,00017 0,00018 0,00019 3,3 13 Nikkeli mg/l 0,0003 0,01 0,02 0,00021 0,00022 0,00023 3,1 11 Lyijy mg/l 0,000052 0,0036 0,0072 0,000036 0,000037 0,000037 2,1 2,2 Uraani mg/l 0,0001 0,0075 0,015 0,000092 0,0001 0,00015 0 0 Sinkki mg/l 0,0016 0,015 0,03 0,00088 0,00092 0,0011 0 0 Muut parametrit Fosfaatti mg/l 0,011 0,0085 0,017 0,0085 0,0063 0,0075 4,8 24 TOC mg/l 7,7 7 14 5 Kalsium mg/l 3,1 2,4 4,8 2,7 3,2 3,2 2,2 3,1 Kalium mg/l 0,49 0,41 0,82 0,39 0,38 0,4 2,6 6,9 Magnesium mg/l 0,96 0,7 1,4 0,87 0,93 0,95 2,3 4 Natrium mg/l 1,8 1,25 2,5 1,6 1,5 1,6 2,4 4,6 Pii mg/l 6,1 5 10 4,8 4,2 4,2 2,1 2,3 Barium mg/l 0,0052 0,005 0,01 0,0046 0,0082 0,0082 0 0 Strontium mg/l 0,02 0,015 0,03 0,017 0,017 0,018 2,2 3,4 Antimoni mg/l 0,00001 0,000014 0,000028 0,00001 0,000012 0,00002 12 84 Taulukko 5-22. Mallin ennustama vedenlaadun muutos Niesajoen suulla kaivoksen toiminnan loppuaikana (Ramboll YVA 2013). Parametri Yksikkö FS12 Nykytila Mallinnetut pitoisuudet pitoisuus kaivostoiminnan loppuvaiheessa Muutos (%) TV 50% AV AV Kesäkuu Keskiarvo Talvi Kesäkuu Keskiarvo Talvi Niitraatti mg/l 0,15 10 20 0,053 0,028 0,046 0,057-46 -12 7,5 Kloridi mg/l 2 75 150 1,2 0,12 0,12 0,12-90 -90-90 Sulfaatti mg/l 39 40 80 25 2,8 3 3,1-89 -88-88 Rauta mg/l 0,81 0,95 1,9 0,63 0,32 0,32 0,32-50 -50-50 Alumiini mg/l 0,067 0,05 0,1 0,039 0,019 0,019 0,019-50 -50-50 Arseeni mg/l 0,00045 0,0025 0,005 0,00028 0,00014 0,00014 0,00014-50 -50-50 Kadmium mg/l 0,0000028 0,00004 0,00008 0,0000025 0,0000035 0,0000053 0,0000062 41 110 150 Koboltti mg/l 0,00042 0,002 0,004 0,0002 0,00013 0,00015 0,00017-35 -23-16 Kromi mg/l 0,00039 0,0005 0,001 0,00035 0,00018 0,00019 0,0002-47 -45-44 Kupari mg/l 0,0021 0,0025 0,005 0,0014 0,00038 0,00038 0,00041-73 -73-71 Elohopea mg/l 0,0000022 0,000025 0,00005 0,000001 0,00000082 0,0000011 0,0000012-18 7,3 21 Mangaani mg/l 0,038 0,35 0,7 0,032 0,0034 0,0035 0,0035-90 -89-89 Molybdeeni mg/l 0,0002 0,5 1 0,00015 0,000082 0,000089 0,000097-44 -39-33 Nikkeli mg/l 0,0024 0,01 0,02 0,002 0,00025 0,00029 0,00032-87 -85-84 Lyijy mg/l 0,000061 0,0036 0,0072 0,00003 0,000016 0,000016 0,000016-48 -47-46 Uraani mg/l 0,00023 0,0075 0,015 0,00019 0,000031 0,000041 0,000047-84 -79-76 Sinkki mg/l 0,0022 0,015 0,03 0,0013 0,00069 0,00073 0,00079-46 -43-38 Muoniojoessa pitoisuudet ovat pienempiä kuin Ruotsissa käytössä olevat raja-arvot (taulukko 5-4) lukuun ottamatta uraania, jonka nykytilan pitoisuus (0,085 µg/l) on jo suurempi kuin uraanille annettu raja-arvo vuosikeskiarvona (0,07 µg/l). Uraanipitoisuudet ovat kuitenkin selvästi pienempiä kuin yksittäisen näytteen maksimipitoisuuden raja-arvo (2,3 µg/l) (Havs och Vattenmyndigheten 2013).

13 Taulukko 5-23. Mallilaskelmien mukainen ennuste Muonionjoen vedenlaatumuutoksista sekoittumisvyöhykkeen alapuolella (FS23), kaivoksen 18. toimintavuoden kuormitustiedoilla laskettuna (Ramboll YVA 2013). Parametri Yksikkö FS23 Nykytila pitoisuus Mallinnetut pitoisuudet kaivostoiminnan loppuvaiheessa Muutos (%) TV 50% AV AV Kevät Talvi ka Kevät Talvi ka Avainparametrit Niitraatti mg/l 0,07 10 20 0,0051 0,00529 0,0117 2,98 128 Kloridi mg/l 0,91 75 150 0,79 0,784 0,779-0,379-0,958 Sulfaatti mg/l 3,8 32,5 65 2,57 2,9 3 11 16 Rauta mg/l 0,54 0,95 1,9 0,4 0,4 0,4-0,26-0,85 Alumiini mg/l 0,057 0,05 0,1 0,021 0,021 0,021-0,28-0,86 Arseeni mg/l 0,000073 0,0025 0,005 0,000058 0,000058 0,000057-0,2-1,6 Kadmium mg/l 0,0000066 0,00004 0,00008 0,0000025 0,0000068 0,0000028 170 13 Koboltti mg/l 0,000097 0,002 0,004 0,000031 0,000047 0,00026 53 760 Kromi mg/l 0,00033 0,0005 0,001 0,00024 0,00025 0,00023 7,7-0,8 Kupari mg/l 0,00046 0,0025 0,005 0,00037 0,00042 0,00053 14 43 Elohopea mg/l 0,0000039 0,000025 0,00005 0,0000012 0,0000017 0,0000016 46 31 Mangaani mg/l 0,018 0,35 0,7 0,0067 0,0067 0,0076-0,17 13 Molybdeeni mg/l 0,00025 0,5 1 0,00024 0,00025 0,00028 4,4 16 Nikkeli mg/l 0,00032 0,01 0,02 0,00025 0,00031 0,00046 22 85 Lyijy mg/l 0,00006 0,0036 0,0072 0,00004 0,000041 0,000041 2 2,2 Uraani mg/l 0,00009 0,0075 0,015 0,000085 0,0001 0,00012 18 46 Sinkki mg/l 0,0017 0,015 0,03 0,00096 0,00098 0,0014 2 45 Muut parametrit Fosfaatti mg/l 0,0051 0,0085 0,017 0,003 0,003 0,0033 0,19 9 TOC mg/l 6,9 6,5 13 5,1 n/a n/a n/a n/a Kalsium mg/l 4,6 4,45 8,9 3,5 3,5 3,5-0,19 1,6 Kalium mg/l 0,81 0,95 1,9 0,63 0,65 0,67 4,1 6,3 Magnesium mg/l 1,2 1,2 2,4 0,9 0,9 0,91 0,1 0,94 Natrium mg/l 1,9 1,7 3,4 1,4 1,4 1,4 1,5 2,9 Pii mg/l 1,6 1,35 2,7 1,1 n/a n/a n/a n/a Barium mg/l 5,4 5 10 3,2 3,2 3,2-0,27-0,82 Strontium mg/l 0,0096 0,0075 0,015 0,0069 0,0068 0,0068-0,24-0,31 Antimoni mg/l 0,022 0,0215 0,043 0,016 0,015 0,015-0,43-0,91 Lupahakemuksen aikana tehty Muonionjoen vesistövaikutusarvion päivitys: Selkeytysaltaassa veden laatu tasaantuu vesijakeiden sekoittuessa. Keskimääräiseksi veden laaduksi toimintavuosina 16 19 on arvioitu taulukossa (Taulukko ) esitetyt laatuarviot.

14 Taulukko 5-25. Arvio Rautuvaaran selkeytysaltaasta Muoniojokeen johdettavan vedenlaadusta toimintavuosina 16 19. Parametri Yksikkö Toimintavuosi Pitoisuus 16 17 18 19 keskim. ph - 6,3 6,3 6,3 6,3 6,3 Alkaliniteetti mg/l 121 121,2 121,3 Cl mg/l 25 25 25 20 23,9 F mg/l 0,9 0,9 0,9 0,8 0,9 P mg/l 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 SO4 mg/l 497 506 490 439 482,8 Ag mg/l 0,0008 0,0008 0,0008 0,0008 0,0 Al mg/l 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 As mg/l 0,0003 0,0003 0,0003 0,0003 0,0 N mg/l 32 32 32 35 32,4 Ca mg/l 48 48 46 43 46,3 Cd mg/l 0,005 0,005 0,004 0,004 0,004 Co mg/l 0,04 0,04 0,04 0,04 0,038 Cr mg/l 0,002 0,002 0,002 0,001 0,002 Cu mg/l 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Fe mg/l 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Hg mg/l 0,0001 0,0001 0,0001 0,0001 0,0001 K mg/l 44 44 43 39 42,4 Mg mg/l 15 15 15 13 14,3 Mn mg/l 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Mo mg/l 0,04 0,04 0,04 0,03 0,041 Na mg/l 44 44 43 38 42,4 Ni mg/l 0,08 0,09 0,08 0,08 0,083 Pb mg/l 0,0008 0,0008 0,0008 0,0007 0,001 Sb mg/l 0,004 0,004 0,004 0,003 0,004 U mg/l 0,02 0,02 0,02 0,02 0,021 Zn mg/l 0,03 0,03 0,03 0,03 0,027 Muonionjokeen kohdistuvaksi kuormitukseksi saadaan toimintavuosina 16 19 seuraavat taulukossa esitetyt arviot. Taulukko 5-26. Muonionjokeen keskimääräisessä hydrologisissa oloissa kohdistuva kuormitus toimintavuosina 16 19. Muuttuja Yksikkö Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosi Cl kg 9 807 8 372 8 850 10 046 40 904 25 355 19 136 19 136 16 266 15 548 11 960 10 046 195 428 F kg 358 306 323 367 1495 927 699 699 594 568 437 367 7141 P kg 97 83 88 100 406 252 190 190 161 154 119 100 1939 SO4 kg 197 931 168 965 178 620 202 758 825 516 511 724 386 206 386 206 328 275 313 793 241 379 202 758 3 944 133 Ag kg 0,321 0,274 0,289 0,329 1,338 0,829 0,626 0,626 0,532 0,509 0,391 0,329 6,392 Al kg 132,4 113,0 119,5 135,6 552,3 342,4 258,4 258,4 219,6 209,9 161,5 135,6 2638,7 As kg 0,125 0,107 0,113 0,128 0,521 0,323 0,244 0,244 0,207 0,198 0,152 0,128 2,491 N kg 13 281 11 338 11 985 13 605 55 392 34 337 25 914 25 914 22 027 21 055 16 197 13 605 264 651 Ca kg 18 988 16 209 17 136 19 451 79 194 49 091 37 050 37 050 31 492 30 103 23 156 19 451 378 372 Cd kg 1,8 1,5 1,6 1,8 7,4 4,6 3,5 3,5 3,0 2,8 2,2 1,8 35,6 Co kg 15,4 13,2 13,9 15,8 64,4 39,9 30,1 30,1 25,6 24,5 18,8 15,8 307,6 Cr kg 0,69 0,59 0,62 0,71 2,88 1,79 1,35 1,35 1,15 1,10 0,84 0,71 13,77 Cu kg 79,3 67,7 71,5 81,2 330,6 204,9 154,6 154,6 131,4 125,6 96,7 81,2 1579,3 Fe kg 48,8 41,7 44,1 50,0 203,6 126,2 95,3 95,3 81,0 77,4 59,5 50,0 972,9 Hg kg 0,04 0,04 0,04 0,05 0,19 0,12 0,09 0,09 0,07 0,07 0,05 0,05 0,89 K kg 17 400 14 853 15 702 17 824 72 570 44 985 33 951 33 951 28 858 27 585 21 219 17 824 346 721 Mg kg 5877 5017 5304 6020 24511 15194 11467 11467 9747 9317 7167 6020 117109 Mn kg 71,1 60,7 64,2 72,9 296,7 183,9 138,8 138,8 118,0 112,8 86,8 72,9 1417,6 Mo kg 16,9 14,4 15,2 17,3 70,4 43,6 32,9 32,9 28,0 26,7 20,6 17,3 336,1 Na kg 17 367 14 826 15 673 17 791 72 435 44 901 33 888 33 888 28 805 27 534 21 180 17 791 346 079 Ni kg 34,2 29,2 30,8 35,0 142,5 88,3 66,7 66,7 56,7 54,2 41,7 35,0 680,9 Pb kg 0,32 0,27 0,29 0,33 1,33 0,83 0,62 0,62 0,53 0,51 0,39 0,33 6,37 Sb kg 1,49 1,27 1,34 1,52 6,21 3,85 2,90 2,90 2,47 2,36 1,81 1,52 29,66 U kg 8,79 7,50 7,93 9,00 36,66 22,73 17,15 17,15 14,58 13,94 10,72 9,00 175,16 Zn kg 11,0 9,4 9,9 11,2 45,8 28,4 21,4 21,4 18,2 17,4 13,4 11,2 218,8

Taulukko 2-1. Laskennallisia keskimääräisiä ainepitoisuuksien nousuja purkuputken alapuolella. Taulukossa on esitetty myös muutos arvioituun luonnontasoon nähden. Muuttuja Yksikkö Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosi Luonnontaso Muutos % Cl µg/l 91 90 106 104 35 16 25 38 35 37 38 61 34 700 4,9 F µg/l 3 3 4 4 1 1 1 1 1 1 1 2 1 0 P µg/l 0,9 0,9 1,0 1,0 0,3 0,2 0,2 0,4 0,3 0,4 0,4 0,6 0,3 12 2,9 SO4 µg/l 1 828 1 807 2 132 2 093 712 327 503 758 700 750 759 1 224 696 2800 24,9 Ag µg/l 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 0,0 Al µg/l 1,2 1,2 1,4 1,4 0,5 0,2 0,3 0,5 0,5 0,5 0,5 0,8 0,5 26,1 1,8 As µg/l 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,06 0,7 N µg/l 123 121 143 140 48 22 34 51 47 50 51 82 47 217 21,5 Ca µg/l 175 173 205 201 68 31 48 73 67 72 73 117 67 3200 2,1 Cd µg/l 0,016 0,016 0,019 0,019 0,006 0,003 0,005 0,007 0,006 0,007 0,007 0,011 0,006 0,003 209,3 Co µg/l 0,14 0,14 0,17 0,16 0,06 0,03 0,04 0,06 0,05 0,06 0,06 0,10 0,05 0,045 120,6 Cr µg/l 0,01 0,01 0,01 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,026 9,3 Cu µg/l 0,73 0,72 0,85 0,84 0,29 0,13 0,20 0,30 0,28 0,30 0,30 0,49 0,28 0,288 96,8 Fe µg/l 0,45 0,45 0,53 0,52 0,18 0,08 0,12 0,19 0,17 0,18 0,19 0,30 0,17 323 0,1 Hg µg/l 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 1,6 K µg/l 161 159 187 184 63 29 44 67 61 66 67 108 61 480 12,7 Mg µg/l 54 54 63 62 21 10 15 23 21 22 23 36 21 910 2,3 Mn µg/l 0,66 0,65 0,77 0,75 0,26 0,12 0,18 0,27 0,25 0,27 0,27 0,44 0,25 10,9 2,3 Mo µg/l 0,16 0,15 0,18 0,18 0,06 0,03 0,04 0,06 0,06 0,06 0,06 0,10 0,06 0,15 39,6 Na µg/l 160 159 187 184 62 29 44 67 61 66 67 107 61 1490 4,1 Ni µg/l 0,32 0,31 0,37 0,36 0,12 0,06 0,09 0,13 0,12 0,13 0,13 0,21 0,12 0,2 60,1 Pb µg/l 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,04 2,8 Sb µg/l 0,01 0,01 0,02 0,02 0,01 0,00 0,00 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 52,3 U µg/l 0,08 0,08 0,09 0,09 0,03 0,01 0,02 0,03 0,03 0,03 0,03 0,05 0,03 0,09 34,4 Zn µg/l 0,10 0,10 0,12 0,12 0,04 0,02 0,03 0,04 0,04 0,04 0,04 0,07 0,04 1,97 2,0

2.1.2.2 Toiminnan jälkeinen vaihe Parametri Yksikkö Taulukko 5-34. Äkäsjoen vedenlaatuennuste kaivostoiminnan sulkemisen jälkeen (Ramboll Finland Oy 2013). FS09 Nykytila pitoisuus Mallinnetut pitoisuudet - Tilanne louhosjärvien ylivuodon alkuvaiheessa Sivukivikasalta suotuvan vedenlaadun ennuste perustuen NAG - testidataan, kalkkia (CaO) lisätty Kuervitikon louhosjärveen Sivukivikasalta suotuvan vedenlaadun ennuste perustuen NAG - testidataan, kalkkikiveä (CaCO3 ) lisätty korkearikkiseen sivukivikasaan Mallinnetut pitoisuudet - Tilanne vedenlaadun tasaannuttua louhosjärvissä Sivukivikasalta suotuvan vedenlaadun ennuste perustuen NAG - testidataan, kalkkikiveä (CaCO 3 ) lisätty korkearikkiseen sivukivikasaan TV 50% AV AV Kevät Keskiarvo Talvi Keskiarvo Kevät Talvi Avainparametrit Niitraatti mg/l 0,073 10 20 0,012 0,018 0,016 0,016 0,018 0,043 0,036 Kloridi mg/l 0,992 75 150 0,0008 0,055 0,021 0,021 0,055 0,49 0,28 Sulfaatti mg/l 4,4 32,5 65 3,2 4,2 3,7 3,6 4 11 9,4 Rauta mg/l 0,4 0,49 0,98 0,28 0,28 0,28 0,28 0,29 0,29 0,28 Alumiini mg/l 0,05 0,05 0,1 0,021 0,022 0,021 0,022 0,025 0,03 0,022 Arseeni mg/l 0,000098 0,0025 0,005 0,000065 0,000071 0,000065 0,00007 0,000081 0,00016 0,000098 Kadmium mg/l 0,0000031 0,00004 0,00008 0,0000025 0,0000064 0,0000038 0,0000035 0,0000055 0,000027 0,000011 Koboltti mg/l 0,000077 0,002 0,004 0,00004 0,00084 0,00035 0,00011 0,00021 0,0011 0,00084 Kromi mg/l 0,00032 0,0005 0,001 0,00028 0,00056 0,00031 0,00035 0,00063 0,0035 0,0011 Kupari mg/l 0,00047 0,0025 0,005 0,00036 0,00063 0,00049 0,00049 0,00066 0,00077 0,00047 Elohopea mg/l 0,0000026 0,000025 0,00005 0,0000016 0,0000039 0,0000021 0,0000021 0,000004 0,000024 0,000009 Mangaani mg/l 0,018 0,35 0,7 0,01 0,012 0,011 0,01 0,011 0,014 0,013 Molybdeeni mg/l 0,00019 0,5 1 0,00017 0,00021 0,00019 0,00019 0,00022 0,00063 0,00043 Nikkeli mg/l 0,0003 0,01 0,02 0,00021 0,0011 0,00055 0,00025 0,00032 0,00063 0,00044 Lyijy mg/l 0,000052 0,0036 0,0072 0,000036 0,000036 0,000036 0,000039 0,000041 0,000046 0,000043 Uraani mg/l 0,0001 0,0075 0,015 0,000092 0,00027 0,00016 0,00016 0,00027 0,0029 0,0021 Sinkki mg/l 0,0016 0,015 0,03 0,00088 0,0014 0,0011 0,00096 0,0011 0,0029 0,0015 Taulukko 5-35. Kuerjoen kaivostoiminnan sulkemisen jälkeisen tilanteen vedenlaatuennuste Kuerjoen yli- ja alivirtaamatilanteissa (Ramboll Finland Oy 2013). Mallinnetut pitoisuudet - Tilanne louhosjärvien ylivuodon alkuvaiheessa Parametri Yksikkö FS40 Nykytila pitoisuus Sivukivikasalta suotuvan vedenlaadun ennuste perustuen NAG - testidataan, kalkkia (CaO) lisätty Kuervitikon louhosjärveen Muutos nykytilapitoisuuksista (%) TV 50% AV AV Kevät Talvi Kevät Talvi Avainparametrit Nitraatti mg/l 0,0068 10 20 0,002 0,004 0,0099 100 390 Kloridi mg/l 0,6 75 150 0,5 0,53 0,63 5,2 26 Sulfaatti mg/l 2,3 32,5 65 2 2,7 4,5 35 130 Rauta mg/l 0,43 0,36 0,72 0,32 0,32 0,32-0,11 0,35 Alumiini mg/l 0,0381 0,05 0,1 0,027 0,027 0,029 0,68 9 Arseeni mg/l 0,000086 0,0025 0,005 0,000059 0,000062 0,000085 5 44 Kadmium mg/l 0,0000035 0,00004 0,00008 0,0000025 0,0000046 0,000013 82 430 Koboltti mg/l 0,000043 0,002 0,004 0,000025 0,00068 0,0024 2600 9400 Kromi mg/l 0,00038 0,0005 0,001 0,00035 0,00048 0,0014 37 300 Kupari mg/l 0,00033 0,0025 0,005 0,0002 0,00036 0,00082 81 310 Elohopea mg/l 0,000001 0,000025 0,00005 0,000001 0,0000022 0,0000087 120 770 Mangaani mg/l 0,0039 0,35 0,7 0,0029 0,0047 0,0095 63 230 Molybdeeni mg/l 0,00022 0,5 1 0,00014 0,00017 0,00026 18 89 Nikkeli mg/l 0,0002 0,01 0,02 0,00012 0,00086 0,0028 620 2200 Lyijy mg/l 0,000046 0,0036 0,0072 0,000037 0,000037 0,000036-0,75-2,3 Uraani mg/l 0,00011 0,0075 0,015 0,00011 0,00022 0,00062 100 460 Sinkki mg/l 0,0018 0,015 0,03 0,001 0,0013 0,0025 33 150

Niesajoki: Ensimmäisessä tarkastelutilanteessa putkilinja Rautuvaarasta Muonionjokeen on vielä toiminnassa ja Niesajokeen kohdistuva kuormitus on peräisin ainoastaan rikastushiekka-alueiden suotovesistä (taulukko 5-36). Toisessa tarkastelutilanteessa vesien purkaminen putkilinjaa pitkin Muonionjokeen on lopetettu ja rikastushiekkaalueiden suoto- ja ylitevesien annetaan virrata vapaasti Niesajokeen (taulukko 5-37). Molemmissa tarkastelutilanteissa on lisäksi oletettu varovaisuusperiaatteen mukaisesti, että korkearikkinen rikastushiekka-alue on kokonaisuudessaan tuottamassa suoto- ja ylitevesiä Niesajokeen. Rikastushiekka-altaiden suoto- ja ylitevesien vaikutukset Niesajoen vedenlaatuun ovat luonnollisesti sitä alhaisempia mitä vähemmän vesiä muodostuu korkearikkiseltä rikastushiekka-alueelta. Niesajokisuulla uraanin pitoisuudet kohoavat huomioarvon (TV) yli ja pahimmassa tilanteessa hälytysarvon (AV) yli. Pahimmassa tilanteessa talvelle (taulukko 5-37) uraanipitoisuus kohoaa talousvedelle annettua raja-arvoa (30 µg/l) korkeammaksi. Lyijyn pitoisuudet jäävät ympäristönlaatunormia alhaisemmaksi. Fosfaattipitoisuus voi nousta huomattavasti, mikä aiheuttaisi rehevyyden kasvua (taulukko 5-37). Pahimassa vaihtoehdossa muuttunut veden laatu heikentäisi myös Niesajoen ekologista ja kemiallaista tilaa. 17 Taulukko 5-36. Mallilaskelmien perusteella ennakoitu veden laadun muutos Niesajokisuulla kaivostoiminnan sulkemisen jälkeen. Tarkastelutilanne 1 (SRK 2013a). Parametri Yksikkö FS12 Nykytila pitoisuus Pitoisuudet kaivoksen sulkemisen jälkeen Muutos (%) TV 50 % AV AV Kesäkuu Talvi Kesäkuu Talvi Nitraatti mg/l 0,15 10 20 0,053 0,0054 0,0056-90 -89 Kloridi mg/l 2 75 150 1,19 0,12 0,12-90 -90 Sulfaatti mg/l 39 40 80 25,3 2,9 3,9-88 -85 Rauta mg/l 0,81 0,95 1,9 0,63 0,32 0,32-50 -50 Alumiini mg/l 0,067 0,05 0,1 0,039 0,019 0,019-50 -50 Arseeni mg/l 0,00045 0,0025 0,005 0,00028 0,00014 0,00015-48 -44 Kadmium mg/l 0,0000028 0,00004 0,00008 0,0000025 0,0000031 0,0000071 22 190 Koboltti mg/l 0,0004 0,002 0,004 0,0002 0,00021 0,00045 5 130 Kromi mg/l 0,00039 0,0005 0,001 0,00035 0,00017 0,00017-50 -50 Kupari mg/l 0,0021 0,0025 0,005 0,00142 0,0039 0,013 160 820 Elohopea mg/l 0,0000022 0,000025 0,00005 0,000001 0,0000023 0,0000063 130 530 Mangaani mg/l 0,04 0,35 0,7 0,032 0,004 0,0055-88 -83 Molybdeeni mg/l 0,000201 0,5 1 0,00015 0,00013 0,00024-14 67 Nikkeli mg/l 0,00244 0,01 0,02 0,002 0,00032 0,00058-84 -71 Lyijy mg/l 0,000061 0,0036 0,0072 0,00003 0,000016 0,000018-47 -40 Uraani mg/l 0,000227 0,075 0,15 0,00019 0,0008 0,0026 320 1300 Sinkki mg/l 0,0022 0,015 0,03 0,0013 0,0011 0,0022-11 77 Muut parametrit Fosfaatti mg/l 0,007 0,0135 0,027 0,004 0,0043 0,014 8,6 250 TOC mg/l 10,8 12 24 6,6 3,3 3,3-50 -50 Kalsium mg/l 16 16,5 33 9,8 1,3 1,9-87 -81 Kalium mg/l 1,8 1,45 2,9 1,34 0,25 0,5-82 -63 Magnesium mg/l 5,3 4,5 9 3,08 0,34 0,42-89 -86 Natrium mg/l 3,4 2,9 5,8 2,36 0,26 0,31-89 -87 Pii mg/l 6,1 6 12 5,4 2,7 2,7-50 -50 Barium mg/l 0,0077 0,0065 0,013 0,0074 0,0019 0,0019-75 -75 Strontium mg/l 0,041 0,035 0,07 0,0278 0,0036 0,0055-87 -80 Antimoni mg/l 0,000014 0,0000145 0,000029 0,000005 0,0000013 0,0000013-75 -75

18 Taulukko 5-37. Mallilaskelmien perusteella ennakoitu veden laadun muutos Niesajokisuulla kaivostoiminnan sulkemisen jälkeen. Tarkastelutilanne 2 (SRK 2013a). Parametri Yksikkö FS12 Nykytila pitoisuus Pitoisuudet kaivoksen sulkemisen jälkeen Muutos (%) TV 50% AV AV Kesäkuu Talvi Kesäkuu Talvi Avainparametrit Niitraatti mg/l 0,15 10 20 0,053 0,0095 0,016-82 -69 Kloridi mg/l 2 75 150 1,2 0,21 0,27-82 -77 Sulfaatti mg/l 39 39,85 79,7 25 16 46-36 80 Rauta mg/l 0,81 0,935 1,87 0,63 0,31 0,35-51 -44 Alumiini mg/l 0,067 0,05 0,1 0,039 0,019 0,02-51 -49 Arseeni mg/l 0,00045 0,0025 0,005 0,00028 0,00028 0,00064-1 130 Kadmium mg/l 0,0000028 0,00004 0,00008 0,0000025 0,000061 0,00019 2300 7600 Koboltti mg/l 0,00042 0,002 0,004 0,0002 0,0037 0,012 1800 5800 Kromi mg/l 0,00039 0,0005 0,001 0,00035 0,00018 0,00017-49 -50 Kupari mg/l 0,0021 0,0025 0,005 0,0014 0,11 0,41 7600 29000 Elohopea mg/l 0,0000022 0,000025 0,00005 0,000001 0,000059 0,00019 5800 19000 Mangaani mg/l 0,038 0,35 0,7 0,032 0,027 0,077-16 140 Molybdeeni mg/l 0,0002 0,5 1 0,00015 0,0018 0,0057 1100 3800 Nikkeli mg/l 0,0024 0,01 0,02 0,002 0,0041 0,013 110 540 Lyijy mg/l 0,000061 0,0036 0,0072 0,00003 0,000044 0,00012 46 280 Uraani mg/l 0,00023 0,0075 0,015 0,00019 0,026 0,084 13000 44000 Sinkki mg/l 0,0022 0,015 0,03 0,0013 0,017 0,053 1200 4100 Muut parametrit Fosfaatti mg/l 0,007 0,0135 0,027 0,004 0,08 0,39 1900 9700 TOC mg/l 11 12 24 6,6 3,2 3-51 -54 Kalsium mg/l 16 16,5 33 9,8 10 30 4,2 210 Kalium mg/l 1,8 1,45 2,9 1,3 3,9 12 190 800 Magnesium mg/l 5,3 4,55 9,1 3,1 1,5 3,9-53 27 Natrium mg/l 3,4 2,9 5,8 2,4 1,1 2,7-55 15 Pii mg/l 6,1 6 12 5,4 2,7 2,7-50 -50 Barium mg/l 0,0077 0,0065 0,013 0,0074 0,0021 0,0023-72 -69 Strontium mg/l 0,041 0,0345 0,069 0,028 0,031 0,092 11 230 Antimoni mg/l 0,000014 0,0000145 0,000029 0,000005 0,0000013 0,0000013-75 -74 Muonionjoki Muonionjoen vedenlaatu on mallinnuksessa laskettu kolmessa erilaisessa kuormitustilanteessa. Kuormitustilanteet eroavat toisistaan siinä, kuinka suuri osa korkearikkisestä rikastushiekasta vaikuttaa vesistökuormitukseen. Pahimman vaihtoehdon mukaan 100 % korkearikkisestä rikastushiekasta osallistuisi vesistökuormitukseen. Vedenlaatu on mallinnettu muutaman kilometrin etäisyydellä purkukohdasta alavirtaan. Tällä vyöhykkeellä purkuvesien on arvioitu olevan täysin sekoittuneena Muonionjoen vesimassaan (Ramboll Finland Oy 2013). Pahimman vaihtoehdon mallilaskelmien perusteella Muonionjokeen aiheutuva vesistökuormitus nostaa kuparin, molybdeenin ja uraanin pitoisuuksia huomioarvoja (TV) korkeammalle tasolle. Mallilaskelmissa arvioidut haitta-aineiden pitoisuusnousut jäävät kuitenkin pahimmassakin skenaariossa alhaisiksi Muonionjoessa (taulukko 5-38) (SRK 2013a).

19 Taulukko 5-38. Sulkemisvaiheen jälkeinen veden laatumuutosten ennuste Muonionjoelle (Ramboll Finland Oy 2013). Parametri Yksikkö FS23 Nykytila pitoisuus Pitoisuudet kaivoksen sulkemisen jälkeen Muutos (%) TV 50% AV AV Kevät Talvi ka Kevät Talvi ka Avainparametrit Nitriitti mg/l n/a - n/a n/a n/a n/a n/a n/a Nitraatti mg/l 0,07 10 20 0,0051 0,005 0,005-1,3-4 Kloridi mg/l 0,91 75 150 0,79 0,79 0,78-0,2-0,7 Sulfaatti mg/l 3,8 32,5 65 2,57 2,7 2,7 4,2 3,7 Rauta mg/l 0,54 0,95 1,9 0,4 0,4 0,4-0,2-0,4 Alumiini mg/l 0,057 0,05 0,1 0,021 0,021 0,021-0,3-0,5 Arseeni mg/l 0,000073 0,0025 0,005 0,000058 0,00006 0,00006 2,3 3,2 Kadmium mg/l 0,0000066 0,00004 0,00008 0,0000025 0,0000032 0,0000035 29 40 Koboltti mg/l 0,000097 0,002 0,004 0,000031 0,0001 0,000089 140 190 Kromi mg/l 0,00033 0,0005 0,001 0,00024 0,00023 0,0002-0,2-0,4 Kupari mg/l 0,00046 0,0025 0,005 0,00037 0,0017 0,0025 350 570 Elohopea mg/l 0,0000039 0,000025 0,00005 0,0000012 0,000002 0,000002 59 81 Mangaani mg/l 0,018 0,35 0,7 0,0067 0,007 0,0069 3,2 3,2 Molybdeeni mg/l 0,00025 0,5 1 0,00024 0,00026 0,00027 8,6 12 Nikkeli mg/l 0,00032 0,01 0,02 0,00025 0,00029 0,00031 17 22 Lyijy mg/l 0,00006 0,0036 0,0072 0,00004 0,00004 0,00004 0,8 1,1 Uraani mg/l 0,00009 0,0075 0,015 0,000085 0,0004 0,00052 360 510 Sinkki mg/l 0,0017 0,015 0,03 0,00096 0,0011 0,0012 20 28 Muut parametrit Fosfaatti mg/l 0,0051 0,0085 0,017 0,003 0,0039 0,005 31 67 TOC mg/l 6,9 6,5 13 5,1 5,1 5,1-0,2-0,4 Kalsium mg/l 4,6 4,45 8,9 3,5 3,5 3,6 2,5 2,9 Kalium mg/l 0,81 0,95 1,9 0,63 0,67 0,68 6,6 8,8 Magnesium mg/l 1,2 1,2 2,4 0,9 0,91 0,9 0,8 0,3 Natrium mg/l 1,9 1,7 3,4 1,4 1,4 1,4 0,3 0 Rikki mg/l 1,6 1,35 2,7 1,1 n/a n/a n/a n/a Pii mg/l 5,4 5 10 3,2 3,2 3,2-0,2-0,5 Barium mg/l 0,0096 0,0075 0,015 0,0069 0,0068 0,0068-0,2-0,5 Strontium mg/l 0,022 0,0215 0,043 0,016 0,016 0,016 1,8 2,1 Antimoni mg/l 0,000012 0,000075 0,00015 0,000005 0,000005 0,000005-0,2-0,5 2.2 Alueen radiometriset ominaisuudet s. 206 Uraani on yleinen alkuaine, jota esiintyy maankuoressa lähes kaikkialla maapallolla. Suomen kallioperän uraanipitoisuus on keskimäärin 4 mg/kg (Säteilyturvakeskus). Hannukaisen kaivosalueella kallioperän uraanipitoisuus on otettujen näytteiden perusteella keskimäärin 11 mg/kg ja Kuervitikossa 7 mg/kg. Hannukaisen pitoisuudet ovat kuitenkin kohtalaisen pieniä, sillä uraanimalmiksi luokitellaan kivennäinen, jonka uraanipitoisuus on vähintään 1000 mg/kg. Hannukaisen esiintymän malmin ja sivukivien pitoisuusmäärityksen (whole rock assay, WRA) keskimääräiset uraanipitoisuudet ovat hieman korkeammalla tasolla kuin ympäröivän maaperän pitoisuudet. Vähäistä uraanin rikastumista on havaittavissa runsasrikkisessä amfiboliitissa, montsoniitissa ja liuskeessa (Ramboll Finland Oy 2013)(taulukko 7-7). Myös pegmatiittijuonissa on havaittavissa uraanin rikastumista vaihtelevissa määrin. (SRK Uranium discussion note 2011). Purosedimenttien uraanipitoisuudet Suomessa ovat keskimäärin n. 2 mg/kg. Voimakkaimmat uraanianomaliat purosedimentissä sijoittuvat Pohjois-Suomeen ja etenkin Länsi-Lappiin (GTK 2008). Hannukaisen kaivosalueen lähivesissä purosedimenttien uraanipitoisuudet ovat paikoitellen hieman korkeammat kuin Suomessa keskimäärin (kuva 7-14). Metallien liikkuvuudella ja ph:lla on vahva käänteinen riippuvuus. Vaikuttaa siltä, että kohonneet uraanipitoisuudet todennäköisesti esiintyvät runsasrikkisten materiaalien kanssa happamissa suotovesissä. Uraani on liikkuva hapettavissa ja

20 liikkumaton pelkistävissä olosuhteissa, ja näin ollen uraanin liikkuvuus on vallitsevien olosuhteiden vaikutuksen alainen (Ramboll Finland Oy 2013). Hannukaisen sivukivikasoista on alustavaa määritystä varten suoritettu numeerisia laskelmia, purkautuuko niiden suotovesistä uraania yli Maailman terveysjärjestön (World Health Organization, WHO) juomavedelle määrittämän laatusuosituksen (30 µg/l). Alustavat konservatiiviset laskelmat osoittavat, että Hannukaisen ja Kuervitikon sivukivikasoista voi purkautua uraania suotovesien mukana siinä määrin, että määrät ylittävät Maailman terveysjärjestön juomavedelle määrittämän laatusuosituksen (30 µg/l) (SRK Uranium discussion note 2011). Huomioitavaa kuitenkin on, että sivukivikasoista suotautuvat valumavedet laimenevat ennen vesien johtamista Muonionjokeen. Näin ollen ympäristöön johdettavien vesien uraanipitoisuus on pientä. Suomessa talousveden laatuvaatimus uraanin osalta on 30 µg/l (442/2014). Tavanomainen juomaveden uraanipitoisuus Suomessa on alle 1 µg/l. Koska kallioperän uraanipitoisuus vaihtelee paljon alueittain ja Suomen pehmeä pohjavesi edistää uraanin liukenevuutta, voi joillakin paikkakunnilla porakaivojen uraanipitoisuus vaihdella jopa välillä 100 700 µg/l. Pitoisuudet ovat suurempia porakaivojen vesissä kuin maaperän kaivojen vesissä (Ramboll Finland Oy 2013). Rautuvaaran alueen rikastushiekkoja on tutkittu mm. GTK:n toimesta vuonna 2006. Rautavaaran vanhat rikastushiekka-alueet sisältävät kupari-, arseeni- ja nikkelisulfidien lisäksi uraanioksidimineraaleja. Rikastushiekasta mitatusta yhdestä vajaan 10 cm paksun uraanipitoisen rikastushiekkakerroksen uraanipitoisuus oli noin 470 mg/kg, mikä on hieman pienempi kuin uraanin SAMASE (Saastuneen maaaineksen toimenpide arvo) arvo 500 mg/kg. GTK:n raportin mukaan uraanipitoinen mineraaliaines Rautuvaaran vanhoissa rikastushiekoissa liittyy Juomasuon, Pahtavuoman ja Laurinojan kultamalmeihin, joita on käsitelty Rautuvaarassa. Uraanipitoisuuksien ja säteilytasojen tarkempi arviointi ei ole mahdollista käytettävissä olevien tietojen perusteella. GTK:n tutkimuksissa uraanipitoisuudet olivat vyöhykepatoalueen suotovesissä 59 466 µg/l, rikastushiekka-altaan vedessä < 4,5 µg/l sekä rikastushiekka-altaan ylivuotovesissä, alapadon suotovedessä ja ympärysojassa < 6 µg/l (GTK 2007).

21 U (purosedimentti mg/kg) < 1 1-2 2-5 6-10. 11-50 > 51 Hannukainen kaivosalue Pohjakartta-aineisto (c) Maanmittauslaitos purosedimenttigeokemia-aineisto (c) GTK 0 5 10 20 Km Kuva 7-14. Purosedimenttien uraanipitoisuudet Länsi-Lapissa. 2.3 Louhittavan malmin ja sivukiven geokemia s. 211 Tutkimusten alkuvaiheessa kairasydännäytteiden uraanipitoisuutta ei ole analysoitu systemaattisesti ja myöhemmissä analyyseissä uraanin määritysraja-arvona on ollut 10 ppm. Näiden analyysien perusteella on saatu viitteellinen tieto uraanipitoisuudesta, jonka mukaan uraanipitoisuus on ollut useimmissa näytteissä alle 10 ppm. Todellisen uraanipitoisuuden selvittämiseksi on käytetty tarkempia määritysraja-arvoja lähes 3000 näytteen kohdalla. Taulukossa (taulukko 7-7) uraanin (U) keskipitoisuuden laskennassa on käytetty kaikkea olemassa olevaa aineistoa uraanista, kun taas

22 keskipitoisuuden U* laskennassa ei ole käytetty analyysejä, joiden U-pitoisuuden määritysraja on ollut 10 ppm vaan ainoastaan niitä analyysejä, joissa on ollut tarkempi määritysraja. Hannukaisen ja Kuervitikon esiintymien kallioperän uraanipitoisuus on otettujen näytteiden perusteella keskimäärin Hannukaisessa 11 tai 13 ppm riippuen käytetyistä analyysimenetelmistä ja Kuervitikossa 7 ppm. Uraani on yleinen alkuaine, jota esiintyy maankuoressa kaikkialla maapallolla. Suomen kallioperässä arvioidaan olevan uraania keskimäärin 4 ppm (Säteilyturvakeskus 2014). Säteilyasetuksen (1512/1991) mukaan erityinen ilmoitusvelvollisuus on luonnonvarojen laajamittaisessa hyödyntämisessä, kun uraani- tai toriumpitoisuus on yli 100 ppm. Lauri et. al. (2010) on tarkastellut Suomen kallioperän keskimääräisiä uraanipitoisuuksia Rock Geochemical Database of Finland -tietokannan 6496 kivinäytteen avulla. Tämän aineiston perusteella Suomen kallioperän keskimääräinen uraanipitoisuus on 2,0 ppm, ja tarkasteltaessa uraanin alueellista jakautumista Keski- Lapin liuskejakson alueella (351 näytettä), johon myös Hannukaisen alue kuuluu, keskimääräinen uraanipitoisuus on 1,73 ppm. Suurin osa alueellisista näytteistä, jotka ylittävät edellä mainitun keskimääräisen uraanipitoisuuden (68 näytettä), ovat graniitteja. Keski-Lapin liuskealueella tunnetaan muutama uraaniesiintymä. Näistä esiintymistä Kolari-Kittilä alueella ovat Kesänkitunturin esiintymä kvartsiiteissa (0,06 % eli 600 ppm uraania) ja Pahtavuoman esiintymä vihreäkivissä ja grafiittiliuskeissa (0,19 % eli 1900 ppm U). Suomessa ei tällä hetkellä tunneta yhtään uraaniesiintymää, joka olisi kaupallisesti hyödynnettävissä. Kaikki tunnetut esiintymät ovat liian pieniä, ja niiden uraanipitoisuudet ovat liian matalia (GTK 2014). Sekä Hannukaisen että Kuervitikon esiintymien sivukiven sekä malmin analyysit osoittavat hieman kohonneita uraanipitoisuuksia. Hannukaisen sivukivien uraanin keskipitoisuus vaihtelee välillä 6,2 13,2 ppm malmin keskipitoisuuden ollessa 14,8 15,2 ppm. Kuervitikossa keskimääräiset uraanipitoisuudet ovat kauttaaltaan alhaisemmat, sivukivessä välillä 5,9 9,8 ppm ja malmissa 7,8 ppm. Taulukossa (taulukko 7-8) on esitetty Hannukaisen kaivoshankkeesta saatavien rikasteiden aktiivisuuspitoisuudet, jotka ovat määritetty STUK:n toimesta. Aktiivisuuspitoisuudet olivat välillä 0,9 210 Bq/kg riippuen isotoopista. Pitoisuudet olivat samalla tasolla tai hieman isompia kuin keskimäärin maa- ja kallioperässä mitatut aktiivisuuspitoisuudet.

23 Taulukko 7-7. Hannukaisen ja Kuervitikon kivien geokemia keskipitoisuuksina. Selitteet: kp = keskipitoisuus, # = näytemäärä, NA = ei analyysejä, U* = keskipitoisuuden laskennassa ei ole käytetty analyysejä, joiden U-pitoisuuden määritysraja on 10 ppm vaan ainoastaan niitä analyysejä, joissa on ollut tarkempi määritysraja. HANNUKAINEN Montsoniitti Dioriitti Karsikivet Amfiboliitti Liuskeet/ Pegmatiitti gneissit juonet kp # kp # kp # kp # kp # kp # SiO2 % 61.87 123 55.35 1701 30.85 5505 50.75 3732 51.12 244 67.27 215 TiO2 % 0.62 151 0.42 3195 0.24 9122 0.66 5446 0.62 437 0.25 298 Al2O3 % 15.24 151 16.60 3195 4.55 9122 13.42 5446 11.21 437 13.87 298 Fe2O3 % 6.23 157 11.08 3235 45.69 9199 13.92 5637 12.87 437 5.47 309 MnO % 0.06 157 0.07 3223 0.26 9183 0.12 5633 0.11 437 0.05 309 MgO % 2.06 151 2.15 3195 4.98 9122 4.68 5446 5.95 437 0.95 298 CaO % 3.48 151 4.96 3195 9.80 9122 7.16 5446 8.02 437 2.30 298 Na2O % 5.60 79 5.85 728 1.51 1971 4.27 798 3.64 29 4.63 33 K2O % 3.14 151 1.88 3195 0.48 9122 1.72 5446 2.11 437 3.90 298 S % 0.19 155 0.96 3231 2.37 9199 1.04 5605 3.14 437 0.34 300 Cr ppm 74.3 155 68.0 3218 84.0 9123 139.2 5597 163.3 437 76.9 298 Ni ppm 23.5 157 36.2 3222 82.2 9127 68.7 5630 117.1 437 34.5 307 Co ppm 19.1 133 48.4 2510 149.2 7508 63.3 5004 102.9 414 25.1 279 Cu % 0.01 157 0.06 3235 0.19 9198 0.06 5637 0.08 437 0.02 307 Au ppb 6.6 157 21.6 3234 93.0 9141 21.2 5628 12.8 437 8.0 306 Zn ppm 46.0 157 40.2 3222 85.0 9123 55.6 5629 50.8 437 48.6 307 As ppm 13.5 79 10.2 722 12.4 1641 10.9 698 15.2 29 10.5 29 Pb ppm 15.5 79 14.3 722 11.2 1641 11.2 698 11.6 29 11.8 29 U ppm 6.2 79 6.6 715 14.8 1640 8.6 697 10.2 29 10.7 29 U* ppm 7.5 2 6.8 371 15.2 1427 10.1 216 13.3 8 11.3 26 KUERVITIKKO Montsoniitti Dioriitti Karsikivet Amfiboliitti Liuskeet/ Pegmatiitti gneissit juonet kp # kp # kp # kp # kp # kp # SiO2 % 59.54 65 56.45 2016 34.74 1132 52.70 3875 52.94 123 67.80 30 TiO2 % 0.84 65 0.57 2020 0.25 1162 0.84 3974 0.64 146 0.32 33 Al2O3 % 14.98 65 11.57 2020 4.72 1162 12.49 3974 11.45 146 13.79 33 Fe2O3 % 6.85 65 18.16 2050 33.55 1247 14.74 3989 12.55 149 4.96 33 MnO % 0.07 65 0.05 2054 0.41 1222 0.11 4016 0.10 164 0.03 33 MgO % 2.77 65 1.86 2020 5.69 1162 5.64 3974 5.54 146 1.18 33 CaO % 3.82 65 2.03 2020 13.41 1162 4.35 3974 7.06 146 1.14 33 Na2O % 4.76 2 4.59 82 0.75 267 3.71 169 3.84 22 NA NA K2O % 2.34 65 1.20 2020 0.56 1162 1.64 3974 1.33 146 3.06 33 S % 0.06 65 1.20 2020 2.47 1163 0.99 3974 3.06 146 0.19 33 Cr ppm 126.5 65 163.7 2020 98.6 1162 201.7 3974 216.7 146 109.8 33 Ni ppm 47.0 65 79.7 2084 54.8 1306 102.3 4031 147.4 167 32.1 33 Co ppm 21.2 65 74.4 2006 83.3 1262 55.5 4006 65.0 167 20.8 33 Cu % 0.01 65 0.07 2084 0.17 1307 0.07 4031 0.13 167 0.01 33 Au ppb 2.9 65 91.5 2078 110.6 1269 61.0 4024 70.9 167 16.6 33 Zn ppm 50.6 65 56.1 2083 113.3 1306 63.0 4031 48.0 167 47.7 33 As ppm 1.5 2 9.9 82 5.7 266 3.0 169 5.3 23 4.2 10 Pb ppm 8.5 2 11.7 82 10.3 266 14.0 169 10.3 23 22.1 10 U ppm 8.5 2 8.5 82 7.8 266 5.9 169 9.8 22 4.4 10 U* ppm NA NA 8.8 59 7.8 261 5.9 165 9.8 22 NA NA Pääelementit Hivenalkuaineet Pääelementit Hivenalkuaineet

Taulukko 7-8. Hannukaisen kaivoshankkeesta saatavien rikasteiden radioaktiivisuusmittaukset (Säteilyturvakeskus 2011). Nuklidi Rauta Magnetiitti Kupari Pyriitti Pyrrotiitti Jäännös keskimääräinen pitoisuus rikaste rikaste rikaste rikaste rikaste maa- ja kallioperässä K-40 110 (10) 2,2 (1,9) 3,7 (1,8) 28 (4) 4,6 (2,1) 210 (20) 300-1000 Ra-226 87 (10) 11 (1) 22 (2) 110 (10) 38 (3) 130 (10) Ra-228 13 (2) 1,2 (0,4) 2,7 (0,4) 18 (2) 3,8 (0,8) 25 (3) Th-228 19 (5) 1,2 (0,3) 2,8 (0,3) 21 (2) 3,9 (0,6) 24 (2) Th-232 13 (1) 0,9 (0,3) 2,5 (0,5) 15 (1) 3,5 (1,0) 25 (3) 20-80 U-235 5,6 (1,5) <1,4 1,0 (0,5) 4,6 (1,5) 2,0 (0,8) 5,7 (1,1) 0,5-3,5 U-238 110 (40) 18 (4) 27 (10) 140 (30) 65 (21) 140 (30) 10-70 Tulos (± mittaustarkkuus) (Bq/kg)

2.4 Pohjaveden laatu 2.4.1 Nykytila s. 234 Pohjaveden laatu maaperässä Kuvissa on esitetty laatikkokuvaajat (Boxplot) Hannukaisen ja Kuervaaran ph-, nikkeli-, koboltti-, kupari-, sulfaatti- ja uraanituloksista. Aineiston puuttuessa kuvaajiin on jätetty tyhjät kohdat. Kaikkien Hannukaisen näytteiden uraanipitoisuudet ovat alle talousveden laatuvaatimuksen (30 μg/l ), sekä Äkäsjoki FS09:lle määritetyn hälytysrajan (AV) 15 μg/l, poikkeuksena HAN11HYD01(D), jossa korkein havaittu pitoisuus (27,5 μg/l) oli yli AV-rajan. Suomessa keskimääräinen uraanipitoisuus rengaskaivoissa on 0,85 μg/l ja porakaivoissa 13,7 μg/l. Kaikki Kuervitikon näytteet alittivat nikkelille asetetun talousveden laatuvaatimuksen 20 μg/l ja kaikki näytteet alittavat myös uraanille asetetun talousveden laatuvaatimuksen (30 μg/l), sekä Kuerjoelle määritetyn uraanin hälytysrajan (AV) (4 μg/l). Uraanin maksimipitoisuus 0,92 μg/l mitattiin havaintopaikalta HAN11HYD05(D). 100.000 10.000 Äkäsjoki FS09 Av (15 µg/l) 1.000 U_µg/L 0.100 0.010 0.001 HAN OW 08D HAN OW 08S LVT 6 SP 305 SP 310 Pulkka-törmäntie 7 Ylläksen-tie 180 BH 109 HAN OW 02D Han OW 02S LVT2-OW2s LVT3 30.6 SP 303 SP 304 SP 306 SP 311 Median 25%-75% Non-Outlier Range Outliers Extremes ARD Impacted Samples Kuva 7-33. Box & Whisker graafi uraanin osalta Hannukaisen pohjavesissä.

100.000 26 10.000 Kuerjoki FS40 Av (15 µg/l) 1.000 U_µg/L 0.100 0.010 0.001 BH 101 BH 103 BH 803 KUE_OW_01D KUE_OW_01S KUE11GT04 SP 307 SP 308 SP 312 SP 314 Median 25%-75% Non-Outlier Range Outliers Extremes Kuva 7-36. Box & Whisker graafi uraanin osalta Kuervitikon pohjavesissä. Rautuvaaran alueen havaintoputkien vedenlaatutulokset on esitetty taulukossa 7-14. Rautuvaaran alueella uraanipitoisuus ylitti havaintopaikan FS15 kynnysarvon lukuisissa kaivoissa, mutta hälytysraja ylittyy vain näytteissä RAU12HYD03(S) ja RAU12HYD07(D).

Taulukko 7-14. Keskeisten muuttujien mukainen vedenlaatu Rautuvaaran pohjavesissä verrattuna havaintopaikan FS15 vedenlaadun tavoitearvoihin. Tiedot näytepaikoista löytyvät kuvasta (Kuva 7-17) ja taulukosta (Taulukko 7-10). WQO FS15 HYD01 HYD02 HYD03 HYD04 HYD05 HYD06 HYD07 HYD08 HYD09 Muuttuja Yksikkö *TV *AV Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Matala Syvä Matala Syvä Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Näytemäärä 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 ph <6.7/>7.0 <6.0/>9.0 6.8 6.9 6 6.1 6 6.1 6.1 6.6 6.5 6.8 7.3 7.3 7.4 6.8 7.1 7.1 7.2 7 Kiintoaine mg/l 3 25 67 44 9 9 195 322 249 43 15 2 348 405 224 697 67 85 32 29 Ammonium mg/l 0.101 1 0.003 0.003 0.013 0.025 0.25 0.003 0.105 0.145 0.003 0.003 0.233 0.038 0.113 0.16 0.02 0.003 0.003 0.02 Nitraatti-N mg/l 0.279 20 0.0042 0.3094 0.0035 0.0051 0.00358 0.00481 0.00446 0.005 0.0105 0.012 0.0522 0.0957 0.00219 0.00314 0.029 0.0428 0.00272 0.00835 Kloridi mg/l 3 150 2.68 2.12 6.4 4.81 11.6 20.5 28.2 1.27 0.33 0.69 1.56 1.19 4.21 4.19 1.22 0.75 1.35 1.08 Sulfaatti mg/l 89 159 120 130 365 276 1306 2493 4881 16 3 5 37 3 92 54 17 1 4 9 Rauta mg/l 0.92 4.07 0.017 0.009 0.001 0.009 13.6 265 519 0.017 0.023 0.001 0.169 0.049 0.012 0.131 0.537 0.012 0.041 0.122 Alumiini mg/l 0.05 0.1 0.0055 0.002 <0.0005 0.0435 0.0011 0.142 0.26 0.0467 0.0246 0.0042 0.284 0.034 0.0096 0.0034 1.047 0.0077 0.0097 0.0011 Arseeni mg/l 0.0012 0.005 0.0001 0.0001 <0.00005 0.0001 0.0004 0.0001 0.0002 0.0003 0.0001 0.0001 0.0003 0.0006 0.0093 0.0006 <0.00005 <0.00005 0.0002 0.0001 Kadmium mg/l 0.00001 0.00008 0.000011 0.000005 <0.00001 0.00015 0.0001 <0.000005 <0.000005 <0.000005 <0.000005 0.000025 <0.000005 0.00004 <0.000005 <0.000005 <0.000005 <0.000005 <0.000005 <0.000005 Koboltti mg/l 0.002 0.004 0.0038 0.0006 0.0214 0.0721 0.139 0.0579 0.0454 0.0011 0.0004 0.0001 0.0006 0.0006 0.0007 0.001 0.0006 <0.00005 0.0005 0.001 Kromi mg/l 0.0003 0.001 0.0002 0.0002 <0.0001 <0.0001 0.0017 <0.0001 0.0038 0.0024 0.0006 0.0004 <0.0001 0.0004 0.0009 0.0002 0.0015 0.0005 <0.0001 <0.0001 Kupari mg/l 0.0048 0.005 0.0011 0.001 0.0006 0.103 0.0025 0.0008 0.0007 0.0017 0.0002 0.0006 0.0002 0.0003 0.0007 0.0001 0.0022 0.0001 0.0011 0.0017 Mangaani mg/l 0.294 0.7 0.444 0.128 0.726 0.728 9.66 27.35 57.76 0.111 0.054 0.0003 0.0377 0.0353 0.326 0.395 0.0591 0.0151 0.162 0.0274 Molybdeeni mg/l 0.0002 1 0.0004 0.0002 <0.00005 0.0001 0.0004 0.0009 0.0027 0.0005 0.0002 0.0005 0.0001 0.0005 0.0043 0.0008 0.0011 0.0003 0.0003 0.0001 Nikkeli mg/l 0.007 0.02 0.0038 0.0028 0.0505 0.171 0.0641 0.025 0.0069 0.0048 0.0009 0.0004 0.0004 0.0026 0.0061 0.0026 0.0018 0.0004 0.0008 0.0017 Lyijy mg/l 0.0001 0.0072 0.0001 0 0.0001 0 0.0001 0.0006 0.0002 0.0003 <0.00002 0 0.0001 0.0001 0.0001 0.0001 0.0003 <0.00002 0.0001 0 Sinkki mg/l 0.002 0.03 0.0065 0.0026 0.0098 0.0485 0.0265 0.0334 0.013 0.0119 0.0007 0.0007 <0.0005 <0.0005 0.0012 0.0006 0.0036 0.0006 0.0015 0.0073 Uraani mg/l 0.0004 0.015 0.0001 0.0002 <0.00001 0.00004 0.0063 0.0118 0.1253 0.0001 <0.00001 0.0003 0.0001 0.0001 0.0203 0.0032 0.0002 0.0001 0.0006 0.00003 WQO FS15 HYD10 HYD11 HYD12 HYD13 HYD14 HYD15 HYD16 HYD17 HYD18 Muuttuja Yksikkö *TV *AV Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Näytemäärä 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 ph <6.7/>7.0 <6.0/>9.0 7 6.9 7.1 7 7.1 9 6.9 7.3 7.2 6.5 7.0 6.6 7 6.9 7 7.1 6.9 6.1 Kiintoaine mg/l 3 25 30 70 27 34 9 12 293 50 5 98 4.7 149 243 146 95 515 37 1381 Ammonium mg/l 0.101 1 0.022 0.039 0.019 0.01 0.038 0.013 0.092 0.062 0.021 0.003 0.015 0.007 0.02 0.009 0.011 0.257 0.022 0.028 Nitraatti-N mg/l 0.279 20 0.058 0.0702 0.0864 0.0197 0.0033 0.0033 0.00668 0.0041 0.0027 0.0225 0.0 0.0 0.018 0.0129 0.0144 0.0096 0.04117 0.1451 Kloridi mg/l 3 150 1.24 0.9 0.8 0.73 0.71 0.78 3.3 3.01 0.83 0.45 1.83 0.70 0.53 0.42 0.69 0.9 2.49 0.97 Sulfaatti mg/l 89 159 14 2 9 10 21 25 42 44 22 4 238 6 7 2 20 18 64 19 Rauta mg/l 0.92 4.07 0.142 0.042 0.021 0.015 0.012 0.078 0.011 0.144 0.01 0.034 0.025 0.037 0.193 0.06 0.724 2.083 0.011 0.012 Alumiini mg/l 0.05 0.1 0.0675 0.0533 0.0278 0.0386 0.0108 0.176 0.0108 2.01 0.025 0.0531 0.002 0.022 0.533 0.0731 2.11 4.66 0.0753 0.0194 Arseeni mg/l 0.0012 0.005 0.0001 0.0001 <0.00005 <0.00005 0.0007 0.0002 0.0003 0.0017 0.0011 <0.00005 0.0001 0.0001 0.0001 <0.00005 0.0002 0.0002 0.0002 0.0001 Kadmium mg/l 0.00001 0.00008 <0.000005 <0.000005 <0.000005 <0.000005 <0.000005 0.00001 <0.000005 0.00001 <0.000005 <0.000005 <0.000005 <0.000005 <0.000005 <0.000005 <0.000005 <0.000005 0.00004 0.00004 Koboltti mg/l 0.002 0.004 0.0004 0.0004 0.0002 0.0003 0.0001 0.0004 0.0014 0.0007 0.0002 0.0009 0.0003 0.0008 <0.00005 0.0004 0.0001 0.0011 0.0014 0.0164 Kromi mg/l 0.0003 0.001 0.0009 0.001 0.0005 0.0002 0.0005 0.0006 <0.0001 0.0036 0.0008 0.0002 0.0010 0.0008 0.0006 0.0007 0.0017 0.0033 0.0004 0.0003 Kupari mg/l 0.0048 0.005 0.001 0.001 0.0012 0.0006 0.0009 0.0028 0.0009 0.0039 0.0006 0.0001 0.0002 0.0002 0.0004 0.0002 0.0009 0.0114 0.0013 0.0009 Mangaani mg/l 0.294 0.7 0.135 0.0654 0.0565 0.116 0.0468 0.0115 0.2429 0.0885 0.0178 0.0576 0.451 0.1889 0.0029 0.0539 0.0142 0.193 0.355 0.352 Molybdeeni mg/l 0.0002 1 0.0002 0.0001 0.0002 <0.00005 0.0017 0.0006 0.0013 0.0021 0.0043 0.0001 0.0005 <0.00005 0.0016 0.0002 0.0009 0.0011 0.0012 0.0001 Nikkeli mg/l 0.007 0.02 0.0015 0.0015 0.0014 0.0027 0.0002 0.0019 0.0031 0.0036 0.0006 0.0018 0.0010 0.0013 0.0003 0.0016 0.0011 0.0024 0.0027 0.0072 Lyijy mg/l 0.0001 0.0072 0.0001 0.0001 0.00004 0.00003 0.0001 0.0003 0.0002 0.001 <0.00002 <0.00002 <0.00002 <0.00002 <0.00002 <0.00002 0.0002 0.0005 0.0002 0.0001 Sinkki mg/l 0.002 0.03 0.0073 0.0075 0.0059 0.0042 <0.0005 0.0033 0.0027 0.0023 0.002 0.0005 0.0007 <0.0005 <0.0005 <0.0005 0.0014 0.0024 0.003 0.0081 Uraani mg/l 0.0004 0.015 <0.00001 0.00001 0.00004 <0.00001 0.0005 0.0002 0.0004 0.0048 0.0014 <0.00001 0.0010 0.00004 0.00005 <0.00001 0.0001 0.0001 0.0001 0.0001

28 Muuttuja Yksikkö WQO FS15 HYD19 HYD20 HYD22 HYD23 HYD24 *TV *AV Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Syvä Matala Näytemäärä 1 1 1 1 1 1 2 2 1 1 3 4 2 Putki 1 GTK Putki 2 GTK Putki 3 GTK ph <6.7/>7.0 <6.0/>9.0 6.6 7.8 6.7 7.2 7.7 7.3 6.6 6.5 7 6.8 5 6.1 6.7 Kiintoaine mg/l 3 25 78 1730 30 1323 48 69 28 465 11 237 35.9 374 74.4 Ammonium mg/l 0.101 1 0.172 0.911 0.03 0.039 0.02 0.016 0.003 0.01 0.018 0.011 0.366 0.038 0.047 Nitraatti-N mg/l 0.279 20 0.0065 0.005 0.0077 0.0141 0.0075 0.0267 0.0151 0.0309 0.0323 0.0318 Kloridi mg/l 3 150 0.58 1.06 1.12 0.93 4.08 0.72 1.23 0.87 2.04 0.6 6.07 14.1 4.08 Sulfaatti mg/l 89 159 2 18 2 8 7 1 20 2 9 2 968 2622 210 Rauta mg/l 0.92 4.07 0.197 2.583 0.303 0.822 0.105 0.087 1.676 0.017 0.002 0.006 4.38 394 2.2 Alumiini mg/l 0.05 0.1 0.139 3.86 0.141 0.303 0.0418 0.0309 0.121 0.003 0.0041 0.0019 2.06 0.114 0.001 Arseeni mg/l 0.0012 0.005 <0.00005 0.0014 <0.00005 0.0003 0.0001 0.0003 0.0005 0.0001 0.0001 0.0002 0.0003 0.0002 0.0001 Kadmium mg/l 0.00001 0.00008 <0.000005 0.00006 <0.000005 0.00003 0.00001 0.00001 0.00001 0.00001 <0.000005 <0.000005 0.0008 0.00001 0.00001 Koboltti mg/l 0.002 0.004 0.001 0.0048 0.0031 0.0018 0.0018 0.0003 0.0019 0.0018 0.0004 <0.00005 0.734 0.554 0.002 Kromi mg/l 0.0003 0.001 0.0005 0.0055 0.0009 0.0009 0.0005 0.0003 0.0012 0.0006 0.0004 0.0001 0.001 0.0004 0.0001 Kupari mg/l 0.0048 0.005 0.0103 0.0132 0.0045 0.0015 0.0006 0.0015 0.0008 0.0002 0.0006 0.0004 1.243 0.001 0.001 Mangaani mg/l 0.294 0.7 0.127 0.167 0.511 0.4 0.269 0.176 0.171 0.219 0.0055 0.0207 6.09 45.5 0.73 Molybdeeni mg/l 0.0002 1 0.0001 0.0016 0.0011 0.0011 0.0006 0.0015 0.0007 0.0001 0.0003 0.0014 0.0005 0.0015 0.0003 Nikkeli mg/l 0.007 0.02 0.002 0.0102 0.0081 0.0022 0.0019 0.0017 0.0024 0.0022 0.0012 0.0002 0.187 0.133 0.004 Lyijy mg/l 0.0001 0.0072 0.0101 0.0031 0.0195 0.0002 0.0001 0.0001 0.00002 0.00002 0.0001 <0.00002 0.00019 0.00017 0.00004 Sinkki mg/l 0.002 0.03 0.0133 0.0086 0.0051 0.001 0.0031 0.0058 0.0026 0.0007 0.0019 <0.0005 0.1592 0.0395 0.0133 Uraani mg/l 0.0004 0.015 0.0001 0.0007 0.0002 0.0004 0.00003 0.0002 0.0007 0.00004 0.0001 0.0004 0.0005 0.0129 0.0011 Huom: Näytetunnuksissa käytetty laboratoriokoodeja, joissa ei ole mukana RAU12-liitettä ja sulkumerkkejä, esim. HYD01D = RAU12HYD01(D); Vihreällä pohjalla olevat arvot ylittävät kynnysarvot (TV) ja oranssilla pohjalla olevat arvot ylittävät hälytysrajat (AV).

29 2.4.2 Vaikutukset s. 250 Pohjaveden laatu toiminnan jälkeen Hannukaisen alueella täyttyvien avolouhosten vedenlaatu kehittyy pitkällä aikavälillä alueen luontaisen geologian mukaisesti. Vedenlaatuun vaikuttavat myös läjitysalueilta purkautuvat suotovedet, jotka ajan kuluessa purkautuvat louhoksiin. Louhosjärvien vedenlaatu ja sen kehittyminen on kuvattu vesistövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Muilta osin alueen pohjavesien laatuun vaikuttavat lähinnä em. läjitysalueet. Läjitysalueilta purkautuvat suotovedet voivat paikallisesti heikentää pohjaveden laatua luontaisesta tasostaan. Taulukossa 7-16 on esitetty Hannukaisen läjitysalueilta muodostuvien suotovesien arvioitu laatu pitkällä aikavälillä. Taulukko 7-16. Sivukivi ja irtomaa-alueilla muodostuvien suotovesien alkuainepitoisuuksia (numeerinen mallinnus) toiminnan lopussa. (SRK 2013d) Aine Yksikkö PAF NAF Irtomaa ph 3-4,5 7-8 5-6,5 SO4 mg/l 1000-5000 200-300 <100 Co mg/l 0,8-4 <0,1 <0,1 Cr *) mg/l <0,01-0,02 <0,01 0,3-1,0 Cu mg/l 0,1-50 <0,1 <0,1 Fe mg/l 0,7-500 <0,2 0,1-4 Mn mg/l 10-70 0,5-3 <0,1 Ni mg/l 0,6-6 <0,1 <0,1 Sb mg/l 0,01-3,6 <0,1 <0,1 U mg/l 0,50 0,2-2,6 <0,1 Zn mg/l 0,2-2,1 <0,1 0,5-1,6 alkaalisen ragentin lisääminen sivukivialueelle voisi vaikuttaa vähentävästi pitoisuuteen *) elevated peridiction due to method detection limits and peroxide leach method uset

30 Taulukko 7-17. Arvio Kivivuopionvaaran pohjavesialueen (12273125) pitoisuuksista kaivoksen toiminnan aikana (päivitetty raja-arvot, Ramboll Finland Oy 2013). STM 442/2014:n mukaiset laatuvaatimuksen rajaarvot STM 442/2014:n mukaiset laatusuositusten rajaarvot WHO (2011) Läntinen III-luokan pohjavesialue NO3 mg/l 50 50 43,6 SO4 mg/l 250 329 Ca mg/l 27,5 Fe mg/l 0,2 0,0654 K mg/l 25 Mg mg/l 8,51 Na mg/l 200 25,5 Al mg/l 0,2 0,0336 As µg/l 10 10 1,45 Cd^ µg/l 5 3 3,41 Co µg/l 56,8 Cr µg/l 50 50 18,3 Cu µg/l 2000 2000 247 Hg^ µg/l 6 0,682 Mn µg/l 50 190 Mo µg/l Ni µg/l 20 70 86 Pb µg/l 10 10 0,918 Sb µg/l 5 20 2,27 U µg/l 30 30 17,9 Zn µg/l 30,7 ^ Juomavedelle asetetut ohjearvot Ylittää juomavedelle asetetut laatuvaatimuksen raja-arvon (STM 442/2014) Ylittää juomavedelle asetetut laatusuosituksen raja-arvon (STM 442/2014) Ylittää WHO:n juomavedelle asettamat ohjearvot (2001) Tasapainotettu arvo, joka on yhtä suuri kuin tasapainottamaton arvo, koska sitä ei ole otettu mukaan 0,001 tasapainotettuun malliin. Cd- ja Hg- pitoisuuksien kohonneet arvot jojtuvat osittain analysoinnissa käytetyistä määritysrajoista Sivukivialueiden suotovesien on arvioitu sisältävän uraania 0,2 2,6 mg/l. Tavanomainen juomaveden uraanipitoisuus Suomessa on alle 1 µg/l. Koska kallioperän uraanipitoisuus vaihtelee paljon alueittain ja Suomen pehmeä pohjavesi edistää uraanin liukenevuutta, voi joillakin paikkakunnilla porakaivojen uraanipitoisuus vaihdella jopa välillä 100 700 µg/l. Pitoisuudet ovat suurempia porakaivojen vesissä kuin maaperän kaivojen vesissä (Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos 2008). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (STM 442/2014) ja Maailman terveysjärjestön (World Health Organization, WHO) juomavedelle määrittämä uraanin laatuvaatimus on 30 µg/l. Rautuvaaran alueella Kurtakon III-luokan pohjavesialueen (12273128) vedenlaatu voi huonontua rikastushiekka-altailta suotautuvien vesien vaikutuksesta. Kaivoksen toiminnan jälkeen sulfaatin, uraanin, mangaanin ja nikkelin pitoisuudet oletetaan ylittävän juomavedelle asetetut vaatimukset ja suositukset. Näiden lisäksi pohjaveden ph oletetaan laskevan kaivoksen aktiivisen vaiheen jälkeen ja uraanin määrän kohoavan rikastushiekka-altaista suotautuvien vesien vaikutuksesta (SRK 2013a). Rikastushiekkaalueen pohjavesivaikutukset kohdistuvat läjitysalueen alapuoliseen maaperään ja sen pohjaveteen. Näin ollen vaikutuksien ei oleteta ulottuvan Kivikkopalon pohjavesialueelle (12273129). Huomioitavaa on, että Kuervaaran ja Kurtakon pohjavesialueiden vedenlaatu on heikentynyt edellisten alueella olevien kaivostoimintojen myötä. Näin

31 ollen tulevan kaivostoiminnan aiheuttamat vaikutukset pohjaveden laatuun tulevat olemaan vähäisiä. Lisäksi pohjavesiä ei tulla käyttämään tulevaisuudessa talousvetenä. 2.5 Terveysvaikutukset s. 338 Koettuihin terveysvaikutuksiin eli terveyden psyykkiseen ja sosiaaliseen puoleen kohdistuviin vaikutuksiin voidaan vaikuttaa tiedottamisen avulla. Tiedottaminen on erityisen tärkeää, jotta esimerkiksi uraaniin liittyvä aiheeton pelko vähenisi. 2.6 Kaivannaisjätteet s. 350 NAF-sivukiveksi on määritetty sivukivet (yleisesti montzoniitti, matalarikkiset amfiboliiti ja dioriitti). joissa on riittävän alhainen rikkipitoisuus tai joiden puskurointikyky on riittävä happamien vesien muodostumisen ehkäisemiseksi. NAFsivukivi saattaa sisältää kohonneita pitoisuuksia uraania ja sulfaattia sekä louhinnasta aiheutuvia kohonneita nitraatin pitoisuuksia. Sivukiven ph:n arvioidaan vaihtelevan välillä 6,5-8,5. PAF-sivukiveksi on määritelty sivukivet (yleisesti liuske, skarn. keski-ja korkearikkiset amfiboliitti ja dioriitti), joilla on korkea rikkipitoisuus ja/tai riittämätön puskurointikyky happamien vesien muodostamiseksi. PAF-sivukivi saattaa sisältää kohonneita Al-, Co-, Cu-, Fe-, Mg-, N-i, U-, Zn- ja SO4-pitoisuuksia sekä louhinnasta aiheutuvia kohonneita nitraatin pitoisuuksia. Sivukiven ph:n arvioidaan vaihtelevan välillä 2-4. Taulukko 17-4. Kooste rikastushiekkojen haitallisten metallien pitoisuuksista. SGS2011 Met PP ja GTK Main PP-testit. Hannukaisen malmi. (lähde: Eriksson 2012).Taulukossa lisäksi vertailuarvot Vna 214/2007. Mitta- Hannukainen rh SGS Hannukaisen rh GTK 214/2007 214/2007 214/2007 suure LIMS PY PO LIMS PY PO De sulph. PIMA PIMA PIMA Yksikkö LIMS XRF kynnysarvot ohjea. ohjea. alempi ylempi As mg/kg 5 43,4 15,4 7 33,2 1 8 5 50 100 Cd mg/kg 0,03 0,18 0,31 0,07 0,26 0,02 0,07 1 10 20 Co mg/kg 69,6 2950 1040 40,2 2650 135 39 20 100 250 Cr mg/kg 43 109 230 56 183 89 52 100 200 300 Cu mg/kg 207 1780 3420 161 8000 81,7 79,8 100 150 200 Fe % 12,8 39 49,3 8,1 39,4 >50 8,41 Mn mg/kg 1480 426 664 2080 277 1430 2180 Ni mg/kg 33,5 539 610 27,9 763 130 30,7 50 100 150 P mg/kg 1730 360 400 1070 70 30 1310 S % 0,35 >10 >10 0,35 >10 4,26 0,15 Pb mg/kg 7,3 35,1 24,6 6 96,8 2,4 6,6 60 200 750 Re mg/kg 0,006 0,158 0,16 0,004 0,186 0,007 0,002 Se mg/kg 1 48 25 2 64 5 1 Te mg/kg 0,16 7,19 4,03 0,13 10,15 0,37 0,07 V mg/kg 25 22 62 60 13 182 66 100 150 250 Zn mg/kg 42 93 98 66 119 30 73 200 250 400 Hg mg/kg 0,04 <1 <1 0,01 0,45 0,06 0,57 0,5 2 5 U mg/kg 8,1 7,9 8,7 9,4 7,8 1,7 11,5 1) keskiarvo taulukon 6-1 tuloksista, Jos pitoisuus < oletetaan se määritysrajan suuruiseksi 3) mg/l 4) luku 6.2.1

32 3 VESISTÖTARKKAILU 2015 2016 Hannukainen Mining Oy on jatkanut vesistötarkkailua nykytilan kartoittamiseksi. Näytteitä otetaan kolme kertaa vuodessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty uraanipitoisuudet. Uraani µg/l 13.10.2015 13.4.2016 28.7.2016 16.8.2016 Äkäsjoki, Äj5 Äj5 FS09 0,093 0,055 0,1 0,11 Äkäsjoki, Äj6 Äj6 FS10 0,09 0,077 0,1 0,11 Äkäsjoki, Pulkkasaaret ap ÄjPu FS11 0,096 0,091 0,1 0,10 Muonionjoki, M2/1 M2/1 FS23 0,095 0,13 0,097 0,098 Muonionjoki, M3 M3 FS24 0,14 0,071 0,096 0,097 Äkäsjoki, Äj327 Äj327 FS26 0,087 0,099 0,11 Kuerjoki ala FS40 0,095 0,1 0,12 0,12 Niesajoki, N10 N10 Ni10 0,28 0,28 Niesajoki, N5 N5 Ni5 0,21 0,28 Niesajoki 4 Ni4 0,19 0,30 Muonionjoki, M71 M71 TM5 0,12 0,13 0,10

10.3 Taustasäteily Uraani on yleinen alkuaine, jota esiintyy maankuoressa lähes kaikkialla maapallolla. Suomen kallioperän uraanipitoisuus on keskimäärin 4 mg/kg, kun taas Hannukaisen kaivosalueella kallioperän uraanipitoisuus on otettujen näytteiden perusteella keskimäärin 10 mg/kg. Hannukaisen pitoisuudet ovat kuitenkin kohtalaisen pieniä, sillä uraanimalmiksi luokitellaan kivennäinen, jonka uraanipitoisuus on vähintään 1000 mg/kg. Hannukaisen kaivoshankkeessa ei kuitenkaan ole kyse uraanikaivostoiminnasta. Hannukaisen kaivoshankkeessa uraania ei eroteta louhittavasta kiviaineksesta eikä kaivoksen tavoitteena ole uraanin tuottaminen. Maa- ja kallioperässä tapahtuvan liukenemisen seurauksena radioaktiivisia aineita on luontaisesti myös vesissä sekä muualla luonnossa. Hannukaisen ympäristön pintavesistä mitatut uraanipitoisuudet ovat välillä 0,03-1,5 µg/l ja jäävät täten Maailman Terveysjärjestön (WHO) juomavedelle asettaman raja-arvon (15 µg/l) alle. Lisäksi uraanipitoisuuksia on mitattu kangasrouskuista ja pitoisuudet olivat erittäin pieniä. Lainsäädäntö ja ohjeistukset Uraanista ja muista radioaktiivisista aineista on säädetty ensisijaisesti säteilylaissa (529/1991) ja ydinenergialaissa (YEL 990/1987). Ennen kaivostoimintaa sovelletaan säteilylakia ja sen jälkeen, jos uraania hyödynnetään, sovelletaan ydinenergialakia. Säteilylain säteilytoiminta on toiminta tai olosuhde, jossa luonnonsäteilystä ihmiseen kohdistuva säteilyaltistus aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa terveydellistä haittaa. Säteilylaki voi tulla kokonaisuudessaan sovellettavaksi valtausvaiheen tutkimuksissa. Varsinainen uraanikaivostoiminta tai uraanin erottaminen tuotteeksi edellyttävät kaivosoikeuden lisäksi ydinenergialain mukaista valtioneuvoston suostumusta. Hannukaisen kaivoshankkeessa ei kuitenkaan ole kyse uraanikaivostoiminnasta eikä kaivoksella ole tavoitteena erottaa uraania sivutuotteeksi. Kansainvälisissä suosituksissa annetaan raja-arvot, joita pienempiä aktiivisuuspitoisuuksia sisältävien jäteaineiden huoltoa ei ole tarpeen säädellä säteilysuojelullisista syistä. Uraani-isotoopeille ja niiden tytäraineille kyseinen aktiivisuuspitoisuuden raja-arvo on 1 000 Becquerelia kilogrammassa (Bq/kg). Nykytilaselvitykset ja muu lähdemateriaali SRK Consulting Ltd:n raportti Hannukaisen ja Kuervitikon rautamalmiesiintymien sivukivien ja rikastushiekan uraanipitoisuudesta ja sen liukoisuudesta (SRK Consulting Oy 2011). Säteilyturvakeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen materiaali uraanista ja uraanin louhinnasta (Säteilyturvakeskus ja Geologian tutkimuskeskus 2007, Pohjolainen 2010). Säteilyturvakeskuksen internet-sivusto (Säteilyturvakeskus 2007, 2010, 2011, 2012). Energiateollisuuden opas uraanista Hyvä tietää uraanista (Energiateollisuus 2006). Tarkastelualueen rajaus Nykytilaselvitykset kohdistuvat Hannukaisen kaivosalueeseen, minkä lisäksi nykytilan kuvauksen yhteydessä on kerrottu yleisellä tasolla mm. uraanin esiintymisestä Suomessa sekä säteilyn taustapitoisuuksista luonnossa. SRK Consulting Oy:tä on pyydetty tekemään alustava arviointi uraanin liukenemisesta sivukivestä ja rikastushiekasta Hannukaisen ja Kuervitikon rautamalmiesiintymien yhteydessä Kolarissa. Myös tämän tutkimuksen keskeiset tulokset on esitetty nykytilan kuvauksen yhteydessä. 133

10.3.1 Taustasäteily ja säteilyannos Suomessa Säteily on luonnollinen osa elinympäristöämme ja sitä on kahdenlaista: ionisoivaa ja ionisoimatonta. Röntgenlaitteet tuottavat radioaktiivisten aineiden lailla ionisoivaa säteilyä. Ionisoimaton säteily on puolestaan sähkömagneettista aaltoliikettä, kuten auringonsäteilyä (Säteilyturvakeskus 2007). Säteilyä on aina esiintynyt ja tulee esiintymään luonnossa riippumatta ihmisen toiminnasta. Luonnon taustasäteilyllä tarkoitetaan avaruudesta peräisin olevaa kosmista säteilyä sekä maaja kallioperän sekä rakennusten aiheuttamaa säteilyä. Ulkoinen säteily maa- ja kallioperästä sekä rakennuksista on peräisin radioaktiivisista aineista, joita ovat mm. uraani ja torium. Suomen taustasäteily vaihtelee välillä 0,05-0,30 mikrosieverttiä tunnissa (µsv/h). Alueellinen vaihtelu annosnopeuksissa johtuu uraanipitoisuuseroista kallio- ja maaperässä ja säteilyä vaimentavista tekijöistä, kuten lumipeitteestä. Automaattiset mittausasemat hälyttävät, kun ulkoisen säteilyn annosnopeus ylittää Suomessa 0,4 µsv/h (Säteilyturvakeskus 2011a, Tossavainen 2004). Radon on uraanisarjaan kuuluva radioaktiivinen kaasu, joka syntyy uraanista useiden hajoamisten kautta. Huoneilmassa esiintyvä radon on Suomessa suurin ihmisten kokeman säteilyn lähde. Huoneilmassa esiintyvä näkymätön ja hajuton radonkaasu on peräisin maa- ja kallioperästä, jonka uraanipitoisuus puolestaan vaikuttaa sisäilman radonpitoisuuteen. Myös maaperän ja täytemaan läpäisevyys vaikuttaa radonpitoisuuteen: mitä karkeampi ja läpäisevämpi maa, sitä suurempia pitoisuudet ovat. Radonia voi vesiliukoisena aineena esiintyä myös porokaivojen vesissä kohonneina pitoisuuksina (Säteilyturvakeskus 2012b). Asuntojen sisäilman keskimääräinen radonpitoisuus on Suomessa 96 Bq/m³ (Kuva 10-3-1). Suomen radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa ja syyt tähän ovat geologia, rakennustekniikka sekä ilmasto. Sisäilman keskimääräinen radonpitoisuus on vastaavasti Ruotsissa 108, Norjassa 106, Tanskassa 77, Saksassa 50, Ranskassa 66 ja Englannissa 20 Bq/m³ (Säteilyturvakeskus 2012d). Yksiköt Uraanipitoisuus kertoo uraanin määrän aineessa ja pitoisuuden yksiköitä ovat esim. µg/l tai mg/kg, Uraanipitoisuus voidaan ilmaista myös paino-osuuden miljoonasosina eli ppm (parts per million). Aktiivisuus kertoo radioaktiivisten hajoamisten määrän. Yksikkö on becquerel (Bq). Annosnopeus ilmaisee, kuinka suuren säteilyaltistuksen kohde saa tietyssä ajassa. Yksikkö on milli- tai mikrosieverttiä tunnissa (msv/h, µsv/h). Säteilyannos kuvaa kohteen kokeman säteilyaltistuksen. Yksikkö on sievert (Sv) (1 Sv = 1000 msv). Uraanin hajoamissarja Isotooppi 238U muodostaa moniportaisen radioaktiivisen hajoamissarjan, jossa uraani muuttuu usean eri tytäraineen kautta lyijyksi (206Pb). Geologisesti merkittävimmät tytäraineet ovat radium-226, radon-222 ja vismutti-214. (Energiateollisuus 2006) Uraanin radioaktiivisuuden puoliintuminen kestää 4,5 miljardia vuotta, kun radonin puoliintumisaika on 3,8 päivää. (Energiateollisuus 2006) 134

Kuva 10-3-1. Radonpitoisuudet Suomessa ja tarkemmin Lapissa. Pitoisuudet perustuvat sisäilman radonpitoisuuden mittauksiin pientaloasunnoissa (Säteilyturvakeskus 2010a). Radonin sisäilmapitoisuuteen liittyy myös viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvon ei tulisi ylittää arvoa 400 Bq/m³ (Säteilyturvakeskus 2012d). Radonpitoisuudet vaihtelevat Suomen mittakaavassa, mutta pitoisuudet saattavat vaihdella suuresti myös kunnan rajojen sisäpuolella. Suurimpia radonpitoisuuksia mitataan läpäisevillä soraharjuilla ja vastaavasti pienimpiä tiiviillä savimailla. Säteilyturvakeskus mittaa radonpitoisuuksia Suomessa ja eniten enimmäisarvojen ylityksiä esiintyy Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan ja Kanta-Hämeen maakunnissa. Myös Kolarissa on mitattu pientaloasuntojen radonpitoisuuksia, ja asetetun raja-arvon (400 Bq/ m³) ylityksiä oli 16 % (Taulukko 1) (Säteilyturvakeskus 2012c). Taulukko 1. Säteilyturvakeskuksen radonmittauspurkeilla tehdyt mittaukset pientaloasunnoissa vuosina 1980 2008 (Säteilyturvakeskus 2012c). Kunta Mitattuja asuntoja Keskiarvo, Bq/m 3 Mediaani, Bq/m 3 200 Bq/m 3 ylitykset 400 Bq/m 3 ylitykset 1000 Bq/m 3 ylitykset Kolari 131 314 177 43 % 16 % 5 % 135