PUUARKKITEHTUURIN JA PUURAKENTAMISEN EDISTÄMINEN SUOMESSA 42. PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA MAASTOJAKSO 10.5.2017 KIMMO LYLYKANGAS ARKKITEHTI SAFA ARKKITEHTUURITOIMISTO KIMMO LYLYKANGAS OY
PUURUNKOISTEN RAKENNUSTEN OSUUS UUSISTA ASUINRAKENNUKSISTA 2015 OMAKOTITALOT [%] ASUINKERROSTALOT [%] TANSKA 10 SUOMI 80...85 3...4 NORJA 90 7...8 RUOTSI 80...85 8...9 Noin 44 % Suomen kaikista asunnoista sijaitsee kerrostaloissa. Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli 52 puukerrostaloa, joissa on yhteensä 1233 asuntoa. LÄHTEET Pajakkala, Pekka: The Outlook for Construction Sector Share of Wood in Finland and Nordic. Forum Wood Building Nordic 16.6.2016. Alkuperäislähteet: Statistics Finland, Progosesenteret, TMF Sweden. http://forum-woodnordic.com/wp-content/ uploads/2015/09/c2.1-construction-outlook-pajakkala-forum-wood-16.06.2016.pdf (viitattu 8.5.2017) Karjalainen Markku: Puurakentamisen asema ja mahdollisuudet Suomessa, Tampere 29.12.2016. http://puuinfo.fi/puutieto/puurakentaminen/puurakentamisen-asema-ja-mahdollisuudet-suomessa (viitattu 8.5.2017).
VALTIOVALLAN TUKI PUURAKENTAMISELLE HALLITUSOHJELMA: Puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljonalla kuutiometrillä vuodessa ja sen jalostusarvoa kasvatetaan.... Puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Toteutetaan kansallista metsästrategiaa. Vauhditetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa uusien tuotteiden synnyttämiseksi. PUURAKENTAMISEN EDISTÄMISOHJELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 2016 2018 Lähde: Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015, 24. Hallituksen julkaisusarja 10/2015. http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/ratkaisujen+suomi_fi_yhdistetty_ netti.pdf/801f523e-5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc82 (viitattu 8.5.2017)
PUU LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMISESSA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS UUDEN RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Uudisrakentamisen uudet energiatehokkuusmääräykset 2018- Lievennykset massiivipuurakennuksille: Kokonaisenergiankulutus (E-luku) saa ylittää vaatimustason Pienissä erillispientaloissa (50 150 m²) + 20 % Suurissa erillispientaloissa (>150 m²) + 15 % Muissa rakennuksissa + 10 % U-arvo [W/(m²K)] Vaatimus ulkoseinän lämmöneristävyydelle 0,17 Ulkoseinän lämmöneristävyysvaatimus 0,40 Massiivipuurakennus = rakennus, jossa ulkoseinien pääasiallinen rakennusmateriaali on massiivipuurakenne, jonka keskimääräinen rakennepaksuus on vähintään 180 mm.
RAKENNUSMATERIAALIEN SÄÄDÖSOHJAUS Ympäristöministeriö valmistelee materiaalien hiilijalanjälkeen kohdistuvaa säädösohjausta; parhaillaan laaditaan tiekarttaa Käyttöön 2020-luvulla Lähestymistapa perustuu rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeä koskeviin EN-standardeihin (erityisesti EN 15804 ja EN 15978)
ELINKAAREN CO 2 e-päästö PÄÄRAKENNUSOSIEN MATERIAALIVALMISTUKSEN JA ENERGIANKÄYTÖN (MITTAUKSEEN PERUSTUVA) HIILIJALANJÄLKI, 50 VUODEN ELINKAARI RINTAMAMIESTALO UUSI OMAKOTITALO tco 2 e 2030 CO 2 e PÄÄSTÖ CO 2 e VARASTO CO 2 e PÄÄSTÖ CO 2 e VARASTO Hänninen, Pekka: Pientaloasumisen ekologinen kestävyys, 2014, s 21.
PUURAKENTAMINEN ASEMAKAAVOITUKSESSA Honkasuon asemakaava Kaikilla korttelialueilla:... -tulee rakennusten olla puurakenteisia. Julkisivumateriaalina on käytettävä puuta.
YHDEN RIVITALON (1000 kem²) CO 2 -ekv PÄÄSTÖVÄHENNYKSET VUODESSA 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1 2 3 4 1 PUUPOHJAISET RAKENNUSMATERIAALIT -0.87 t CO 2 e/a 2 PUURAKENTEISIIN VARASTOITUNUT HIILI -1.65 t CO 2 e/a 3 PASSIIVITALORATKAISUT -14 t CO 2 e/a 4 KAUKOLÄMPÖ SÄHKÖLÄMMITYKSEN SIJASTA -10 t CO 2 e/a
CLT-RAKENTAMISEN HAASTEITA CLT = CROSS-LAMINATED TIMBER, RISTIINLIIMATTU MASSIIVIPUULEVY ÄÄNENERISTYS VÄLIPOHJA KAHDEN ASUNNON VÄLILLÄ HUONEISTOJEN VÄLINEN SEINÄ KAKSINKERTAISET RAKENTEET AUKOTUKSESTA AIHEUTUVA MATERIAALIMENEKKI
PALOTURVALLISUUS KAKSI TIETÄ RAKENNUKSEN PALOTURVALLISUUDEN OSOITTAMISEEN HIILTYMISMITOITUS SAHATAVARA 0.8 mm/min LIIMAPUU 0.7 mm/min VIILUPUU (KERTOPUU) 0.7 0.75 mm/min
PUURAKENTAMISEN HINTAKILPAILUKYKY? PUU VS BETONI ASUINKERROSTALOSSA Rkl Reponen Oy: Puukerrostalon rakentaminen on nopeampaa mutta kalliimpaa. Kustannuserot: Suunnittelu Välipohja Sprinklaus Sääsuojaus
PUU KORJAUSRAKENTAMISESSA KUVAT: Kimmo Lylykangas Pöyry Oy / Suomen Mallinnusmittaus Oy
stad, AF Gruppen. Veroviraston talon saneeraus, Oslo.
RATKAISEVIA KYSYMYKSIÄ SISÄILMAONGELMAN SELITYKSET JA RATKAISUT PUU KAUPUNGISSA KESTÄVYYSPOTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN
SISÄILMAONGELMAN SYITÄ EI TUNNETA Rakennusten sisäilmaongelmista syytetään mm. Kosteusongelmia Paksuja lämmöneristeitä Hyvää ilmanpitävyyttä Huonoa ilmanpitävyyttä Koneellista ilmanvaihtoa Painovoimaista ilmanvaihtoa Rakentamisen laatua Suunnittelun laatua Rakenteiden tiiviyttä Liiallista hygieniaa ja biosidien käyttöä. Kun sisäilmaongelmien syistä muodostuu yleisesti hyväksytty näkemys, vaikutus materiaalivalintoihin sekä rakentamisen muihin ratkaisuihin voi olla merkittävä.
MAAILMA KAUPUNGISTUU LÄHDE: United Nations, Department of Economic and Social Affairs, Population Division: World Urbanization Prospects, the 2011 Revision. New York, 2012.
KUVA: James McNabb: City series. PUU KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ?
KUVA: Henrik Kettunen, Cartina Finland Oy: Vanha Porvoo.
KORKEA PUURAKENTAMINEN KUVAT: Skidmore, Owings & Merrill LLP (SOM): Timber Tower Project, Chicago 2013.
KUVAT: Michael Green, C.F. Moller WOODEN SKYSCRAPERS?
KESTÄVÄN PUUTUOTTEEN HAASTE PERUSTANA KESTÄVÄ METSÄNHOITO TUOTTEEN VALMISTUS VÄHEMMÄN MATERIAALIA / MATERIAALEJA VÄHEMMÄN PROSESSOINTIA ENEMMÄN OSAAMISTA
KIITOS MIELENKIINNOSTANNE